|
|
13.10.2009 11:37 | Teppo Niemi | ||
| Ja videokin oli ihan kiva. Eipä tullut nautituksi höyryjunasta kun yö meni lämmittäjänä..... | ||||
|
|
13.10.2009 10:11 | Teppo Niemi | ||
| Markku Naskalin kysymykseen voin vastata myöntävästi. Ainakin yksi EFi 22379 on ollut maalattuna kiitojunajunan väreihin. Ja käsittääkseni myös Eik ja CEi vaunuista yksi on ollut maalatuksi samoin. Kyseessä lienee kokeilu, josta kuitenkin luovuttiin. | ||||
|
|
13.10.2009 00:19 | Harri Junttila | ||
| Voisin veikata seinäjoki-jyväskylä välistä rataa ja paikaksi koura, saattaa mennä pahastikkin metsään... | ||||
|
|
12.10.2009 23:34 | Tapio Arvola | ||
| Kaikin puolin kirjavaa oli tuon ajan junakalusto. Ehkä pendojakin aletaan vetää parin vuoden päästä oikein veturilla, kun vanhimmat lähestyvät jo kiitojunarunkojen hylkäysikää. | ||||
|
|
12.10.2009 23:20 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä on paluuvuoro https://vaunut.org/kuva/31285 Helsinkiin. | ||||
|
|
12.10.2009 22:39 | Tapio Muurinen | ||
| Siellä on paljon vaalenneita luita radan varressa. Mitenkäs niitä "porohommia" tuli veturin kanssa tehtyä? Jostain olen kuullut/lukenut, että Rautuvaaran rata oli erityisen paha siinä mielessä. | ||||
|
|
12.10.2009 22:18 | Tapio Arvola | ||
| Olen matkalla Nummelasta Turkuun isovanhempien luo. Karjaalla on vaihdettu lättähatusta pikajunaan. Kuva on siis Karjaa-Turku -väliltä. Omat arvailut kuvauspaikasta perustuvat myöhempiin muistikuviin maisemista. Olisiko ennen Ervelää tai sitten ennen Paimiota. En muista istuinko koko matkan tällä näköalapaikalla. Hämärä muistikuva on Halikon tunnelin läpi menosta. Tämän jälkeen albumissa on kuva, jossa on saavuttu Turun asemalle. Kuvassa kävelen poispäin laiturilta, jonka raiteet päättyivät puskimiin. Asemakatoksen kello näyttää hämärästi 12.20. Aseman edessä seisoo Dm8/9 ja ratapihan toisella laidalla Dm4. Vuoden -69 aikataulussa on MP27, joka sopisi tähän kellonaikaan. Vuonna 1969 sille ei ollut yhteyttä Hyvinkään suunnasta. Muuttuivatko Hyvinkää-Karjaa aikataulut vuonna 1970? | ||||
|
|
12.10.2009 22:02 | Pirkko Alanen | ||
| Ohoh! Tulipa tuohon noita tyhjiä runkoja moneen kertaan... | ||||
|
|
12.10.2009 21:55 | Pirkko Alanen | ||
| Samalla reissulla emme käyneet molemmilla. Rautaruukilla ei ollut valmiita kuormia vaan siellä sai tehdä siirtoja ja odotella. Kuormaus tapahtui kuitenkin nopeasti - pari tuntia ja kuorma oli valmiina. Veimme tyhjän rungon mennessämme ja toimme saman täytenä palatessa. Partekille veimme tyhjän rungon ja saimme mukaamme valmiiksi lastatun. Joskus veimme tyhjän sinne tyhjän rungon ja menimme Kolariin lepäämään ja haimme vaunut sitten myöhemmin valmiiksi lastattuina. | ||||
|
|
12.10.2009 21:49 | Tapio Muurinen | ||
| Mennään P27:lla jossain korkealla penkalla kohti pohjoista. Ehkäpä Kiskonjoen laaksoa Kosken seutuvilla. | ||||
|
|
12.10.2009 21:46 | Raimo Virtanen | ||
| Lähes kahden vuoden epätietoisuuden jälkeen selvisi, että Vuolingon aseman katemateriaali on keraamista tiiliä, eikä sementtitiiltä. Ilmeisesti aseman alkuperäinen katto. Kävin asian itse viime kesänä toteamassa. M.O.T. | ||||
