|
|
30.01.2010 18:07 | [Tunnus poistettu] | ||
| Huomatkaa kuinka Hv:n tienraivaajan oikeanpuoleinen lumenauraus siiveke heittää lunta komeasti vauhdissa radan sivuun. Tässähän ollaan asema olosuhteissa ja rataakin jo aurattu oikealla lumiauralla. - Monien veturinkuljettajien mielestä nuo lumenauraussiivekkeet höyryvetureiden karja-auroissa olivat linja ajossa aika tehottomat. Eikä niitä enää myöhempinä vuosina höyryvetureissa esiintynytkään. Kuosman Kaken kuvassa Kuopiosta vielä 1950-luvun lopussa Tk3 1141:ssä sellainen esiintyy ja siitäkin ne myöhemmin otettiin pois. Missä lie höyrykoneessa ja milloin olleet viimeiset käytössä? | ||||
|
|
30.01.2010 17:32 | Olli Aalto | ||
| Ahonkylän männiköllehän tuo näyttäisi. | ||||
|
|
30.01.2010 17:28 | Tapio Muurinen | ||
| Mielelläni muistelen vanhoja minäkin, vaikka omakohtaisia ei aina olekaan. - Kuulemma jo 1940-luvun lopun "hurjina" vuosina Haminan junat saattoivat olla 60 vaunuisia. Päivittäin saapui jopa 400 vaunua. Tätä vaunumäärää varten oli vain yksi ratapiha, taustalla https://vaunut.org/kuva/31731 joka oli mitoitettu n. 150 vaunun käsittelyyn, mutta jäi huomattavasti pienemmäksi, kun piti varata tulo- ja lähtöraiteet tai ympäriajomahdollisuus. Pisin tuloraide oli vain 28 vaunun mittainen, mutta saapuvat tai lähtevät junat kaksinkertaisia. Poitsilan ratapiha ja kuvassa näkyvä tulivat vuosia myöhemmin. Ei ollut helppo lajitella 45 vaunuistakaan junaa, jossa oli sekaisin tietyt proomut, kaivospuuvaunut omistajittain ja mitoittain, pylväät ja selluloosa eri purkupaikoille, tai tyhjät hiilivaunut lastattavaksi. Aina ei yksinkertaisesti kaikkia junia voitu ottaa heti vastaan. Näistä vaikeuksista tiesivät vain ne, jotka joka päivä joutuivat tätä shakkipeliä pyörittämään vaurioriskien ja henkilökohtaisen korvausvastuun uhalla. | ||||
|
|
30.01.2010 17:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mistäkäs päin tää on tarkalleen otettu? | ||||
|
|
30.01.2010 16:58 | Eija Mari | ||
| Kuvattu S138 (Sm3 7x03) vaunusta 1 paikkojen 35 ja 39 kohdalta ikkunan läpi. Suhteellisen puhdas ikkuna. | ||||
|
|
30.01.2010 13:06 | Mikko Otava | ||
| Eiköhän sen veturin voisi ajaa lähimmän lämmitystolpan luo, jos vaan viitseliäisyyttä riittää. Turussakin noita tolppia on useita kymmeniä ratapihalla. Tosin Ilmalassa ja Vuosaaressa on useasti nähty että se diiseli nakuttaa siinä seisontapaikalla ihan tolpan vieressä. Kaapelin kiinnittäminen on ilmeisesti ollut sitten liian iso urakka kun ei ole omaa diisseliä mitä poltetaan. Sehän on ihan ymärettävää ettei varsinkaan talviaikaan noita kannata sammuttaa kahvitunnin ajaksi, mutta usean tunnin tyhjäkäyntisessiot on lähinnä välinpitämättömyyttä. | ||||
|
|
