|
|
07.11.2009 01:38 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan monta kameraa Riihimäelläkin jäi seuraamattomiksi - aiemmin pystyi "ohjaus" havainnoimaan jatkoyhteys-junien matkustajien ehtimisen seuraavaan junaan, ennen "lähtöluvan" antoa (MUTTA tuolloinhan saattoivat nämä yhteysjunat jostain syystä kulkea myöhässäkin). Samoin asetinlaite saattoi tunnistaa "töilleen laahustavan huoltokuljettajan" ja ennakolta jo loi raidejärjestyksessä määritellyt vaihtokulkutiet ilman erillisiä luvan kysymisiä - radioliikenteen äänisaasteen vähennys - olihan tuo käytäntö ANKARASTI KIELLETTY, mutta ilman rangaituksia selvittiin. Nykyaikaiset, erittäin hyvätasoiset, Web-kamerat taitavat olla liian suuri kustannuserä uusissa muutoksissa. | ||||
|
|
07.11.2009 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| Junan numeroa voisi arvailla... Muutamiin harvoihin tiedon murusiin turvautuen: esim. v.1969 ajettiin juna 2037 usein höyryllä, lähtö Riihimäeltä puolen päivän aikoihin, aikataulua aikaistettiin vuoden 1970 aikana ja puolenpäivän lähdön numeroksi muuttui 2311, joka myös usein ajettiin Tr1:llä. Useimmiten veturi palasi Karjaalta Riihimäelle junalla 2320 (lähtö Kr:lta klo 20.00:n tienoilla ja tulo Ri:lle puolen yön aikoihin) - esim. 1.2.1971, jolloin kuvan veturi 1080 koki matkallaan laakeri-vaurion. Vuoden 1971 syksyllä taisivat loppua nämä höyry-ajot Riiihimäen ja Karjaan välillä? | ||||
|
|
06.11.2009 23:18 | Jani Aas | ||
| Samaa ajattelua itsekkin pyöritellyt päässä,miksi ei voisi olla jonkinsortin kamerajärjestelmää lisättynä kaukojen ja muiden avuiksi.Nykyisellään voivat esimerkiksi tarkastella tilannetta "livenä" kiikaroimalla asemalle,mutta mitenkäs tulevaisuudessa? Laitetaankos yksi joukosta joka hävisi pitkässätikussa junalla reissaamaan ja raportoimaan tilanteita.Esimerkiksi isoimpien asemien yhteydessä olisi hieno olla kamerajärjestelmä josta liikenteen ohjaus näkisi hiukan aseman tilannetta. | ||||
|
|
06.11.2009 22:24 | Tuomas Pätäri | ||
| Muutama muukin juna tarttui linssiin, http://www.tup.1g.fi/kuvat/Koriaa+6.11.2009/ . Niiden jälkeen linssiin alkoikin tarttua jää, ja Tolstoin mentyä sutuksi oli aika lopettaa. Junat kulkivat yhtä raidetta pitkin ja pääsääntöisesti myöhässä. IC66:a ei kuulunut ollenkaan Tolstoihin mennessä, joka sekin oli hieman hitaassa. Nyt VR:n sivuilta katsottuna 66 olikin aika tavalla myöhässä. | ||||
|
|
06.11.2009 22:02 | Tapio Muurinen | ||
| Apuva! Mitenkö se Halisten lenkki tuosta menis, ei ossaa... | ||||
|
|
06.11.2009 22:01 | Tapio Keränen | ||
| Virkatarvevaunu ei vastannut. Se on luultavasti romutettu. Resiinan ansiokkaassa telireportaasissa (Resiina 3/1991 sivulla 10) kerrottin, että No-vaunuissa 3001 - 3005 oli alkuaan K4-tavaravaunutelit. Niitä en onnistunut näkemään, mutta A6- tai A3-telien päällä vaunuja liikkui 1960-luvun alkupuolella. |
||||
|
|
06.11.2009 21:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Wikipedian mukaan T21 on teknisesti sama kuin MaK 800 D. T21:llä näkyisi olevan vastaava paino, mutta vähän vähemmän tehoa kuin Dv15:lla. Miltä osin Dv15 siis on T2(1):n jälkeläinen? Onko erona vain moottori? | ||||
|
|
06.11.2009 21:19 | Petri Lehtonen | ||
| .. | ||||
|
|
06.11.2009 20:25 | Teemu Sirkiä | ||
| Isoissa näytöissä on päärata ylhäällä ja rantarata alhaalla, noissa työpisteissä on keskellä pääradan kauko ja oikealla puolella rantakauko, jos en ole erehtynyt. | ||||
|
|
06.11.2009 19:52 | Pekka Porkkakoski | ||
