|
|
05.02.2010 21:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin, ja kuvassa on myös Sr2:den varjo. | ||||
|
|
05.02.2010 21:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Uijui! | ||||
|
|
05.02.2010 21:24 | Tunnus poistettu | ||
| Leo: Kyllä näin on. Hiekkakuvusta johtaa hiekkaputket suoraan vetävien pyörien eteen. | ||||
|
|
05.02.2010 21:14 | Tunnus poistettu | ||
| Voi tuota usvan määrää! Talvinen höyrykuva onkin näyttävyydessään nykyään harvinaista herkkua. Niin vähän museokalustoa raaskitaan liikuttaa yleensä kesälomakauden ulkopuolella. | ||||
|
|
05.02.2010 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Edelliseen saksan kieleen viitaten "Raum o ain raum". Rautatie on muuten raumaksi "rauttiä". | ||||
|
|
05.02.2010 21:06 | Jorma Rauhala | ||
| Sveitsistä tulee helposti mieleen käytännöllisyys, järkevyys, tehokkuus, taloudellisuus, ympäristöarvot ja mitä hyvää vain. Ja että nyt vielä tuohon lisätään kapearaiteisuus ja raakapuujunat! | ||||
|
|
05.02.2010 21:02 | Leo Herranen | ||
| Tästä kuvasta tulee sumut nenään... | ||||
|
|
05.02.2010 20:36 | Leo Herranen | ||
| Olisikohan Saltstraumen kveeniksi Salttirauma... http://en.wikipedia.org/wiki/Saltstraumen - Muoks: Norjan Raumoista lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Romsdal , arvelisin, että alkuperä liittyy jotenkin nykynorjassa muodossa "rom" esiintyvään tilaa, aukeaa tms. merkitsevään sanaan. Vähän kuin saksan Raum. | ||||
|
|
05.02.2010 20:34 | Leo Herranen | ||
| Suomen sanojen alkuperä sanoo raumasta 'pohjavirta, virtapaikka joessa, maininki (Peräp Länsip, paik. KPPohjanm); kapea salmi (Martti n. 1580; VarsSm rannikko); railo, halkeama, särö (LUus EHäme ESatak, osin VarsSm)' (ja sama saksaksi) ja arvelee sanan olevan lähtöisin kantaskandinaavin sanasta *strauma. Nykynorjassa tuo olisi straum/strøm (vaihtelee murteittain) ja ruotsissa tietenkin ström, eli virtaa tarkoittavia sanoja. Norjan Raumoista en sitten tiedä, suomi-norja-suomi-taskusanakirja ei tunne. | ||||
|
|
05.02.2010 19:57 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos "rauma" synonyymi "salmelle"? On mm. Juutinrauma-niminen salmi. Norjassa on Rauman kuntakin http://www.rauma.kommune.no . Ja on Rauman ratakin eli http://www.raumabanen.com/ . Onkos "rauma" oikeasti norjan kieltä? | ||||
|
|
05.02.2010 19:52 | Leo Herranen | ||
| Ihana :D | ||||
|
|
05.02.2010 19:52 | Leo Herranen | ||
| Mahtavaa! Onko tuolla muuten joku yhteys tuohon Pro Rail Baltican uuden vuoden Tallinna-Riika-junaan? Harkitsin reissua, mutta jäi tekemättä :( | ||||
|
|
05.02.2010 19:50 | Leo Herranen | ||
| Hm, mistä ja miten muuten nämä erilaiset mittausvaunut, joiden Sn on 200 km/h, lienee muutettu? Tosin varmaan kyyti voisi olla sinisessä aika mielenkiintoista 200 km/h:n vauhdissa... | ||||
|
|
05.02.2010 19:46 | Markku Blomgren | ||
| Nallehan olisi voinut siirtyä omilla (kumi)pyörillään lavetille... Todellisuudessahan niitä ei ole taidettu pitkiin aikoihin enään käyttää, jos siis edes toimivat enään? | ||||
|
|
05.02.2010 19:44 | Jorma Rauhala | ||
| Iisalmi-Ylivieska rautatie on savolaisittain "Lännentie", mutta pohjalaiset puhuvat kai toisinaan Ylivieska-Iisalmi rautatiestä nimellä "Kyösti-Kallion-rata". | ||||
|
|
05.02.2010 19:43 | Leo Herranen | ||
| Onko tuo etummainen sitten hiekkakupu? | ||||
|
|
05.02.2010 19:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Snadisti off topic, mutta ainakin kerran Alsthom veti pikajunaa 1990-luvulla rantaradalla Paimion kulmilla nopeudella 155 Km/h ja tämä tieto on peräisin luotettavista lähteistä. Kuulemma aavistuksen pelotti. | ||||
|
|
05.02.2010 19:03 | Teemu Voutilainen | ||
| laakeripesän päässä oleva kirkas mötikkä!kyseessä on akselin pulssigeneraattori joka valvoo suuntaa,nopeutta,ympärilyöntiä.240 pulssia per kierros. | ||||
