185-3276 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 25.02.2023 12:16 Esa J. Rintamäki  
  Tämän vaunun historian vaiheet ovatkin mielenkiintoisia:

Se valmistui alun perin Oulun rautatielle tilattuna postivaununa P 9936, vuonna 1886. Vaunu tuhoutui talvisodan aikana 29.12.1939 Jyväskylässä, lentopommituksessa. Vuonna 1941sen aluskehys sai päälleen kuvassa näkyvän konduktöörivaunun korin: siis F 3851. Vaunu hylättiin vuonna 1979.

Pituus puskimineen oli 10 730 mm (toisen tiedon mukaan 10 744 mm), valaistuksena korkeapainekaasuhehkuvalo tyyppiä Pintsch.

Osa tiedoista Tapio Keräsen postivaunuartikkelista Junat -lehdestä 4/1988.

(Kolmiakselinen...?)
kuva 25.02.2023 11:55 Esa J. Rintamäki  
  Sukkanauha - Volvosta yksi pikku knoppitieto: jostain olin lukenut, kuinka joku pininfarilainen autonmuotoilija oli laatinut ehdotuksen 300 - Volvon muotokielen päivittämiseksi.

Se ei Volvolle kuitenkaan kelvannut, vaan ehdotusta käytettiin sitten Citroen BX:ssä. Kieltämättä kummassakin autossa on "sukunäköä", etenkin suoraan sivusta päin katsottuna.
kuva 25.02.2023 10:59 Vesa Höijer  
  Kuvaajan nimi on Simo Räsänen. Lähde on Wikimedia Commons. Nuo kun laittaa näkyville, on kaikki kunnossa.
kuva 25.02.2023 10:55 Juhana Nordlund  
  Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge. Yhtiön nimi johdettiin tuollaisesta kirjoitusasusta.
kuva 25.02.2023 10:29 Seppo Rahja  
  Autojakin on tunnistettavissa: harmaa VW Transporter Pritschenwagen ja punavalkoinen VW Transporter bussi, molemmat mallia T1 (1950-1967).
kuva 25.02.2023 09:58 Martti Vuorikoski  
  Ja vabis, vagn fabrik i södertelje
kuva 25.02.2023 09:41 Ilkka Hovi  
  Tsekeissä valmistetut BN30 veturit olivat O&K tehtaan mallia DM2. Nordhousenin tehtaalta lähetettiin 421 valmista tai osat Prag-Vosacany tehtaalle valmistettavaksi. Näitä vetureita koottiin tai piirustuksilla valmistettiin vuoteen 1956 asti. (Sattuipa hauskasti kun viikko sitten katselin kirjaa jossa oli tämä tieto. Ei ollut yksinkertaista tarkistaa tietoa mutta siellä se oli parin lauseen välissä)
kuva 24.02.2023 23:59 John Lindroth  
  Myös kuvassa näkyvät laivat ja vesi ovat erinomaisesti toteutetut,
kuva 24.02.2023 23:55 Eljas Pölhö  
  Maantiesilta, jolta kuva on otettu, sijaitsee rautatiekilometrillä Km 459+580 ks. Kitee rautatieasema.pdf sivulla https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14062
kuva 24.02.2023 23:52 Eljas Pölhö  
  Silta valmistui 1966 ja sen sijainti on Km 445+397 ks. Kitee rautatieasema.pdf sivulla https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14062
kuva 24.02.2023 22:49 Antti Grönroos  
  Kävin tänään kuvailemassa ja Pansiossa on puupinoja. Sinne menee taas joskus liikennettä.
kuva 24.02.2023 22:47 Antti Grönroos  
  Kiitti Kimmo.
kuva 24.02.2023 22:18 Jouni Halinen  
  Tupla on poistettu
kuva 24.02.2023 22:10 Jouni Halinen  
  Tarkoitus oli (on) kirjoittaa tähän kuvaan vähän laajempi juttu tästä asemasta, Kun hain tähän matskua nettiavaruudesta niin minä onneton tein sivuston huippu saivasteroiden mielestä sikaison mokan, eli käytin täysin vapaata materiaalia. Eli pitääkää saatana tunkkinne. Mulla on kaksi tuttua Taunoa toinen on 96 vuotias ja toinen syntyi viime syyskuussa veljen tyttärelle. Olleja on yksi noin 49 vuotias serkkupoika.
kuva 24.02.2023 21:54 Mikko J. Putkonen  
  Komppaan edellisiä kommentoijia tämän sattumakuvan suhteen.
kuva 24.02.2023 20:24 Tuukka Ryyppö  
  Jouni, heitä tuo rimpsu vielä kuvatekstin yhteyteen. Ihan kaikkea tuota ei toki tarvitse, mutta jos haluat, niin siitä vaan. Jos oikein ymmärrän, niin tuon rimpsun – tai sen relevantin osan – kuvan yhteyteen lätkäisemällä pääset ihan laillisille vesille :)
kuva 24.02.2023 18:57 Petri Sallinen  
  Creative Commons on hieno järjestelmä. Halutessaan valokuvaaja voi turvata ottamansa valokuvan tekijänoikeudet, päättää kuvansa käyttöperiaatteista — ja asettaa kuvansa yleisön nähtäväksi netissä. Jos kuvaaja on asettanut kuvalleen vapaat käyttömahdolliset sillä ehdolla, että kuvaajan nimi ja muut tiedot on mainittava, niin vaatimus ei liene kohtuuton. Jos tästä huolimatta rikkoo asetettuja ehtoja, niin siitä saattaa joutua maksamaan. Yleensä maksumieheksi joutuu sivusto/nettilehti, joka on sallinut moisen toiminnan sivustollaan.

