|
|
25.01.2010 12:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei se välkyntä kielenvaihdoksesta johdu, vaan välkkyy monia monia kertoja myös sinä aikana, jonka yksi kielivaihtoehdoista näkyy. Kyse on ennemminkin energian ja ledien säästämisestä. Jos ledi on vaikkapa sekunnin kymmenyksen päällä, seuraavan kymmenyksen pois päältä, sitten taas päällä jne., on se lopulta päällä vain puolet siitä ajasta, jonka se muuten olisi. Ja katsoja ei huomaa eroa, paitsi jos katsoo maailmaa kameran läpi. | ||||
|
|
25.01.2010 11:52 | Pasi Kujansuu | ||
| Pahoittelen kuvaan jäänyttä peilausta. | ||||
|
|
25.01.2010 11:08 | [Tunnus poistettu] | ||
| Itse asiassa kännykän näytöltä näkee selvästi välkynnän, kun kamerasovellus on päällä. | ||||
|
|
25.01.2010 10:38 | Perttu Karttunen | ||
| Rata on kyllä kirjaimellisesti kadonnut alta... | ||||
|
|
25.01.2010 07:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Noin ne varmaan ovat, minun viimeisistä Sr1 "päivityksistä" on jo seitsemän vuotta. Onko Sr1:sessä nykyisin se hiilen loppuunkulumisvahti? Muistelen joskus Kouvolassa olleen semmoisesta juttua.Joku paineilmatoiminen? | ||||
|
|
25.01.2010 06:26 | Ville Lindblom | ||
| Varsin tyylekäs 112 pönttö! Kuva toisesta kulmasta http://fireimages.net/albums/userpics/20091212-20091212-DSC_4868.jpg | ||||
|
|
25.01.2010 01:31 | Jouni Seilonen | ||
| Thomas Cookin perinteinen aikataulukirja kertoo venäläisiksi vaunutyypeiksi Spalny vagon CB, Kupeiny K, Platskartny ja Obshchi O sekä joissain päiväjunissa vielä Sidyachi. | ||||
|
|
25.01.2010 00:40 | Jukka Tölkkö | ||
| Flirtiä on hieman vaikea kuvata, siten että linjakilpi näkyisi kokonaisena. Vastaavaa ongelmaa ei kuitenkaan ilmene esim. busseja kuvatessa, joissa on myös vastaavanlainen ledikilpi. Bussien linjakilpien teksti ei yleensä vaihtele jatkuvasti molempien kotimaisten kielten välillä, mistä johtuen bussien kilpitekstit näkyvät kuvissa kokonaisina. | ||||
|
|
25.01.2010 00:28 | Eljas Pölhö | ||
| Niin kauan kuin junassa P30 oli Hr11, oli sen pari seuraavan aamun juna Helsingistä (esim. P29) ja P35 pari oli saman aamun juna Turusta. Sitten kun veturiksi tuli Hr12, muuttui kierron suunta ja P35 ja P30 taisivat tulla pareiksi muutaman tunnin kääntöajalla Turussa. | ||||
|
|
25.01.2010 00:03 | Tapio Muurinen | ||
| Aseman kello näyttää n. 18.30, eli tämä on P30. Vielä 1961 tämä kulki MP tunnuksilla. Tässä taitaa olla Dm4:lle jo liikaa vaunuja; neljäkö noita on?; eli se Hr11 on varsin todennäköinen. - Jos tämä tulopari oli P35, niin sittenhän olen joskus 1965 sillä matkustanutkin, ja silloin oli Hr11, mutta jo 1966 oli Hr12. | ||||
|
|
24.01.2010 23:57 | Riku Outinen | ||
| Joutsenoon on tullut puuta aina Vartiuksen radalta asti. Tuo taitaa olla pisimpiä matkoja raakapuun kuljetuksessa mitä olen havainnut. | ||||
|
|
24.01.2010 23:50 | Aki Leppänen | ||
| Sen verran korjaan edellistä että kolmasraide jatkui ainakin tulitikkutehtaalle asti, jossa on vieläkin tiilinen varastorakennus jonka edestä raide meni. Mutta jatkuiko raide aikanaan siitä vielä Haarlan tehtaille asti? | ||||
|
|
24.01.2010 23:33 | Eljas Pölhö | ||
