|
|
11.11.2009 17:27 | Alex Chudoba | ||
| Mutta eikös se ollut niin, että vain Chfy:ssä, Fotyssä ja Feyssä on SA-3? Onko Einyihinkin jossain vaiheessa laitettu SA-3:set, vai näkevätkö kaikki harhoja? | ||||
|
|
11.11.2009 17:14 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 2005 vuosikertomuksessa oli 725 raitiovaunua ja hammasradan vaunua. Jälkimmäisiä oli 7kpl 2-vaunuisia junia, joten raitiovaunuja 711. http://www.bkv.hu/english/evesjelentes/2005/angol_web.pdf Unkarin Wikipedia antaa määräksi 625. http://hu.wikipedia.org/wiki/Budapesti_Közlekedési_Zrt. ja Statisztiká otsikon alta kiryit-nuolesta tilastoon. Edit: linkki katkeaa, copy+paste _Zrt. mukaanlukien. | ||||
|
|
11.11.2009 17:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
11.11.2009 17:01 | [Tunnus poistettu] | ||
| Näitä on irlannissa 38 kpl. | ||||
|
|
11.11.2009 16:52 | Jarno Piltti | ||
| Kenkälusikka ei ole lusikka eikä sonniasema ole asema. Eikä ole Korian seisakkeella lomille kirmaavia varusmiehiä, mistä moinen mielleyhtymä ikinä juolahtikaan. | ||||
|
|
11.11.2009 16:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ihan hyvää ajattelua Niilalta. Mahdetaankohan Espoossa jossain välissä pidentää asemat tukemaan pitempiä metroja? Sellaistakin on maailmalla nähty. Vai käykö niin, että poikkeustilanteissa on turkasen ahdasta? | ||||
|
|
11.11.2009 16:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lähinnä luonnoksena tuon kirjoitin. Talolle ei kieltämättä ole välttämättä kovin järkevää tekstuaalista ilmausta, joten käyttöjärjestelmän mukana tulevalla piirrustusohjelmalla olisi kai sitten hyvä piirtää jokin alkeellinen kartta. | ||||
|
|
11.11.2009 16:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pertti: Aika hämmentävää "ei kuulu minun vastuualueeseeni" -filosofiaa tuo kommenttisi. VR:n vastuulla ei siis ole tiedottaa, miten paikallisliikenteen metromaisesti liikennöidyistä junista siirrytään vaihtoasemalla metroon, koska VR:n vastuulla ei kuulu olla mitään tiedotusta, joka liittyy johonkin toiseen liikennöitsijään? HKL:nkään vastuulla tiedotus ei voi olla, koska se liittyy osin VR:n liikenteeseen. Kuitenkin tuollainen tiedotus olisi ihan oikeasti hyödyllistä ja vähintään HKL:n sivuille linkittäminen olisi ollut ihan asiallista. Ja jos mulla nyt olisi firma, jonka asiakkaiden kyky käyttää firmani palveluja olisi heikentynyt toisen firman takia, tekisin kyllä tiedotteen, josta selviäisi miten ongelman voi helposti kiertää. | ||||
|
|
11.11.2009 16:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oon tässä googlannut mutta ei ole löytynyt että montako raitovaunua Budapestissä on? Tietääkö kukaan? | ||||
|
|
11.11.2009 16:10 | Marko Nurmi | ||
| Ei ole muutettu. tuli pieni ajatus katkos kuvatekstiä kirjoittaessa... Karstuntienä tunnetaan edelleen. Pahoitteluni vieheellisestä tiedosta. | ||||
|
|
11.11.2009 15:47 | Olli Aalto | ||
| Olisiko USB, jota käytetään paljon viestinnässä noilla taajuuksilla. Mm. Atlantin yli lentävät lentokoneet ilmoittavat sijaintinsa ylilennettävän alueen Oceanic controlille, vaikkakin n. 8 MHz kieppeillä... | ||||
|
|
11.11.2009 15:00 | Jouni Hytönen | ||