Creative Commons -ehtojen rikkominen on niin selkeä tapaus, että tästä seuraa yksinkertaisesti lasku. Keskimääräinen lasku on 150 euroa per kuva. Laskun lähettää yleensä joku lakiasiaintoimisto, joka hoitaa tällaisia asioita valokuvaajien puolesta. Meillä on duunissa kokemuksia tästä, kun muutaman kerran avustajat ovat julkaisseet nettijulkaisuissamme Creative Commons -kuvia ilmoittamatta tekijää — maksoimme laskut mukisematta.

Suuret kuvatoimistot saattavat pelkästään periaatteellisista syistä viedä tekijänoikeusrikkomuksen käräjille, jossa kallispalkkaiset lakimiehet hoitavat asiaa tuntitaksalla. Tämä on kannattavaa, koska se tiedetään jo etukäteen, kuka voittaa jutun. Hävinnyt joutuu maksamaan — yleensä myös oikeudenkäyntikulut ja juristien työtunnit, joita voi yllättäen kertyä paljon.

Monesti ajatellaan, että kukaan kuvaaja ei ryhdy penäämään 150 euron arvoisia oikeuksiaan, koska perimiskulut voivat olla saatua korvausta suuremmat. Näin ei kuitenkaan ole. Valokuvaajan ei tarvitse edes ryhtyä hoitamaan asiaa itse. Esim. PhotoLawyer hoitaa asian kuvaajan puolesta — samankaltaisia palveluntarjoajia on muitakin.

Ilmoituskynnys on tekijänoikeusrikkomuksista tehty matalaksi. Nettilomakkeen avulla voi tehdä helposti ilmoituksen valokuvaan liittyvistä tekijänoikeusloukkauksista. Sellainen löytyy oheisen linkin takaa. Linkin takaa löytyy muutenkin runsaasti tietoa valokuvien tekijänoikeuksista, joiden olemassa oloa kenenkään ei kannata vähätellä.

https://photolawyer.turre.com/
kuva 24.02.2023 16:27 Rainer Silfverberg  
  Sen muistan että tavaratila oli riittävän iso ja ajo-ominaisuudet muuten kohdalllaan, mulla sattui olemaan 2 litraisella moottorilla niin että suorituskykyä oli, mutta kulutus vieläkin kovempi. Kaikki paikat alkoi hajota vähitellen, ja sitä sai jatkuvasti korjata, mulla se oli 15 vuotiaaksi ja 300.000 km asti.
kuva 24.02.2023 16:01 Antti Ojala  
  Vanhojen miesten katkeraa puhetta, sanon minä. Tänään 343 olisi nuorison suursuosikki, jos niitä olisi säilynyt näihin päiviin. Lyhyt akseliväli ja takaveto takaavat naisonnen maakuntain katuralleissa. 343 kuuluu minunkin allani kuluneisiin numerosarjoihin. En keksi muuta moitittavaa, kuin ison automaattivolvon kulutuksen yhdistettynä vaatimattomaan suorituskykyyn. Kuljetin sillä avonaisen rakenteen ansiosta kokonaisia sohvia, rakennuslevynippuja sekä lankkupinoja vaivattomasti.
kuva 24.02.2023 15:32 Olli Keski-Rahkonen  
  Jouni on ottanut kuvan Wikipediasta, josta alkuperäinen kuva löytyisi isompana ja kuvaajan tiedotkin löytyisivät: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tikkurila_Old_railway_station_or_city_museum_in_night_illumination_in_Tikkurila,_Vantaa,_Finland,_2022_October.jpg

