|
|
26.02.2010 14:12 | Pertti Kulmala | ||
| Vanha ratapohja Pohjankurun suuntaan oli mutkainen ja kulki tien 104 sillan paikkeilla aivan kallioleikkauksen laitaa. Jossain silloisen tulo-opastimen paikkeilla oli radan vasemmalla puolella hiidenkirnu, joka oli ainakin vielä v.1994 helposti löydettävissä. | ||||
|
|
26.02.2010 14:05 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin etä raide 7 liityi höyryvetureihin annettavan kivihiilen purkuun Mak-vaunuista sekä sen varastointiin. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
26.02.2010 13:40 | [Tunnus poistettu] | ||
| Stop tykkänään! Olivathan silloin vielä ajossa niin Sampo, Tarmo kuin Apukin! Ne olivat ihan kelvollisia vehkeitä - varsinkin Sampo - ja pärjäsivät loistavasti jäissä; vain ikivanha Murtaja oli huonon runkomallinsa vuoksi vaikeuksissa - mutta niin vain sekin porskutti aina kevääseen 1958 asti jolloin päätettiin romuttaa kun Karhu valmistui. Poiston syy ei niinkään ollut heikko teho kuin se että piti saada "nykyaikaista" kalustoa höyrylaivojen tilalle eli se tuttu harhaluulo joka hävitti rautateiltäkin valtavasti parasta mahdollista kalustoa - ja tilalle ostettiin keskeneräisiä leikkikaluja jotka piti täällä jokseenkin viimeistä ruuvia myöten lujuuslaskea ja rakentaa uudelleen! Päävastuullinen moiseen vältti oikeuden koska hänellä ja Kekkosella oli yhteisiä pimeitä intressejä eikä pressan sopinut joutua oikeuteen - ei ryssien suosikkimiehen ainakaan... |
||||
|
|
26.02.2010 13:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jaahas, on siis vielä olemassa! Tuo vaunumalli tuntuu muuten hyvältä, voisitte rakentaa vielä lisää kun näyttäisi helposti toteutuvalta. | ||||
|
|
26.02.2010 13:13 | Timo Valtonen | ||
| Kyseessä on Stockan mainostorni.Lisää tietoa: http://www.stockmann.com/group/fi/tietoa_yhtiosta/stockmannin_historiaa/uusi_tavaratalo/ | ||||
|
|
26.02.2010 13:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Yksi paikallinen Fiskarin museoalueella väitti että heillä olisi suunnitelmissa kunnostuttaa tämä ja se muistomerkkiveturi ajokuntoon ja sitten aloittaa liikenne omalla radalla museoalueella - kuinkahan mahtanee käydä.... työtä on ainakin lujasti! | ||||
|
|
26.02.2010 13:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Salportille päätynyt veturi oli periaatteessa samaa sarjaa eli niitä Saalastin Move 2 -vetureita, mutta se nimenomainen kappale oli alunperin OTK:n Hämeenlinnan varastojen vaihtoveturi. Nykyisinhän Salportin veturin jäljelle jääneet osat ovat Minkiöllä, Humppilassa ja erään kiipulaisen maalaistalon pihalla. Kokonaan veturista ehti hävitä muistaakseni hytti ja konekoppa kehikoineen. | ||||
|
|
26.02.2010 12:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tämä vaunuhan on entinen LRJ21 eli se joka rakennettiin "Tuulitien konepajassa" (= P T J Koskisen entinen autotalli) ja liikennöi höyryajan loppuun Lahnuksessa. On hyvä vaunu! | ||||
|
|
26.02.2010 12:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tämähän on yksi niistä harvoista normaaliraitesista eli 1435 mm vetureista? Vieläkö niitäkin tarvitaan? | ||||
|
|
26.02.2010 12:35 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo, niin on. Se ehdittiin juuri saada melkein puretuksi kun urakan päähommamies kuoli kolarissa. Homma saatiin jotenkin loppuun eli veturi osiksi, pyörät sorvattua ja vesilasilaitteet kunnostettua kun loppuporukalta lässähtikin into. Veturi oli jonkin aikaa Bäcksbackan hallussa Lahnuksessa mutta loppujen lopuksi osat kerättiin yhteen Gb-vaunuun Rautatiemuseolle. Kunnostusta on haviteltu ties miten monesti mutta saa ja näkee nyt... osaajia on harvassa ja kovin työllistettyjä! | ||||
