Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.03.2023 19:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Hankesuunnitelman kartan mukaan "Lohjansolmun" ja "Vihti-Nummelan" asemien välille tulee suoran päälinjan lisäksi pohjoisempi koukkaus joka yhtyy Hangon rataan niin että junia voi ajaa joko Helsingin suunnalta Karjaalle tai Turun suunnalta Hyvinkäälle. | ||||
|
|
09.03.2023 18:46 | Esko Peranto | ||
| Tunnin junan ratalinjaus ei paljon Hanko-Hyvinkää rataa palvele. Asemalle paras paikka olisi, missä radat mahdollisesti kohtaisivat. Nummenkylä-Muijala akselille. | ||||
|
|
09.03.2023 18:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos nyt oikorata tosissaan rakennettaisiin niin Lohjaan Lempolaan tulee asema. Helsingin ja Lohjan välille suunnitellaan myös taajamajunaliikennettä ja olisi aika kummaa jos ei jotkut niistä jatkaisi Lohjalta Karjaalle tai peräti Hankoon. Tietysti jos verrataan nykytilanteeseen niin vuorotiheys luultavasti huonompi kuin mitä junia nyt menee Karjaalta Turkuun. Toisaalta Hangon ja Karjaan välillä ei kulje nyt ollenkaan junia eikä ole varmuutta palaavatko ne, eikä kulje Kirkkonummen ja Karjaan välillä yhtään junaa, eli ei se tilanne nykytilanteeseen verrattuna kovin paljon huonommaksi voi mennä. Jos VR:n ja LVM:n tavoite on että kaikki matkustajajunaliikenne läntisellä Uudellamaalla lopetetaan ja porukka saa mennä bussilla tai millä menevät, Helsinkiin ja Turkuun, niin sitten se on niin, tuli oikorata tai ei. Mun kysymys Pohjankurusta koski sitä että käyttävätkö siellä olevat tehtaat ja satama ollenkaan rautatiekuljetuksia? |
||||
|
|
09.03.2023 18:00 | Petri Nummijoki | ||
| Viime kesänä kulkeneet Ruokosuo-Hangonsaari-junat olivat poikkeusreitillä ratatöiden vuoksi. Onko kuluvana talvena kulkeneille Karjaa-Salo-junille sellainen tarve, joka löytyisi normaalitilanteessakin vai johtuvatko vain siitä, ettei Salon raakapuuliikennettä ole ratatöiden vuoksi mahdollista hoitaa tällä hetkellä Turun kautta? | ||||
|
|
09.03.2023 17:59 | Eljas Pölhö | ||
| "...länsi-uusmaalaiset pääsevät Turkuun vaihtamalla junaa Lohjalla." Mihin kohtaan Lohjalle tulee se asema, jolla Hanko-Karjaa-suunnan matkustajat voivat vaihtaa Turun juniin? Jimin listalta näkyy hyvin, ettei se tavaraliikenteen määrä riitä minkään radan ylläpitoon, jos ne junat jostain kumman syystä haluttaisiin kierrättää Karjaan kautta. | ||||
|
09.03.2023 17:27 | Markku Naskali | ||
| Kuinkahan paljon rahaa on tuossa "Vihrein valinta"-imagohössötyksessä poltettu ihan turhaan? | ||||
|
09.03.2023 16:10 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään vetovoimasta vastasi veturi numero 104. | ||||
|
|
09.03.2023 15:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tavarajunia Salon ja Karjaan välillä: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=3000&type=T&cancelled=notall&via=ERV | ||||
|
|
09.03.2023 13:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Meneekö Pohjankuruun rahtia ollenkaan nykyään? | ||||
|
09.03.2023 13:26 | Petri Sallinen | ||