| Taisi olla sittenkin H27 ja H28A, vaikka kulkivatkin pikajunapysähdyksin ja -nopeudella. Vain lisäpikajuna oli LP28, ja siinäkin Hv2 579 sekä jouluna 1964 että pääsiäisenä 1965. | ||||
|
|
24.01.2010 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Junan sn80 tai alle - takimmaiset virroittimet käytössä, sn yli 80km/h - ulommaiset virroittimet, näin taidettiin joskus ehdotella... | ||||
|
|
24.01.2010 23:08 | Eljas Pölhö | ||
| Hr11 lienee turvallisin arvaus, kun sillä vedettiin enin osa Turun pikajunista noihin aikoihin. Hr12 oli yleisin laivapikajunassa P31/P32, mutta siinä oli teräsvaunuja (ja joskus Hr11 siinäkin). Mutta kyllä Dm4:llä on vedetty puuvaunuja, joskus kiitojunarunko+1 puuvaunu, joskus 2-4 puuvaunua. Harvakseltaan esiintyi myös erilaisia parivetoja, kuten Dm4+Dm4, Hr11+Dm4, Hr11+Hr11 ja Hr11+Hr12. Höyryveturi (Hv1, Hv2, Hr1 tai Tr1) veti pikajunaa muutaman kerran vuodessa, joskus vain osan matkaa ja samalla tavoin Vv15 veti osan matkaa jonkun kerran vuodessa, tyypillisesti Karjaa-Helsinki tai Karjaa-Turku, kun varsinainen veturi teki lakon. Hv2 oli vielä kesällä 1964 junissa P27 ja P28A (Helsinki-Hanko-Helsinki), ja näissä on havaintoja vetureista 579 ja 580. 10.5.1965 Hv2 588 toi P36:n Helsinkiin, mutta paluujunan P37 veturina oli Hr1 1010. | ||||
|
|
24.01.2010 22:44 | Tauno Hermola | ||
| Itse en kyllä muista, että rantaradalla olisi koskaan Dm4 vetänyt puuvaunuja, Hr11 kyllä, joskus parivedossakin. | ||||
|
|
24.01.2010 22:40 | Robert Sand | ||
| Joo näin on. Lisätty kuvatietoihin. | ||||
|
|
24.01.2010 22:24 | |||
| Kuvauspaikka taitaa olla Kunnarin tasoristeyksen lähellä? | ||||
|
|
24.01.2010 21:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Täältä taisin joskus lukea, että käytännöstä luovuttiin ettei veturin virroittimet kuluisi epätasaisesti, jos samat sudet ovat kytköksissä toisiinsa pitkän aikaa (kuten ne usein ovat). | ||||
|
|
24.01.2010 21:52 | Tuomas Pätäri | ||
| Sitä olen tässä vähän hakenutkin että puuta saattaa tulla hyvinkin kaukaa. Suomessa suuret metsäalueet ja jalostuslaitokset sijaitsevat kokonaisuutena siten että puuta on pakkokin kuljettaa pitkiä matkoja. Kouvolalla tarkoitin tuossa yhteydessä lähinnä lajittelua eli sitä myötä myös Etelä-Karjalaa, mutta kulussa on sinne tosiaan myös suoria junia (jotka siis ajavat rataverkon kohentumisesta huolimatta Kouvolan kautta). Suoria puujunia Savon radalta menee myös Inkeroisiin ja Kuusankoskelle. | ||||
|
|
24.01.2010 21:40 | Tapio Muurinen | ||
| Joskus pikkupoikana keräsin vaunujen numeroita. Samalla se oli sellaista systemaattista itseopiskelua. Eihän silloin ollut mitään kirjoja - "eikä varsinkaan katsottu netistä". Ainoa kirja oli vasta ilmestynyt "Valtionrautatiet 1862-1962", jota aluksi piti käydä kirjakaupassa ihailemassa, mutta ei raaskinut ostaa. Äitini kävi Rauma-Repolalla töissä. Pyysin häntä tuomaan vaunujen käytetyt saatelaput minulle. Niistä oli hyvä "laajentaa maailmaa". Niitä kertyi hyvät kokoelmat - lopuksi niillä lämmitettiin saunaa ja pyykkipataa monta kertaa. Koulumatkalla kiersin Poitsilan ratapihan tyhjävaunuroikat, ja kirjoitin ylös Gb:t, Hdk:t, Ok:t, Hk:t. Pian huomasin, että tämä taitaa olla liian suuri maailma hallittavaksi... | ||||
|
|