| Alalaita on kyllä Rantarata. Kaksoisraide loppuu Kirkkonummelle, sit on pari pientä eli Siuntio ja Inkoo Keravan alapuolella. Seuraavassa ruudussa Karjaa ja Pohjankuru, seuraavassa Ervelä ja Salo sekä viimeisessä Paimio, Piikkiö ja Kupittaan itäpää. Ylärivissä Keravan jälkeen seuraavassa Järvenpää, seuraavassa Jokela ja Palopuro sekä oikeammanpuoleisessa Hyvinkäästä suurin osa. Hangon ratapiha ylinnä. | ||||
|
|
06.11.2009 19:14 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ehkä, koska mulla ei itsellä ole mitään hajua missä tämän olen ottanut, eikös se oo se perinteinen.... | ||||
|
|
06.11.2009 19:11 | Pekka Viitamäki | ||
| Laihia. | ||||
|
|
06.11.2009 19:07 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei ole pääradan kaukon työpiste hirveästi muuttunut viidessä vuodessa: https://vaunut.org/kuva/9887 Kuvaputket ovat vaihtuneet LCD-näyttöihin ja Sondi Dicoraan, siinäpä ne merkittävimmät muutokset taitavat ollakin. | ||||
|
|
06.11.2009 18:15 | Niklas Lönnroth | ||
| Jos tunnistan paikan oikein niin puun takaa pilkottaa säiliökontteja. Eli tällaisia millä kuormaauton puoliperävaunujen päällä kuljetetaan myrkkyjä/kemikaaleja. Jos tunnistan paikan oikein niin tämä pitäisi vielä olla Sipoon puolella eli Talmassa. | ||||
|
|
06.11.2009 18:11 | Niklas Lönnroth | ||
| Se on Martinkylän Tasoristeys. | ||||
|
|
06.11.2009 18:05 | Niklas Lönnroth | ||
| Tämä tasoristeys sijaitsee Martinkylässä eli on vielä Sköldvikiin menevää osuutta. | ||||
|
|
06.11.2009 17:09 | Ville Ukkonen | ||
| Juu, kyllä siellä torvet on. | ||||
|
|
06.11.2009 15:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hmm, pitääpä tehdä faktatarkistus sitten.. Ehkä muistan kaupungin väärin tai sekoitan kaksi junaa yhdeksi.. Otin valokuvan aseman vaunujärjestystaulusta, jossa näkyy junan eri vaunujen määränpäät. Pitää vaan muistaa, mille siirrettävälle levylle kuvan tallensin. | ||||
|
|
06.11.2009 14:52 | Viljami Jokinen | ||
| Tarkistin asian, ja ei tulekkaan niin isoa koukkausta kuin luulin (pyörällä Vuosaaren satamaan) | ||||
|
|
06.11.2009 12:57 | Tapio Muurinen | ||
| Koska tuo asjanmukaisuuslaitos on niin kiinnostava, ja mikä ettei, niin heitän vain omia arvelujani. Luultavasti se on aika tuore, muutamia vuosia korkeintaan. 1960-luvun puolivälissä turvalaitteita lisättiin kovalla tempolla, jopa n. 50 kpl/v. Rata oli hiljattain saanut uudet sepelit ja 56 kg:n kiskot (tasomerkit näkyvät vielä keppien päissä). Kokonaan Tanttarin-Miehon väli myös Kuusaanlammen kohdalla otettiin käyttöön syksyllä 1968. En tiedä oliko tässä aikaisemmin joku varoituslaitos, tiehän oli aika tärkeä läpikulku Harjun ja Voikkaan suuntaan. | ||||
|
|
06.11.2009 12:35 | Tapio Muurinen | ||
| Tuosta Antin mainitsemasta leipäuunista - se taitaa olla aika hankalasti "käsillä", vai miten on? Se sijaitsee km 247:llä. Jotain tarinaa siitä löytyy. - "Kivikasan" paikka oli säilynyt vain muistitietona, ja olisi varmaan hautautunut sammaleisiin ja unohtunut täysin, ellei eräs kuljettaja olisi näyttänyt paikan nuorelle lämmittäjälleen ja kertonut sen tarinan. Vasta 1960-luvun alussa, n. 30 v. myöhemmin, silloiselle lämmittäjälle kypsyi ajatus tälläisen muiston säilyttäisestä. Sijainniltaan paikka oli 1880-luvulla kaukana kaikesta. Lähin suurempi kylä oli Mäntyharju, jonne tuli matkaa n. 15 km. Koska kallioisessa maastossa oli lohkottuja kiviä runsaasti, päätettiin rakentaa työläisille oma leipäuuni. Tuotiinko jauhot hevosilla vai veneillä jostain kauempaa pohjoisesta, keitä olivat leipurit; mökin tyttäriä vaiko itse työläisiä? - VR osallistui uunin esiinkaivamiseen ja puhdistamiseen. Niin kuin muistomerkille kuuluu, alue ympäröitiin vahvalla kettingillä ja pystytettiin kilpi "Tämä paistinuuni oli Savonradan rakentajien käytössä vv. 1886-1889". - Missä kunnossa muistomerkki on tänään? Pika-pikamatkaaja sitä tuskin huomaa, ellei vasiten osaa hakea. | ||||