| Johan tuo nyt olisi aivan kaistapäistä, että yksittäisiltä kuljettajilta jäisi palkkaa saamatta siitä syystä, että vesivahingon vuoksi junat eivät kulje suunnitelmien mukaan. Aivan tasan varmasti jokaiselle kuljettajalle maksetaan sen mukaan, mitä työvuorolistassa oli ilman ongelmia ja päälle mahdolliset ylityökorvaukset. Eihän nyt mitenkään voi tällaisessa tilanteessa olla kuljettajien syy, jos kaikilla ei ole listan mukaisesti töitä. | ||||
|
|
11.11.2009 14:48 | Niila Heikkilä | ||
| Poikkeustilanteissa yleensä taustalla on jokin liikennettä häiritsevä tekijä, joka aiheuttaa haittaa vakioliikenteen junatiheyden ylläpitämiselle. Tällaisia voisivat olla vaikkapa jostain syystä poikkeavat kulkutiet, (jolloin junille tulee helposti odotusta) tai jokin muu vastaavanlainen tekijä. Tällaisiin kuormitustilanteisiin tietynlaisena ensihoitona on junapituuden kasvattaminen, jolloin kohtuullinen matkustajakapasiteetti säilyy tiettyyn rajaan asti. Automaattiajo saattaa poikkeustilanteen sattuessa ehkä nopeuttaa joitakin inhimillisistä tekijöistä johtuvia viiveitä, mutta mihin asti, sitähän ei vielä tiedetä. | ||||
|
|
11.11.2009 14:08 | |||
| Kyllä Mikko mielestäni tavallaan on asiassa oikeassa, VR ja HKL ovat matkustajavirtojen suhteen niin läheisesti toistensa kanssa tekemisissä että jos ei näin suuresta poikkeustilanteesta VR:n sivuilla olisi mainintaa niin olisin aika hämmästynyt. Ihmettelin tosin itsekin VR:n tapaa kertoa poikkeustiedotteissaan asiasta, luulisi että junamatkustajia kiinnostava kärki olisi se, että Rautatientorin metroasema on suljettu eikä se että junat kulkevat normaalisti (vakka tätä jälkimmäistä on lehtienkin palstoilla viime aikoina kovasti yritetty vakuuttaa :) | ||||
|
|
11.11.2009 14:06 | Joona Kärkkäinen | ||
| No kuinka moni tietää mikä on fennia talo? | ||||
|
|
11.11.2009 13:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mikään firma ei lähtökohtaisesti tiedota toisen firman asioista. Tokkopa johtaja Nymankaan pitäisi siitä, että alkaisin oman yritykseni seittisivuilla ilmoitella hänen puulaakinsa ongelmista ja niiden ratkaisuista. Viittaus HKL:n sivuille on täysin riittävä VR:lta. Työmatkalaiset osaavat varmasti kysyä metroinfoa oikeasta paikasta, pitkämatkalaisille taas tietoa löytyy rautatieasemalta. VR:n tiedottamisessa yleisesti ottaen on paljonkin moittimista, mutta ajoittain tuntuu siltä, että joillakuilla on tarve yrittää kääntää kaikki VR:n tekemiset Huonoiksi Jutuiksi . | ||||
|
|
11.11.2009 13:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| En ihan ymmärrä, miten poikkeusliikenteen hoito automaattimetron kanssa olisi jotenkin erityisen vaikeaa. Miksi tarvitsisi ajaa poikkeuksellisen pitkillä metroilla? | ||||
|
|
11.11.2009 13:00 | Tunnus poistettu | ||
| Viikonlopulla on tarkoitus uskaltaa sekä VR:n että HKL:n kuljetettavaksi. Paluumatkalla on tarkoitus poiketa Hämeenlinnassa, mutta ei siellä paikallisen (Vekan?) kyytiin. Aikoinaan Junamatkan saattoi keskeyttää, ja jatkaa myöhemmin samalla lipulla. Nyt ilmeisesti pitää ostaa molemmille pätkille oma lippu ja maksaa enemmän. |
||||
|
|
