|
|
09.12.2009 21:51 | Eljas Pölhö | ||
| T2037 on hyvä veikkaus, koska se ajettiin 60-luvun puolivälissä säännöllisesti höyryllä (Tr1 tai Tr2), lähtö Riihimäeltä oli 9:45 tai niillä main. Paluu yöllä junassa T2036. Minun "suosikkijunani" T2314 veturi meni etelään junassa T2035, joka ohitti Nopon siinä 23 tienoilla. Silk-juna oli aina Vv15 tai 2xVv15, mutta muissa vetovoima vaihteli. | ||||
|
|
09.12.2009 21:38 | Tapio Arvola | ||
| Melkein jo luulin, että vanhalla ykköstiellä tulvii Hangonradan sillan kohdalla. Siis aika samanoloinen kivisilta kuin Muijalan ja Hiidenmäen välillä. Onkohan tämännäköisiä muuallakin kuin nämä kaksi. Junassa matkatessa siltojen alemmat osat jäävät vähemmälle huomiolle. | ||||
|
|
09.12.2009 21:26 | Eljas Pölhö | ||
| "Kodittomat" veturit löytyvät yleensä radanrakennustyömailta tai ovat teollisuuslaitoksille vuokrattuina. Tammikuussa 1928 G7 (Sk4) tilanne oli: 242 Oulu, 243 Karjaa, 244-245 Turku, 246-253 Karjaa, 306 Viipuri, 307 Seinäjoki, 308 Karjaa, 309-311 Turku, 312 Karjaa ja 313 Turku. Silloin ainoa vuokralla ollut veturi oli F1 115 Enso Oy:llä. Toukokuussa 1928 samat kuusi G7 olivat edelleen Turussa. | ||||
|
|
09.12.2009 20:01 | |||
| Mun isin työkaverin kaverin kiskobussi on mulle tuttu aina. | ||||
|
|
09.12.2009 19:44 | Topi Lajunen | ||
| En nyt sanoisi. Ei ne autot tasoristeyksessä laituritasolla ajele, vaan ihan kiskojen tasolla. Hyvin menee keula helmapellinkin alle. | ||||
|
|
09.12.2009 19:42 | Oskari Kvist | ||
| N e ä t :) Siellähän se. | ||||
|
|
09.12.2009 19:42 | Topi Lajunen | ||
| Ja kelkkana ei saa perässä tulla, kun pitää olla jarrullinen. | ||||
|
|
09.12.2009 18:28 | Pekka Viitamäki | ||
| Joo, samaa tarkoitin. Yläjuoksulla nimi on Joutenjoki. Kai sakemannit tämänkin räjäyttivät v.1944. | ||||
|
|
09.12.2009 18:19 | Timo Polvinen | ||
| Pekalla taitaa olla ihan oikea paikka mielessä, mutta eikös joen nimi ole tällä kohtaa Löytöjoki? Karttalinkki lisätty kuvan tietoihin. | ||||
|
|
09.12.2009 18:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllähän 2- ja 3-vaunuinen porkkana toimii keskenään yhteen ja erimittaiset yksiköt voi ajaa yhtenä junana. Mutta yksinäinen vetovaunu ei junaan liitettynä toimi suoraan vaan tulee kelkkana perässä. Yksivaunuisen 'yksikön' voi kyllä tarvittaessa kääntää kääntöpöydällä... ;) | ||||
|
|
09.12.2009 17:54 | Juhani Pirttilahti | ||
| Antoihan nuo helmapellit hyvän sivusuojan mm. tasoristeyskolareissa. | ||||
|
|
09.12.2009 17:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Joka sekin loppuu jo lähikuukausina. | ||||
|
|
09.12.2009 17:39 | Pekka Viitamäki | ||
| Joutenjoki Hyrynsalmelta pohjoiseen? | ||||
|
|
09.12.2009 17:37 | Jarkko Korhonen | ||
| Tyylikkyys ja mannermaisuus lienee etu. | ||||
|
|
09.12.2009 16:53 | Tunnus poistettu | ||
| Siis nuo helmapellit. Huollon kannalta olivat hankalia ja poistettiin. Oliko niistä jotain havaittavaa etua jossain muussa asiassa? | ||||
|
|
09.12.2009 16:48 | Pasi Utriainen | ||
| Niänkö minä oikein...VR:n auto on työmaalla, useimmiten niitä bongaa Sorsiksen Nesteen pihalta... ;) | ||||