Kuvan yhteydestä wikipediasta löytyvät myös ne ehdot joilla kuvaa saa levittää. Tässä tapauksessa tekijän nimi on mainittava. Kuvan lisääjä voi siis ilmoittaa puuttuva tiedot, tai muussa tapauksessa kuva poistetaan vaunut.orgista.
kuva 24.02.2023 15:26 Timo Salo  
  Kannattaako tuosta äläkkää nostaa, kuitenkin yleiseen levitykseen tarkoitettu kuva. Julkisuus tuollekkinen museolle on pelkkää plussaa... Hieno kuva kannattaa aina "levittää"!
kuva 24.02.2023 15:14 Tauno Hermola  
  Taitaa todellinen kuvausaikakin olla joku muu, kuin yllä ilmoitettu 23.02.2023, ihan vaan lumen määrästä pääteltynä.
kuva 24.02.2023 15:09 Tauno Hermola  
  Vähän herättää nyt kysymyksiä kuvan lähde - ja tekijänoikeudet - jos eilen otetun kuvan kuvaaja on tuntematon!
kuva 24.02.2023 14:01 Kimmo Huhta  
  Erään ELY-keskuksen dokumentin mukaan täällä toimi Plan-Sellin saha 1978-1986. HS:n eräs uutinen vuodelta 1992 mainitsee Plan-Sellin konepajan toimineen vuosina 1976-1992. Raiteen todellinen käyttö on löytymättä.
kuva 24.02.2023 11:03 Esa J. Rintamäki  
  Jos se "Iisakin kirkko"-rakennustapa johtui niistä rippusista, mitä eduskunta budjetistaan noihin aikoihin raaski antaa...?
kuva 24.02.2023 08:26 Kari Haapakangas  
  Rinnevarjostuksen perusteella raiteen toteutus on ollut melkoisen metka. Portista ei todellakaan ole kuljettu veturi edellä.
kuva 24.02.2023 08:11 Antti Grönroos  
  Tuli uutta tietoa. Tiedättekö kumpikaan koska liikenne lopetettiin tänne?
kuva 24.02.2023 07:55 Esa J. Rintamäki  
  Minulla on sellainen muistikuva, että Seinäjoelta Haapamäen kautta Helsinkiin kulkeneessa sunnuntaijunassa P 44 (lähtö Vilppulasta klo 18.58) olisi alkanut loppuaikoina näkyä jonkun kerran myös CEit:tä. Muuten koko juna oli puuvaunuista koottu. Siinä vakituiseen näki talvella 1976 CEi-vaunua nro 2628.

P 44 muuttui jokapäiväiseksi 28.5.1978 alkaen, mutta 1. luokkaa siinä ei silloin ollut. Junassa oli alkuun runkona Eht ja Eit. Sittemmin 1. luokka palasi mainittuun junaan, kun sitä alettiin ajaa Dm8 - 9 Porkkanoilla. Porkkanoiden siirryttyä historian hämäriin siinä oli sinisiä vaunuja, ilman 1. luokkaa.

1970-luvulla näki junaparissa P 41 - 42 joskus myös CEi:tä, itse muistan ainakin vaunut 2609, 2621, 2625 ja 2630.

Asia vaatisi tarkistamista, muistiinpanoni ovat rautatiemuseolla.
kuva 23.02.2023 23:32 Jorma Kattelus  
  Vanhan TeKun alue muuttuu. Melkoinen asuntoalue tulossa tuohon taustalle. http://publish.kuopio.fi/kokous/2020623606-5-2.PDF
kuva 23.02.2023 22:32 Jukka Ahtiainen  
  Onpa komea!
kuva 23.02.2023 22:23 Jouni Halinen  
  Asema iltavalaistuksessa. https://vaunut.org/kuva/160826?a=1
kuva 23.02.2023 22:17 Jorma Toivonen  
  Ei ollut ei, lätissä eikä Sm1-2 kalustossa kahvinkeittomahdollisuutta (lieköhän edes Sm4-/Sm5 kalustossakaan?). Ne ovat/olivat suunniteltu "kiihkeärytmiseen" paikallisliikenteeseen - tunnin/parin matkoille, keskityttävä lyhyisiin pysähdysväleihin (ei aikaa kahvin nautiskeluun).
kuva 23.02.2023 22:03 Eljas Pölhö  
  Kiteellä on 1984 ollut kaksi raidesopimusta:
Kitee: Kiteen kunta ja Plan-Sell Oy, 473/38/76, 18.6.1976
Kitee (sahan raiteisto): Kiteen kunta ja Plan-Sell Oy, RH 609/38/78, 16.5.1978
kuva 23.02.2023 21:55 Hannu Peltola  
  Ja täältä löytyy tarkempaa tietoa eri liikennemuotojen osuuksista. Kumipyörät jyräävät USA:ssa! https://data.bts.gov/stories/s/Moving-Goods-in-the-United-States/bcyt-rqmu
kuva 23.02.2023 21:53 Jorma Rauhala  
  Yleltä katsoin juuri tähän "naiskysymykseen" liittyneen ohjelman.