|
|
06.11.2009 12:25 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä se oli http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Nopon+pys%C3%A4kki&y=6717427&x=2543518&lang=FI | ||||
|
|
06.11.2009 12:00 | Tunnus poistettu | ||
| Missä kohtaa tämä Nopon pysäkkirakennus tarkalleenottaen sijaitsi, onko kenelläkään muistikuvaa? | ||||
|
|
06.11.2009 11:59 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä juna ei kyllä mene Brestin kautta. :) | ||||
|
|
06.11.2009 11:57 | Jouni Hytönen | ||
| No, Kaliningrad-Nesterov-rata on kyllä aivan hyväkuntoista päärataa, jolla noita junia vedetään TEP70- tai 2M62U-vetureilla eli seison edelleen neljä vuotta sitten antamani lausunnon takana. ;) | ||||
|
|
06.11.2009 11:56 | Tunnus poistettu | ||
| Verrokkimaisuus! https://vaunut.org/kuva/56282 | ||||
|
|
06.11.2009 11:49 | Sami Hiltunen | ||
| Luulen, että sylinterit voisi putkittaa ja vaihtaa uudet sopivat männät. | ||||
|
|
06.11.2009 11:41 | Sami Hiltunen | ||
| Raide-kurottaja! | ||||
|
|
06.11.2009 11:04 | Jouni Hytönen | ||
| Ja ET2M-junia valmistuu koko ajan uusia, tällä hetkellä mennään noin numerossa 135. Filosofia vaikuttaa olevan se, että kun uusiin juniin ainakaan läntisistä tehtaista ei tunnu olevan varaa, hankitaan sitten edes uutta vanhaa tekniikkaa. Karua, mutta toimintavarmaa. :) | ||||
|
|
06.11.2009 10:59 | Jouni Hytönen | ||
| ET2EM-002 on vuosimallia 2006 ja ET2M-043 vuosimallia 2001. Eivät siis mitään ikäloppuja minusta. Tekniikka sinänsä on ollut käytössä jo pitkään. | ||||
|
|
06.11.2009 01:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sr2 sitten ilmeisesti luottaa mekaaniseen jarrutukseen heti kun ajolankojen jännite nousisi liian korkeaksi. Ei tarvitse tuhlata rahoja jarruvastuksiin, mutta jarrupaloja tarvitsee vaihdella vähän useammin (vai mikä oikeastaan on syy siihen, että halutaan nimenomaan sähköjarruttaa, jos jarrutusenergia kuitenkin menee vastuksille?) Tai sitten tämä todella ei ole ongelma 25kV langoilla. | ||||
|
|
06.11.2009 01:03 | Niila Heikkilä | ||
| Lisää tietoa ohjelmansiirtoketjun mittaustauosta http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=13&a=5767 | ||||
|
|
06.11.2009 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan suurin syy noihin "kaatuilemisiin" eri aikoihin tilattujen laitteiden ja yritykset ohjelmien yhteensoveltamisissa, johan nämä "kotikoneetkin" vanhenevat vuodessa. Tuo "moderni" tornihan valmistui laitteistoineen yli 30-vuotta sitten ja lisää on yritetty liittää vähän väliä enemmän, johan tuo opastin-järjestelmäkin taitaa olla varsin erikoinen "nykyaikaiselle" valtakunnan vilkkaalle päärautatie-asemalle. | ||||
|
|
06.11.2009 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Ahtaaksihan tämäkin tila lopulta taitaa käydä. Eniten ihmetystä näin "maallikon silmissä" oli se, ettei minkäänlaista kamera-yhteyttä oltu luotu raiteille. Esim. tässä tapauksessa sää-olosuhteet saattavat olla varsin erilaiset 70km:n päässä pohjoisessa, kuin katunäkymät Pasilassa. Kuljettajat saattavat olla varsin ihmeissään joutuessaan antamaan säätilasta tietoja liikenteen-ohjaukseen. | ||||
|
|