11.11.2009 12:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| @Jorma: En mä ongelmasta ole puhunut. Mulla vaan on sellainen hassu harrastus, että olen kiskoliikenteestä kiinnostunut. Monet pitävät sitä aika hassuna harrastuksena, mutta tällä sivustolla olen tottunut ollut havaitsevinani avoimempaa asennetta rautatieharrastusta kohtaan, joten en ole kaapissa piilotellut ;) Minuutti on metroliikenteessä varsin pitkä aika, ja jotain sillä pitää tehdä. Tietysti se minuutti kuluu jossain, ja juuri sitä mietinkin, että missä se jossain sitten on. Mutta, joulun alla tulee käytyä Helsingissä, niin näen itsekin. Mitä palkkausjuttuun tulee, niin Suomessa on tosiaan poikkeuksellisen hyvät oikeudet työntekijöillä, kiitos vahvojen sosialististen vaikutteiden. Ja tietysti pari päivää on aika lyhyt aika, eli silloin voidaan keksiä korvaavaa tekemistä tai maksaa palkkaa TV:n katsomisesta kotona. Päässä kolkutteli lähinnä ajatus, että Berliinissä S-Bahnien kuljettajista iso osa on lomautettu, mutta heilläpä onkin useamman kuukauden jakso ilman töitä. En muuten vielä ikinä ole tavannut ihmistä, jonka työsopimuksessa olisi palkka nimenomaan kuukausipalkkana. Tuntipalkka vakiolla tuntimäärällä per viikko se on yleensä aina. Ja silloin jos ei tee töitä, ei saa palkkaakaan. Tietty oma kokemukseni on vain fyysisestä työstä, jossa joutuu aika paljon pienemmistä asioista pomon kanssa tappelemaan kuin miten metrokuskien kohdalla asian laita lie. En pitäisi todennäköisenä, että vanhan vuorolistan mukaan ajettaisiin, koska ajoaika Rautatientori-Kamppi-Rautatientori on kuusi minuuttia, jolloin joka ikiselle kuljettajalle tulisi kuusi minuuttia ylimääräistä lorvailua aina tuon aseman kohdalla. Työvoiman tuhlaustahan se olisi, kun vaihtoehtona olisi myös pudottaa yksi metrojuna liikenteestä ja pistää yksi kuljettajista matkustajatiedotukseen laiturille. | ||||
|
|
11.11.2009 12:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sortumavaara on peruttu. Kantavissa rakenteissa ei ole halkeamia. | ||||
|
|
11.11.2009 12:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomessa asuu kuitenkin ihan oikeasti paljon ihmisiä, jotka eivät ole eläissään käyneet Helsingissä - mikä on ihan terve merkki maassa, joka on poikkeuksellisen painottunut yhden kaupungin ympäristöön. Lisäksi on ihmisiä, joille HKL on vähintään nimeltä tuttu (mikähän muuten on prosenttiosuus Suomessa? 80?), mutta jotka kokevat Internetin jotenkin pelottavaksi. Tekee minullekin surffailukokemuksesta ärsyttävän, jos joudun manuaalisesti kaivamaan jonkun tahon linkin. Jollekin vähemmän kuin viisitoista tuntia päivässä netissä viettävälle saattaa olla vielä hankalampaa. Ja jos ei välähdä, että voisi vain kirjoittaa www.hkl.fi... Ainakin täältä katsoen googlettamalla HKL:ää saa jo viidennellä sivulla linkin otsikoituna "Helsinki City Transport - HKL". Esim. virolaiset saattaisivat hyvinkin tarvita tätä tietoa saapuessaan Tallinkin laivalla kohti työpaikkaansa Tampereella. VR:ltä puuttuu asiakaspalvelumentaliteettia, kun nettisivuille tiedotteita kirjoittavalla ei välähdä, että valtion pääkaupungin päärautatieaseman liikenneyhteyksien isosta muuttumisesta voisi tehdä sisällöllisenkin tiedotteen. | ||||