| Puupylväillä varustetut Gb-vaunut 40375-42132 (muodostuu kuudesta valmistuserästä) numeroitiin uudelleen siten, että sarjanumeron ensimmäinen nelonen vaihtui vitoseksi. En tiedä tarkkaa ajankohtaa, milloin uudelleen numerointi toteutettiin. Hallinnollinen päätös numeroiden muuttamisesta on kuitenkin tunnetusti eri juttu kuin asian toteuttaminen käytännössä. Saattoi viedä oman aikansa ennen kuin kaikkien vaunujen numerot oli vaihdettu. Vaunut 40231-40374 numeroitiin uudelleen vuosina 1935-1938. Tämäkin muutos toteutettiin vaihtamalla ensimmäinen nelonen vitoseksi. Ensimmäinen jo uutena vitossarjalaiseksi rakennettu vaunu oli Gb 52133, joka valmistui vuonna 1933. |
||||
|
09.03.2023 13:19 | Timo Anttila | ||
| Sellu- ja paperitehtaiden laitteita täällä tehdään edelleen. Sukurasite rautateihin on kova. Ja nyt sitten vielä työpaikan historia huokuu vaikutteita… Kiitos tiedosta! |
||||
|
|
09.03.2023 13:16 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta, vaunuista viis! Katsokaapa tuota laivaa!! Se on erikoistakin erikoisempi!!! Huomatkaa tuo rungon muoto: varsinainen kanavamaksujen pihistäjä, hyvin skottilaisen varustamon (Crawford&Barr, Glasgow) säästöpossu (juuri "possu" sopii muotoon)... Runko on nimittäin noin kaksi kertaa leveämpi pullea pötkylä kuin täkki. Katsokaapa tuota pollaria tuossa rungon makkarapahkan päällä. Ei ihme, että lippalakkipäinen mies kuvan keskellä moista sukellusvenettä ihmettelee... Kyseessä on S/S Garryvale. Rakennettu vuonna 1907, rakentaja William Doxford & Sons Lts, Pallion, Newcastle-Upon-Tyne, UK. 3908 BRT, 350x49 jalkaa (107 x 14,9 m). Kone 1 x 292 ihv trippeli, yksi potkuri. Siirtyi Suomen lipun alle 1922, varustajana Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy. Edelleen, vuonna 1929 Rederi A/B Garryvale (Kristian Hansen, Helsinki). Vaurioitunut pohjakosketuksessa tammikuussa 1939. Romutettu Inverkeithingissä (UK) 1939. Kuva on siis sitä aikaisemmalta kaudelta, siis viimeistään syksyltä 1938. Lisäkuvia tarjoilee Google. |
||||
|
|
09.03.2023 12:55 | Ilkka Hovi | ||
| Lypsyniemen konepaja valmisti 6 kpl 0-4-0F höyrysäiliövetureita, 750 mm raideleveydelle, SOTEVAn tilauksesta. Valmistusvuosi 1951. Veturit minivät ilmeisesti jonkin tehdastoimituksen kylkiäisenä. Yhden sijainti tunnetaan, Kalinin kartonkitehdas Nizhniy Novgorodissa. Valitettavasti ei ole jäljellä. | ||||
|
|
09.03.2023 12:45 | Teppo Niemi | ||
| Jos unohdetaan Kupittaan Turun välinen ratatyö, na muut kiertolaiset, nii onkos Salon ja Karjaan välillä kulkenut paljon rahtijunia viimeisen 15 vuoden akana? Eiköhön nekin mahdu Salon ja Lohjan välille uudelle radalle. Pelkän varayhteyden kustannukset eivät vastanne käyttömääriä. | ||||
|
|
09.03.2023 12:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos nyt oikorata jostain syystä rakennettaisiin niin länsi-uusmaalaiset pääsevät Turkuun vaihtamalla junaa Lohjalla. Karjaa-Salo jää joka tapauksessa tavaraliikenteelle ja varayhteydeksi jos oikoradalla on katkos. |
||||
|
09.03.2023 11:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu | ||||
|
09.03.2023 10:55 | Jouni Halinen | ||
| Sitten on vielä KO-SAN . Ajauduin -85 kesällä Riksun lähelle perinteiselle tanssilavalle. Sielä arvottiin (pääsylipun numeron mukaisesti) palkintoja, palkinnot arpoi Reijo Taipale Pääpalkinto oli 400 markalla bensaa Karavaanin Shelliltä (kuka muistaa?) Minähän sen voitin. Menin sitten lavalle noutamaan palkintoa ja Reijo kysyi, että mistä kaukaa vieras on tullut, vastasin että Helsingistä, saliin laskeutui syvä hiljaisuus. ”Että tulit sa***na varastamaan meidän bensat”. En edes tarvinnut bensoja mulla oli työsuhdeauto, joten ajeltiin sitten kesän mittaan Stadista Riksun kautta Kangasniemelle jerrykannun kanssa appiukolle venebensaa kuskaillen, kovasti kiitteli tuliaisista. Olisko bensa maksanut silloin noin 3 mummoa litra, joten noin 130 litraa 400 markalla sai. Taisi toimitukset jatkua vielä vuonna 1986? |