|
|
09.12.2009 16:35 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tuohon aikaan sitä harrastajat vielä tarkkailivat innolla vaunuja, joissa on helmat alhaalla. Milloin lienee viimeiset havainnot? | ||||
|
|
09.12.2009 15:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kai me nyt jokaiseen 26 kuvaan käydä kommentteja heittämässä? "Kiintiökommentti Dm10-kuvaan" vaan kommentiksi joka kuvan kohdalle? ;) | ||||
|
|
09.12.2009 14:30 | Teemu Hurskainen | ||
| Kyllä nuo helmapellilliset siniset on komeita, harmi kun ne poistettiin. | ||||
|
|
09.12.2009 13:16 | Tunnus poistettu | ||
| Niin ymmärsinkin, koska nuo junat oli kaiketi suunniteltu kokonaisuuksiksi ja pilkkominen tuli kyseeseen vain isojen huoltojen ja korjausten vuoksi. Mukavaa kuulla asiaa tuntevan kommentit. | ||||
|
|
09.12.2009 13:03 | Teppo Niemi | ||
| Mutta tuo moottorivaunujen kytkentä / irroitus takapäistään ei ole ihan niin yksinkertainen juttu. Siinä tarvitaan työkaluja, jakaria ja pajavasaraa ainakin. Dm8 osalta työkalujen tarve on vieläkin suurempi. Ja Dm8 välikytkimien kytkemisestä voisi todeta, että 'hieromiseksi' se tahtoi helposti menemään. | ||||
|
|
09.12.2009 12:34 | Tunnus poistettu | ||
| Niin, miksipä ei ollut. Varmaan jokunen hörhö olisi maksanut pääsystä junaan joka harjoittelee mm saippuaan liukastumista. | ||||
|
|
09.12.2009 12:29 | Tunnus poistettu | ||
| Kyllä minullakin oli tuo kulkusuunnan muutos mielessä, vaikka en sitä ruvennut tässä yhteydessä liikaa pohtimaan. Ja onhan hoita menetelmiä, eri juttu sitten, onko 'yksipäisestä' junasta mitään hyötyä ,jos se teettää ylimääräistä sähläystä. | ||||
|
|
09.12.2009 12:05 | Eljas Pölhö | ||
| Ja surullista kyllä, minulle nopeimmat Hr1-kyydit tarjonnut 1018 oli kaikkein lyhin käyttöaika, marraskuusta 1955 maaliskuuhun 1969. | ||||
|
|
09.12.2009 11:57 | Eljas Pölhö | ||
| Pätkityt rungot sitten rengasreiteille, niin ei olisi tullut ongelmia kääntämisen kanssa. Esim Jns-Kv-Kuo-Jns tai Jy-Sk-Yv-Jy. :) | ||||
|
|
09.12.2009 11:45 | Tunnus poistettu | ||
| Tuossa alun kysymyksessäni leikittelin vähän sillä ajatuksella, että olisiko yhdestä porkkanasta saatu kaksi erikokoista vähämatkustajaisen vuoron junaa. Tietenkin olisi saanut, jos yhteisajolaitteisiin olisi viritelty tarvittavat kytkennät, mutta tuo ei tietenkään ollut ajatus junaa suunniteltaessa. | ||||
|
|
09.12.2009 10:57 | Petri Nummijoki | ||
| Tampellan 1955 valmistamat Hr1-veturit 1012-1019 jäivät myös alle 18 vuoden käyttöiän. Niillähän ajettiin jopa vähemmän, kuin 1957 valmistuneilla vetureilla 1020 ja 1021. | ||||
|
|
09.12.2009 08:32 | Jouni Hytönen | ||
| Sattumoisin juuri 3048 veturina, siihen taitaa kuvatekstikin hiukan viitata. | ||||
|
|
09.12.2009 08:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Bongari kera kolmijalan bongattu! | ||||
|
|
09.12.2009 06:47 | Risto Itkonen | ||
| Nom-vankivaunuja on muistaakseni peräti neljä kappaletta. Vankivaunureittejä on kuitenkin vain yksi, joten kierto hoituu yhdellä vaunulla. | ||||
|
|
09.12.2009 00:32 | Eljas Pölhö | ||