|
|
26.02.2010 12:27 | [Tunnus poistettu] | ||
| Harvinainen ajo - jarruton matkustajavaunu viimeisenä eli siirtoajo. Olin muuten konnarina tuossa rungossa ja kyllä hermostutti kun jarrut puuttuivat lopusta... | ||||
|
|
26.02.2010 12:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kaksi kertaa Alamerihän se siellä.... | ||||
|
|
26.02.2010 11:31 | Tunnus poistettu | ||
| Mikä on tuo torni oikeassa yläkulmassa? | ||||
|
|
26.02.2010 11:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä tuon raiteen 7 käyttötarkoitus on ollut? | ||||
|
|
26.02.2010 11:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Äh, miten tätä kaaviota oikein luetaan? Pohjoinen on ilmeisesti oikealla, mutta ei kai sen sillan kohdalla, jossa Sörnäisten rata alittaa pääradan ole ikinä asemaa ollut? | ||||
|
|
26.02.2010 10:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kunhan se RailBaltica valmistuu, ilmaantuu tällaiselle tarvetta Suomessakin. Siirtymät juna-asemalta satamaan, satamasta laivalle, laivasta taas satamaan ja satamasta toiselle juna-asemalle tuhraavat paljon aikaa ja tekevät matkasta vaivalloisen. Esim. Tampereelta siis lähtö Helsingin suuntaan, Keravalla etelänvaunut irti, vähän lisää matkustajia kyytiin ja Vuosaareen. Sitten laivalla yli. Kun Katajannokan radasta on jo aikoja sitten purettu viimeinenkin metri, ei sillä suunnalla ole enää mitään mahdollisuuksia junalauttaliikenteeseen. Ehkä länsisataman kautta? Kyllähän sinne sen radan helposti takaisin saisi, eikä sen ohjaaminen autorampille mitenkään mahdotonta pitäisi olla. Ellei tätä mahdollisuutta sitten tuhota, kun ei tajuta Viron olevan lähellä Suomea... Hiljaiseen yöaikaan voisi toki pistää vaunut aloittamaan Rautatientorin metroasemaltakin ja vetää lyhyt radanpätkä Vuosaaresta Vuosaareen :)) Vaunut vaan jonkun metron perään. Ei haittaa, vaikkei ne vliasemilla laituriin mahtuisikaan, kun ovet pidetään lukittuina. Tulevan automaattimetron lyhyys auttaa tässä, koska sen ansiosta Rautatientorin asemalla on tilaa muutamalle vaunulle. Ja toiset muutama vaunu pistetään sitten seuraavan metron perään ;) (häh, mitenniin utopiaa?) | ||||
|
|
26.02.2010 09:44 | Tunnus poistettu | ||
| Hieno kuva tuon linkin takana. Siellähän sitä puuta lilluu. Nopea purkaa junasta, mutta ilmeisen hidasta nostella laivaan. Ennen oli työvoimaa, eikä ollut niin mahdoton kiirekään. | ||||
|
|
26.02.2010 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Nyt Ollin kommentti ei täsmää kuvaan. Jessoilahan sijaitsi (sijaitsee) rataosalla Suojärvi - Suolusmäki (Äänislinna (Petroskoi)), ja suomalaiset liikennöivät rataa jatkosodan aikana. Jessoilasta on jäänyt mieleen Petroskoin lättämatkalta kuumakäyntihälytyksen aiheuttama ylimääräinen pysähdys ja laakerilämpöjen tarkastus. |
||||
|
|
26.02.2010 07:29 | Toni Puolatie | ||
| Heh, mie lähin seuraavana aamuna EHKÄ kyseisellä rungolla kohti pohjoista | ||||
|
|
26.02.2010 01:38 | Leo Herranen | ||
| Mahtava meininki! Mielenkiintoista ajatella, minkälaisia esteitä ja mahdollisuuksia sisältyy tällaisen toiminnan toteuttamiseen muuallakin Itämeren alueella... | ||||
|
|
25.02.2010 23:41 | Tapio Muurinen | ||