30.01.2010 12:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tapahtumailmoituksiin on kirjattu junien myöhästymisien syiksi juuri esim. kuljettajien vaatimuksia junakoon pienentämiseksi ennen matkaan lähtöä. Sitä ennen oli kahden eri rautatieläisen kanssa laskettu junapainoja. Tästä syystä myöhästymiset saattoivat olla varsin suuria yli tunnin mittaisiakin. Mielenkiintoiseksi asian tekee, kun esim. Helsinki-Tampere kiitotavarajunan veturi oli matkalla rikkoutunut ja nilkuttaen oli päästy Riihimäelle ja rikkoutuneen Riston tilalle saatiin Ukko-Pekka. Se tiesi monasti kuljettajalle kirjoitushommia matkan päätteeksi. On myös esimerkkejä, kun rikkoutunut Risto on Riksussa vaidettu toiseen Ristoon ja Tampereelle on tultu silti ajoissa. - Lapinlahden sorarallin aikana kesällä 1969 suurin näkemäni juna oli 60 emmaa + äffä + soranlevitysvaunu yhteensä 124 akselia. - Tämä talvinen kuva on otettu huippumielenkiintoisena kuukautena. Mikäli jollain on aikakone hallussaan tähän kuukauteen kannattaisi palata. Oli kylmän talven kylmä kuukausi, jolloin oli paljon erilaisia vetokaluston poikkeamia normaalista liikenteestä. - Ken tietää tarkemmin, kun juuri tuolloin esim. Jyväskylä - Pihtipudas - Haapajärvi - Ylivieska välillä kiskoautovuoroja olisi korvattu Seinäjoen pitkäreppuisilla Hv3:silla. Siis mikäli sillä rataosuudella vielä joskus Laaksomiehen Suolahden tallissa oleva Hv3 995 liikkuu, olisiko se mitään uutta auringon alla? - Ruotsissakin tuolloin alkuvuodesta 1966 jouduttiin ottamaan hyytävän kylmän talven johdosta höyryjä liikenteeseen tilapäisesti jopa matkustajajuniin. Saipa ruotsalaiset junakuvaajat hyvää materiaalia heikäläisistä koneista normaaliliikenteen henkilöjunissa, jota ilman olisivat varmaan monet jääneet ilman luonnon puuttumista asioihin... | ||||
|
|
30.01.2010 12:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Joni, miten tuon kuvan kommentit liittyvät John Nurminen Oyj:hin? | ||||
|
|
30.01.2010 09:46 | Eeli Sulku | ||
| No voi isänpäivä! Tällaiset historian rakennukset pitää säilyttää, ilmeisesti ei tule tontit parempaan käyttöön kuin kerrostaloille (tyypillinen rautatiehistorian tuhoamiskeino). | ||||
|
|
30.01.2010 09:39 | |||
| Voitelulaite ei kuulu varsinaiseen ilmapumppuun vaan on erillinen koje, mikä on asennettu pumpun kylken. Myös Vr1 789 ilmapumpussa on alkuperäisyydestä poiketen voidekoje. |
||||
|
|
30.01.2010 08:28 | Jani Aas | ||
| Toki lohkolämmityksiä on käytössä ja paljon,olisi vaan kiva nähdä se kela joka vedetään veturin perässä pitkin ratapihaa.Onneksi ei kenelläkään toisella noi dieselit raksuttele pitkin talvea.On muuten varsin mukavaa käynnistellä -25 pakkasessa dieseliä joka ei ole ollut lohkolämmityksessä saati webaston lämmitettävänä (nekin kun syö akkua kovalla pakkasella),dieselithän kun tunnetusti ei ole niitä parhaimpia moottoreita säilyttämään sitä lämpöänsä yllä sammutuksen jälkeen. | ||||
|
|
30.01.2010 01:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noh noh. Eis nyt ajatella niin yksinkertaistetusti. Moottoreihin on olemassa kaikenlaisia järjestelmiä, joilla ne saadaan lämmitettyä ennen käynnistystä. Jos akut tai vastaava ei auta, niin laitetaan vähän pienempi dieselkone moottorinlämmitystehtäviä varten. Ei tuon kanarianlinnunkaan moottori kuitenkaan ihan mahdottoman pieni voi olla, jos sillä kuitenkin edes jonkinpituisia junia voi vetää. Vähemmälläkin polttoaineenkulutuksella saisi moottorin pysymään lämpimänä. Ja mikäs tekisi mahdottomaksi lohkolämmityspistorasioiden pystyttämisen ratapihoille? | ||||
