Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 04.01.2010 00:14 Jussi Mäkinen  
  Niin, ja kuva on komea, paljon parempi kuin itse sain!
kuva 04.01.2010 00:14 Jussi Mäkinen  
  Sanoinkin päivällä, että RŽD on lainannut Sr1:stä idean vetäistä firman lyhenteestä koostuva logo kaluston kylkeen punaisella. :)
kuva 04.01.2010 00:12 Jussi Mäkinen  
  Komea on keula-aalto tässäkin! Sääli ettei vaunuja näy paljoakaan, olivat aika iloisen kirjavia: kolmea eri väritystä. Mutta talvitunnelma kompensoi toki.
kuva 04.01.2010 00:10 Jussi Mäkinen  
  Hyvähän tästä tuli! Ja hauska, juna tulee "valkoisesta aukosta" (vrt. musta aukko). :)
kuva 04.01.2010 00:02 Jorma Toivonen  
  Mainio otoshan tuosta tuli, kiitokset ainoalle ulkoilmaan ja hankeen uskaltautuneelle.
kuva 03.01.2010 23:52 Ari Palin  
  Eikö nykyisin yleensä asenneta kumisia kansia, miksiköhän tässä tapauksessa betoninen?
kuva 03.01.2010 23:52 Jorma Rauhala  
  Aika erikoinen on reittisi. Suunnanvaihto ja dieselveto Viipurista Imatrankoskelle, Enso/Imatrankoski ei ole edes avattu matkustajajunaliikenteelle, tulli/rajavartiolaitos puutteet kummallakin valtiolla, uusi dieselvaihto Imatrankoskella, toinen suunnanvaihto Pieksämäellä (matkustajia jää/tulee) ja vielä vaihto sähkövetoon. Juna on perillä Kainuussa silloin kun tässä vielä Savossa sähellettäisiin. Ja mitenkä on Antreassa, tarviiko päänvaihtoa?
kuva 03.01.2010 23:47 Ari Palin  
  Joko Kerava tai Hyvinkää, veikkaan enemmän Hyvinkäätä. Keravalla taitaa laiturin reunakivetys olla erilainen ja tuo takimmainen aitakin muistaakseni matalampaa mallia. Raide on kuitenkin varmasti 1.
kuva 03.01.2010 23:44 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Tunnisteissa Dr16 on saanut vahingossa Dv12:n numeron.
kuva 03.01.2010 23:31 Ari Palin  
  Nykyään, kun rataosa Huutokoski - Savonlinna on perusparannettu, olisi mahdollista ajaa näitä tilausjunia Kouvolan sijasta lyhyempää reittiä Viipuri - Antrea - Imatrankoski - Parikkala - Savonlinna - Pieksämäki. Tosin dieselvedossa pitäisi tulla Pieksämäelle asti. Ilmeisesti Imatrankosken raja-aseman avaamattomuus matkustajaliikenteelle estää tämän?
kuva 03.01.2010 23:15 Jouni Hytönen  
  Kaliningradilaisella veturilla mennään Kaliningradista Nesteroviin, siitä liettualaisella tuonne Vilnaan, jossa eteen vaihtuu valkovenäläinen veturi. Siitä eteenpäin en osaa sanoa.
kuva 03.01.2010 23:13 Jouni Hytönen  
  Tämähän on siis juna 312 Kaliningradista Harkovaan. Ei siitä kyllä kesken matkaa vaunuja lähde takaisin Kaliningradiin. :) Koko roska Harkovasta takaisin, poislukien tietysti matkalla muihin suuntiin lähteneet vaunut.