|
|
11.11.2009 11:50 | Pirkko Alanen | ||
| Ole huoleti Mikko, kehä III pohjoispuolellakin osataan sekä lukea että kirjoittaa ja älykkäimmät jopa laskevatkin! Sivistystä Iisalmen serkulla ja maakuntien harmaalla kansalla tiedän olevan niin paljon, että ovat kuulleet puhuttavan HKL:sta (ovatpa uskaliaimmat jopa maktkustaneetkin sen kyydillä!) ja osaavat surffata sen kotisivuilta tietoa hakemaan! | ||||
|
|
11.11.2009 11:17 | Hannu Korpimäki | ||
| Antennivalikoimassa näyttäsi olevan myös tehon indusoiminen ajojohtimiin, jolloin lähes koko yhteys meneekin "lankapuheluna". Teho näkyy olevan max. 12W, joten eipä taitaisi mittari tapissa tulla Suomessa saakka. Hieman tuo lähetelaji jää mietityttämään, mahtaisi AM/SSB/DSB rutista aikalailla ajojohtimien alla? | ||||
|
|
11.11.2009 09:48 | Juha Kutvonen | ||
| Kuinkahan poikkeustilanteet sitten hoidetaan, kun kuljettajan tilalla on automaatti? Pitkillä junilla ei ainakaan Espoon suuntaan ajeta, kun länsimetron laiturit mitoitetaan vain kahden yksikön mukaan. | ||||
|
|
11.11.2009 09:18 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitokset, kaikki ovat hyviä selityksiä tuolle öljyiselle Ykköselle. Kun tietää Piikkiön sijainnin, niin esim. Paimion suunnasta on laskua yli 3 km, jyrkimmillään 12,7 prom., niin se tultiin tietenkin rullilla. Edessä alkaa taas Littoisiin kiipeäminen 12,4 prom. nousulla. Kyllä siinä öljypumppu antaa jälleen nesteille kyytiä. Jostain tarttunut sellainen mielikuva, että Breda oli kova sotkemaan. Nehän tosin koteloitiin melko uutena, mutta ei kai nekään aivan öljytiiviitä olleet. | ||||
|
|
11.11.2009 09:01 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiinnitin huomion VR:n webbisivujen tarjoamaan infoon. Koko metron poikkeusliikenneinfo näyttää VR:n sivuilla näinkin yksityiskohtaiselta: "Junaliikenne Helsingissä toimii normaalisti Helsingin rautatieaseman asematunnelin vesivahingosta huolimatta. Lisätietoja Helsingin keskustan metroa korvaavasta liikenteestä löytyy HKL:n verkkosivuilta.". Eli sanallakaan ei viitata Rautatientorin metroaseman kiinnioloon, Kaisaniemen aseman käyttöön poikkeusliikenteen aikana tms. Veikkaisin, että aniharva iisalmelainen tai muu maakuntalainen osaa kaivaa netistä tietoa mystisen HKL:n sivuilta. En ymmärrä, mikä ihme tuossa on niin vaikeaa, olisivat edes tehneet linkin tuosta "HKL:n"-sanasta. Mainittakoon, että VR:n sivuilla oleva uutinen "Uusi yhteisyritys Suomen ja Venäjän väliseen tavaraliikenteeseen" on rivimäärältään kymmenkertainen tähän metroaiheen uutisointiin nähden. Toki ymmärrän, että kyse on HKL:n, ei VR:n ongelmasta, mutta selkeä tiedottaminen tai linkittäminen oikealle sivulle ei voi olla mahdotonta VR:lle. (EDIT: vikan lauseen lisäys) | ||||
|
|
11.11.2009 08:17 | Simo Virtanen | ||
| Meinaako Tuukka, että HKL:n kuljettajilla on kilometripalkka puukenkärahtareiden tyyliin? | ||||
|
|
11.11.2009 01:15 | Juhana Siren | ||