|
|
30.01.2010 01:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kunhan täällä ei KUKAAN ala kuolaamaan vinkkelikanjan takia. Mun mielestä kanja on europaskaa. Pitää vaan kamalan metelin, siinä kaikki ja hörppää naftaa niinkun sika. | ||||
|
|
30.01.2010 00:42 | Markus Mälkönen | ||
| Tuo veturi taitaa olla eräs vähäpäästöisimmistä dieselvetureista VR:llä. | ||||
|
|
30.01.2010 00:35 | Topi Lajunen | ||
| Niin, parempi ilmeisesti olisi, että veturit on konepajalla remontissa, kun niitä on käynnistelty kylmänä? | ||||
|
|
30.01.2010 00:26 | Mikko Otava | ||
| Sehän on ihan tavallista että noi VR:n dieselit runksuttaa koko päivän tyhjäkäyntiä ratapihoilla. Se on sitä ympäristöystävällistä toimintaa. | ||||
|
|
29.01.2010 23:24 | Tapio Muurinen | ||
| Tahän mielenkiintoiseen kuvaan lisää infoa; aseman pohjoispäädyssä pieni kellertävä rakennus on pyörävaja, johon matkustavaisten p-pyörät siirrettiin yön ajaksi, ja aamulla takaisin - hyvää huolenpitoa! Olikohan siinä myös "hyyssikät", en muista, vai oliko se erikseen tuolla puiden katveessa? Seuraava vaalea, punakattoinen on aseman huoltorakennus, halkovarasto ym. Samassa oli myös asema- ja junamiesten taukotilat. Vasemmalla pitkä ruskea on tavaramakasiini. EFiab:n kohdalla oli vaunuvaaka, ruskea koppi, jossa vaunu punnittiin "nostamalla". Asemarakennuksen kohdalla tällä syrjällä on lastauslaituri, ja armeijan pussi, jossa oli aina kaksi umpivaunua. Toinen oli täynnä kannatinlankkuja, joilla sotilasvaunut varusteltiin, toinen ehkä eläinvaunu. Yksinäinen umpivaunu on oikein vanha Gd(?) 1900-luvun alkupuolelta, joka toimi siivousroskien välivarastona. Sitä ei juurikaan vedelty. (Muistiin korjattua tietoa eräältä haminalaiselta, jonka ura alkoi tässä ympäristössä 1967). - Niin, ja molemmat kouluni näkyvät hyvin; toisessa aloitin ja toisessa lopetin. | ||||
|
|
29.01.2010 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Westinghouse-kuljettajan venttiilihän rajoitti tuota junan pituutta, sen syöttämiskykyä pidemmille kuin 120-akselisille junan rungoille "epäiltiin" - johonkin se raja täytyi vetää. Jarrutuksen jälkeen viimeisten vaunujen jarrujen irtoaminen saattoi olla epävarmaa, toisaalta jarrujohdon vuodot saattoivat tuottaa yllätyksiä. Junapainojen ylityksellä saattoi olla pienempi merkitys, kuin tuolla junan pituuden ylityksellä - eli turvallisuus ensin - jarrutuskyky, vasta senjälkeen mietittiin saataisiinko juna edes liikkeelle. Ennen junan mukana kulki vaunujen rahtikirjat - hienosti sidotun paketin päälle oli merkattu junan akseliluku ja paino. Mikäli junapaino oli merkattu 1499tn tai 1500tn (max. junapaino 1500tn) sormet syyhysivät kovin paketin avaamiselle ja todellisten painojen laskemisille, eihän noin tarkkaan voi junan kokoonpanoa muodostaa - usein näin saatettiin tehdäkkin... "Höyry-aikaan" ei tainnut olla kovin harvinaista, että saapuva juna punnittiin kuljettajan vaatimuksesta ennen "pätkimistä" - kyllähän sen valtaventtiilin kahvasta vetäisemällä taisi hyvin tuntea junan todellisen vastuksen. | ||||
