|
|
30.12. 07:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäsin kuvatekstiin linkin SA-kuvaan. | ||||
|
|
30.12. 07:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä 4146 on siis löytynyt, se näkyy tässä kuvassa: https://www.instagram.com/p/DIsvo6hgtgE/ ( alun perin JPH:n kommentti kuvassa https://vaunut.org/kuva/52178 ) | ||||
|
|
30.12. 00:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä se on parempi niin, vaikka sivuraiteellehan tämä ysisatkukuvan alle polveillut jutustelu on mennyt jo heti alkuunsa. En tosiaan kuvaa ladatessa osannut arvata, että ajoneuvoni syynättäisiin konehuonetta, hansikaslokeroa ja bensatankkia myöten sekä purettaisiin osiin alkaen rekisterikilvistä. =oD Vaunusomessa käy joskus niin. Toivottavasti ylläpito ei siltikään erehdy deletoimaan näitä tarinointeja. Moni on näidenkin äärellä viettänyt muutaman tovin näppiksellä jakaen pohdintojaan. | ||||
|
|
30.12. 00:18 | Esa Leskelä | ||
| Luettelemasi perusasiat ja argumentit ovat toki tuttuja, kun olen jo pian 20 vuotta työskennellyt monenlaisissa ydinturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Saksan luopuminen ydinvoimasta pikaisella aikataululla ja maakaasun ostaminen Venäjältä oli järjetöntä. Keskustelua ei kannata tästä aiheesta enää jatkaa, kun se menee helposti sivuraiteille. Ihmettelinpähän vaan. | ||||
|
|
29.12. 23:25 | Otto Tuomainen | ||
| Yläasema on vastaavasti horní nádraží. Niitäkin löytyy muutama Tšekin rautateiltä. | ||||
|
|
29.12. 23:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ydinvoiman murheiden ensimmäinen osa on ydinpolttoaineen hankkiminen. Kaivostoiminta tarvitsee valtavasti energiaa, usein fossiilista. Uraanikaivoksiin liittyvät kaikki ne haitat, mitkä kaivostoimintaan yleensä, alkaen vesistöjen pilaantumisesta ja laajoista jäteaineskaatopaikoista. Uraanin rikastaminen ― luonnonuraanissa on 0,7 % energian tuottamiseen tarvittavaa uraani-235:ta ― on oma teollisuudenalansa omine riesoineen ja haittoineen. Ydinvoimalaan itseensä liittyy riskejä, jotka voivat realisoitua onnettomuuksien, terrori-iskujen tai sotatoimien seurauksena. Viimeisimpänä Fukushiman onnettomuus perjantaina 11/3-2011 sai aikaan sen, että Saksa päätti luopua kokonaan ydinvoimasta; korvaten sitä uusiutuvilla ―, mutta jopa kivihiilelläkin, pitäen sitä vähemmän haitallisena vaihtoehtona. Reaktorissa ydinpolttoaine muuttuu ydinjätteeksi, jonka koostumus ei olekaan enää kahdensorttisia uraani-isotooppeja ― uraani-235:ta ja uraani-238:ta ―, vaan koko joukko radioaktiivisempia ja puoliintumisajoiltaan pitkäikäisempiä isotooppeja, sellaisia kuin ― äkkiseltään Wikipediasta luntattuina ― cesium-137, strontium-90, plutonium-239 ja teknetium-99. Tällaisten herkkujen cocktail vaatii alkuvaiheessa aktiivista jäähdytystä sekä kymmenien, jollei satojen tuhansien vuosien ajan huolellista eristämistä ympäristöstä. Juku, on siinä perintöä tuleville sukupolville. |
||||
|
|
29.12. 23:09 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
29.12. 23:02 | Teppo Niemi | ||
| Erottele suuret ja pienet kirjaimet -valinta auttaa vähän.... | ||||
|
|
29.12. 22:52 | Uwe Geuder | ||