| Jos haluaa uteliaisuuttaan yrittää saada lähetettä kuuluville, niin voipi tuo 2130 kHz kuulua sopivalla kelillä ja hyvällä (vastaanotto)antennilla kauaksikin, mutta veturissa ei välttämättä ole kilowattitolkulla lähetystehoa, joten ihmeitä ei kannata odottaa. Voi käydä esim. niin että kuulee vain suorittajan puoliskon keskustelusta. Ns. skanneriradiolla tai radioamatöörivehkeellä, jos kellä lupia on, ja mahdollisimman pitkällä ja korkealle viritetyllä lanka-antennilla voi olla parhaat edellytykset kuulla jotakin, mutta "maailmanradiolla" voi tietysti aina yrittää, tai ihan normaalilla lyhyt- tai keskiaaltoradiolla, jos laite virittyy 2130 kHz:lle. Tosin lähete voi olla sellaista lajia, joka ei kuulu tavallisella radiolla (SSB tai DSB eli Single tai Double Sideband - näitä ei osaa perinteinen AM/FM-radio ilmaista). -- terveisin OH8HTH -- | ||||
|
|
11.11.2009 00:40 | Jorma Rauhala | ||
| Metrorautatiellä on hieman erilainen, jouhevampi, linjasuojastus kuin RHK:n rautateillä. Eipä tuollainen S-merkki ole kai kiinni missään asetinlaitteessa tuolla eikä RHK:llakaan. Se on vain kuvan mukainen monumentti. | ||||
|
|
11.11.2009 00:35 | Jorma Rauhala | ||
| Ohikulkujunan tehojen päälle lyönti aseman ykkösraiteella johtuu, tai johtui aikoinaan myös siitä, että Junasuorittaja oli juuri pyörittänyt junalle "ohikulkuluvan" vihreällä lipulla tai pimeänä aikana lyhdyllä. Ja jos ja kun tuolla on nousua tiedossa, niin toki tehoja otettiin ulos sitten sitäkin enemmän. Jos asema "suoritti" junalle, oli kuljettajalla aina vaara, että asemalta ei saadakaan läpikulkua hyvistä odotuksista huolimatta, eikä sisään tultu siksi suinkaan päätäpahkaa. | ||||
|
|
11.11.2009 00:25 | Tomi Anttila | ||
| Saadaankohan "seislevystä" ennakkotieto esiopastimella? Junaliikenteessä seislevyn laittaminen ei taida olla yhtä yksinkertainen ratkaisu suojastetulla radalla.. | ||||
|
|
11.11.2009 00:25 | Seppo Romana | ||
| Voisiko Tapio syynä olla se Turun suunnan nousu? Tälläkin sivustolla on kuvia https://vaunut.org/kuva/29980 , joissa dieselistä lyödään kaikki tehot päälle juuri aseman edessä olevalla ykkösraiteella. Sanokaas veturimiehet voisiko olla tässä syy. | ||||
|
|
11.11.2009 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Eiköhän, Tuukka, kuljettajat nauttivat kk-palkkaa, riippumatta siitä mihin asti ajelevat - vuorolistaan merkityt junat ajetaan lyhyelläkin matkalla - näin olettaisin. | ||||
|
|
11.11.2009 00:17 | Jorma Rauhala | ||
| Eiköhän se esittämäsi ylimääräinen yksi "minuutti" kulu jossain? Tuskin on nyt suurin ongelma tässä kokonaisuudessa. [onko suht.taj. hävinnyt] | ||||
|
|
11.11.2009 00:13 | Niila Heikkilä | ||
| Vesakkomyrkyillä homma hoidettaisiin huomattavasti tehokkaammin kuin raivausvaunulla. Vaan eipä taida nykypäivänä saada enää muuta kuin RoundUp:ia joka on varsin tehotonta. Amerikkalaisilta voisi tietysti tiedustella Vietnamin sodan ylijäämävarastoista Agent Orange "vesakkomyrkkyä". | ||||
|
|
11.11.2009 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Lainkaan tuntematta junien liikennöinti-käyttäytymistä liikennepaikalla selityksiä lyötynee. Mikäli saastunutta sepeliä vain lyhyellä matkalla - esim. jokin JK-juna otettu odottelemaan lähtöään "ykköselle": höyryvet. rasvaus, Vv15:n pienet vuodot. Jos saastetta pidemmälti - ilmeisesti MGO:n (170 l) tai Bredan (145 l) voiteluöljyt ovat saaneet tarpeekseen kiertelystä pimeissä kanavissa ja halusivat juuri tällä paikalla raikkaaseen ulko-ilmaan. MAN:nit (Dr12) taisivat harvemmin hukata 420 l:n voiteluitaan äkillisesti kesken matkaa. | ||||