| Merestä lastaamista käytettiin vielä 1970-luvulla https://vaunut.org/kuva/48046?u=832&m=1&paik=Hillo Mereen oli hyvä varastoida puuta suuriakin määriä odottamaan laivausta. Ei vaatinut tilaa eikä konevoimaa, jos olisi myöhemmin jo ollutkin. Sotien jälkeen Hamina oli maamme johtava raakapuun viejä. Etenkin kaivospuuta vietiin valtavat määrät. - Kun vaunun tolpat laukaistiin, piti kettingit olla kytkettynä kuten kuvassa. Muuten irralliset tolpat olisivat lentäneet ties minne, yleensä mereen. maamme |
||||
|
|
25.02.2010 23:11 | Jorma Rauhala | ||
| Vanhaan kysymykseen oletus eli vastaus, että junasuorittajalla lienee se (todenmukainen) käsitys tilanteesta, että Vajaakoskelta ei tule/lähde matkustajia. Ja jos asemalla olisikin yllättävästi liikettä, niin ei ainakaan kukaan ole avustamassa ketään rahtirungon yli/ali, koska paikkakunnan ainoa rautatieläinen on tuossa vaihteen käännössä kiinni. | ||||
|
|
25.02.2010 21:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Harvinaisuus! Tässä junassa on käytännössä se aivan alkuperäisin varsinainen museojunarunko - jos elokuun -71 muutamia ajoja kahdella vaunulla ei lasketa. Vanha kesävaunukin aivan alkuperäisasussaan.... mitä herkkua! Ja vielä Humppilan jo kadonneessa alkuperäisessä matkustajalaiturissa. Näitä kuvia jos mitä olisi todella hauska nähdä enemmän. | ||||
|
|
25.02.2010 20:44 | Perttu Karttunen | ||
| http://hvti.kuvat.fi/kuvat/Helmikuinen%20junakavalkadi/ pari muutakin otosta löytyy tuolta | ||||
|
|
25.02.2010 20:19 | Pasi Utriainen | ||
| Tavarajunan veturit pikemminkin. Kyseessä taitaa olla "uuskuapuntilaenen" eli T4036 Tadeista ja tuplasudesta päätellen. | ||||
|
|
25.02.2010 18:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kas, kas: entinen liikennepäällikkö ja kaksinkertainen puheenjohtaja evp. samassa kuvassa - ahkeria miehiä! | ||||
|
|
25.02.2010 17:18 | |||
| Ja eikös tässä ole tavarajuna? Eikä tavarajunat? |
||||
|
|
25.02.2010 11:44 | Risto Itkonen | ||
| Onko kirjoitustapasi harkittua? Tavarajunat on yhdyssana. Tavarat ovat muutenkin vaunuissa, jotka on kytketty veturiin - joten yhdessä ovat konkreettisestikin! | ||||
|
|
25.02.2010 11:17 | Jokke Harju | ||
| Saisko kuvaa sellaisesta, jossa on "toista metriä lunta" | ||||
|
|
25.02.2010 11:06 | Joni Lahti | ||
| Kansan omistama yritys VEB Lokomotivbau Elektrotechnische Werke (LEW) “Hans Beimler“ Hennigsdorfissa teki näitä 211 eli E 11 vetureita peräti 96 kpl. Montakohan näistä on vielä liikenteessä? - Tämä samainen 109-3 esiintyy myös täällä http://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_E_11 | ||||
|
|
25.02.2010 10:54 | Niila Heikkilä | ||
| Mielenkiintoista juttua Jormalta. Samalla tulee mieleen että vaikka tuohon aikaan kaikki ennakoidut suorituspaikat ja sivullemenot ovatkin olleet etukäteen tiedossa, on ollut tarpeellista tietää myös missäpäin kutakin suorituspaikkaa lippumies lymyää. Etsikäänkö lipunpyörittäjää kaukaa sivulta, keskeltä ratapihaa, tai ala, -vaiko yläviistosta kuten tässä kuvassa. En yhtään epäile etteikö joskus olisi tullut toimintaa hidastavia havaintokatkoksia jollain oudolla liikennepaikalla. Suosittajan kannalta asiaa ajateltuna oikea-aikainen laiturillaolo lipun kanssa on vaatinut talvipakkasessa joko hyvää pelisilmää, tuuria tai paksuja talvivarusteita. Monilla asemilla joilla oli mekaaniset turvalaitteet, tai ei turvalaitteita ollenkaan, ei voinut tietää lähestyvän junan sijaintia kuin arviopohjalta. Relepohjaisissa turvalaitteissa suorittaja kuuli (ja kuulee yhä) summerin pärähdyksen eli "pillin" kun juna saapuu ensimmäiselle eristysosuudelle. | ||||
