|
|
21.10.2009 12:44 | Hannu Korpimäki | ||
| Ok, selitys hyväksytty! | ||||
|
|
21.10.2009 12:18 | Kimmo Säteri | ||
| Noh, omien kokemusteni mukaan Dresdenin seutu on kyllä parhaimmassa kunnossa ex.Derkkulan alueista. Käydessäni viime syksynä Dresdenissä oli toisinaan vaikea uskoa että ollaan kuitenkin ex.työkalu-Saksassa. | ||||
|
|
21.10.2009 12:08 | Eljas Pölhö | ||
| Hannu: Kamera selkärepussa hyllyllä, minä ikkunapaikalla ja koko neljän looshi täynnä. Oli liian ahdasta ajatella kameraa. Mutta vanhuus ei tule yksin: yritän ensi kerralla muistaa, että kännykässäkin on kamera. | ||||
|
|
21.10.2009 11:13 | Timo Valtonen | ||
| Kunnon ukonilmalla jännä matkustuspaikka. | ||||
|
|
21.10.2009 10:04 | Jouni Hytönen | ||
| Juuri näin, täysikasvuiselle nuo ikkunapaikat ovat vähän ahdistavia, kun lasi kaartuu jyrkästi. | ||||
|
|
21.10.2009 09:44 | Hannu Korpimäki | ||
| Eljas, kommenttisi hinnoittelusta ovat hyvinkin valideja, mutta kontribuutiosi tyttö&juna-osioon jää kyllä tässä vaiheessa kuvan verran vajaaksi X-D | ||||
|
|
21.10.2009 01:18 | Timo Valtonen | ||
| Vanhimmissa puumakuuvaunuissa oli posliinipotat ja uudemmissa taisi olla teräksiset. Puumakuuvaunuissa oli muutenkin lukuisia matkustusmukavuutta lisääviä värkkejä. Kun aikoinaan viimeisen kerran tulin suoralla puumakuuvaunulla Petäjävedeltä Helsinkiin piti lainata vaarivainaan taskunaurista, jotta olisin voinut laittaa asianmukaisesti nauriin seinässä tyynyn kohdalla olevaan sametilla vuorattuun telineeseen. Sen vieresä oli sopivasti himmeän lukuvalon katkaisija. En ole vielä ehtinyt matkustaa uusissa kaksikerrosmakuuvaunuissa, mutta tokkopa siellä on sopivalla hollilla edes kännykkätelinettä. | ||||
|
|
21.10.2009 01:06 | Eljas Pölhö | ||
| Näitä on kaksi- ja kolmivaunuisia ja jatkuvasti yhdistellään ainakin kotiasemallani. Kestää jonkun sekunnin kun ajavat hitaasti toisiaan päin. En ole sen tarkemmin seurannut tarvitaanko jotain muita toimenpiteitä, mutta näppärältä se näyttää. | ||||
|
|
21.10.2009 01:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pariisissahan kulkee metromaisessa liikenteessä kaksikerroskalustoa. Useita asemanvälejä ihan tunnelissakin. | ||||
|
|
21.10.2009 00:53 | Timo Valtonen | ||
| Mitenköhän näillä yhdistely ja erottelu sujuu? Vai onko sellaiseem Ruotsissa tarvetta? | ||||
|
|
20.10.2009 22:55 | Pasi Ohtonen | ||
| Tasoristeys on jo purettu pari viikkoa sitten joten tuo yllä olevan linkin tiedot eivät pidä paikkaansa tässä tapauksessa. | ||||
|
|
20.10.2009 22:51 | Jorma Rauhala | ||
| Puumakuuvaunuissa oli myös sama yöastiamekanismi. Olikos se posliinia vai kiiltävää terästä kuten lavuaari? Kuka muistaa. Niiden ja myös CEmt:ien lasikuitukippojen huuhtelu oli aina taattu: aina kun laski lavuaariin hanasta vettä, se pyyhälsi poistuessaan alempana olleen yöastian potta-osan kautta, ja huuhteli sen. Muinainen järki-innovaatio. | ||||
|
|
20.10.2009 22:38 | Jorma Rauhala | ||
| Otso3 HSJ: Saalastin koodi HSJ tarkoittaa "hydraulinen suunnanvaihto ja jarrutus". Veturissa on Voithin täysin hydraulinen vaihteisto. Hankintahinnan noustua liian kalliiksi, Saalasti suunnitteli uuden mallin Otso4 ja siihen oman hydraulisesti ohjatun suunnanvaihto- ja alennusvaihteen. | ||||
|
|
20.10.2009 22:27 | Juha-Pekka Viitanen | ||
| Oliskos vaunu pudonnu ylikäytävällä,ja vetästy vaihteessa ylös (huomaamatta) | ||||
|
|
20.10.2009 22:04 | Joni Lahti | ||