||||
|
|
09.03.2023 10:54 | Timo Anttila | ||
| Kiitos tuosta kuvasta! Sattumoisin olen töissä kyseisellä konepajalla koneasentajana täällä Savonlinnassa. |
||||
|
|
09.03.2023 10:15 | Hannu Peltola | ||
| Kuvaa zoomattaessa Gb:n perästä voi lukea "Korjattava x.34", x-numerosta ei saa ihan selvää. | ||||
|
|
09.03.2023 09:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa hyvä, luottamuksesi tietämystäni kohtaan on toki imartelevaa, mutta harrastukseni kohdistuu lähinnä autonomian ajan kalustoon. Vaan onneksi Petri, jonka osaaminen ei ole yhtä aikarajoitettua, ehtikin sinulle jo vastaamaan. Olen kuitenkin monin osin lipsunut omasta aikarajastani. Niinpä muistiinpanoistani löytyy Gb-vaunuista seuraava merkintä: "Vuonna 1933 siirryttiin 5-alkuisiin numeroihin ja vuosina 1935-1938 myös vanhat 4-alkuiset vaunut saivat uuden numeron siten, että ensimmäinen numero 4 vaihtui numero 5:ksi." Kuva voi siis olla jopa vuodelta 1938. Jos vaunun korjausmerkintä-tekstistä saisi selvää, ajankohta ehkä täsmentyisi. |
||||
|
|
09.03.2023 09:39 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Tai rouvaa kohtaan (esim. Reijo Taipaleen levyttämässä tangossa Humiko: "...Humiko-san, on nimi tytön, jota yhä rakastan...". San. Sauvo Puhtila). | ||||
|
|
09.03.2023 09:23 | Jukka Ahtiainen | ||
| Valtion velkatrendi? Tuotos/panos? Eurolla enemmän vaihtoehdot? https://www.valtionvelka.fi/ https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/#cf3fcd93 Minuutit näkee tuomiopäivän kellosta https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tuomiopaivan-kello-ihmiskunta-nyt-90-sekunnin-paassa-tuhosta/e9a76b7f-af51-41aa-8f34-4b8830918588 |
||||
|
09.03.2023 08:38 | Ossi Rosten | ||
| ...jonka myöden Kangasalastakin tuli ratikkakaupunki :) | ||||
|
|
09.03.2023 08:00 | Eljas Pölhö | ||
| Jos nyt tulee "tunnin juna", niin tuo oikaistu Karjaa-Salo joutuu lakkautettavien ratojen listalle. Dragsvikin varusmiesten ja ruotsinkielisten Åbo Akademissa ym käyvien Hanko-Karjaa välin opiskelijoiden määrät eivät sitä pidä pystyssä. | ||||
|
|
09.03.2023 07:23 | Petri Sallinen | ||
| Nelossarjalaisia ryhdyttiin muuttamaan vitossarjalaisiksi vuodesta 1933 alkaen. | ||||
|
|
09.03.2023 05:27 | Jouni Halinen | ||
| Oikeasssahan sinä Esa olet https://fi.pinterest.com/pin/551339179387049762/ Tässäkin tapauksessa Esalla (kylläkin Pakarinen) oli tiukka kuri kotona. | ||||
|
09.03.2023 05:19 | Joni Jurmu | ||
| Taivalkoskelaisena jotenkin oudon kontrastikas yhdistelmä tämä kiiltävä kisko ja tumma ratapölkky. | ||||
|
|
09.03.2023 02:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni - san, unohtamattakaan tosiasiaa, että jokaisen menestyvän herran takana on nainen. San - nimitys on japanilainen tapa ilmaista kunnoittavaa asennetta puhuteltavaa herraa kohtaan. |
||||
|
08.03.2023 22:49 | Henri Hovi | ||
| Kuparista. | ||||
|
|