|
|
29.01.2010 22:40 | Tapio Muurinen | ||
| Tyhjäroikat olivat tavallisesti sellaisia 50-60 vaunumittaa. Tässäkin pystyy laskemaan lähelle 50, mutta alkupää katoaa edessä olevien taakse. Eräs haminalainen kuljettaja sanoi vetäneensä joskus 1970-luvulla (?) 140 akselia 2xVv15:llä, mutta hän sanoi ottaneensa sen sillä ehdolla, että saa ajaa suoraan Kv-Hma välin pysähtymättä. | ||||
|
|
29.01.2010 22:31 | Tapio Muurinen | ||
| Vanhoja Gb-kuvia katsellessa oli pikemminkin yleistä, että se kamiinantorven reikä katolla oli https://vaunut.org/kuva/31730 Nämähän oli aikoinaan "parasta" kalustoa joukkojen kuljetukseen. Luultavasti vasta 1960-luvulla uudempien esim. Gbk-vaunujen myötä niitä reikiä kattojen uusimisten myötä jonkin verran poistettiin. On mahdollista, että se pikku-r olisi ollutkin joskus 1946 - , mutta siihen minun tietämys eikä lähteet riitä. Niitä SKF-laakereilla varustettuja tehtiin 57000-sarjaan jotain 600-700 kpl; ensimmäiset Ruotsissa. Nehän olivat aikansa huippua ja varmastikin parhaat vaunut pantiin sanomalehtipaperin kuljetukseen. Sellaisiin kappaletavaran, pienten rullien ja irtosellun kuljetuksiin näitä pääasiassa käytettiin aina 1960-luvulle saakka. Pienillä trukeilla ja pienillä pyöräpainoilla nämä olivat ihan o.k., koska lattia oli heikko. | ||||
|
|
29.01.2010 22:17 | Tunnus poistettu | ||
| Edistys hyökyy kuvassa ylitse vanhan Fredikan, korvaten viihtyisyyden tehokkuudella. Samanlaiset suunnitelmat oli Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmiina myös Puu-Käpylän varalle. Suunnitelmista kuitenkin luovuttiin, koska Puu-Pasilan asukkaiden uudelleensijoittamisesta seuranneet jättimäiset sosiaaliset ongelmat kävivät kaupungille sietämättömän kalliiksi ja työläiksi hoitaa. Pasilan opetus oli, ettei kokonaista kaupunginosaa yksinkertaisesti voi häätää sijoiltaan. | ||||
|
|
29.01.2010 21:43 | Tauno Hermola | ||
| Kai näissäkin oli junasiivooja mukana? Ainakin Peloponnesoksen IC'eissä ja erikoispikajunissakin oli. Vai mikä se ταχεία προτεραιότητασ nyt sitten oikein on? ;) | ||||
|
|
29.01.2010 21:18 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan letkassa 60-vaunua (?), tuolloinhan junan max. pituutta rajoitti akseleiden lukumäärä, ei metrimäärä. Suurin junanpituus oli 120-akselia, vai saikohan "Knorrilla" vetää jo tuossa vaiheessa 140-akselin pituista junaa? | ||||
|
|
29.01.2010 20:14 | Veli-Matti Roti | ||
| lubrikaattori ilmeisesti poistettu tarpeettomana.ko. veturissa on uudempi ilmapumppu,missä on voitelulaite itsessään. | ||||
|
|
29.01.2010 19:34 | Ilkka Hovi | ||
| Joukko Gb vaunuja oli ilmeisesti paperinkuljetuksissa. Oliko niissä myös kamiinan piipun aukonsuojus katolla ? Ken tietää. Luulen että rullalaakeroidut (Olivatko aluksi sarjaa Gbr) olivat ensin paperikuljetuksissa. |
||||
|
|
29.01.2010 17:42 | |||
| Todella hieno kuva ainakin tälläisen "sinisistä-vaunuista" pitävän mielestä. | ||||