| Luulen, että art nouveau -tyyppinen halli rakennettiin vuosien 1901-1909 välisenä aikana Josef Fantan suunnittelemana. | ||||
|
|
20.10.2009 21:46 | Joona Kärkkäinen | ||
| Iski vaan silmään luettuani Resiina lehdestä 3 - 1988 tasoristeys-palstalta "CEmt-makuuvaunujen pisuaareja ollaan sulkemassa. isompaan päätyvessaan sijoitetaan korvikkeeksi lapsien potta." | ||||
|
|
20.10.2009 20:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuulostaa nerokkaalta laitteelta. Miksi siitä on luovuttu? Kusta hytin lattialla liian usein? | ||||
|
|
20.10.2009 20:26 | Tapio Muurinen | ||
| Mitä, eikö sitä kukaan ole kuvannut!? - No, se oli sellainen lasikuidusta/muovista muotoiltu, hieman kulmikas kippo, jonka sai irti telineestä. Takaisin pantaessa se kippasi pystyyn, kun luukku suljettiin. Lavuaarin vedet toimittivat huuhtelun. Ne kipot poistettiin joskus (?) ja luukut ruuvattiin kiinni. | ||||
|
|
20.10.2009 20:00 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tuolla lavuaarin alaisessa luukussa sijaitsivat ilmeisesti pisuaarit ennen vanhaan? | ||||
|
|
20.10.2009 18:36 | Tauno Hermola | ||
| Kyllä, mutta silti sen osuuden pituus on vain pari kilometriä, jos sitäkään! :) Ei sitä ehkä suoraan näe mistään, mutta tuosta http://www.ose.gr/ose/files/EDISY_2007_NETWORK_STATEMENT5527.pdf (esim. liitteen A1 sivun 22. alareunasta) selityksen ehkä voi arvata :) | ||||
|
|
20.10.2009 18:31 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
| Eipä tuo tasoristeys ole muutettu puomilliseksi, mutta risteysmerkit ovat haalistuneet kun vuodet ovat kuluneet. Myös tuo vasemman kaksi-aukkoisen opastimen suuntaa oli muutettu. |
||||
|
|
20.10.2009 18:29 | Ilari Eskelinen | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Kotkan paperitehdas Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kotkan_paperitehdas Kyseinen veturihan on nykyään Haapamäellä. |
||||
|
|
20.10.2009 17:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, lähes 23 km ei itse asiassa ole vain pari.. (oletan, että KP000+160 on kilometri 0,160) | ||||
|
|
20.10.2009 17:14 | Kari Kuusela | ||
| Hauska ilmiö tuo kuura noissa ratapölkyissä. Kiskon heittämä varjo on pitänyt pölkyn kuurassa kiskon vieressä vaikka muualta kuurat ovat jo sulaneet pois. | ||||
|
|
20.10.2009 17:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyvä kuva. | ||||
|
|
20.10.2009 16:59 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tai vaihde ajettu auki. | ||||
|
|
20.10.2009 16:11 | Jarkko Korhonen | ||
| Perin on ollut erilaista arkkitehtuuri Suomi vs. Tsekki 1918! | ||||
|
|
20.10.2009 15:23 | Tauno Hermola | ||
| Ja kaikkihan tietysti ymmärsivät tästä ilmoituksesta, että jännitteiseksi kytketty osuus oli pituudeltaan vain pari kilometriä! :) | ||||
|
|
20.10.2009 15:21 | Tunnus poistettu | ||
| Ei kaikkea pakattu. Paperihan oli sellaista bulkkitavaraa, mutta ei 'yltiöpakkaaminenkaan' ole vain nykyajan tyyli, aikoinaan saatettiin tiettyjä tavaroita laittaa kovinkin arvokkaisiin pakkauksiin, kuten esim. karamellejä hienoihin metallirasioihin, jotka olivat periaatteessa kertakäyttöpakkauksia ,mutta etenkin niekkuuden aikoina niille keksittiin monenlaista kierrätyskäyttöä. | ||||
|
|
20.10.2009 15:11 | Tunnus poistettu | ||
| Juankosken KAUPUNKI! Heh! Heh! Ollaan me suomalaiset tittelinkipeää väkeä, ja onhan hienompaa olla kaupunginjohtaja kuin kunnanjohtaja. Pormestari vaan tuntuu olevan vielä hienompaa.. | ||||
|
|