|
|
25.02.2010 10:02 | Petri Nummijoki | ||
| Kai kuuluisin eurooppalainen veturi ko. pyöräjärjestyksellä on tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/File:SNCF_242A1m.png? Vai eikä tätä lasketa mukaan, kun jäi prototyypin asteelle? | ||||
|
|
25.02.2010 07:25 | Topi Lajunen | ||
| Tka7:n työntämät harjat ovat olleet omakohtaisen havainnon perusteella tänä talvena töissä ainakin Linnunlaulussa. | ||||
|
|
25.02.2010 05:27 | Juhana Nordlund | ||
| 6241 - 6250:ssä on osaston 6 eteistä lähin sivuikkuna muita lyhyempi ja aina ilman tuuletusosaa. Kuvan yksikössä asia ei ole sillä tavalla. | ||||
|
|
25.02.2010 02:22 | Jari Kuusinen | ||
| Vartti.fi uutisoi edellispäivänä vähän vastaavanlaisesta tapauksesta: http://www.vartti.fi/artikkeli/6a1acb8b-b521-4510-9510-f9f9fcc25d9d :) | ||||
|
|
25.02.2010 01:20 | Leo Herranen | ||
| Värit :) | ||||
|
|
25.02.2010 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Kelpaisikohan Juhanille myös virtaviivainen, saksalainen, pienehkö 06-sarja ? Muuta ei taida löytyä yön pimeinä hetkinä... | ||||
|
|
25.02.2010 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän aluetta tämä pitää "puhtaana"? Onko muuten Hyyryläisellä muuta aurauskalustoa käytössä? Kiitos muuten kuvasta, varsin nopeasti ilmestyi ko. laitetta koskevan sanailun jälkeen. | ||||
|
|
24.02.2010 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Tuolta parvekkeelta pyöriteltiin vihreää ohikulkujunille - muistaakseni hyvin olivat kaverit aina "hereillä", hyvissä ajoin tulivat opasteet. "Vihreän" kanssa odottelivat junaa, hieman viheltimellä "vihjaisi", että kaveri on havaittu veturista niin johan pyöriteltiin ohikulun salliva opaste. Vaikka tuossa "tolppa" onkin, ei sillä vielä tuolloin annettu "lähtö"-opastetta. Suorittaja, vai oliko vielä junanlähettäjän nimikkeellä, antoi lähtöluvan matkustajajunille - "riihimäen lätille" usein riitti heilautus asematalon rapuilta, ei tarvinnut laiturille asti lampsia. Molempiin suntiin (itään sekä länteen) oli todellakin nuo "rata-opastimet" (?) - ei puhuttu lähtö- tai pää-opastimista, väriä toki noudatettiin, mutta varmistus tuli aina saada "tornista" tai junanlähettäjältä. | ||||
|
|
24.02.2010 23:10 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin hyvässä kunnossa on veturia pidetty yli 30-vuotta https://vaunut.org/kuva/57704 | ||||
|
|
24.02.2010 22:34 | Jussi Kortman | ||
| Voisin veikata Iso-Britannia? | ||||
|
|
24.02.2010 22:26 | Harri Junttila | ||
| Tapani ei muuten huono idea, tuohan olisi ehdottomasti pitänyt tehdä :D | ||||
|
|
24.02.2010 22:17 | Jorma Toivonen | ||
| Vastaisikohan esim. Espanjan 242-sarjan höyryveturi tuota Juhanin arvuuttelua? | ||||
|
|
24.02.2010 21:25 | Jani Karjalainen | ||
| Sr2 "parina" nostaa virroittimet automattisesti niinkuin kuvassa näkyy. Joskus voi virroittimet olla erillailla ylhäällä, se johtuu siitä että nipun teon jälkeen ei ole virrottimia laskettu alas ja nostettu uudelleen ylös tai virroittimien nousu on asetettu manuaallisesti toisin. | ||||
|
|