|
|
05.02.2010 16:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tähän on pakko linkata saksantaitoisille http://berliner-untergrundbahn.de/ou-01.htm#Die%20Flucht :) Jos tuohon kuuluvan kartan tulkitseminen aiheuttaa hankaluutta, niin siinä kartan keskivaiheilla kulkee pystysuunnassa kahdella ohuella sinisellä viivalla merkittynä huoltotunneli, johon koko pakodraama liittyy. Siitä erkanee myös vielä vähän epäselvemmin merkittynä toinen, hyvin lyhyt tunneli U2-linjalle. | ||||
|
|
05.02.2010 15:42 | Pauli Kyllönen | ||
| Uskoisin, että vaunustona on ollut Turun pendon korvausvaunusto, jota voi vetää maksimissaan 160 km/h:ssa. Tosin Seinäjoen pohjoispuolella joutuu ajamaan maksimissaan sn140. | ||||
|
|
05.02.2010 15:35 | Tunnus poistettu | ||
| Varmaankin myös tunneli muurin ali. Sitäkin yritettiin Berliinissä. | ||||
|
|
05.02.2010 15:30 | Tunnus poistettu | ||
| Kevytveturi sananmukaisesti. | ||||
|
|
05.02.2010 15:01 | Marko Vornanen | ||
| Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta ehkä yleisin nimitys tälle junalle Iisalmessa oli Länteläinen. | ||||
|
|
05.02.2010 14:54 | Joni Lahti | ||
| Tämänkaltainen dazzle camouflage - myös razzle dazzle - kuviointi oli yleistä I maailmansodan loppuaikoina ja sen jälkeenkin sotalaivojen suojamaalauksena. Tavoitteena ei ollutkaan saada laivaa kohteena sulautumaan ympäristöönsä, vaan tehdä kohteesta mahdollisimman vaikeasti tähystettävän optisin menetelmin. Kohteen hahmoa oli vaikea määrittää ja etäisyyden arviointi vaikeutui. Etenkin sukellusveneiden periskooppitähystys vaikeutui huomattavasti. – Vetureita tuskin on jahdattu merellisin menetelmin, mutta oletan, että tämä kuvio on voinut jopa toimia lentotähystystä ja maalinmäärittelyä vastaan ilmasta varsinkin, kun maali on ollut liikkuva. - Varsinaisen seeprakuvioinnin ensisijainen tarkoitus on häiritä värisokean leijonan havaintoja, peto ei nimittäin näe hahmoa heiniltä, on vain eriasteisia harmaita juovia. Tässä tapauksessa maali sulautuu ympäristöön. | ||||
|
|
05.02.2010 13:32 | Marko Vornanen | ||
| Oliko Susi rampana matkalla Kouvolaan saamaan valohoitoa? | ||||
|
|
05.02.2010 11:36 | Tunnus poistettu | ||
| Seuraavaksi tupakoitsijat siirrettänee junissa ulkotiloihin eli takasillalle. Näin ajat ja arvot muuttuvat, ikävä tulee tupakoimattomankin tyylikkäästi sisustettuja tupakkasalonkeja. | ||||
|
|
05.02.2010 11:32 | Tunnus poistettu | ||
| Leo: Näin on! Ikävä kyllä laadukkaiden ajopelien valmistus on jo päättynyt. Sattumoisin meidän torpan pihalla seisoo ainoastaan museoikäisiä ajokaluja. | ||||
|
|
05.02.2010 11:22 | Marko Nurmi | ||
| Havator nostaa.... | ||||
|
|
05.02.2010 11:20 | Perttu Karttunen | ||
| Kappas, minä oon aina luullu npoita kirkkaampia valoja xenon - valoiksi... | ||||
|
|
05.02.2010 10:06 | Jukka Virtanen | ||
| Loppuopastinlyhtykin vielä perässä. | ||||
|
|
05.02.2010 09:00 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jos oman resiinan rakentaminen ei onnistu tai ei kiinnosta, vuokraaminen on aivan hyvä ja helppo vaihtoehto: http://www.pomarkku.fi/elamysrautatie/vuokraus.html | ||||
|
|
05.02.2010 08:50 | Marko Nurmi | ||
| Lohjalaisia sähköyrityksistä tulee mileen SähköInssi Oy | ||||
|
|
05.02.2010 08:19 | Tunnus poistettu | ||
| Millä nopeudella noita vaunuja voi vetää? Veturilla kai hyvinkin pärjäisi Pendolinon nopeudelle. | ||||
|
|
05.02.2010 08:04 | Tunnus poistettu | ||
| Jatkan vielä vähän lisää tästä asian vierestä. Maarianhaminahan on tietty ihan selvä tapaus, ei vain heti tullut mieleen, mutta 'merenkulkunimiä' tuntuu olevan kumman harvassa vaikka merenkulku on ollut oleellista Suomen kehityksessä. Rauma nyt ainakin liittyy mereen, mutta se on vain 'maantiedettä' kuten muutkin salmi-,niemi-mäki- jne nimet. | ||||