Kaupunkien tavaratalot olivat 1800-luvulta lähtien ensimmäinen julkinen sisätila, jossa naiset saattoivat käydä vapaasti omaan tahtiinsa, viettää niissä aikaa ja tavata muita. On jopa mainittu että tavaratalot perustettiin 1800-luvun loppupuoliskolla nimenomaan naiset fokuksessa. Miehille oli ennestään olemassa ravintolat.
kuva 23.02.2023 21:44 Hannu Peltola  
  Esa, vastaus kysymykseesi löytyy luonnolisesti Vaunut.orgista! :-) Ainakin osittain, linkin kuvassa on karttapohjalla kaavio maaliikenteen kuljetusmääristä vuonna 2002. Kartta on jo varsin vanha, mutta esimerkiksi Powder Riverin ja Mississipin osuudet ovat varmasti edelleen merkittäviä. Läntisten alueiden rautatieliikenne on kartan ajoista kasvanut huomattavasti. https://vaunut.org/kuva/147074?s=1
kuva 23.02.2023 21:38 Rainer Silfverberg  
  Kummallisen likainen vaunu kyllä on. Se tuskin on kuitenkaan ollut höyryveturin perässä koska 1973 ei niitä liiemmin ainakaan etelä-Suomessa liikkunut enää, mutta voi dieselikin liata vaunua jos ei sitä pese säännöllisesti.
kuva 23.02.2023 21:32 Rainer Silfverberg  
  Niin on!
kuva 23.02.2023 20:47 John Lindroth  
  Tyylikäs talvikuva!
kuva 23.02.2023 20:38 Kimmo Huhta  
  Aika myöhään on tämä teollisuusraide tehty. Vuoden 1975 kartassa ei vielä näy raidetta eikä hallia.
kuva 23.02.2023 20:31 Esa J. Rintamäki  
  Hyvin mielenkiintoisia kommentteja, sanoisin.

Minua kyllä kiinnostaisi myös vertailu tavaraliikenteen prosenttiosuudet tyyliin: rautatiet - rekkaliikenne - lentokoneet. Vesiliikennekin.

Rekkaliikennehän "ryöpsähti" USA:ssa omalla tavallaan kansallisen moottoritieverkoston myötä. Lentoliikenteessä esimerkiksi jo ikääntyneitä, mutta silti hyväkuntoisia Boeing 747:ia on muutettu rahtikoneiksi.

Tavaraliikenteen huonona puolena tosin on sen suurempi alttius eräässä mielessä "sattumanvaraisuuteen"...? Enkä tällä tarkoita sellaisia säännöllisiä kuljetuksia, sellaisia kuin meillä olevaa Raahe - Hämeenlinna - rullajunasysteemiä.

Ellei se paljon kehuttu ilmastonmuutosvastarinta kovin etene, edessä on selvästikin rautateiden uusi tuleminen.
kuva 23.02.2023 20:06 Antti Tapani Häkkinen  
  Asialla kuin asialla on toki kääntöpuolensakin :)

Yhdysvaltojen rautatiet toki tuottavat massiivista voittoa, mutta muilla tavoin en luonnehtisi niitä erityisen hyviksi. Esimerkiksi yhden neljästä suurimmasta rautatieyhtiöstä, Norfolk Southernin toimitusten täsmällisyys on alle 50% ja tässä tapauksessa täsmällisyyden raja on 24 tuntia, eli siis huomattavan korkea

Ja vaikka PSR periaatteessa lisääkin tehokkuutta, on silläkin huonot puolensa: PSR:n myötä junapituudet ovat kasvaneet pidemmiksi, kuin kohtausraiteet ja koska rautatieyhtiöt ovat Yhdysvalloissa suurelta osin haluttomia investoimaan ratainfrastruktuurin kehittämiseen, on tämä johtanut siihen, että junat seisovat pitkiäkin aikoja linjalla, mikä on hidastanut tavarakuljetuksia ja heikentänyt täsmällisyyttä huomattavasti.