08.03.2023 22:28 | Jouni Halinen | ||
| Sir (Suomeksi noin "arvon herra") Esa, eikö vaunun numero ole kuitenkin 62,187, näin ainakin mun vanhat silmät näkee. Sir etuliitettä ei voisi käyttää Esan tapauksessa, se kun on tarkoitettu lähinnä Brittiläisen kansanyhteisön "sisäiseen käyttöön". Mutta myönnetään se kuitenkin Esalle tässä tapauksessa, tämä kertoo sen että täälläkin herralla on herransa (sirsönsä). | ||||
|
|
08.03.2023 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy myös muinainen avotavaravaunu, nro 62,188. | ||||
|
08.03.2023 21:23 | Juha Toivonen | ||
| Mikä tuon brändiksen veturin sulkee ulos Tanskasta? Kuinka yleisiä ovat vastaavat maakohtaiset vetokalustohyväksynnät yleensäkin? Koskeeko sama myös vaunustoa? Kysyn kun en tiedä... | ||||
|
08.03.2023 21:18 | Juha Toivonen | ||
| Hieman tuota vastaavia olisi nyt kaupan, kuten paljon muutakin DB-kalustoa. Vetureita, vaunuja, moottorijunia... https://www.db-gebrauchtzug.de/f?p=222:210:1780260855780::::P210_ID,G_SF_LISTE_ID,G_BABRGRUPPE_ID:399,37,263 | ||||
|
|
08.03.2023 21:06 | Juha Toivonen | ||
| En tiedä onko silmissäni jotakin vikaa, mutta tuo näyttää kyllä yhä edelleen keskiverto kehitysmaadieseliltä. Tyylittömältä sellaiselta. Olen varma, että erilainen maalaustyyli tekisi veturista huomattavasti paremman näköisen. Dv12 ja Dr14 ovat uusissa väreissä jopa alkuperäistä parempia. | ||||
|
08.03.2023 20:54 | Juha Toivonen | ||
| Dr14 lienee eräs onnistunein dieselveturisarja VR:llä. Koko käyttöhistoria vain raskasta vaihto-ja laskumäkityötä ja yhä täysipäiväisesti palveluksessa. Uusissa väreissä tuo näyttää entistä paremmalta. ps...voisiko Dr19 ajatella jotakin vastaavaa. Nythän se näyttää pitkältä 2-osaiselta sähkölaitekopilta, jonka keskelle on sijoitettu baja-maja. | ||||
|
08.03.2023 20:52 | Erkki Nuutio | ||
| Noin 1923 lienee sopiva arvio. Hieno etnografinen dokumenttikuva teollisuuspaikkakunnan matkustavaisista ennen bussiliikenteen laajentumista. | ||||
|
|
08.03.2023 20:47 | Juha Toivonen | ||
| `Lahjoitettu Pirkanmaan Pelastuslaitokselle. | ||||
|
|
08.03.2023 20:46 | Erkki Nuutio | ||
| Kirja Turengin Sokeritehdas Oy 1940-1980 on vuodelta 1980 (238 s.) Kirjan kuvien perusteella tehdasrakennusten ensimmäinen vaihe (kuvassa) valmistui vuonna 1950. Nämä rakennukset ovat kuvassa ns. uudenveroisessa kunnossa. Puinen rakennelma etualalla on myöhempi. Arvioin kuvausvuodeksi noin 1952. |
||||
|
08.03.2023 20:36 | Juha Toivonen | ||
| Tuskin Vectronin dieselteho riittää muuhun kuin todella hitaaseen hivuttautumiseen esim. 1500 - 2000 tonnin junan kanssa. Eipä noita kai turhaan kutsuta "last mile dieseleiksi" | ||||
|
|
08.03.2023 20:33 | Juha Toivonen | ||
| Stadler Euro-Dualeita 10 kpl HVLE:lle Saksaan Dual-mode: Electric/Diesel-electric 1435 mm Co’Co’ 25 kV 50 Hz and 15 kV 16.7 Hz 6150 kW CAT C175-16, IIIB 2800 kW 500 kN 3500 l 400 l AC/AC 120 km/h Numeroin ilmaistuna näyttää suht hyvältä. Miten ovat toimineet, tai mitkä ovat olleet hankinta/ylläpitokustannukset - en tiedä. |
||||
|
08.03.2023 20:31 | Erkki Nuutio | ||
| Matti Parkkonen on erään aiemman asemakuvan yhteydessä tuonut tietoon, että Axel Thunbergin kontrahti asemien ulkoseinien mainoksista irtisanottiin ja mainokset piti poistaa 1.6.1909 mennessä. Kuva on siis viimeistään vuodelta 1909. | ||||