kuva 03.01.2010 22:51 [Tunnus poistettu]  
  Kilpisen Tapani on ottanut valokuvia Pasilan 800:sta Tk3:sta (en nyt äkkiä muista numeroa) Hakaniemen halli taustanaan niinkin myöhään kuin vuodelta 1958 tai 59. Niin ja siitä Hakaniemen hallin vierestä ostettiin suoraan junavaunuista joulukuuset ennen 1950-luvun keskivaihetta monena vuonna ja vietiin kantamalla monta kilsaa kotiin. - Resiinassa 2/97 on Ilppo Voutilaisen mielenkiintoinen kuva, kun Vr4 1414 työntää roikkaa Kone ja Silta Oyn portista. Toisessa hänen hieman epäterävässä, mutta julkaisemattomassa kuvassa ympäristöä näkyy vielä enemmän. Ja eikös johonkin aikaan 1940-luvulla? ajettu työläisjuniakin suoraan Hakaniemen torilta Pitäjänmäelle. - Mä olen tammikuussa 1970 ottanut kuvan, kun Vemppu auraa rataa Sörnäisten rantatien merenpuolella maallepäin menevän autokaistan päällä luki kuvassa muistaakseni Kulosaareen.
kuva 03.01.2010 22:46 Tapio Muurinen  
  Kun ensimmäinen "Pakkas-Ukkojunat" aloitti Rovaniemelle 2000/2001, oli runko muistaakseni 18-vaunuinen. Se ei käynyt välillä hakemassa lisää porukaa, vaan odotteli 3-4 päivää. Mukana oli suomalaista henkilökuntaa Vainikkalasta, joka oli matkassa koko ajan. Sittemmin sähkövedolla on ollut täyspitkiä 20-vaunuisiakin, ja välillä käytiin hakemassa uusi kuorma Moskovasta.
kuva 03.01.2010 21:56 Topi Lajunen  
  Hieman epätarkka selvitys Ollilta, eihän se toki kirjaimellisesti noin mene... voisi olla huima tilanne, kun vaihde kääntyisi turvaraiteelle heti kun junan keula ohittaa sen pääopastimen. Ehkä oikeammin selitettynä homma menee siten, että kuvassa kauimpana olevan vaihteen yli ei voi muodostaa junakulkutietä suuntaan tai suunnasta A ilman, että suunnan B turvavaihde olisi käännettynä kohti turvaraidetta. Tässä kuvassa siis kohti tulevalle junalle ei olisi voitu muodostaa kulkutietä ilman, että kuvassa vasemmalla oleva turvavaihde olisi käännettynä tuonne vasempaan puskimeen, estäen alhaalta vasemmalta tulevan kaluston ajautumsen kuvan junan eteen.
kuva 03.01.2010 21:50 Matti Lehtonen  
  Viivästely on kuuleman mukaan tyypillistä myös Ruotsin X2000-junilla, vaikka ovatkin pohjoisen oloihin rakennettuja. Jos paikalliset vaikkapa Malmöhön suuntautuvan radan varrelta haluaa matkustaa kuta kuinkin aikataulun mukaan Arlandaan, he valitsee ennemmin joka toinen tunti menevän regionaalin kuin joka tunti suihkaisevan Svendolinon .....
kuva 03.01.2010 21:22 Olli Aalto  
  Vaihde on käännettynä turvaraiteelle aina kun sitä edeltävä pääopastin on seis-asennossa. Vaihteen kääntyminen suoralle raiteelle on ehto opastimen vaihtumisen ajon sallivaan opasteeseen. Onpa jotkut ajaneetkin noista läpi, kun jarrut eivät ole toimineet tms.
kuva 03.01.2010 20:58  
  mänttä G.A serlachiuksen paperi paikan vaihde puskuri.
kuva 03.01.2010 20:57  
  MUlle mänttä knopit ovat helppoja koska asun sielä.
kuva 03.01.2010 20:54  
  merkki vähän vinksahtanut.
kuva 03.01.2010 20:30 [Tunnus poistettu]  
  Minäkin olin kuvaamassa :)
kuva 03.01.2010 20:15 Timo Valtonen  
  Eteläänpäin menevät kiskot menivät myös Hakaniemen torille asti hallin viereen.
kuva 03.01.2010 20:14 Juha-Pekka Kurvinen  
  Vähäsen erikoinen järjestely, että jalkakäytävällä on nuo puomit, kun ajoradalla on vain nuo valo-opastimet.
