Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 06.02.2010 18:37 Harri Junttila  
  Deeverit vallanneet valakkojen paikat, vielä kesällä deeverit oli jonossa tankkauspaikan viereisellä raiteella "tallin päädyssä" marsujonon vasemmalla puolella ja sitten yksinäisen deeverin raiteella oli myös. Mieleen tässä tulee että missä valakot, kun ei näy kuvassa (paitsi vissiin 2806 edelleen seisoo kylmänä hiekkasiilojen vierellä) toki kolarissa taitaa olla 2-3 konetta mutta entä loput ?
kuva 06.02.2010 18:27 Eljas Pölhö  
  Tässä isompi poikkileikkaus- ja pystyleikkauskuva, joista toimintaperiaate ilmenee hyvin. Lisää voi lukea viesteistä (ruotsiksi) http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=22049
kuva 06.02.2010 18:08 Eljas Pölhö  
  Tässä toinen kuva, missä kaulus on kokonaan kattilan yläpuolella http://www.historiskt.nu/rullande/cb_loken/cb_loken.html
kuva 06.02.2010 18:04 Eljas Pölhö  
  Piirros sivun alalaidassa http://www.historiskt.nu/rullande/cc_loken/cc_loken.html
kuva 06.02.2010 17:43 Leo Herranen  
  Tässä on tyyliä! Mitenkä tuo prästenskrage oikeastaan toimii?
Kuvasarja:
K-junia Keravalla 06.02.2010
 
06.02.2010 17:40  
  Näissä kuvissa on hyvin edestettuna eri sukupolvien kalustoa pääkauponki-seudun junaliikenteestä.
kuva 06.02.2010 17:24 Tunnus poistettu  
  Näin minäkin sen muistan. Hr12 oli jo vähän kiistanalainen ja HR13 enemmän. Kun sitten sähkökalustoon siirryttiin, niin aivan liikaa syytä on vyörytetty pääministeri Mauno Koiviston harteille. Kyllä siinä veturihankinnassa jyräsivät ihan muut voimat.
kuva 06.02.2010 17:17 Eljas Pölhö  
  Se oli laskennallinen ja perustui aikaan. linjaliikennevetureissa se oli myös laskennallinen ja perustui käytössä olleisiin kilometreihin lähtö- ja tuloliikennepaikkojen välillä. Vaihtotyöt linja-asemilla lisättiin ajan mukaan. Ajot talleille, polttoainepaikoille yms eivät ole mukana eivätkä pienet muutokset rataoikaisujen tai -kietaisujen takia. Olisikohan 60-70-luvuilla käytetty 1 tunti = 10km, joskus muuna aikana jotain muuta (enimmillään taisi olla 1 tunti = 20km. Tämä ihan muistinvaraisesti kun en voi tarkistaa mistään (istun juuri Veolian junassa).
kuva 06.02.2010 15:59 Tapio Muurinen  
  Hr13:sta tulikin sitten Erkin oma murtaja - Hr12 oli Haminassa harvinainen vieras. Näin sen siellä 1960-luvulla vain neljästi. Kolme viimeistä olivat peräkkäisinä päivinä ja tässä samassa junassa. Ajattelinkin, josko olisivat tulleet vakikiertoon, mutta ehkä kyseessä oli vain joku harjoittelu tai tyyppiajo. Sitten taas Risto otti oman paikkansa.
kuva 06.02.2010 15:40 Tapio Muurinen  
  Olen joskus mietiskellyt näiden vaihtovetureiden kilometrejä. Oliko niissä sellaiset mittarit, että "osasivat" huomioida suunnanvaihdot, vai oli oliko se jotenkin laskennallinen?
kuva 06.02.2010 15:37 Tunnus poistettu  
  Ilmeisesti vähän sama juttu kuin Allegron siirrossa. Valitaan helpoin (ja ehkä myös taloudellisin) tapa. Tve:n kumipyörien käyttöön otto olisi varmaan vaatinut melkoisen kunnostusoperation ja Allegron siirto kiskoja pitkin olisi varmaan myös vaatinut yhtä sun toista.
kuva 06.02.2010 15:27 Tapio Muurinen  
  Kuva on "vanhan vorgin" ajoilta, ja tässä 1980 on viitteelinen, tarkoittaen vuosikymmentä. Uusia valaisinmastoja pystyteltiin Roin ratapihalle n. 1984, samalla 1-laituri päällystettiin, joten kuva on sen jälkeen.