| Juu, huomasin myös. Muistaakseni meillä oli joskus vanhempi Hof-kuva, jossa oli vähän keskustelua, Mutta se ei ollut nyt ainakaan nopeasti löydettävissä. Ilmeisesti vorg löytää kirjaimet hof jokaisesta Bahnhof- tai Hauptbahnhof-sanasta. |
||||
|
|
29.12. 22:30 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva Niklas. | ||||
|
|
29.12. 22:25 | Otto Tuomainen | ||
| Jimi, Štětíssä sijaitsee Tšekin merkittävin paperitehdas joka on nykyisin Mondin omistuksessa. Paperikoneita on yhteensä kuusi, uusin kone PS10 valmistui 2024. Tehtaalle johtaa raide Hněvicen ratapihalta. Paskovissa Ostravan lähellä sijaitsee sellutehdas (Lenzing Biocel Paskov) jonne on myös rautatiekuljetuksia. Tämä https://vaunut.org/kuva/175380 Planássa sijaitseva Stora Enson saha on myös rautatiekuljetusten piirissä. Nämä tuli äkkiseltään mieleen. Juha, täällä Frýdlantissa tehtiin vaihtotöitä ja otettiin mukaan lisää vaunuja. |
||||
|
|
29.12. 22:00 | Rasmus Viirre | ||
| Kuin olisi 2025 | ||||
|
|
29.12. 21:55 | Tero Korkeakoski | ||
| Harvoja hommia mitä vielä on Porissa jäljellä. | ||||
|
|
29.12. 21:54 | Esa Leskelä | ||
| Mutta mikä siitä ajosähkön tekemisestä ydinvoimalla tekee pahimman tapauksen? Jos vaikka vertaa fossiilisilla tuotettuun. Itselläni toki on perheemme tarpeisiin hyvin soveltuva dieselfarmari, mutta ihmettelin tuota kommenttia. | ||||
|
|
29.12. 21:47 | Christian Pakisjärvi | ||
| Tämähän oli Kuivaniemen junaturmassa. | ||||
|
|
29.12. 21:43 | Erkki Nuutio | ||
| Viitaten Sakari Kestisen kahteen kommenttiin, ylöskirjaan muistutuksen tamperelaisille sekä Porin ja Parkanon radan sekä myös Oriveden ja Toijalan radanvarsien rautatie-lähiliikenteen puoltajille - siis OMASTA MIELESTÄÄN puoltajille. Todellisuudessa tuitte umpisokeasti sitä Lentävänniemi -linjausta, jonka ns. Rautatieallianssin muodostaneet kiinteistökeinottelijat ja valtuuston allianssipuolueiden sokeat edustajat Teille ja vaikuttajaryhmillenne kymmenisen vuotta sitten tarjosivat. TIETÄEN että Teillä ei ole sitä kriittisyyttä eikä ymmärrystä, jota esimerkiksi Sakari Kestinen osoitti kommenteillaan (yllä) jo vuonna 2005. Lielahden asema on pääaseman lisäksi AINOA ja samalla ihanteellinen paikka, jossa tamperelaiset ja mainittujen radanvarsien matkustajat olisivat voineet siirtyä raitiolinjastolle (tai eri radanvarren lähijunaan) - ja päinvastoin. AINOA AINOA AINOA. Se olisi ollut lapsellisen helppo ja nopea toteuttaa. Siten olisi säästynyt useita kymmeniä miljoonia euroja tamperelaisia verorahoja ja raideliikenteen valtiontukien käyttö Raitiotieallianssin edistämää kiinteistökeinottelua varten olisi jäänyt tekemättä. Vastuullinen raitiotie Santalahden raitiopysäkiltä Lielahden raitiopysäkille olisi noussut loivasti muuhun hyötytarkoitukseen kelpaamatonta joutomaata pitkin. Lielahden raitiopysäkiltä se olisi kulkenut valtatien yli olemassa ollutta siltaa pitkin ja eteenpäin, järjellisesti toimien Lielahden liikekeskuksen kautta Lentävänniemeen. Rautatieallianssi - suruton verorahojemme ympäriinsä viskoja ei toiminut näin - Teidänkin valtuutuksellanne. Se kalliisti rikkoi ja hävitti olemassa olleen, sellaisenaan hyvän järeän ratasillan ja teki kalliisti uuden ratasillan puolisen kilometriä ennen purkamaansa ratasiltaa. Ja tämä yksinomaan siksi, että se pääsi yksinomaan kiinteistökeinottelua