|
|
11.11.2009 00:11 | Jorma Rauhala | ||
| HKL:n poikkeustiedottamisen, televisoon ja radioon päin ainakin, on hoitanut koko hässäkän aikana suvereenisesti kaikesta asiasta hyvin perillä olleen tuntuinen talon ylin johto eli toimitusjohtaja Matti Lahdenranta omakohtaisesti. Se antaa yleisöön päin erittäin positiisen signaalin, että otetaan vastuuta raideliikenteelle koituneista valtavista häiriöistä ja niistä johtuvista poikkeusjärjestelyistä täydellä rintamalla. Eilen aamuvarhaisella tj kertoi radiossa mm. että raitiolinjalla 8 on ylimääräisiä vuoroja ruuhkien tasaamiseksi. Plussaa HKL:lle valitusta toimintatyylistä! | ||||
|
|
11.11.2009 00:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa lapussa jos seisoisi etäisyys ja edes jonkinlaiset kulkuohjeet. "Fennia-talon ovesta sisään rautatientorin toisella puolella - etäisyys noin 300m" voisi olla ihan kiva lisäys. | ||||
|
|
10.11.2009 23:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Taitaa tämä muuten sitten tarkoittaa, että joukko kuljettajia menetti muutaman päivän palkan? Miten tullaan huomenna toimimaan Rautatientorin aseman kanssa aikataulujen suhteen? Seistäänkö Kaisaniemessä ja Kampissa hieman tavallista pitempään vai lyhentyykö ajoaika Kamppiin ja Ruoholahteen noin minuutilla? | ||||
|
|
10.11.2009 23:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä osaavat pääaseman näytöt sanoa? Samaa nettiosoitettako vain? | ||||
|
|
10.11.2009 23:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jossain olen tuollaisen nähnyt.. Olisiko se kohta, jossa metron yhdysraide loppuu ja varikko alkaa. | ||||
|
|
10.11.2009 23:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| Näppituntumalta sanoisin, että HKL osaa hoitaa poikkeusliikenteen VR:n lähiliikennettä paremmin ja taipuu poikkeusjärjestelyihin usein melko yksinkertaisin, mutta samalla toimivin konstein, kuten esim. tässä - Mellunmäen junat lähtivät toiselta raiteelta ja Vuosaaren toiselta. Tosin, onhan tuolla VR:n lähiksen alueella toki muitakin junia kulussa kuin pelkkiä lähiliikennereitin junia, joten siellä pitää ottaa huomioon muutama muukin muuttuja kuin Helsingin metrossa. Mutta kummiski, mallikkaasti hoiti HKL homman ainakin tässä yhteydessä. Kumma juttu muuten - Pasilan aseman isojen aikataulunäyttöjen infotaulun ainut tiedote oli tossa pari tuntia sitten "www.vr.fi". | ||||
|
|
10.11.2009 23:36 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mun mielestä Mellunmäen aseman itäpäässä itäisellä raiteella jotakuinkin käännön puolivälissä oli tommonen keskellä rataa ainakin vielä pari vuotta sitten. | ||||
|
|
10.11.2009 23:03 | Seppo Romana | ||
| Heinäkuussa oli useampia erityisesti hiekkateita, jotka oli vedetty radan "yli". Näissä kohdin oli työnnettävä resiinaa, jollei halunnut "ohjauskulmia" pilalle. Tällaisen yksittäisen resiinan kohdalla ei ollut ongelmaa, mutta perheresiina oli sen verran raskaampi, että se ei mennyt ihan helpolla.Suurempi ongelma oli radan pusikoituminen. Ajoittain varsinkin Kankaanpään päässä pusikko tuli niin pahoin raiteille, ettei menosta meinannut tulla yhtään mitään. Lupasivat, että syksyllä radalle tulee raivausvaunu. Onko kenelläkään tietoa siitä? | ||||