kuva 06.02.2010 14:50 Tunnus poistettu  
  Palataanpa alkuun. Vetureilla on tunnetusti monenlaisia nimityksiä ,ja nimeä aallonmurtaja on tarjottu useammallekin, mutta minulle se on juuri Hr12. Naapurissa asui useita Tampereen konepajoilla työskenteleviä, ja heidän kertomuksiinsa tuo perustuu. VR:n pääjohtajana oli Erkki Aalto, joka ajoi mm Suomen rautateiden sähköstämistä ja ennen kaikkea ihaili joitain ulkomaisia vetureita. Kun valinta sitten kääntyi Tamperelaisten hyväksi, uudesta veturista tuli Aallon murtaja.
kuva 06.02.2010 13:13 Jimi Lappalainen  
  Aikas hurjan iso. :0
kuva 06.02.2010 13:13 Tunnus poistettu  
  Volvon 740 ja 760 sarjat erottaa toisistaan varmuudella oven alalistojen ja ovenkahvojen perusteella, 740-sarjaan ei saanut niitä kromisina edes tilaamalla. Veikkaisin kuvausvuodeksi aikaisintaan 1985, sillä käytännössä 700-sarjaa alkoi näkymään Suomessa vasta 1984 loppuvuodesta - vanhemmat ovat jälkituontia. Ensimmäinen maahan saatu 700-sarjan Volvo oli toukokuussa 1984 tuotu 740, joka seisoo mun pihallani.
kuva 06.02.2010 13:08 Jimi Lappalainen  
  Ja jos mennään viittäsataa, vastaantuleva juna näyttäisi ohittavan n. 277.8 metriä sekunnissa. :) Eli oikeasti puolet hitaammin.
kuva 06.02.2010 13:04 Eljas Pölhö  
  Heh heh, kantsis näköjään katsoa verrokkikuvatkin ja ehkä kokeilla kommenttihakua ennenkuin alkaa kommentoimaan arvontakuvia :) . Näkyy olleen vilkkaassa kierrossa viimeiset kuukauitensa. Kyllä se kulki hinauksessa yhtä näppärästi kuin ajaenkin, mutta kuten sanot niin harmillistä kyllä kilometritilastot eivät tunteneet hinausta. Olen samaa mieltä km-tilastojen luetettavuudesta, poikkeuksellisetkin käytöt ovat löytyneet niistä hyvin. Helppoja tapauksia ovat selvästi mahdottomat näppäily/tiedonsyöttövirheet, mutta "ehkä mahdollista"-tapaukset ovat tosiaan haasteellisia ja rutiinitilanteessa jonkun ajon puuttuminen tai tuplaantuminen jää auttamatta havaitsematta. Luotettavuusprosentti on kyllä huomattavasti parempi kuin junian ajallaankulkuprosentti. Tapani Kilpinen oli tosiaan tietojen keruussa, tallentamisessa ja merkintöjensä luotettavuudessa kaukana edellä meitä muita.
kuva 06.02.2010 12:33 Jimi Lappalainen  
  Tämä on H 746.
kuva 06.02.2010 12:31 Joni Lahti  
  Dazzle camouflage –menetelmää ei käytetty ilmeisesti kovinkaan yleisesti rautatiekaluston suojauksessa. Yleisempää oli maalata ne ympäristöön sulauttavin värein ja kaavioin. Saksassa sodan alkuaikoina panssarikalusto maalattiin tumman harmaaksi eli panssariharmaaksi. Kaavio muuttui sodan kuluessa peruskaavioksi: tumman keltainen, jonka päälle maalattiin ruiskulla epäsäännöllisiä kuvioita oliivin vihreää ja punaruskeaa. Näin tehtiin myös panssaroidulle rautatiekalustolle, joskin variaatioitakin oli. – Suomessa maalattiin jatkosodan aikana panssarikalusto kolmella värillä: vaaleaoliivi, vaalean harmaa (tai hiekka?) ja punaruskea. Kaaviossa väripinnat olivat suuria ja selvästi toisistaan erottuvia. Näin saatiin aikaan voimakas valon ja varjon vaikutelma. Kaaviota käytettiin myös tykistön kaluston suojaamisessa. Tässä tarkemmin Parolan junan maalauksesta: https://vaunut.org/kuva/36877 , https://vaunut.org/kuva/13416 , https://vaunut.org/kuva/13415 ja https://vaunut.org/kuva/13412 Sodan aikana myös veturi sai panssarilevyt kylkiinsä, väritystä en tiedä, mutta oletan sen noudattaneen samaa kaaviota. Vertailukuvana panssaroitu vaunu https://vaunut.org/kuva/22336 Slovakiasta. Kaavio perustuu neljään väriin ja aavistuksen verran sirpalemaisiin kuvioihin.