05.11.2009 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli oikein ymmärsin, junien tunnisteena käytetään neljää numeroa - riippumatta junatyypistä - tällä hetkellä... Valmius tässä "vanhassa" laitteistossakin kuuden numeron käyttöön junia tunnistettaessa. Paljon uutta "infoa" saimme (vaikka ei se enää henk.koht. osunutkaan kohdalle) esim. automatiikan junakohtaisista valinnoista "ajallisissa rajatapauksissa". Mielestäni erittäin tarpeellinen tutustumiskohde "nuorille" kuljettajille, samoin kuin liikenteen ohjaajien perehtyminen kuljettajien työskentelyyn, jotta selviäisi perusteet välillä omituisiltakin tuntuville toiminnoille. | ||||
|
|
05.11.2009 23:40 | Topi Lajunen | ||
| Kolmas seinäruutu vasemmalta on hyvin pitkälti Kerava (mitämitä, Oikorata liittyykin sillan sijaan tunnelilla...), poislukien alalaita, joka lienee pätkä Hyvinkään ja Karjaan välistä. | ||||
|
|
05.11.2009 23:22 | Topi Lajunen | ||
| Samoin kalustossa on ylijännitesuoja, eli pääkatkaisija pysyy kiinni vain, jos ajojohdon jännite on tietyssä haarukassa. Sr2 kykenee täten jarruttamaan sähköllä vain, jos ajolangassa on "sopivasti" jännitettä. Sama pätee Sr1:eenkin: tasavirtamoottorin sähköjarrutus tarvitsee ulkopuolisen magnetointivirran, jonka se ottaa ajojohdosta. Sm4 taas on siinä mielessä erikoinen, että vaikka se tunkeekin sähköjarrutusenergian normaalisti ajolankaan, siinä on myös sähköjarruvastukset. Sm4 jarruttaa sähköllä kevyesti vakiovoimakkuudella erotusjaksorullauksessa, taatakseen oman sähköntarpeensa (vanhempi kalusto yrittää pärjätä akustollaan). Sen energian, mitä se ei itse käytä, menee jarruvastuksille. Kuljettajan itse tekemissä jarrutuksissa ei näitä vastuksia käytetä (niiden kapasiteetti ei siihen ilmeisesti riitä), vaan Sm4:kin joutuu tällöin turvautumaan paineilmaan. | ||||
|
|
05.11.2009 23:07 | Niklas Savinsaari | ||
| Rinnakkaisohjelmalta todellakin "Ohjelmansiirtoketjun mittaustauko" tahi peräti sävelradiokonsertti "Kevyesti keskellä päivää". | ||||
|
|
05.11.2009 22:55 | Tapani Kunnas | ||
| Juu. Tuohon vaunun numeroon meni näppäimistöni molemmat kolmoset, joten piti käyttää muita numeroita. | ||||
|
|
05.11.2009 22:42 | Markus Räsänen | ||
| Juu, on tuttu paikka! jo edesmenneen mummoni kotitalo on Punnonmäellä ja on käyty monet kesät viettämässä siellä kesiä, onkien ja heinänuhasta kärsien. | ||||
|
|
05.11.2009 22:33 | Olli Aalto | ||
| Alijännitesuoja ainakin Sr2:ssa lauennee muistaakseni 18,5 kV:n jälkeen. http://www.parovoz.com/maps/supermap/index-e.html kartta vielä Venäjän järjestelmistä. Kaksi ohutta rinnan = 3 kV DC, yksi paksu = 25 kV 50 Hz. | ||||
|
|
05.11.2009 22:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Junien vanhuuteen sitten.. Kuorethan tuossa junassa ovat jostain kymmenien vuosien takaa, mutta sisuskalut voivat olla hyvinkin paljon modernimmat. Noita juniahan on valmistettu vielä ihan pari vuotta sitten ja sähkötekniikkaa on voitu uusia paljonkin, vaikka ovitekniikka, ohjauspöytä ja seinät olisivatkin ikivanhaa perua. Kun nuo kolmekin ovat kuitenkin ihan alusta loppuun vuosimallia 2005 ja 2006 eivätkä mitään peruskorjattuja vanhuksia, ei nykyaikainen sähkötekniikka ole niissä alkuunkaan niin mahdotonta. | ||||
|
|