kuva 03.01.2010 20:08 Jouni Halinen  
  Eteläänpäin menevät kiskot taisivat mennä suoraan Kone ja silta oy:n (Wärtsilä) hallinovista sisään http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1012231-1000.jpg ja pohjoiseen menevät kiskot päätyivät Arabian tehtaille. Vielä ed. kommenttiini, olisiko Eliaksella jotain tietoa näistä ratajärjestelyistä 50/60 luvulta.
kuva 03.01.2010 19:43 Jaakko Tuominen  
  Mihinkäs tuo rantaa pitkin menevä raide menee?
kuva 03.01.2010 19:36 Topi Lajunen  
  Joissain jopa enemmän kuin kaksi. Sanan "omena" oikeita monikon genetiivimuotoja on peräti viisi: omenien, omenoiden, omenoitten, omenojen ja omenain. :)
kuva 03.01.2010 19:32 Pasi Utriainen  
  Vilimiä odotellessa... Tasoristeykseen puukannen tilalle on myös vaihdettu jykevä betonikansi.
kuva 03.01.2010 19:15 Kimmo Säteri  
  Tuntuu olevan 14 vaunua aika yleinen lukumäärä näissä tilausjunissa.
kuva 03.01.2010 19:14 Kimmo Säteri  
  Hrr...! Voin itsekin aistia kuvasta välittyvän viileän kelin. Olinhan itsekin odottelemassa tätä junaa matkan varrella: https://vaunut.org/kuva/60631. Pari minuuttia oltiin saatu kirittyä aikataulua kiinni Kouvolan ja Tikkurilan välillä. Mutta oli teillä näköjään Kouvolassa hienompi taivas. ;)
kuva 03.01.2010 19:12 Jarno Piltti  
  Pieleenhän se menee kun ulkomuistista muistelee. Vuoden 1987 Jt toteaa vaihteen opastimena olevan levy tai lyhty. Jtt täsmentää että levyä käytetään junakulkuteillä ja sellaisilla vaihtotyöratapihoilla, joissa on riittävä valaistus.
kuva 03.01.2010 19:12 Jouni Halinen  
  Löysin vielä yhden kuvan (vuodelta 1971, niin kuin edellinenkin) http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/kuvax/12/123828.jpg Jossa silta näkyy toisesta suunnasta. Kuvassa näkyy olevan ”junanmentävä” käyttämätön kaistale siltakantta, mutta miten rata olisi tästä jatkanut kuvaajan selän taakse satamaan, olisiko se kuitenkin kulkenut ”maalle” menevien kaistojen alitse. Tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/9038 (otettu vain vuosi linkkikuvien jälkeen) on menossa ”taas” yksi ”myllerrys” tällä alueella, ja ko. sillan (purettu) kohdalla näyttää olevan väliaikainen ns. pioneerisilta. Tässäpä taas Juhanille ja Tapiolle vähän mutusteltavaa.
kuva 03.01.2010 18:51 Jarno Piltti  
  Olikos tämä asema tyhjillään vai asuntona, niin kuin vielä vähän aikaa sitten? Nimikylttikin oli ainakin kesällä seinässä, juuri siinä päädyssä joka ei tässä kuvassa ole esillä.
kuva 03.01.2010 18:45 Juha-Pekka Kurvinen  
  Noissa valo-opastimissa ei ole noita "lippalakkeja", joka estää osittain auringonvalon pääsemisen noihin valo-opastimiin, mutta muissa tasoristeyksissä niitä näkee.
kuva 03.01.2010 17:58 Tunnus poistettu  
  Älä epäile! Olen nähnyt Joulupukin nyt kahtena vuotena peräkkäin ja hänellä tuntuu menevän taloudellisesti paremmin. Toissajouluna hän liikkui läpiruosteisella Transitilla ja nyt Nissan Patrolilla. Asuinseudulleni on rakennettu uusia taloja ja niihin muuttanut perheitä joissa on pieniä lapsia. Oli tosi kiva nähdä joulupukin tallustelevan maisemissa.
kuva 03.01.2010 17:53 Jarkko Korhonen  
  Mikähän on asemarakennuksen kohtalo. Onko myyty? Jos on, niin toivottavasti saa mukavan jatkoajan ja sokeutuneet silmät näkisivät taas ohikiitävät junat.