|
|
12.10.2009 21:40 | Matti Latva-Pirilä | ||
| Bongattu myös Hyvinkäällä aamukymmeneltä. | ||||
|
|
12.10.2009 21:30 | Tapio Muurinen | ||
| No esim., kun Rautaruukilla kävitte vaihtamassa vaunut, niin oliko siellä täysi kuorma valmiina odottamassa, vai pitikö tehdä vaunujen siirtoja ja odotella. - Toisaalta käytiinkö samalla reissulla molemmissa päissä, myös Partekilla tekemässä järjestelyhommia. | ||||
|
|
12.10.2009 20:47 | Tunnus poistettu | ||
| Ja loppuaikoina joskus paikallisjunissakin. | ||||
|
|
12.10.2009 20:29 | Tapio Arvola | ||
| Kun tässä sopivasti viivytän lopullista paljastusta, saan itsekin paljon uutta tietoa tuon ajan rautatiehistoriasta. Kyllä tässä jo lähellä totuutta ollaan. Kun lueskelin uudesta Resiinasta Mikko Alameren juttua, huomasin, että näitä kiitojunarunkoja käytettiin eri puolilla pikajunien vaunuston osana. | ||||
|
|
12.10.2009 20:20 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ykkösissä ovet on maalattu vaaleansinisellä. | ||||
|
|
12.10.2009 20:18 | Ari Palin | ||
| Enpä ollut huomatakaan tuota puhelinpylvästä ennen kuin Juhana siitä mainitsi. Tosiaan, Porin radalla puhelinpylväissä oli ylempi orsi leveämpi kuin alempi. Minäkin olen siis ennemmin rantaradan kannalla. Veikkaisin Karjaan itäpuolta, koska länsipuolella pylväissä taisi olla orsia yleensä enemmän kuin kaksi, ainakin kuvien perusteella, ja silläkin perusteella, mitä joidenkin asemien kohdalla on vielä pylväitä säilynyt. Kirkkonummen ja Karjaan välillä näyttäisi olleen tuota kaksiortista mallia ainakin 1980-luvulla. Olipa kuva sitten Porin tai Turun radalta, joka tapauksessa pois päin Helsingistä ollaan menossa. Kuva tuo mieleen Tähtelän tienoilla radan pohjoispuolella olevan pellon. | ||||
|
|
12.10.2009 19:49 | Ilkka Myllyniemi | ||
| Hienossa kunnossa/maalissa tosiaan oli. Luurissa oli kyllä JPEG-pakkaus tapissaan, alkuperäinen koko 830 kB. En vielä ole ehtinyt laittaa tähän nykyiseen koneeseeni mitään erityisempää kuvankäsittelyohjelmaa. Tiedä sitten kuinka tuo Microsoftin Paint on pakkaillut..... | ||||
|
|
12.10.2009 19:49 | Jarkko Korhonen | ||
| Tänään menin saneeratussa Samissa (en älynnyt katsoa, 1 vai 2) ja ovet olivat sisältä siinäkin vaaleat. Turvareunaa en pannut merkille. | ||||
|
|
12.10.2009 19:11 | Pasi Utriainen | ||
| Alkujaan (1902-03) Pöljä oli seisahduslaituri, sivuraiteen valmistumisen jälkeen (1.8.1903) laiturivaihde. Sivuraiteen purkamisen jälkeen 1964 tämä alennettiin seisakkeeksi. Pysäkki on itsenäinen täydelliselle liikenteelle avattu liikennepaikka, mutta Pöljä oli alistettu koko toimintansa ajan Siilinjärven aseman alaisuuteen. Kuopio-Iisalmi välillä pysäkkejä ovat olleet Alapitkä ja Peltosalmi. | ||||
|
|
12.10.2009 19:04 | Mikko Mäntymäki | ||
| Onko tuo 90km/h rajoitus poistunut kun esimerkkikin on pitänyt ylös nostaa? Jos ei niin se pitäisi siirtää pohjoisen puoleiseen sähkötolppaan mikälli raiteet ovat eteläinen- ja pohjoinenraide. | ||||
|
|
12.10.2009 18:43 | Joona Kärkkäinen | ||
| Kyllä. | ||||
|
|