kuva 06.02.2010 12:28 Jimi Lappalainen  
  Ei, S 8499. Junatyyppi on H , mutta junanumeron voi merkitä myös näin. Eli S tai mikä tahansa muu (tässä tapauksessa lähijuna), eli jonka tunnus on joku näistä: YSULEAMIKNGTHRZ. Ri-Lh-taajamajunat, jotka kuitenkin ajetaan lähijunakalustolla, saavat kirjaimekseen R tai H. Kts. kuvan https://vaunut.org/kuva/46625 kommentit.
kuva 06.02.2010 12:12 [Tunnus poistettu]  
  Tieto on lähempänä kuin arvaatkaan:) Tämän mainion yllä olevan 542:n ryhmä kuvan alla olevan linkitys verrokkikuvan ensimmäisessä kommentissa. - Mä joskus kartoitin niin tarkaan kuin pystyin tämän koneen viime vaiheita. Se sahasi usein (nyt tulee ilman niiden papereiden esille kaivamista kyllä ulkomuistitietoa) Pm:n ja Savonlinnan ja Pm:n ja Varkauden väliä vielä keväällä 1969. Muuten en saanut linja-kilometrejä täsmäämään kuin, että yhden kerran 542 on täydytty hinata Pm:stä Savonlinnaan. Mahdotontako??? - Mä oon tehnyt paljon vertailuja näiden VR:n kilometritilastoiden ja omien havaintojeni kesken. Ja ihme ja kumma ne kaikki ovat olleet yhteneväisiä. Se on lisännyt luottamustani näihin papereihin. Toki tiedän, että niistä löytyy myös hupaisia mahdottomuuksiakin. Mutta tapaukset oliko asia niin kuin viralliset paperit näyttää vai niin kuin tuntuu loogisimmilta ovat haasteellisia. Eroavaisuuksia olen löytänyt mm. Kilpisen matkapäiväkirjojen ja VR:n virallisten papereiden väliltä. Ja ainakin yhdessä tärkeässä tapauksessa mun oli pakko luottaa enemmän Kilpiseen. Tiedän toki, että ei hänkään erehtymätön ollut. Arvaan Elias, että eräässä henkilössä herättää hymyä suupieliin yllä oleva sepustukseni. Näin hänet kerran suureksi yllätyksekseni kirjautuneeena tälle sivustolle
kuva 06.02.2010 11:53 Jouni Halinen  
  Tämä kuva ei voi olla vuodelta 1980, koska Volvo 760/740 tuli markkinoille vuonna 1982 (760/82 ja 740/84) http://www.autowiki.fi/index.php/Volvo_760 ja tämä näyttää kyllä paremmin varustetulta 760:tä ?, eli kuvausvuosi on 1982 ylöspäin.
kuva 06.02.2010 10:43 Kimmo Säteri  
  Jaahas, Alppiseudulla on vähemmän lunta kuin täällä Etelä-Suomessa. :) Joka tapauksessa hieno kuvasarja Rhätische Bahnin maisemista. Tuota rataverkostoa voi suositella - ja k.o. rataverkko on käytettävissä myös InterRail -lipulla.
kuva 06.02.2010 10:38 Eljas Pölhö  
  Voi, voi. Ei ole vuoden 1969 kilometritulosteiden kopioita. Otin tiedon yhteenvedosta v. 1969 liikenteestä poistetuista vetureista ja siinä on sitten ollut kömmähdys. Ainoa havaintomerkintä siitä 1969 minulla on 23.7., jolloin se oli Pm vanhalla ratapihalla romuvetureiden letkassa. Hälytyskellojen olisi pitänyt alkaa soida, kun veturia ei havaittu Pieksämäellä 3.4.69.... Varkaudessa 30.4.69 oli vain 541. Hyvä, että näitäkin joku lukee ja kiitos korjauksesta. Niin, ja mikä on se oikea päivä, joskus huhtikuussa?
kuva 06.02.2010 10:30 Leo Herranen  
  Onkohan tuo tenderi mahdollisesti muutettu hiilimallista tms. öljylle? Vähän erikoinen painopiste tuolla tankilla...
kuva 06.02.2010 10:26 Leo Herranen  
  Komeaa.
kuva 06.02.2010 10:13 Olli-Matti Herna  
  Ja Jimi, eiköhän kyseessä ole kuitenkin H 8499.
kuva 06.02.2010 10:08 Olli-Matti Herna  
  Kiitoksia, yksikön ja junan numerot lisätty tunnisteisiin.
kuva 06.02.2010 05:17 Joose Rautemaa  
  Jep, ja hammastettu jyrkimmistä paikoista.
kuva 06.02.2010 05:16 Joose Rautemaa  
  Esimerkiksi Brigissä näin kun junaan jonka toisessa päässä oli ohjausvaunu ja toisessa veturi lisättiin tällä tavoin 4 vaunua + ohjausvaunu.
kuva 06.02.2010 05:15 Joose Rautemaa  
  Muistaakseni Oerlikon on yksi Züricihn suurista asemista, joten sinänsä kuullostaisi sopivalta.