Haluttomuus investoida on näkynyt myös kaksiraiteisten ratojen, samoin kuin sähköistyksen puutteena. Europpassa kumpaakin on nähty huomattavasti enemmän, juurikin siitä syystä, että meillä julkinen taho on tehnyt suuret investoinnit välittämättä siitä, että missä ajassa investointi maksaa itsensä takaisin. Yhdysvalloissa rataverkon yksityinen omistus on johtanut juuri siihen, että investointeja ei tehdä, koska niiden pitäisi maksaa itsensä takaisin.
Sähköistyksen puute sitten taas tietenkin tarkoittaa paitsi korkeampia liikennöintikustannuksia, myös huomattavasti suurempia päästöjä. Toki näin harrastajana itseeni nuo jenkkidieselit kovastikin vetoavat, mutta se ei taida tässä olla se painavin tekijä :D

PSR:n negatiivsiin vaikutuksiin luettakoot myös työehtojen heikentyminen - tänä päivänä suurelta osalta suurilla rautatieyhtiöillä työskentelevistä puuttuu ennalta sovitut työajat, vaan puhelu tulee milloin sattuu ja lyhyellä varoitusajalla, että tuleppa töihin.

Siitä, miksi rautateiden henkilöjunaliikenne Yhdysvalloista aikanaan hävisi kirjottaisi useammankin kirjan (kuten siitä varmasti on kirjoitettukin!) mutta asiaan vaikuttivat suuresti liittovaltion 1950-luvulla aloittamat massiiviset investoinnit moottoritieverkon rakentamiseen, sekä se, että lentoliikennettä tuettiin huomattavasti enemmän kuin rautateitä. Kuten arvata saattaa, niin yhtäkkiä matkustajajunat eivät tuottaneetkaan voittoa siihen malliin kuin ennen ja koska rautateiden yksityinen omistus edellyttää voittoa tuottavia rautateitä, tarkoitti se matkustajaliikenteen karsimista. Amtrak taas on koko olemassaolonsa ajan kärsinyt puutteellisesta rahoituksesta, sekä siitä, että se joutuu olemaan ikäänkuin muiden rautatieyhtiöiden "armoilla".

Yhdysvallat tekee - ja ennen kaikkea on menneisyydessään tehnyt - rautateiden suhteen monta asiaa oikein, mutta myös monta asiaa väärin. Milläköhän tavalla rautateitä sitten pitäisi hoitaa, tiedä häntä, eipä taida siinä lajissa kukaan ihan täydellinen olla.
kuva 23.02.2023 19:52 Onni Tikkala  
  Varsin komea otos tämä!
kuva 23.02.2023 19:21 Timo Anttila  
  Taitaa olla ovi jo vaihdettu. Hyvin käy silti yhteen ikkunaristikoiden kanssa.
Räystäskourusta vesi peltilipalle. Siitä hetki alamäkeä ja takaisin räystäskouruun...
kuva 23.02.2023 19:02 Timo Anttila  
  Vaihteen vakiovarusteena lumiharja telineessä...?
Hienoa.
kuva 23.02.2023 18:55 Timo Anttila  
  Oiva esimerkkikuva pienoismallivaunujen maalaamiseen.
kuva 23.02.2023 18:11 Teppo Niemi  
  Olisiko satamien ahtaajien lanolla.jotain tekemistä asian suhteen?
Mihinkä tavara varastoidaan, jos sitä ei saada laivattua suunnitellusti.
kuva 23.02.2023 18:00 Mikko Ketolainen  
  T7146 tuli kuvattua ja samalla reissulla myös VET 11264 Pihtiputaalta Jyväskylään. Dv12 2611 oli tämä yksinäinen kulkija ja 103 oli T7146:n veturina.
kuva 23.02.2023 16:36 Mikko Ketolainen  
  Peruttu on T7032 Hankasalmelta Haminaan.
kuva 23.02.2023 15:40 Teppo Niemi  
  Löytyisikö rainerin kysymykseen vastaus kuvan https://vaunut.org/kuva/160634 kommenteista ja taas tuolta https://vaunut.org/kuva/159656 voisi löytyä vastausta viimeiseen kysymykseen.
kuva 23.02.2023 15:16 Rainer Silfverberg  
  Minä vuonna päättyi puisten ykkösluokkan päivävaunujen aktiivikäyttö?
Muistan nähneeni sellaisia vielä 1975 tai 76 paikkeilla, tyypillisesti viikonloppupikajunissa, mutta sen jälkeen ainoat jäljelläolevat taidettiin alentaa kakkosluokaksi?
<<   >>