12.10.2009 18:28 | Juhana Nordlund | ||
| Matkustelin vanhempieni kanssa noihin aikoihin toistuvasti Hki - Pri - Hki, ja kalusto oli juurikin kuvassa näkyvän sorttista: Sr12 + kiitojunanrunko + Ei. Tästä kuvasta on kyllä rohkeaa arvailla, miltä radalta ja mistä kohtaa tämä on. Minun mielestäni Porin radalla puhelinpylväät eivät olleet tuon näköisiä, mitä tuolta pilkistää. Joten veikataan nyt sitten vaikkapa rantarataa. Onko tuo nyt sitten Karjaan länsi- vai itäpuolelta, en lähde veikkailemaan. Koska en ole täysin varma koko radastakaan... ;) | ||||
|
|
12.10.2009 18:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| Voi hyvin olla myös KEi... | ||||
|
|
12.10.2009 17:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Saneeratussa ovessa on tosiaan tiivistekumin sisällä paineanturi... vanhat tiivisteet ei semmoista sisällä. Kaikkien "uusien" ovien väri sisäpuolella taitaa olla "Verkehrspurpur" eli RAL 4006. :] | ||||
|
|
12.10.2009 17:56 | Tapio Arvola | ||
| No niin. Kiitojunarunko on oikea vastaus. KCik oli 1. luokkaa. Luulen, että tämä on rungon toisesta päästä, koska ei ollut tapana matkustaa niin leveästi. Oliko toisessa päässä myös tällainen aitiopaikka? Paikaksi on veikattu Rantarataa ja Porin rataa. Kummalla niistä ollaan ja millaisesta junavuorosta on kyse? | ||||
|
|
12.10.2009 17:41 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ikkunatiivisteen "kanttisuus" ja päädyn rakenne muutenkin varmistaa tämän olevan kiitojunavaunusta - siis KCik. Paikasta en pysty sanomaan... | ||||
|
|
12.10.2009 17:39 | Tunnus poistettu | ||
| Tästä junasta ei nyt ole kysymys, mutta vähän aiheen suuntaan: Oliko joskus 1950-luvulla 'kiitojunaväreihin' maalattuja puuvaunuja? Minulla on sellaisista hämärä mielikuva. | ||||
|
|
12.10.2009 17:27 | Pirkko Alanen | ||
| Kummassakin ja monesti. Kuinka niin? | ||||
|
|
12.10.2009 17:06 | Tapio Muurinen | ||
| Kävitkö Eemeli koskaan Rautuvaarassa tai Partekilla? | ||||
|
|
12.10.2009 16:36 | Pirkko Alanen | ||
| Meinasko laakeri kuumua kun pojilla on Hekla-kannu kädessä? | ||||
|
|
12.10.2009 16:33 | Pirkko Alanen | ||
| Näinhän se on, että paikat näyttävät hieman erilaiselle veturinklasin lävitte kuin valokuvassa. Vaikka onhan tuossa tullu välillä käppäiltyäkin, niin ei siltikään tuo keskipilari muistunu mielehen, sanoo "eemeli". | ||||
|
|
12.10.2009 16:15 | Seppo Romana | ||
| Veturi on Sr12, vaunu KCik ja paikka on rantaradalla, veikkaan Hajalaa. | ||||
|
|
12.10.2009 16:07 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tänään postiluukusta kolahti uusi Resiina, jossa Mikko Alameren mainiosta matkakertomuksesta bongasin Helsinki-Pori-pikajunaparin kalustona olleen kesällä 1969 Sr12+Ei+kiitojunarunko. Aiemminkin olen nähnyt kuvia Deeverin vetämästä kiitojunarungosta, joten lähdetään veikkaamaan paikaksi akselia Hki-Pri :) | ||||
|
|
12.10.2009 15:16 | Tunnus poistettu | ||
| Veikkaan kiitojunarunkoa. Lätissä olen aikoinaan matkustanut paljonkin, eikä tämä jotenkin tunnu natsaavan. Kokemukset ovat kyllä jo tuolta ajalta kuin kuvakin joten muistikuvat eivät ole tarkkoja. | ||||