kuva 03.01.2010 17:51 Jarkko Korhonen  
  Suomen kielessä on muutamia sanoja, joissa saman sijamuodon kahdenlainen taivutusasu on sallittu. Ehkäpä tässäkin.
kuva 03.01.2010 17:45 Tuomas Hyökyranta  
  Ilmeisesti joku muukin on ollut tänään Nokelassa kuvaamassa, itse olin puolenpäivän tienoilla. Mihin aikaan Joni itse olit? :)
kuva 03.01.2010 17:39 Jorma Rauhala  
  On Hienot kuvat linkissäsi!
kuva 03.01.2010 17:30 Tunnus poistettu  
  Venäjän ja yleensäkin ent. Neuvostoliiton rautateiltä on monella tietoa ja kokemusta, mutta löytyykö porukasta joitakuita jotka olisivat perehtyneet esim Kiinan tai Intian junakulttuuriin. Äskettäin tuli telkkarista uusinta noin 30. vuoden takaisesta ohjelmasta Silkkitie. Jossain jaksossa oli tosi mielenkiintoista tarinaa Kiinan rautateiltä.
kuva 03.01.2010 17:19 Jorma Rauhala  
  Tuskinpa Vaununhoitajia kesken junamatkan vaihdetaan työn raskaan raatamina uusiin levänneisiin. Vaununhoitajalla on vastuullaan vain oma vaununsa. Jos on kyseessä vaikkapa venäläinen perusjuna, eli sanotaan semmoinen 20 vaunua, on siinä Vaununhoitajia ainakin tuo 20 henkeä. Lepovuorottelussa varmaan otetaan valvontaan myös naapurivaunu. Junissa suomalaisittain sanottuna "konduktöörinä" on Junapäällikkö, jonka alaisuudessa Vaununhoitajat työskentelevät. Sitten on tietysti tällaisessa pienessä yhdyskunnassa oltava mukana myös tekniikasta vastaava Vaunuasentaja, joka on hierarkiassa Junapäällikön varamies. Mikäli junassa on mukana Pectopah, niin siellä on tietenkin Ravintolavaunun Päällikkö ja jokunen Kokki ja muuta väkeä. Junareitit ovat lähtökohtaisesti pitkiä ja esimerkiksi lyhyehkön Moskova-Rovaniemi-Moskova -talvireitin heittämiseen menee RZD:n prikaatilta kolme vuorokautta putkeen. Vetureissa on RZD:llä kai vähin miehitys kaksi ukkoa ja koneita vaihdetaan siirryttäessä eri rautateiden ajopiireihin. Ja ukkoja varmasti useamminkin. Koneenpäällä ei voi asua päivätolkulla.
kuva 03.01.2010 17:14  
  hieno kuva on
kuva 03.01.2010 17:05 [Tunnus poistettu]  
  Jaaá kun on muistelemisen makuun päässyt niin en voinut olla kommentoimatta näin muistorikasta paikkaa. Vaikka hiihdin tuosta 16:n vuoden aikana. No otetaan pois ne muutamat Stadin lumettomat talvet (mm. 1961) ja viimeisen kerran vielä vähän kuvan oton jälkeenkin, ei merkki ole palautunut mieleeni. - Olen ollut todistamassa tasoristeyksessä ihmisen alle jääntiä. - Iltalenkillä lumettomana aikana jäin joskus syksy illoin tarkoituksellisesti jumppaamaan tässä radan varteen ja odottamaan sitä Turusta saapuvaa Hr12-vetoista pikajunaa. Kyllä mä sen ensin hiljaisen ja sitten pikku hiljaa murinaksi muodostuvan äänenkin muistan, mutta mua viehätti seurata kuinka jyhkeän dieselveturin valon heittäjä heitti korkealta valon säteitään radan mutkien mukaan pimeään metsään. - Tälle tasoristeykselle vein poikani kesäkuussa 1970 katsomaan ensimmäisen kerran liikkuvaa junaa. Se oli Sr12-vetoinen Turun suunnasta saapunut pikajuna. Merkistä hieman oikealle (onhan merkki kuitenkin radan eteläpuolelta) laskettelimmne hiihtolomalla 