|
|
29.01.2010 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Lari, sullahan on rautatieharrastajan unelmakämppä! :) | ||||
|
|
29.01.2010 17:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisko tässä näin? http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=ver%C3%A4j%C3%A4laakso&sll=62.593341,27.575684&sspn=9.373417,28.256836&ie=UTF8&hq=ver%C3%A4j%C3%A4laakso&hnear=&ll=60.234794,24.980099&spn=0.002461,0.010986&t=k&z=17 | ||||
|
|
29.01.2010 17:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Joo, kiitokset vaan. | ||||
|
|
29.01.2010 16:23 | Tunnus poistettu | ||
| Joo. Turhaa liioitteluahan tuo minulta oli, mutta erittäin usein on moni harvemmin junaa käyttävä ymmällään. Johtuu osittain siitä, että junaa yhdistellään useammasta osasta ihan viime minuuteilla ja se on tietenkin käytännön pakko aikataulujen ja aseman tukkoisuuden vuoksi. | ||||
|
|
29.01.2010 12:05 | Tunnus poistettu | ||
| Vain Vantaankosken Vilauttaja puuttuu. | ||||
|
|
29.01.2010 10:29 | Johannes Erra | ||
| Toisin kuin 1018-sarja, joka alun alkaenkin oli rakennettu Itävaltaa varten, tämä 1118-sarjan veturi oli aikoinaan osa Saksan rautateille tilattua sarjaa, veturi E 18 42. Sekä tämä veturi että muutama DDR:ään sodan jälkeen jäänyt veturi kävivät läpi enemmän muutostöitä kuin Länsi-Saksan E 18 / 118-sarja, jonka poisto oli näköpiirissä 103-sarjan vetureiden tultua käyttöön. | ||||
|
|
29.01.2010 10:12 | Johannes Erra | ||
| Murnau-Oberammergau -radan henkilöjunissa 169-veturit korvattiin sarjan 141 vetureilla vuonna 1982. Tämän jälkeen kaksi sarjan veturia, kuvan 169 002 ja sisarveturi 169 003, jatkoivat vielä mainitun radan vähäisissä tavarajunissa ja Garmisch-Partenkirchenin seudulla vastaavassa työssä vuoteen 1983, jolloin niidenkin taival päättyi. Sarjan ensimmäinen veturi oli poistettu jo v. 1954 jännitteenvaihdon yhteydessä, mutta muutoin sarja pysyi kokonaisena 1970-luvun lopulle saakka. | ||||
|
|
29.01.2010 09:18 | Tapio Muurinen | ||
| Kovalla lumituiskulla mereltä puhaltava tuuli peitti vaunujen välit ja kiskot nopeasti kinoksiin. Seuraavaksi keulaan tarttuva Huru-13 painoi ensin roikkaa 5-10 m "kasaan" puhdistaen samalla enempiä lumia; sitten vasta suunta kohti Kouvolaa. | ||||
|
|
29.01.2010 08:28 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kerran hyppäsin Sm4:ään, jonka kyljessä oli teksti "BILJETTFÖRSÄLJNING". Kun pääsin junaan sisälle, huomasin infomonitorissa punaisen poikkiviivan lipun kohdalla. Mietin asiaa, kunnes sitten hypättyäni junasta, hoksasin kyljen ledinäytöstä palaneen sanan EJ. 80 euroa vetoa, että tuosta ei olisi voinut saada tarkastusmaksua ratsiassa. | ||||
|
|
29.01.2010 05:32 | Tunnus poistettu | ||
| Tuota voisi jo nimittää junaksi. Hieno kuva taas. | ||||
|
|
28.01.2010 22:48 | Jussi Kortman | ||
| Rusnakone Oy / Harri Eerola. | ||||
|
|
28.01.2010 22:48 | Jarkko Korhonen | ||
| Ohhoh! Melkoinen museoesine, vaikkakin modernisoituna, jo tuolloin! | ||||
|
|