kuva 06.02.2010 03:49 Joose Rautemaa  
  Asemilla on napit joilla voi sytyttää opasteeseen merkkivalon kuskille, asemalla konnari käy sitten kuittaamassa tuon valon. Käsittääkseni osassa junia (ilmeisesti ainakin Glacier Expressissä) on myös junissa sisällä stop-napit.
kuva 06.02.2010 02:18 [Tunnus poistettu]  
  Mä en tuossa yllä ottanut maaliskuun 1969 kilometrejä laskuun, jotka olivat varsin merkittäviä yhteensä 3363 sisältäen 155 km linja-ajoa, jotka sä myös löydät varmaan helposti.
kuva 06.02.2010 01:36 [Tunnus poistettu]  
  Katsoppas Elias nyt HUOLELLA ne kilometri tilastot uudestaan niin löydät varmasti myös oikean 542:sen viimeisen ajopäivän ja matkan. - Sillä ajettiin vielä yli neljätuhatta seitsemän sataa pääosin laskennallista kilometriä mainitsemasi päivämäärän jälkeen Varkaudessa siirtoajoineen Pieksämäeltä Varkauteen ja takaisin niin kuin tuut huomaamaan...
kuva 06.02.2010 00:14 Teemu Sirkiä  
  Viimeiset irralliset loppuopastimet katosivat tavarajunien perästä vasta joulukuun puolessa välissä 2009. Nyt ne ovat siis harvinaisia.
kuva 06.02.2010 00:07 Jimi Lappalainen  
  Tuttu vaunu!
kuva 06.02.2010 00:06 Jimi Lappalainen  
  Sm2 6x67, S 8499 Hki-Kkn.
kuva 06.02.2010 00:03 Jimi Lappalainen  
  Vaihtoehto tälle: https://vaunut.org/kuva/1
kuva 05.02.2010 23:25 Jimi Lappalainen  
  Vaihtoehto tälle: https://vaunut.org/kuva/1 ?
kuva 05.02.2010 23:22 Jimi Lappalainen  
  Jos tämä on tehty niin että Jarkko on ollut mukana testausporukassa ja he ovat järjestäneet pienimuotoisen "kuvausajon", jolloin määränpääkilpiin on kirjoitetu "HYVÄÄ JOULUA". :)
kuva 05.02.2010 23:18 Jimi Lappalainen  
  Epäilevä ilme...
kuva 05.02.2010 23:17 Jimi Lappalainen  
  Upeaa!
kuva 05.02.2010 23:11 Eljas Pölhö  
  Vr1 542 oli viimeisen kerran liikenteessä 8.3.1969, jolloin sillä ajettiin veturina Savonlinnasta Pieksämäelle. Viimeinen konepajassa käynti oli 23.8.66-28.9.66 Kuopiossa, kyseessä korjausluokka L1. Edellisen L1-korjauksen jälkeen veturilla oli ajettu 290500km. Viimeinen kattila oli 2111, jonka viimeinen TK oli 27.9.66. Valmistustiedot ovat Tampella 225/1914, VR vastaanotto 18.3.1914. Hylkäyspäivät Lko ...1970 (Lko 2144/v.70/86), Ko 17.12.1970 ja To 30.12.1970 (To 1150/237/119 - viimeinen numero epäselvä eli voi olla muukin kuin 9).
kuva 05.02.2010 23:08 Pete Nummi  
  Eilenköhän tuo sama oli Tampereella Helsinkiin menossa.
kuva 05.02.2010 22:27 Jimi Lappalainen  
  METSOLAHTI. :)
kuva 05.02.2010 22:24 Jimi Lappalainen  
  Onhan Tauruksella ajettu veturien nopeusennätys 357 km/h. Löytyy YouTubestakin.
kuva 05.02.2010 22:22 Olli Keski-Rahkonen  
  Molemmat mittausvaunut (A 16 ja A 17) on tehty alunperinkin käyttötarkoitukseensa. A 17 vanhempana eroaa paljon sinisistä vaunuista; mm. ylikulut ovat puuvaunuista tuttua mallia. Matkustusmukavuus ei tosiaan liene mittausvaunun tärkein kriteeri :)
kuva 05.02.2010 22:19 Jimi Lappalainen  
  Eikös sen näe siitäkin kun valokeila on toispuoleinen.
kuva 05.02.2010 22:15  
  nalle.
kuva 05.02.2010 21:58 Ville Kamunen  
  tuttu paikka minulle
kuva 05.02.2010 21:51 Lari Åhman  
  Länteläinen ja (lännen) motti, molempia olen kuullut täällä käytettävän. "Motti" periytyy epäilemättä Lättähattukaudelta.