1958 suksilla radan suuntaisesti. Ei ihme, että Hv:eet ovat syöpyneet niin syvälle sydämeeni. Tuolloinkin niitä Turun pikajunissa riitti. Eri vuosina Laakson kentältä (km laskenta alkoi sieltä) Pitkäkosken majalle johtanut latu kulki eri reittejä. Loppuaikoinani joutui siirtymään Maunulan Majalle mentäessä pois pääladulta. Se oli jo aikaa, jolloin latu oli valaistu, mutta koneella tehdystä kukaan ei uneksinutkaan. - Tänä päivänä tuntuu aika uskomattomalta, että merkistä muutama sata metriä kaupunkiin päin sai vielä 1960-luvun puolivälissä luvallisesti ajaa autolla. Joskus Ruskiksen ratsastava poliisi käänsi kaakk. anteeksi ratsunsa poikittain ulkoilutiellä automme eteen halutessaan tarkastaa ajolupamme. Tänään moinen käytös taitaisi viedä polle paran ennenaikaisesti makkaratehtaalle. Eikä se ajotaitokaan aina niin hääppönen ollut. Kun ensin oma apu ei riittänyt niin ei auttanut muu kuin soittaa myöhään illalla Stokkan hinauspalveluun Pitäjänmäelle hinaamaan tuosta merkistä parisataa metriä kaupunkiin päin automme pois ojasta. Ennakomaksua vastaan tietty. - Jokunen huono valokuvakin löytyy, missä joulukuussa 1962 ilman kypärää juuri tässä radan pohjois puolella mp:llä lumessa kiihdyttelemme.
kuva 03.01.2010 17:00 Pasi Seppälä  
  Kouvolasta tämä lähti noin 40 minuuttia myöhässä. Hyvin on saanut aikataulua kiinni.
kuva 03.01.2010 16:40 Tuukka Ryyppö  
  Yleisesti ottaen henkilökunta ei vaihdu pitkilläkään reiteillä, vaan kullakin vaunuemännällä on oma vaununsa vastuullaan matkan alusta loppuun. Hänellä on vaunussa oma hyttinsä, josta häntä ei ole soveliasta herättää kuin hätätapauksessa. Näin ainakin kaksi yötä pitkällä Pietari-Berliini -välillä. On kuitenkin aika hurjaa, jos jollain reilun viikon kestävällä Peking-Moskova -välillä on koko matkan sama vaunuemäntä, joten kaiken järjen mukaan ainakin joissain tapauksissa vaihtojakin tapahtuu. Tästä tietänevät kuitenkin Siperian rataa matkanneet faktaakin. Vaikka koko reittiä ei olisi ajanutkaan, on joku aika todennäköisesti osunut näkemään vaunuemännän vaihdon jollain osuudella, jos sellaisia harrastetaan. Veturia vaihdellaan ainakin Venäjällä varsin usein, vaikka virtajärjestelmä ei muuttuisikaan. Veturinvaihdot näyttäisivät liittyvän siihen, että Venäjällä on rautatieoganisaatio jaettu kohtuullisen pieniin alueisiin ja vetureilla ei toisen "yhtiön" alueelle kovin syvälle ajeta. Tämä päätellen siitä, että junan pitemmät pysähdykset ajoittuvat lähes poikkeuksetta alueellisten rautatieyhtiöiden rajojen lähistölle.
kuva 03.01.2010 16:40 Jari Kedonperä  
  Laajennus valmistui vuonna 2000. 1899 on vahtituvan rakennusvuosi.
kuva 03.01.2010 16:23 Jorma Rauhala  
  15.6.1945 päivystysveturi (Vr 1, 788) vaunuineen ajoi Kulosaaresta tulleen raitiovaunujunan perävaunun kylkeen, jolloin se kaatui kyljelleen. Vaunussa olleista paristakymmenestä matkustajasta sai vain kuusi lieviä vammoja. Kuva: http://raitio.org/historia/kulosaar/sivu5.htm . Sörnäisten rautatien alikulkusillan kaaviokuva: http://raitio.org/historia/kulosaar/sivu3.htm .