| Alle 18 vuoden jäivät (ilman onnettomuuksia) myös kaikki Vv12, Sv11 ja Hr11 yksiköt, samoin Dr15 siinä asussa. Myös muutama Trumanni (Tr2) jäi alle 18 vuoden työkauteen. 1960-luvulla oli pulakauden jälkeen niin suuri uudistusvimma päällä, että kaikki vanha piti saada kiireesti pois. Vielä hullumpaa se oli Englannissa, jossa uusimmat höyryveturit ja suuri joukko dieselvetureita sai tyytyä alle 10 vuoden työelämään. | ||||
|
|
09.12.2009 00:08 | Eljas Pölhö | ||
| Siellä oli käytössä Hr1 1020 ja 1021 sekä tavarajunissa Tr1 1054, 1057-1063 (1055 lopetti ajonsa 1971 sekä 1052, 1053 ja 1056 vuonna 1973). Vaasan radan henkilöjunien höyrykilometrit olivat maaliskuussa Hr1 2368km, huhtikuussa Hr1 4810km ja Tr1 74km, toukokuussa Hr1 3034km ja kesäkuussa Hr1 148km. Veturikohtaiset kilometrit (kaikki ajot) 1020 maaliskuu on "jossain", huhtikuu 2675km ja toukokuu 888km. Hr1 1021 maaliskuu "jossain", huhtikuu 2785 km, toukokuu 2227km ja kesäkuu 148km. Maaliskuun kilometrit ovat tietysti Pieksämäen papruissa, koska ne siirrettiin Kouvolan kirjoilta sinne 19.4.1973, ja vasta maaliskuun 1974 kuluessa Seinäjoelle. Mutta niitä ei nyt löytynyt tähän hätään. Viimeiset liikennepäivät taisivat olla 1020 = 15.5.1974 ja 1021 = 3.6.1974. | ||||
|
|
08.12.2009 22:47 | Timo Polvinen | ||
| Eipä ole Lietejoki. | ||||
|
|
08.12.2009 22:33 | Ari Palin | ||
| Meinasin ensin kirjoittaakin, että korkeintaan 18 vuotta, kun en ollut varma, ajettiinko kaikilla vuoden 1957 vetureilla höyryliikenteen loppuun saakka. Epäilin kuitenkin, ettei niitä olisi poistettu käytöstä ennen vuotta 1975. Mutta poistettiinpa sittenkin. Kiitos korjauksesta! Ja voihan noita alle 18 vuoden jääneitä vetureita olla vanhemmassakin kuin vuoden 1957 veturikannassa (onnettomuuksista tai muista vioista johtuneita yksittäisiä hylkäyksiä ei lasketa mukaan), ainakin 1950-luvulla valmistuneiden joukossa. En tunne höyryveturihistoriaa kovin hyvin. Muuten, mitä vetureita Vaasan radalla käytettiin vuonna 1974, kun höyryliikenne palasi sinne joksikin aikaa? | ||||
|
|
08.12.2009 21:47 | Topi Lajunen | ||
| En kyllä edelleenkään usko, että Kouvolasta pohjoiseen ajettaisiin Sr2:lla. | ||||
|
|
08.12.2009 21:47 | Mikko Kosonen | ||
| Hyrynsalmi, olisiko lietejoen ylittävä silta. | ||||
|
|
08.12.2009 21:35 | [Tunnus poistettu] | ||
| Enpä muista, että olisin koskaan nähnyt kuvaa juovuksissa. | ||||
|
|
08.12.2009 20:24 | Tunnus poistettu | ||
| Tarkoitin lähinnä tätä kuvaa. | ||||
|
|
08.12.2009 20:03 | Aulis Korva | ||
| Ja perävaunu 505 on jo kunnostettu joten sekin vain mukaan! | ||||
|
|
08.12.2009 19:50 | Tunnus poistettu | ||
| Älkää vaan ihmeessä päästäkö tuota 'kabinettivaunua' romutukseen! | ||||
|
|
08.12.2009 19:48 | Eljas Pölhö | ||
| Muutin kuvausvuodeksi 1932. Alkuperäisessä kuvatekstissä ei tainnut olla mitään muuta oikeaa kuin sana "puukaasutinveturi". Hieno juttu, että Heikki ja Lasse ovat kaivaneet lisätietoja ja julkaisseet ne, jotta tämäkin historian harhaluulo on korjaantunut. | ||||
|
|
08.12.2009 19:40 | Matias Kauramäki | ||
| JEE! Hyvä HKL! Pakko päästä ton kyytiin. Sais laittaa myös 9,11&14 linjalle nii ja kunnostaa 13:a. | ||||