varten tekemään kymmeniä miljoonia maksaneen tekosaaren! Tekosaari pysyy tyhjänä vuosikymmeniksi - tarvetta tuolle kustannusten rasittamalle ja ikuisesti huonomaineiselle saarensurkimukselle ei ole. Saaresta on iloa vain kaupunkia laskuttaville nollakuidun nostajille. Olen yrittänyt opastaa kriittisyyteen, kuten Sakari Kestinen vuonna 2005 - sitä keinottelutouhua vastaan, jota on Tampereen Rautatieallianssi on toiminnassaann osoittanut. Koen että opastus ei ole mennyt häävisti perille. Tuetko toimivia lähiliikenneyhteyksiä junilla, raitiovaunuilla ja busseilla ihan aidosti ? Silloin et saa todellisuudessa olla keinottelun tukijalka, kuten lukemattoman monet ovat olleet ja kai ovat tästä eteenkinpäin ! Lielahden asema (Rahtimiehenkatu, Tampere) - keinottelkijoiden vuoksi menetetty mahdollisuus, perustiedot: katso Wiki. |
||||
|
|
29.12. 21:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuolla Kivikukot-kuvasarjan kommenttien lopulla on Jorma Rauhalan sunnuntaina 22/1-2023 laittama, ilmeisesti aihetta koskevaan juttuun johtava, linkki: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=3400098726938050&set=p.3400098726938050&type=3 . Itselläni ei ole tunnuksia Facebookiin, niin en saa linkkiä auki. | ||||
|
|
29.12. 20:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen aina miettinyt että mitä virkaa tuo ratapihaan rajoittuva mäki Kaisaniemen puistossa oikein on hoitanut. No nyt selvisi. Onko se rakennettu kanssa 2. maailmansodan aikoihin vai onko vanhempi? | ||||
|
|
29.12. 20:17 | Antero Airola | ||
| Junat ovat muuten pikajunia, mutta Valgan-Riian väli ajetaan latvialaisen paikallisjunan aikataululla monine pysähdyksineen. Junissa ei ole ravintolavaunua, mutta liettualaisessa junassa voi sentään tilata syötävää, mm lihapullia. Suomalaisen ravintolavaunun lihapullat tosin ovat paljon maukkaampia. |
||||
|
|
29.12. 19:48 | Juha Toivonen | ||
| 2 dieseliä - 4 raakapuuvaunua. Vetoteho - Hyötykuorma painosuhde vetotehoon nähden, eivät ole ihan vastaavalla tasolla, kuin mitä ne ovat Suomessa. | ||||
|
|
29.12. 18:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Turussa olisi lakkautetun varikon halli. Hyvinkään kalustot sinne sääsuojaan? | ||||
|
|
29.12. 17:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Keskellä asutusta tämä on, ihan vieressä on tyhjillään olevan oloinen, mutta ehjä talo, oikea bongarin unelma. | ||||
|
|
29.12. 17:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Christian: klikkaa tuota Liikennepaikan tiedot -linkkiä. Vastaus kysymykseesi löytyy sieltä. | ||||
|
|
29.12. 16:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Veturi vilahtaa yhdeksän minuutin kohdalla tällä videolla: https://www.youtube.com/watch?v=QzHgTABq2n0 | Sekä neljän minuutin kohdalla tällä videolla, paljon tarkemmin: https://www.youtube.com/watch?v=o8XKQrV6KFY | ||||
|
|
29.12. 16:33 | Christian Pakisjärvi | ||
| Milloinkas junat lakkasivat pysähtymästä Olhavalla? | ||||
|
|
29.12. 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Kotkassa, Jylpyn tehdasalueella myös ollut Suomen Sokerilla jotain toimintaa...? "Sokeritehtaan portit olivat kiinni ", joten helsinkiläisten on pitänyt vaihtaa palasokerinsa "Paksujen Poikien Sokeriin" eli Hermesetakseen, heko heko! |