24.01.2010 21:34 | [Tunnus poistettu] | ||
| Parempi noin. Malmi tuppaa pakkasilla muutenkin jäätymään vaunuihin kiinni ja sitä joudutaan purkupaikalla kolistelemaan kaivurilla irti. | ||||
|
|
24.01.2010 21:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ennen oli ohjeena käyttää parivedossa ulommaisia virrottimia. Se jakaa ajolankaan tulevan nostovoiman tasaisemmin. | ||||
|
|
24.01.2010 21:17 | Tapio Muurinen | ||
| Jokohan tuolla keulassa oli Huru-12, vai vieläkö Dm4? | ||||
|
|
24.01.2010 20:27 | Esko Ampio | ||
| Lienee toivotonta löytää kuvia Paloheimon (Riihimäen Saha)tehdasveturista, joka oli puukorinen, paneloitu, harmaa, kaksiakselinen kampiveturi. Muistaakseni kampiprofiili oli pyöreätä. | ||||
|
|
24.01.2010 19:40 | Lari Åhman | ||
| Saattaahan sitä puuta tulla sinne Kouvolaan täältä Pohjois-Savon perukoilta saakka. Iisalmesta on monena päivänä lähtenyt etelään pitkiä puuroikkia, ja nykyään puun logistiikkajärjestelyt ovat niin ihmeellisiä, että ei olisi mikään ihme jos nekin menisivät tuonne Etelä-Karjalan suuntaan. Sekin on mielenkiintoista, ettei tuollaisia junia voi ajaa vastikään fiksattua Hko-Sl-Par -reittiä vaan ilmeisesti näillä on tapana kiertää Kv:n kautta. | ||||
|
|
24.01.2010 19:06 | Tauno Hermola | ||
| "Ateenan rautatieasemalla ei ollut lainkaan rataa!", mitä mahdat tarkoittaa? Oli siellä ainakin huhtikuussa rata ja niin näyttäisi olevan tämän kuvasarjan muissa kuvissakin! | ||||
|
|
24.01.2010 18:53 | Tauno Hermola | ||
| Nämäkin ovat nyt menossa saneeraukseen, A9101 on jo valmistunut. Tosin OSE aikoo tiettävästi pitää itsellään vain viisi veturia ja myydä loput, joten näiden kuuden kohtalo lienee melko lailla avoin, vanhojen 1000 mm dieseleiden kysyntä ei taida olla kovin suurta. | ||||
|
|
24.01.2010 18:36 | Markku Blomgren | ||
| Niin, siis 'aikanaan' siirtokuormattu, mutta nykyään vähemmän. Onhan toki Imatralla rajan pinnassa iso puuterminaali jossa tätä siirtokuormausta tehtiin/tehdään ehkä edelleenkin, en ole varma. Osasyynä tietysti venäläisten tapa lastata puut vokkiin joista purkaminen ei onnistu nappaamalla koko nippu kerralla kuin suomalaisvaunuista ja muutamista venäläsistä vaunuista. Savonlinnalla tarkoitin sitä, että miksi niitä savonradan puita ei kuskata huutokoski - Parikkala reitin kautta kun ratakin kovalla rahalla kunnostettiin. Tuleeko sitten halvemmaksi vetää sähköllä Kouvolaan ja sieltä etiäpäin. | ||||
|
|
24.01.2010 17:51 | Eero Heinonen | ||
| Kaivoksen omalla pässillä on kuulemma jouduttu siirtelemään sähkövetureita langattomien raiteiden ohi. | ||||
|
|
24.01.2010 16:56 | Juhana Nordlund | ||
| Tyylikäs talvikuva! | ||||
|
|
24.01.2010 16:35 | Jukka Voudinmäki | ||
| Loviisan satama, Valko, ei ole tämän radan varrella eikä edes sen loppupäässä. Myöhästynyt kommentti. | ||||
|
|
24.01.2010 16:30 | Jouni Halinen | ||
| Osittain meni pieleen, täähän on Porvoon eikä Loviisan rata, sorry, mutta muuten on oikein. | ||||
|
|
24.01.2010 16:16 | Jouni Halinen | ||