|
08.03.2023 20:15 | Erkki Nuutio | ||
| Uuteen asemaravintolaan siirryttiin uuden asemarkennuksen myötä vuonna 1935. Ravintoloitsija oli H.G.Paloheimo, joka oli alkuperäisen ravintoloitsijan ja paikkakunnan hyväntekijän, Olivia Axenin vävy. Ilmeisesti jo kuvausaikaan ravintolaa pyöritti H.G.Paloheimo Oy. Vaikutelma on, että kuva olisi ravintolan käyttöönoton ajoilta, siis vuodelta 1935. Olympiajuliste on varmaan ollut jo silloin tarjolla. |
||||
|
08.03.2023 20:08 | Teppo Niemi | ||
| http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d526632b426460600b8b57924845&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive= Esimerkiksi tuo voisi olla samasta portista, jolloin liikennepaikka väli olisi Suojärvi - Välikylä |
||||
|
08.03.2023 20:04 | Mika Hakala | ||
| Kuvassa jokainen vertaamani yksityiskohta osuu yhteen ainakin Paikkatiedon ilmakuvan 1970 kanssa. Vanhatkartat.fi:n kartoissa 1974 ja 1980 pari muutosta iskenyt silmään: Rakennus Sepänkatu 3-5 vuoden 1980 kartassa kerrostalona, mutta 1974 kartassa kahtena pikkutalona. Näkyvät kuvassa punakattoisina. Kiisukatu 13 (kaksikerroksinen rivitalo) ja Pohjoisahonkadun välissä oleva, edellämainitun 13 suuntainen omakoti- tai paritalo on 1980 hävinnyt ja näkyy kartassa 1974. Rakennus näkyy kuvassa. Siis ennen vuotta 1980. muok. Sepänkatu 3-5 rakennettu Oikotien tietojen mukaan 1974 ja kuvassa aikaisemmat tontilla sijainneet omakotitalot. |
||||
|
|
08.03.2023 20:03 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo etualalla olevia kiskon katkoksia, niin näyttää siltä, että ne eivät ole samalla kohdalla. Eli rakenne poikkeaa suomalaisesta ja yleis-europpalaisesta rakenteesta. Ja yhden malliprojektini perusteella lähtisin tutkimaan SA-kuvista löytyviä Suojärven kuvia Petroskoin - Suojärven radan juhlaportista. |
||||
|
|
08.03.2023 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olympiajuliste tosiaankin näyttäisi mainostavan Berliinin "piirikunnallisia" vuodelta 1936. Ludwig Hohlwein kollegoineen laativat mahtipontisia natsijulisteita, joilla 1920-luvun riehakkuudelta vedettiin kurkut lopullisesti poikki, yhdessä Arno Brekerin sieluttomien patsaiden patsastelulla. Pommituspropagandajulisteiden karttapohjana on ainoa oikea Suomi. |
||||
|
|
08.03.2023 19:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etualan rautatienmiehen univormun perusteella tsaariaikana kuvattu. Jaa, muuten, milloinkas se mainostamiskielto asemille nyt julistettiinkaan? Valkotakkinen setä lienee asemasantarmi...? |
||||
|
|
08.03.2023 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla jotkut bileet...? Vas. puoleiset tädit kantavat ilmeisesti soppa-astiaa. Mene tiedä, vaikka olisi kiljua...? Muodin perusteella keskellä kieltolakiaikaa.... |
||||
|
|
08.03.2023 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on Gb 41,338. Kun nyt vaan muistaisin, koska Gb-sarjan numerointi muutettiin 5:llä alkavaksi...? Herra Kurt, turvaudun nyt Sinuun. |
||||
|
08.03.2023 19:37 | Timo Anttila | ||
| Hieno erikoinen kuva. Sopii meneillä olevaan lumimyräkkään. |
||||
|
08.03.2023 19:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hytissä näkyy olevan postikonttuuri ja laskumäkikin! Kiva ja vekkulisti toteutettu kuva! Edit: kr7fykhCkvorhe eiku kirjoitus-wirhe. |
||||