|
|
05.02.2010 07:48 | Seppo Hiltunen | ||
| Tuosta lumipenkalta jos alas joku oikaisee sukset olkapäällä, niin - avot - Kurzschluss (oikosulku)! | ||||
|
|
05.02.2010 07:33 | Pekka Soininen | ||
| Niin varmaan lukee, EXIF-tiedostoista. Ainoa epäilykseni olikin Pendon korvaaminen, koska luotan kuvanottoaikatietoon. Aikataulutkaan eivät ole tietääkseni muuttuneet. | ||||
|
|
05.02.2010 03:42 | Markku Blomgren | ||
| Flickr varmaankin lukee tiedot kuvan EXIF-tiedoista. Olisikohan kyseisenä päivänä pendo korvattu IC-rungolla? | ||||
|
|
05.02.2010 01:33 | Juhana Konttinen | ||
| Xenon: https://vaunut.org/kuva/54852 ja https://vaunut.org/kuva/54851 | ||||
|
|
05.02.2010 00:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nyt muuten on avattu taas yhteys Tallinnasta Tarton kautta Riikaan - aikatauluihin merkittynä vaihtoyhteytenä, vaihto Valgassa. Takaisinpäin ei virallista yhteyttä ole, mutta jos haluaa viettää viitisen tuntia Valgassa ja viettää matkaa tehden koko päivän aamunsarastuksesta iltaruskoon, pääsee takaisinkin päin junalla. | ||||
|
|
05.02.2010 00:34 | Leo Herranen | ||
| Kone tykkää siitä, että sitä käytetään... | ||||
|
|
05.02.2010 00:19 | Leo Herranen | ||
| Tää on hauska :) | ||||
|
|
05.02.2010 00:15 | Leo Herranen | ||
| Tyylikäs. Sääli, että kunto ja käyttöaste on mitä on. :( | ||||
|
|
04.02.2010 23:36 | Pekka Soininen | ||
| Siis vuosi 1882. Sen ajan ponnistukseksi yhtä suunnaton kuin tyylikäskin. "Kiviaidat" ylempänä ovat kai lumiesteitä? Sitä paitsi, 1880-luvulla kaikki liikenne hoitui höyryveturein. Minkälainen oli 15 km pitkä putki, kun se varmaan tuulettui perin verkkaan? |
||||
|
|
04.02.2010 23:12 | Perttu Karttunen | ||
| Kappas, kiitos tiedosta. Valitan samalla kuvan kohinaa, kun ei ollut jalusta matkassa niin ISO1600 oli käytössä ilman jalustaa | ||||
|
|
04.02.2010 23:11 | Jorma Rauhala | ||
| Niin se aika muuttuu nopeasti. Että oli joskus näinkin hieno osasto, kun nyt vertaa tämän päivän ahtaaseen seisomakoppiin, jossa on kahden hengen pehmustettu takapuolennojausputki ja yksi läppäistuin. | ||||
|
|
04.02.2010 22:47 | Topi Lajunen | ||
| H4-polttimoiden myötä puskinvaloja ei myöskään enää voi himmentää täydestä tehostaan. Himmennyksen sijaan vaihdetaan pitkät lyhyelle, kuten autoissa ikään. 3070:tä minäkin muistelen xenonkokeilun alustaksi: siinä oli vissiin vain toisen pään toinen valonheitinumpio vaihdettu xenoniksi, joka puolivaloilla ei palanut lainkaan (xenoneita kun ei voi himmentää). | ||||
|
|
04.02.2010 22:33 | Akseli Kuhalampi | ||
| Jos rakentaisi vaikka oman resiinan niin tuossa voisi varmaan kokeilla. | ||||
|
|
04.02.2010 22:10 | Jukka Virtanen | ||
| Radio-ohjattavissa on punaiset hätäpysäytysnapit joka nurkassa mutta kuvan veturissa ei niitä näy joten on kaiketi saanut vain uudenmalliset kaiteet. | ||||
|
|
04.02.2010 21:32 | Lari Åhman | ||
| Juu ei ole xenoneita tullut vastaan muissa kuin siinä yhdessä ainoassa Sr1:ssä - oliko se nyt 3070, jossa on toinen valonheitin kaasupurkaustyyppinen. Saneerauksen yhteydessä noihin on asennettu Topin sanojen mukaan H4-lamppuja. Valonheittimet valomallista riippuen käyttänevät H1/H3-polttimoita. | ||||
|
|
04.02.2010 21:07 | Esko Maasalo | ||
| Tässä Ison Murren koko tulee hyvin esiin kun vertaa sitä heiveröisiin umpivaunuihin; pari vaunua menee Huruun. Redillä pienehköjä Itämeren 'pykälälaivoja', joilla silloin pääosa merirahdista kuljetettiin Välimerelle asti, konttilaivat olivat vasta pääsemässä kapaloistaan. Oikealla kuvan reunassa pilkistää sitten jo suuremman Atlantinylittäjän keulaa. | ||||
|
|
04.02.2010 21:05 | Perttu Karttunen | ||
| http://hvti.kuvat.fi/kuvat/2010+Junia/H783_Dv12_2622.jpg siinäpä hiukan sivukuvaa | ||||