05.11.2009 22:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jutellessani viime vuoden kesällä InnoTrans-messuilla Oslon uudet metrojunat valmistaneen Siemensin edustajan kanssa, hän selosti että junan alla on vastukset, joihin osa sähköjarrutuksessa vapautuvasta energiasta tarvittaessa laitetaan. Metrojunien virranotto on tehty niin, että ne sietävät parisataa volttia liian suurta tai vähäistä jännitettä. Eli jos nimellisjännite on 700V, metro kulkee vielä noin 500V jännitteellä. Yli 900V jännitte taas rikkoisi muiden junien virranotot. Takaisinsyöttävässä jarrutuksessa energian takaisinsyöttö nostaa väistämättä jännitettä. Oslon metrot ainakin sitten lämmittävät vastuksia pohjansa alla, jos virtakiskon jännite nousee lähellä 900 volttia. Tuntuisi yllättävältä, jos Sr2:ssa ei siis samanlaista järjestelmää joutuisi olemaan. Keksin kuitenkin yhden syyn sille, että Sr2:ssa ei tuota tarvittaisi.. (Huomaa tätä lukiessasi, että en tunne sähkötekniikkaa, eli tämä on maalaisjärkeen perustuva jokseenkin perusteltu _arvaus_) Suomessa on valtakunnan rataverkolla käytössä 25000 voltin jännite metroista tutun 700 voltin sijaan. (ja vielä, olisiko sittenkin, että metroissa onkin yleensä 600 V? Tai 650 V?) Voisi olla, että jos 700 V nimellisjännitteellä myös kolmasosan matalampi tai korkeampi jännite on ok, toimisivat Sr2:t sitten jotakuinkin jännitealueella 17kV...33kV. Tai ehkä vähän hillitymmin: 20kV...30kV. Jos sitten takaisinsyöttävä jarrutus joka tapauksessa jotenkin nostaa jännitettä vain joitakin satoja voltteja, ei se kymmenien tuhansien volttien jännitteille valmistetussa koneessa tekisi mitään eroa. Muttaniin, tämä on aika kohtuullisen tuulesta temmattu arvaus, jonka toivon jonkun asiasta tietävän osoittavan oikeaksi tai vääräksi. | ||||
|
|
05.11.2009 22:26 | Topi Lajunen | ||
| Edelleenkin olen vahvasti sitä mieltä, että jos ei pääkatkaisija ole kiinni, niin Sr2:llä ei voi jarruttaa sähköllä, ei sitten niin millään. Jotta mieleni saisi muutettua, vaadin asiallista lähdeviitettä. :) | ||||
|
|
05.11.2009 22:24 | Olli Aalto | ||
| Pietarin seudulla 3 kV DC. | ||||
|
|
05.11.2009 22:21 | Aki Grönblom | ||
| Tuohon alkuperäiseen aiheeseen, mikäs tuo Venäjän sähköjärjestelmä taas olikaan? Jos se on tasavirtajärjestelmä, ei tuo takaisinsyöttö olisi kovin kummoinen temppu vanhallakaan teknologialla. | ||||
|
|
05.11.2009 22:19 | Aki Grönblom | ||
| Kyllä siellä langassa tilaa piisaa...Sitten kun Fingrid alkaa valittamaan että Venäjällekään ei saa enää mahtumaan niin on syytä katsoa mitä tehtäis. Käytännössä kai lähes poikkeuksetta samalla osuudella löytyy kuormaa jolle jännite kelpaa. Ne vastukset ovat jännitekatkoja varten. Sitä vasten voi jarruttaa lyhyen jännitekatkon ajan ja jännitteen katketessa tyystin se antaa hieman ylimääräistä pelivaraa. | ||||
|
|
05.11.2009 22:11 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kuvanottopaikalta on Airakselaan tietä pitkin noin 5 km, Airakselasta Punnonmäentien risteykseen Koskenkylään noin 15 km ja siitä Punnonmäkeen vielä 5 km. | ||||
|
|
05.11.2009 21:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toisaalta, jos rata on sähköistämätön ja erityisen huonokuntoinen ja juna lyhyt, ei TEM3 mikään ihan mahdottoman huono valinta ole veturiksi. Yleisen käytännön vastainen ja siten epätodennäköinen kyllä, mutta ei mahdoton. | ||||
|
|
05.11.2009 21:38 | Janne Kojo | ||
| Kuvan ET2-002 on vuodelta 1993 ja on näin yksi ko. sarjan ensimmäisiä. | ||||
|
|
05.11.2009 21:36 | Topi Lajunen | ||
| Sr2:ssa ei ole jarruvastuksia, kaikki sähköjarrutuksessa syntyvä sähkö kyllä ymmärtääkseni tungetaan lankaan. Kyllä järjestelmä kestää pienen ylijännitteen. Sr2:ssa on kyllä taajuusmuuttajan välipiirin "hätäpurkuvastukset", mutta se ei ole sama asia. | ||||