|
|
08.12.2009 19:26 | Niila Heikkilä | ||
| On olemassa myös yksi rautatiehistorian tallennusmuoto joka helposti unohdetaan. Esimerkiksi äänimaailman dokumentointia varten voisi olla suotavaa olla vorgin osa-alueena joku ääniarkisto, jonne voisi laittaa dokumentaarisessa mielessä tallennettua rautatieäänimaailmaa. En tarkoita että sinne lykättäisiin tilaa viemään kaikenlaisilla codekeilla ja mikeillä tallennettua roskarainaa, vaan historiallisessa mielessä laadukkaita ja valikoituja ääniklippejä. Esimerkiksi eri veturisarjojen äänimaailmat tallennettuna ihanteellisissa olosuhteissa kunnon stereona. Videoarkistoa en enää uskalla suositella orgin osa-alueeksi. Se vie liikaa tilaa ja siirtokaistaa, ja parhaiden otosten valikoiminen on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Youtube palvelkoon siinä. | ||||
|
|
08.12.2009 18:30 | Heikki Itävuo | ||
| Kajaanin Puutavaran Oy on myynyt tämän veturin omistamalleen Oy Uleå Ab:lle 31.7.1931. Sama kuva on julkaistu esim. teoksessa "Tiet ja maakulkuneuvot", WSOY 1932. Koska tämä on talvikuva, on se otettu talvella 1931-1932. Koska lunta on vähää enemmän, kallistuisin alkutalven 1932 kannalle. Alkuperäiskuvan taakse kirjoitettu vuosiluku on siis väärä. Toisesta Kajaanin Puutavaran veturista on yhtiön reskontrassa Uleå:n kohdalla debit-puolen merkintä 31.12.1930. Jostain syystä Pateniemen sahan puolella on merkintä kalustoluettelossa vain yhdestä veturista vuosina 1931 ja 1932. | ||||
|
|
08.12.2009 17:27 | Seppo Romana | ||
| Toivottavasti sivuston uusi ppp ("piirrokset pois politiikka") ei vie näitä dokumentteja mennessään. Tämä kuva on kerrassaan riemastuttava dokumentti rautatiehaarastuksemme monipuolisuudesta. Itse olen aikoinaan kerännyt ratapölkkyjen vuosinauloja. Sopisiko niitä kuvata tänne sivustoille? | ||||
|
|
08.12.2009 16:28 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ari; Rulla-Pekat eivät päässeet 18:sta ikävuoteen vakioliikenteessä. Niillä ei esim. ajettu vuonna 1969 ja vuonna 1972 kilometriäkään. Toukokuun 1968 jälkeen niillä oli vuonna 1968 vain pari lyhyttä siirtoajoa. Vuonna 1973 ne kävivät Kuopion konepajassa, mutta ajettiinko niillä vuonna 1973 muuta ajoa? | ||||
|
|
08.12.2009 16:25 | Pasi Utriainen | ||
| Kyllä on mukavan aakeeta, kun puusto on raivattu radan vierestä. Nyt tielläkin muuten körryytettään eteläänpäin kuuttakymppiä louheenajon takia, ei voi ajaa kilpaa junan kanssa. | ||||
|
|
08.12.2009 16:14 | Joni Alavesa | ||
| Värikästä... | ||||
|
|
08.12.2009 15:45 | Jyrki Längman | ||
| Tässä kuvassa on todellakin sitä jotakin, hieno kuva. | ||||
|
|
08.12.2009 15:12 | Perttu Karttunen | ||
| Kappas, sieltähän on avautunut uusia kuvauspaikkoja :) | ||||
|
|
08.12.2009 13:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Joskus tarvitaan näköjään revolutionääristä kehitystä, kun evolutionäärinen ei riitä. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Ja hyvä että Eljas saatiin takaisin! - Ehkä minäkin voin nyt huokaista helpotuksesta. Kas kun tunsin suurta syyllisyyttä tässä episodissa. | ||||