kuva 03.01.2010 16:10 Harri Junttila  
  Hyväksytään Johanneksen vastaus. Nykyään tässä kohti menee Mustasuontie radan ali, ennen alikäytävää oli 200m etelämpänä Vilkkutie vartioitu tasoristys. Kuva otettu koskelan seurakuntalon kohdilta muistaakseni. Tässä hyvin lähellä on sijainnut Koskelankylän seisake, tosin en tiedä varmuudella sen tarkkaa paikkaa.
vertailun vuoksi tuoreita kuvia lähestulkoon samalta paikalta (muistin mukaan)
http://harrij.kuvat.fi/kuvat/Rautatieaiheset/vertailu/Mustasuo/
Olisikohan kenelläkään muistikuvaa että mikä on ollut sopiva junanumero (pitää yrittää katsoa vanhoista graafisista jos sattuu löytymään sopiva)
kuva 03.01.2010 15:42 [Tunnus poistettu]  
  Hyvä ja looginen kysymys. En vain 100% pysty siihen vastaamaan. - Eri aikoina alueella on tehty autoliikenteen kannalta tilapäisiä tie ja silta järjestelyitä, mutta ymmärtääkseni alas laskeutuvalla penkalla rata on samalla kohtaa kohti meren rantaa kulkenut. - Eräässä kotimaisessa elokuvassa vuodelta 1961 näkyy kuinka alue on suurta työmaata ja kaupunkiin päin johtava ajokaista menee viimeistä linkkikuvaa pitemmälle kohti suoraan Hämeentietä päin ja tekee sitten 90 asteen kulman rautatiesillan ali Sörnäisten rantatielle. Eli siinä kohtaa rautatien on täytynyt tuolloin olla vielä aika korkealla. Maallepäin menevä ajokaista ei ole alittanut mitään rautatiesiltaa suoraan uudelle Kulosaaren sillalle ajettaessa. Onko maallepäin ajettaessa alitettu sama rautatiesilta 90 asteen mutkineen tuolloin, tuntuu taas epäloogiselta. Ken muistanee tuon paremmin kuin minä? - Joka tapauksessa on siinä Sörkän rannasta entisen Kyläsaaren jätepolttolaitoksen tienoilta noilla pikku koneilla; klapi Sk3:t ja Kanat ollu kova kiskominen roikkia ylös Vallilan tavara-aseman ohi Pasilaan. Tuo entinen tasoristeys, joka johti Kulosaaren vanhalle puusillalle oli tapahtuma ilmoitusten mukaan onnettomuuksille altis paikka (Kanoille, Mulleille, Mummoille ja Pikku-Jumboille). Kaikenlaisia puskimien, tienraivaajien ja kytkimien vääntymisiä. Toisinaan syy oli, että autojen ikkunat olivat niin jäässä, että niistä ei nähnyt juuri lainkaan ulos. Eipä ollut meidänkään ensimmäisessä autossa ns. kangsteri Sitikassa vuodelta 1949 minkäänlaista lämmityslaitetta. Lämmin kämmenpohja vain huurteista ikkunaa vasten:)
kuva 03.01.2010 14:32 Perttu Karttunen  
  Käys Oskari joskus vetäsemässä videota tästä laitoksesta :)
kuva 03.01.2010 14:28 Tunnus poistettu  
  'Jälkijunassa' on tultu Suomessa sekä rautateiden rakentamisen että sähköistyksen suhteen ja se on ollut monessa mielessä hyvä asia. Ei ole tarvinnut tehdä ihan kaikkia virheitä. Tietotekniikan suhteen en ole ihan samaa mieltä: Täältä rynnätään esim. ostamaan tyhjää ilmaa toteutumatonta puhelinliikennettä varten jne jne ja vielä kerran jne!
kuva 03.01.2010 14:25 Janne Kojo  
  Ensimmäisen, RZD:n uusissa väreissä olevan vaunun väritys passaa aikas hyvin neuvostovalmisteisen Sr1:nkin väritykseen.