20.10.2009 15:03 | Perttu Karttunen | ||
| Onko tuossa sitten joskus kesemmällä pudonnut jotain kiskoitla vai mikä tuon on aiheuttanut? | ||||
|
|
20.10.2009 14:59 | Tommi P Toivanen | ||
| Eivätpä olleet ainakaan eilen vielä hävinneet nämä minnekään vaan olivat samoilla sijoillaan ryteikön keskellä. Rinnakkaistiellekin on jo uraa näiden siltojen ja rautatien välissä raivattu, mm. http://s239.photobucket.com/albums/ff308/mudhoney_juici/2009-05-10%20-%20Rahusenkangas-Mannisto-Suosaari/?action=view¤t=IMG_5789.jpg kuvan kivijalan ympäriltä oli kaadettu puut. Oli kyllä hämärässä ja sateessa aika vaikuttava ja epätodellinen näky kun nuo sillat ei kuitenkaan ole ihan pieniä mutta silti hukkuvat puustoon varsin hyvin. | ||||
|
|
20.10.2009 14:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Catenary on aika yleisesti englanninkielisissä teksteissä käytetty sana kiskoliikenteen ajojohtimelle. | ||||
|
|
20.10.2009 14:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voisiko veturin sarjamerkinnän (2TE116) saada tagiin? | ||||
|
|
20.10.2009 14:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä veturi tämä on? 2TE116? | ||||
|
|
20.10.2009 14:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti EVR:n autojen rekkarien kirjainosa on aina EVR. Tuskin pelkästä sattumasta tässä on kyse, kun numerokin on niin matala. | ||||
|
|
20.10.2009 13:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Upea kuva. | ||||
|
|
20.10.2009 12:44 | Joni Lahti | ||
| Onko edelleen niin, että Oravan kautta tulevan junan pitää käydä Petserissä Venäjän puolella päästäkseen Võrun radalle vai onko tuo yhdistävä pätkä valmis ja onko sitä ylipäätänsä tulossa? Tässä juttu syyskuulta, jonka mukaan asema voitaisiin avata noin vuonna 2011. http://www.postimees.ee/?id=167963 – Hauskoja ovat Virolaiset nimet. Tällainenkin uutinen putkahti: ”Presidentti Toomas Hendrik Ilves allekirjoittaa tänään [2008 kesällä] päätöksen, jolla nimittää Aivo Oravan Viron suurlähettilääksi Turkin tasavaltaan” Edit: väärä linkki. | ||||
|
|
20.10.2009 12:09 | Pekka Porkkakoski | ||
| Tämä vaihde on VR:n omaisuutta, ja jos ei rahhoo rahdist tuu, ei pikku narikalla ole vaihteen korjaukseen varaa, paitsi tietysti vanhaan malliin käyttämällä valtion osia ja työvoimaa. | ||||
|
|
20.10.2009 12:01 | Pasi Utriainen | ||
| Niinpä muuten onkin...nyt vasta huomasin. | ||||
|
|
20.10.2009 11:06 | Kari Kuusela | ||
| Vaihteen suora tukikisko ja suora kieli näyttävät vääntyneiltä? | ||||
|
|
20.10.2009 10:31 | Perttu Karttunen | ||
| Tätä minäkin ihmettelin kun kuitenkin tuolla on vaunujakin... Mikäs tässä lie sitten syynä, vaunut kuitenkin näytti olevan kiskoilla, että ainakaan sen takia ei ole seislevyä että olis vaunuja pudonu ja aateltu että raivataan sitten joskus. | ||||
|
|
20.10.2009 10:06 | Jouni Halinen | ||
| Laskeskelin eri lähteistä löytyneiden kertoimien avulla, että paljonko on nykyrahassa vuoden 1962 1,6 miljardia markkaa. Sain tulokseksi 188 800 000 markkaa/31 753 880 euroa. Meniköhän oikein, Tämän kertoimen sain Nordean sivuilta. Tuntuu vähän kalliilta, kun kyseessä oli kuitenkin vain vuokraoikeudesta luopuminen, ja jäihän Sokerille vielä 4000 neliön tontti runsaine rakennusoikeuksineen. Tästä pitäisi kyllä vetää vastuuseen 1818 kaupunginhallitus, että oikein 18 tynnyriä ruista vuodessa. Oliko silloin edes sellaista, vain jakoivatko kaupungin mahtiporvarit kaupungin omaisuutta "sullemulle" tyyliin toisilleen, nykyjäänhän hommaa pyörittää Stadissa "koksdpvihrkoalitio". Ja lisäksi, niin kuin vanha sananlasku sanoo, ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka antaa. | ||||