28.01.2010 22:19 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvassa oleva teräsrunkoinen höyrysluuppi on "Saga". Sen rakensi Porin Konepaja vuonna 1895 W.Rosenlew & Co:n varustamolle. Laiva myytiin vuonna 1932 eteenpäin Viipuriin. Aluksessa oli 20 hengen jalopuinen salonkiosasto ja se liikennöi Porin alueen huvilaliikenteessä. | ||||
|
|
28.01.2010 20:09 | Hannu Korpimäki | ||
| Ripottelen tuhkaa tukkaani ja teen kaksi viikkoa katumusharjoituksia. | ||||
|
|
28.01.2010 20:03 | Topi Lajunen | ||
| Viimeisten vain yhteen suuntaan suojastettujen kaksiraiteisten rataosien muututtua molempiin suuntiin suojastetuiksi, liikenteen puolisuudella ei taida olla enää juurikaan merkitystä. Käytännössä voi olla, että joissain paikoissa baliiseja on sijoitettu hieman tiheämmin (asemien kohdalle) raiteille ensisijaiseen kulkusuuntaan. | ||||
|
|
28.01.2010 19:54 | Topi Lajunen | ||
| Älä Markku valehtele. Väittäisin, että mulla on laajempi otos tässä asiassa, ja kyllä ne _useimmiten_ ovat aivan oikein. | ||||
|
|
28.01.2010 18:51 | Pirkko Alanen | ||
| Kääntyhän ne lätänkin telit... :D | ||||
|
|
28.01.2010 18:43 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Kyllä sillä vielä viime viikolla ajeltiin aivan normaalisti. | ||||
|
|
28.01.2010 18:04 | Hannu Korpimäki | ||
| Mulle oli jotenkin iskostunut mieleen että teliin kuuluu pystyakseli, jonka varassa teli pääsee kääntymään suhteessa runkoon. Asiaan nyt jo pikaisestikin perehdyttyäni selvisi, että teli voi olla kiinteäkin, http://fi.wikipedia.org/wiki/Teli . Otan siis puheeni takaisin: telithän ne on lätässäkin, tosin kiinteät, ei kääntyvät (tai sitten olen siinäkin väärässä). | ||||
|
|
28.01.2010 17:48 | Niklas Lönnroth | ||
| Minkä firman kaivinkone tämä on! | ||||
|
|
28.01.2010 17:37 | Tunnus poistettu | ||
| Onko nykyään edes olemassa jotain oikean- tai vasemmanpuoleista liikennöintiä kun noita puolenvaitopaikkoja on tiheässä, ja päivittäin saa seurata samaan suuntaan kulkevien junien 'kilvanajoa' kaksiraiteisilla osuuksilla. | ||||
|
|
28.01.2010 17:30 | Tunnus poistettu | ||
| Opastus matkustajille on yleensä heikkoa tai välttävää. On harvinaista, että Helsingistä lähtiessä yksikköjen kyljissä olisi oikeat määränpäämerkinnät. | ||||
|
|
28.01.2010 17:19 | Pirkko Alanen | ||
| Hmm, mitähän mahdat tarkoittaa tuolla ettei se olisi teli? Ainakin opus "Dieselveturit ja moottorivaunut II" kirjoittaa lätän (Dm 7) teleistä s. 721 alkaen. (Telejä on toki monenlaisia, jopa yksi akselisia. Vrt. Mikko Ivalo, Höyryveturit ja niiden hoito s. 336 alkaen.) | ||||
|
|
28.01.2010 17:15 | Antti Posti | ||
| Jos vasemmanpuoleiseksi vaihtuu niin sitten varmaan leppävaaran kaupunkiradallakin vaihtuu varmaankin. | ||||
|
|
28.01.2010 17:08 | Tunnus poistettu | ||
| Mitä muuten tuohon maidon happanemiseen tulee, ei se kai kovin iso ongelma tuolloin ollut. Maitohan meni meijereille pääosin voin valmistusta varten, ja siihenhän tarvitaan nimen omaan hapatettua maitoa. Varmaankin maitoa meni kaupungeissa myös juotavaksi, mutta maaseudulla, jos ei ollut omaa lehmää, 'tinkimaitoa' haettiin naapuritilalta eikä kaupasta. | ||||