||||
|
|
29.12. 16:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on hyvä, että tulee uusiutuvista lähteistä. Arvostan. Peilaan sähköautoajatuksissani pallomme yleiseen kehitykseen ja suuriin ― kansakuntia käsittäviin ― kokonaisuuksiin ja suuntauksiin. Yksi vanha, parhaat päivänsä ja kilometritolpanvälinsä nähnyt, kakkosautona pyörivä, 1180 kg painava ysisatku on siinä koneistossa pieni ratas. Myönnän itsekin joskus miettineeni, että jos tekisikin artolaurit eli täräyttäisi perunamaan reunalla tönöttävän talousrakennuksen auringonpuoleiseen takaseinään ― ehkä saman kattilapuuliiterin katon etelän suuntaan antavalle lappeellekin ― näyttävät piipohjaiset puolijohdekennostot ja ostaisi niiden kuormaksi ja tasausvarastoksi jonkun kevyen akkuauton. Vielä en ole onnistunut vakuuttamaan itseäni tällaisten hankintaerien tarkoituksenmukaisuudesta. Mutta mistä sen tietää, vaikka sekin päivä kerran koittaisi, että kiskoisi ostohousut jalkaan. |
||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
29.12. 15:54 | Pasi Utriainen | ||
| Kyllä, jos vain mahdollista kävellen vanhat ratalinjat ovat parhaita. Siinä kävellessä pysähtyy monta kertaa miettimään, että minkälaista juuri tässä on ollut joskus 1950-luvulla ja antaa mielikuvituksen laukata. | ||||
|
|
29.12. 15:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Hesperia oli yksi kreikkalaisen mytologian hesperideistä; muita olivat mm. Aigle, Erytheia ja Arethusa. – https://fi.wikipedia.org/wiki/Hesperidit | ||||
|
|
29.12. 15:46 | Jari Välimaa | ||
| Oma sähköauto painaa 1495 kg. Ja sähkö tulee tuulivoimasta tai muista uusituvista. https://www.nettiauto.com/hyundai/ioniq-electric/15441748 | ||||
|
|
29.12. 15:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Kahta vuotta myöhemmin: https://flic.kr/p/2rPcPmw + https://flic.kr/p/2rPeoNt | ||||
|
|
29.12. 14:57 | Mika T. Polamo | ||
| BT(R)W: Tulee todella paljon kuvia, kun klikkaa kuvauspaikkaa Hof. Melkein liikaa. | ||||
|
|
29.12. 14:49 | Mika T. Polamo | ||
| Kyllä. Hienot kurvit ja kyytiä tulossa. | ||||
|
|
29.12. 14:40 | Mika T. Polamo | ||
| Hyvä että edes 2816 on yhtenä palana. Kun se on sulana pitää varmistaa että jämähtää yhtenä palana: Vielä ehdimme tilata naulatehtaalta niin isoja nauloja, että saadaan se tosiaam sieltä yhtenä palana. Samalla saadaan mahdollisuus, että edes joku maailman hölmöistä osuu naulan kantaan. | ||||
|
|
29.12. 14:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Samoin tässäkin kuvassa, rautatie kulki hieman pohjoisempana. | ||||
|
|
29.12. 14:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos tämä paikka tosiaan on noin 13 metriä Sipiläntien eteläpuolella, kuten karttalinkki osoittaa, niin Paikkatietoikkunan vanhoista ilmakuvista tätä samaa paikkaa vertailutyökalulla katsomalla selviää, että siinä tapauksessa kyse ei ole rautatien kulvertista. Rata meni parikymmentä metriä pohjoisempana. | ||||
|
|
29.12. 14:16 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaa se nykyäänkin olla aika lailla samoilla paikoilla kuin se on aina ollutkin. Juna oli kyllä poissa paikaltaan pitkän aikaa kun sen alkuperäinen ratapenkka korvattiin uudella. Taisivat tehdä uuden raiteen aika lailla vanhan kohdalle. Kapearaidepölkyt muun muassa korvattiin nykyisillä leveillä ratapölkyillä. Paloaseman hävitys takana on myös muuttanut maisemaa. | ||||