24.02.2010 21:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Haluaako joku nuoremmista arvailla, onko missään Euroopan maassa/maissa Neuvostoliiton lisäksi aikoinaan käytetty tätä samaa pyöräjärjestystä (pikajuna)vetureissa. Enkä nyt tarkoita mitään CCCP:ssä valmistettuja vetureita. - USA:ssa käytettiin näitä 4-8-4 tyyppisiä vetureita usean rautatieyhtiön liikenteessä mm. mantereen ylittävissä matkustajajunissa. Ensimmäisenä USA:ssa otti käyttöönsä Northern Pacific rautatieyhtiö tällaisen Northern tyyppisen veturin vuonna 1927. Pyöräjärjestys sai siis ensimmäisenä tämän pyöräjärjestyksen käyttöönsä ottaneesta yhtiöstä nimensä. Näitä erilaisia pyöräjärjestys nimityksiä käytettiin lähinnä anglosaksisissa maissa. Tähän oli siis kehitys johtanut lähes 100:ssa vuodessa. - Tätä 4-8-4 tyyppiä näkee toisinaan nimitettävän pyöräjärjestysten kuninkaaksi. En aivan varauksettomasti kirjoita sitä alle. Olihan tämä toki pisimmälle kehittynyt matkustajajuna veturityyppi, joita rakennettiin suuria määriä. Tästä kehittyneemmät pyöräjärjestykset matkustajajunavetureissa olivat sitten jo näistä perinteisistä pyöräjärjestyksistä poikkeavia ja valmistusmääriltään pienempiä. Kaikkein erikoisimmat pyöräjärjestykset pikajunaveturissa olivat vielä näistä erikoisuuksistakin "suuremmat" ja huippukalliita yksittäisiä koevetureita. - Mutta missä Euroopassa on muualla mahdollisesti kuin Suuressa ja Mahtavassa ollut näitä 4-8-4 tyyppisiä vetureita liikenteessä. Enkä nyt tarkoita siis niitä ylväitä piirustuksia kirjoituspöydillä, jotka eivät toteutuneet rahojenko puutteesta, mutta ainakin virallisemmin, kun ei ole tarvetta näin suuriin matkustajajuna vetureihin dieselaikakauden häämöttäessä jo lähitulevaisuudessa. - Monelle asiaan perehtyneelle tämä on tuttu asia. Nmrk; ainako ketunhäntä (vähän) kainalossa. | ||||
|
|
24.02.2010 20:54 | Seppo Romana | ||
| Keskusteltuani Rautatiemuseon asiantuntijoiden kanssa sain seuraavan vastauksen: Prinsessan liikennöintikuntoon saattaminen olisi kustannuksiltaan n. 20.000 euroa, minkä summan hankkiminen ei nyt ihan mahdotonta olisi. Ongelmana on vain se, ettei tällä hetkellä moista summaa kannata investoida höyryveturin liikkeelle saamiseen, koska tunnetusta syystä liikkuminen rataverkolla on vahvasti rajoitettu. Höyryveturin liikuttaminenkin maksaa niin paljon, että matkustajia tarvittaisiin pelkkien käyttökulujenkin peittämiseen varsin paljon. Toiminta olisi kannattavaa, jos liikennöinnin toisessa päässä olisi Helsinki, joka lienee pienen maamme ainoa riittävän suuri tuppukylä. Vaan kun höyryllä ei voi ajaa Helsingin asemalle. Liekö samasta syystä laitettu Hr1 1009 huutokauppaan? | ||||
|
|
24.02.2010 20:45 | Tapani Kunnas | ||
| Olisit Harri pyytänyt laittamaan linjakilpeen tekstin "Ii - Muhos" :D | ||||
|
|
24.02.2010 18:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noista keulan koloista on puolisen vuosikymmentä sitten kyselty. Kuvan http://www.railfaneurope.net/pix/ru/electric/VL80/02_066.jpg perusteella näyttäisi olevan paikka varattu kaikenlaisille liitännöille, mitä noiden värillisten kansien alla sitten onkaan. | ||||
|
|
24.02.2010 18:00 | Eija Mari | ||
| Aamulla Ratamestarinkadun pysäkin jälkeen oli joku pösilö parkannut x jatkeensa ratikkakiskoille. Siinä oli sitten jumissa 9, 22, 505, pikku auto ja 59. Kortti pois tuollaisilta tai 4000 euroa pysäköintimaksua. | ||||
|
|
24.02.2010 17:35 | Leo Herranen | ||
| Sillan jykevyys. | ||||
|
|
24.02.2010 17:33 | Leo Herranen | ||
| Hauska idea. Onkohan maailmalla yleisiäkin tällaiset museokalustoraiteet... | ||||