| Tuolla kyläyhdistyksen sivuilla on jo alkanut keskustelu aiheesta http://www.ita-uudenmaankylat.fi/keskustelu/viewmsg.asp?id=2511&ForumId=7 . Toinen kirjoittaja (nimimerkki koiran kusettaja) latasi heti täyslaidallisen ” Radasta saisi hyvän ulkoilureitin. Kerätään porukka kasaan ja aletaan porukalla vaatia, että rata pitää purkaa”, ensi kertaa on varmaan Suomessa vaadittu jotain rataosuutta ”suuren yleisön” toimesta purettavaksi. Eikö radalla ole vielä tavaraliikennettä Valkon satamaan ja jollain tavalla täytyy myös ”ydinmömmöt” tulevaisuudessa kuljettaa Olkiluotoon, eiköhän silloin vuokrata ao. kalustoa itänaapurista homma hoitamaan https://vaunut.org/kuvasivu/26727 . Ensi kommentti oli ihan asiallista faktaa ko. aiheesta, nimimerkki oli ”hauskasti” VR? Tästä heräsi kysymys, että paljonko VR (niputan kaikki ”alan” puljut samaan "VR" nippuun, sen verran keinotekoinen tämä järjestely mielestäni on) omistaa maata ratalinjan kohdalla. Itse keskustelin 90 luvulla erään rakennesuunnittelijan kanssa, hän kertoi miten meneteltiin kun Pasilan asema rakennettiin. Aseman rakensi ja omisti Postipankki, ja kun asema rakennettiin VR:n maalle ”ilmaan”, niin piti tietenkin sopia miten homma ”hoituu”. Koska koko rakennelma seisoo käytännössä pilareiden varassa, niin kaavoitettiin talon alus täyteen pilarin kokoisia ”tontteja” jotka sitten myytiin tai vuokrattiin Postipankille (en muista tapaa). Suunnittelija kertoi, että tämä kymmenien ”tonttien” (koko Max. muutamia neliöitä kappale) rakennustekninen paikanmääritys rataverkon ”sekaan”, kaavoitus ja lopulta fyysinen rakentaminen oli todella pitkä ja hankala prosessi, oli kuulema ainutkertainen tonttikauppa Suomessa. VR jäi sitten vuokralaiseksi ko. rakennukseen. | ||||
|
|
24.01.2010 16:15 | Pekka Soininen | ||
| Minulla on sanotussa Finnish railways-poolissa kutsuttunakin 1 kuva. Mutta helpotus, ettei tarvitse tinkiä ottamansa kuvan esitysvapaudesta. Kiitoksi taas. | ||||
|
Kuvasarja: Allegro arrived to Finland |
24.01.2010 16:00 | Topi Lajunen | ||
| Larin viestistä saa sellaisen kuvan, että Lari luulee minun väittäneen VR:n nimenneen Allegron Allegroksi. Sellaistahan en toki väitä, en vain mainitse kuka sen nimesi. | ||||
|
|
24.01.2010 15:43 | Jussi Kortman | ||
| Näinhän on toimittukin. | ||||
|
Kuvasarja: Allegro arrived to Finland |
24.01.2010 15:36 | Lari Nylund | ||
| Olisiko nimeämisen kuitenkin tehnyt Oy Karelian Trains Ltd kalustoyhtiö? Tässähän alkaa olla opettelemisen paikka pikkuhiljaa, kun uusia nimi tulee alalle kokoajan... | ||||
|
|
24.01.2010 15:34 | Iikka Kekko | ||
| Myös Heinolassa lastataan puuta vaunuihin. Hieno kuva, pakkasen tuntua kuvassa ja veturi juuri oikeassa kohdassa valon kannalta. | ||||
|
|
24.01.2010 14:58 | Riku Outinen | ||
| Kyllä Venäläistä puuta on siirtokuormattu aikanaan paljonkin Suomalaisiin vaunuihin(Niirala, Imatrankoski,Vartius). Riihimäen ja Kouvolan "välissä" on Lapinjärven lisäksi lastauspaikkoina Mukkula ja Heinola. Riihimäki on nykyään valtava lastauspaikka. Marraskuussa kun kävin lastauspaikalla oli kolmella eri raiteella valehtelematta varmaan n.60 puuvaunua lastauksessa. Riihimäki toimii raakapuujunien kokoamisasemana jossa Riksussa lastattujen vaunujen lisäksi tulee puuta mm. Hangon radalta(jossa Karjaa iso lastausasema, pääasiallisesti Stora Enson puuta), Hämeenlinnasta ja Tampereen/Porin suunnalta. Savon radalla Mäntyharju oli vielä 2007 lastauspaikkana nykyisin läheisin paikka on Mikkeli. | ||||