|
|
29.12. 14:15 | Hannu Peltola | ||
| Jopas on värikylläinen veturi! Vähän rauhaton vaikutelma, mutta tavallaan hauska! | ||||
|
|
29.12. 14:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Google Street View vuodelta 2012: https://tinyurl.com/mry9bh37 | ||||
|
|
29.12. 14:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Tallipilttuusta kurkistaa Jenbach? | ||||
|
|
29.12. 14:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin asiallinen kuva! | ||||
|
|
29.12. 13:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiva metsäratakuva! :) | ||||
|
|
29.12. 13:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Millaista on Tšekin metsäteollisuus? Kuinka suuri osuus raakapuusta menee paperiksi? | ||||
|
|
29.12. 13:51 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
29.12. 13:50 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva ja upeat maisemat! | ||||
|
|
29.12. 12:15 | Erkki Nuutio | ||
| Ylläkuvatun lastauslaiturin kohdalla ollut pistoraide oli se Lasitehtaan raide. Nykyisin Suomen Lasimuseona oleva rakennus oli Riihimäen Lasi Oy:n Ala-tehdas. Sen pitkähkön raiteen penkere kulki nykyisen kadun reuna-alueella . RLR:stä on paljonkin hyvää aineistoa, kuten edesmenneen Mry-jäsenemme Martti Virtasen Lännen pikajuna RLR 1907-1954 (RM, 1997, 144 s.). Myös Bergström, Einola, Kilpiön Kapeat kiskot on antoisa. |
||||
|
|
29.12. 12:04 | Joonas Jokinen | ||
| Viitaten Jorman kommenttiin RLR:n museojunan sijainnin muuttumisesta tontilla. Onko tosiaan niin, että katoksen ja aitauksen teko on siirrättänyt junan sijaintia? Mielestäni juna on pysynyt samalla paikalla ja katos ja aitaus on vain tehty päälle ja ympärille. |
||||
|
|
29.12. 11:49 | Jorma Rauhala | ||
| Erkin peräänkuuluttama sisätila on totta Karkkilassa: https://vaunut.org/kuva/133469 | ||||
|
|
29.12. 11:01 | Esa Lehtinen | ||
| Vuoden 1951 ilmakuvasta voi kuitenkin päätellä, että Lasitehtaan pistoraide olisi mennyt nykyisen Suomen lasimuseon alueelle. | ||||
|
|
29.12. 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Christian: Yliraumo on ruotsinnos (vaikkakin hieman kömpelö) Yliraumasta. Vrt. Rauma / Raumo etelämpänä, länsirannikolla. Herra Rainer, mainitsemasi uskonnollinen ääriliike on tunnettu nimellä lestadiolaisuus. Se ei jostain ihmeellisestä arvovaltataistelusta johtuen kyennyt pitämään yhtenäisyydestään kiinni, kun kerran korpelalaisuus, kososlaisuus, rauhansanalaisuus ja lukuisa määrä muitakin "- laisuuksia" kuuluu sen historiaan, oleellisena osana. Näin meidän kesken: Inarin ja Iranin välillä EI OLE pienintäkään mentaliteettieroa - ! Hih ja huh!!! |
||||
|
|
29.12. 10:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tyypillisessä nykysähköautossa on autoa kiloina punnittuna kahden tai kolmen kasaripeltipurkin verran. Pelkkä maametalliakku painaa sen minkä vanha kauppakassi. Sähköauto saa olla pitkään tehokkaassa ajossa, että sen edullisemmat ajovaikutukset kuittaavat jäätävät valmistusvaikutukset. Pahimmassa tapauksessa ajosähkökin on tehty ydinvoimalla. Oikeasti ekologista autoa sanotaan kinneriksi. | ||||