|
|
10.11.2009 22:57 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän Piikkiö kuvaan vielä - Ykkösraide oli aivan hirveän öljyinen; juuri tuollaisena sen muistan. Mikähän sen oli sotkenut noin perusteellisesti? En muista kuulleeni selitystä moiselle. Tuon aivan kuin suuressa ystävällismielisessä naapurissa. | ||||
|
|
10.11.2009 22:45 | Tapio Muurinen | ||
| OK jälleen, sekoitin näköjään resiinat ja resiinat. Liian hyvin ovat jääneet mieleen ne tunnukselliset rataosastojen ja ratavartijoiden resiinat, eräillä ratavartijoilla oli taustapeilikin. Ne "pakolliset" heijastimet kuuluvat kai tähän post-resiina-aikaan, kuten eräs alan harrastaja sanoi. | ||||
|
|
10.11.2009 20:14 | Ari Palin | ||
| Eipä jatka enää tänään. Oli pimeänä. Sen sijaan HKL:n lipputoimiston valotaulukello näyttää edelleen sunnuntaita 8.11. klo 18:12. | ||||
|
|
10.11.2009 20:06 | Jorma Rauhala | ||
| Asemien omissa PYREissä (kolmiPYöräREsiina, erotukseksi Moreista) ei kai ole koskaan ollut mitään merkintöjä. Ne pyret, jotka kuuluivat jollekin isommalle Rataosaston organisaatiolle, kuten Rro, Rtj tms., niissä oli rekisterikilvet järjestysnumeroineen. Nuo yksittäiset asemien sisäisen liikenteen, sekä ennen vanhaan myös linjan ratavartijoidenkin pyret olivat tahojen omia hankintoja ja ratavartijoilla siis vanhaan aikaan peräti henkilökohtaisia. Teollisuusradoilla oli myös omia pyrejä, esim. GAS:llä Mäntässä oli muutama oma resiina, väriltään valtion vastaavista erotukseksi umpimustia. Yksi sellainen on museoitu. Oulu Oy:n tehdasradalla muistan nähneeni heidän ikioman nelipyöräisen version. | ||||
|
|
10.11.2009 19:54 | Jorma Rauhala | ||
| RHK:n lyhyen lättähattuajan matkustajalaiturin takia Aurora Borealis -junat joutuvat pohjoiseen matkatessaan tekemään Ylitornion pysähdyksen aikana vaihtoliikkeen eli ensin tyhjennetään junan etupää matkustajista kamppeineen laiturille ja sitten kun tilanne on selvinnyt, juna vetää peräpäänsä tyhjennettäväksi laituriin. Aikaa kuluu operaatioon useita minuutteja. Etelään mennessä taidetaan juna ottaa tumppilaituriin vain yhdellä pysähdyksellä; matkustajat vaeltavat sitten junan sisällä vaunusta toiseen nyssäköineen, jos laiturin kohdalle ei osunut oma vaunu. On muuten Suomen ainoa matkustajaliikennepaikka, jossa joudutaan tällaiseen vaihtotyöhön väliasemalla. Pitkästä, saati korkeasta laiturista ei ole ilmeisesti suunnitelmiakaan? PS. Nytköhän Ytr lakkautetaan (?) kun tuli paljastettua tuo karu vuosikymmeniä jatkunut totuus Lapin laituripoliikasta. Tarkoitus ei ainakaan sellainen ollut. Toisella radalla tämä menettely käy, mutta toisella ei. | ||||
|
|
10.11.2009 18:10 | Arto Papunen | ||
| Onko rata yhtenäinen Kankaanpäästä Ruosniemen ryteikkökohtaan, vai onko ne pari kohtaa olemassa vielä missä tie vedetty radan yli? | ||||
|
|
10.11.2009 17:59 | |||
| Todella hieno kuva jossa ainakin neljätoista veturia joista suurinosa dieseleitä. | ||||