|
|
20.10.2009 10:03 | Jorma Toivonen | ||
| Tapion mainitsema painonappi oli ajopöydän "haltuunotto" painike, sitä painamalla pyörähti jätetyn pöydän ratti nollille, joko teho- tai jarrupuolelta. Turvalaitteen "lenkitys" oli täysin "luvallinen" toimenpide. Turvalaite taisi toimia välittömästi renkaan vapauduttua, ei ollut merkkivaloa tai summeria, toiminnan havaitsi jarrujohdon suhistessa tyhjäksi. Linja-ajossa ratilla oli useimmiten vain kaksi asentoa, joko täysillä tai alamäessä rullatessa nollilla - olisi ollut turhauttavaa pidellä ratista kiinni ja puristaa turvalaitteen sankaa, kun saattoi istuskella kädet ristissä seuraten junan kulkua. Vaihtotyössä taasen olivat rystyset vaarassa jäädä mittaritaulun reunan ja ratin väliin nopeasti tehoja ja jarruja säädellessä. Ja tuolloinhan varsin pätevä "kuolleen miehen laite" istui viereisellä istuimella. | ||||
|
|
20.10.2009 08:48 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, Palotornin vuorelta oli mukava seurata, kun parhaimmillaan 4-5 päivystäjää oli samaan aikaan näkökentässä, ja linjalta tuli lisää junia Hr13:n perässä. | ||||
|
|
20.10.2009 08:42 | Tapio Muurinen | ||
| Ruskeaa paperia näyttäisi olevan. Samanlaisia ajatuksia, joko omia siirtoja tai laivan kupeeseen. Voi olla ettei näitä tuohon aikaan pakattu käreeseen. Jos Hdk on lainassa, niin ehkä teräspylväät on korvattu väliaikaisesti puutolpilla, joita oli huomattavasti mukavampi käsitellä. | ||||
|
|
20.10.2009 08:36 | Tapio Muurinen | ||
| Ammattilaiset tietävät paremmin, mutta eikö tuossa säätöpyörän vieressä ollut ennen oma painike säätöpyörän vieressä n. klo 4-5 paikkeilla. Muutettiinko sen toiminta myöhemmin tuohon renkaaseen, joka lenkitettiin säätöpyörään. Kevyesti sormilla nostamalla toimi turvalaitteena. Tuollaisessa asennossa se yleensä oli. | ||||
|
|
20.10.2009 08:29 | Turo Takanen | ||
| Näyttääpäs tuo Satamakadun varrella oleva kerrostalo olevan lähellä tässä. Nykyisinhän makasiinien ja kadun varressa taitaa kasvaa jonkin verran puita. Ja junia on paljon vähemmän... | ||||
|
|
20.10.2009 08:14 | Turo Takanen | ||
| Paperikone 1 käynnistyi 1953 ja tuotti tuolloin voimapaperia. Kuvasta ei oikein pysty sanomaan, onko kuvassa varmasti tehtaan melko ensimmäisiä tuoterullia vai esimerkiksi jotakin lisämassaa. Pääraaka-aineenahan oli tuolloinkin oma sellu, jonka kyllä olettaisi tulleen putkea pitkin. Sellua kyllä myytiinkin ainakin tuota ennen ulos, joten sitä on myös kuivattu - tiedä sitten, mihin muotoon. Kuitenkin olettaisi myytävien tuoterullien olevan kääreessä. En kyllä osaa sanoa sitäkään, oliko se voimapaperin kohdalla välttämätöntä. Kotkan kantasatamaanhan on kuvauspaikalta vain muutaman sadan metrin matka, eli esimerkiksi laivaan rullat olisi voitu kuivassa pakkasilmassa siirtää helposti avovaunussa. | ||||
|
|
20.10.2009 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu numero kuuluu sarjaan Hdk ja on varustettu jopa korkeilla sivulidoilla. Mutta kaikki pylväät ovat puupylväitä. Mihin teräspylväät ovat kadonneet? | ||||
|
|
20.10.2009 06:52 | Risto Itkonen | ||
| Erikoinen vaunu paperirullien kuljetukseen, sillä rullat eivät ole avovaunussa suojassa kosteudelta. Onkohan kyseessä vain tehtaan sisäinen kuljetus omalla vaunulla? | ||||