|
Kuvasarja: Allegro arrived to Finland |
24.01.2010 14:28 | Topi Lajunen | ||
| Tässä täytyy erotella kaksi eri nimeämistä. Tehdas on aikoinaan nimennyt tuoteperheen markkinointitarkoituksissa Pendolinoksi, joten siinä mielessä sekä Sm3 että Sm6 ovat Pendolinoja. Kuitenkin, VR sitten vielä erikseen nimesi Sm3:n Pendolinoksi, kun taas Sm6 nimettiinkin Allegroksi. :) | ||||
|
|
24.01.2010 14:25 | Aki Leppänen | ||
| Se tulikin mieleen, mutta samalla tuli myös mieleen että se voisi olla rikkikin. | ||||
|
|
24.01.2010 14:20 | Topi Lajunen | ||
| Kilpinäyttö välkkyy, kuten vaikkapa kuvaputkitelevisio. Välkyntä vain on niin nopeaa, ettei ihmissilmä sitä erota. Kirkkaalla säällä kameran suljinaika on kuitenkin niin lyhyt, että kuvaan välkkymisen hetkellinen tilanne tallentuu. | ||||
|
|
24.01.2010 14:10 | Pirkko Alanen | ||
| Meikä on näemmä sekoillut oikein perusteellisesti. Eihän tuo koira ole samojedi... Paremminkin voisi olla Kiinan pystykorva. (Et sattunut vilkaisemaan minkä värinen kieli hurtalla on?) Ja ratojen tarkastuskin on siten ulkoistettu Kiinaan, niinkuin lähes kaikki muukin nykyisin. (Sivuraiteella mennään niin että kolisee!) | ||||
|
|
24.01.2010 13:59 | |||
| Tuossa keskusteluketjussa onkin jo hyvä vastaus. Linkitysedellytys koskee tosiaan vain sitä, jos kuva, joka on Flickrin palvelimella, esitetään toisella verkkosivulla. Linkityksestä ei tarvitse välittää, jos lataa ottamansa kuvan jollekin toiselle nettisivulle, kuten tänne. Flickrillä ei ole mitään oikeuksia sinne ladattuihin kuviin. Tilaisuuden tullen suosittelen myös taas Flickrin Finnish railways -ryhmää: http://www.flickr.com/groups/rautatiet/pool/ |
||||
|
|
24.01.2010 13:38 | Joni Lahti | ||
| Tapio, tämä vasen raide loppuu nykyisin puksimeen ennen tasoristeystä. Kuvakin löytyy, kunhan kaivelen. | ||||
|
|
24.01.2010 12:50 | Joni Lahti | ||
| Typoja @@@ Pitää olla "ilmeisesti" ja "firmalle". | ||||
|
|
24.01.2010 12:37 | Aki Leppänen | ||
| Onko tuossa linjakilvessä jotain vikaa vai onko juuri tekstivaihtuamssa kun vain puolet näkyy? | ||||
|
|
24.01.2010 12:22 | Tunnus poistettu | ||
| Koskenkorvalla ja vettä! | ||||
|
|
24.01.2010 11:50 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuostahan pitäisi antaa jo palautetta kyläsivustojen vastuuhenkilölle. Kuvatekstistä saa käsityksen, että rata olisi talvisen moottorikelkkailun lisäksi kesäisin niin museojunien, kävelijöiden kuin koirien ulkoiluttajienkin käytettävissä! | ||||
|
|
24.01.2010 11:34 | Tuomas Pätäri | ||
| Ja Markulle, tarkoitin ihan yleisesti sitä mistä puu Kouvolaan tulee. Jos asiaa miettii vielä eteenpäin, Riihimäen itäpuolella Lapinjärvi taitaa olla ainoa paikka missä puuta lastataan. Valtaosa lännestä tulevasta puusta lienee siis Riihimäkeä kauempaa, mutta mistä, kertokaa. Veikkaisin kuitenkin että sinnekin puuvaunut tulevat pikemmin pohjoisesta kuin etelästä. Savon radalla Mikkeli taitaa olla ensimmäinen lastauspaikka, Karjalan radalla Poiksilta? Savonlinnan suunnalla ainakin Kerimäellä lastataan. Jossain PDF-dokumentissa oli havainnollinen kartta puun suunnista ja määristä, mutta en muista missä. | ||||