|
|
12.10.2009 15:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä on niin tuoreessa maalissa, että voisi olla vaikka saneerauksen jälkeisellä koeajolla? N95:ssä näkyy olevan oikein kelpo kamera, mutta onhan JPEG-pakkaus laitettu kännykän valikoista minimiin? Nyt kuvan koko on vain 150 kB joka on tämänresoluutioiselle kuvalle aika vähän, olettan tietty että tämä on "suoraan puhelimesta". Ihan rakentavassa hengessä tämäkin, jotta saisit ostoksestasi kaiken ilon irti :) | ||||
|
|
12.10.2009 15:10 | Tunnus poistettu | ||
| Tämän kuvan laatu on aivan riittävä matka- yms muistokuvien ottamiseen eikä kännykältä tarvitse enempää vaatia. Tärkeäm pää on että puhelu kuuluu ja akku kestää vähän kauemmin kuin hetken. |
||||
|
|
12.10.2009 14:14 | Petri Koskela | ||
| Ikkunajako selkeästi kiitojunan: https://vaunut.org/kuva/11520 - ja todennäköisesti vielä 2. luokasta kun ei nojatuoli https://vaunut.org/kuva/11415 näy kuvassa. | ||||
|
|
12.10.2009 14:02 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Voipi olla, tuli vain joku Eiab mieleen. Jos pojan alla näkyy plyyshiä, homma lie selvä? | ||||
|
|
12.10.2009 13:28 | Pasi Seljas | ||
| Joo, samaa mieltä Nymanin kanssa. Taitaa lätän ikunoiden korkeus/leveyssuhde olla toisenlainen. Toisaalta tuo puun paljous kyllä vähän epäilyttää. | ||||
|
|
12.10.2009 13:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mä kyllä sijoittaisin roponi ennemminkin kiitojunarunkoon. Ks. esim. tämä kuva ja siitä toiseksi ekan vaunun päätyikkunoiden malli: http://www.ftp.funet.fi/index/railways/Finland/DMU/Dm4.jpg | ||||
|
|
12.10.2009 13:16 | Mikko Herpman | ||
| Ei mahtane olla lättä, ikkunat näyttävät liian kapeilta. Veikataan villisti vaikka A100:sen vaunun toista päätyä, oliskohan siinä ollut tämän kaltainen oleskelutila.. | ||||
|
|
12.10.2009 13:05 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Olettaisin että lättä on hajonnut (yleisemmin keittänyt) ja nyt Sv/Dv12 on käynyt hakemassa junan pois linjalta. Näyttäisi olevan kuva liitevaunusta. | ||||
|
|
12.10.2009 13:02 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kuva on upea, siinä on menemisen meininkiä keskellä kaupunkimaisemaa! | ||||
|
|
12.10.2009 12:57 | Juhana Konttinen | ||
| Aiheeseen liittyen, paikasta poiketen parit pienet. Junia kadulla tsekkiläisittäin: http://ziza.ru/2007/03/23/poezda_na_ulice_48_foto.html Jyrmy tavarajuna bulevardilla: http://www.youtube.com/watch?v=qwUXmEDZMhM |
||||
|
|
12.10.2009 12:42 | Henri Toijala | ||
| http://www.youtube.com/watch?v=KNqAPVcZlyY Tässä vielä heikohkolaatuinen video kuvan tilanteesta. | ||||
|
|
12.10.2009 11:57 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos mielenkiintoisista lisätiedoista. Voisikohan kysymys olla sitten siitä, että VR:llä ajateltiin ulkomaisen veturihankinnan menevän helpommin eduskunnassa läpi, jos tilattava veturi on kyllin erilainen kotimaassa valmistettaviin verrattuna? Ensimmäiset 6 kpl Hr12-vetureita oli tilattu jo 1956, joten sen jälkeen raskas Co'Co' -pyöräjärjestyksen omaava ulkomainen veturi oli mahdollista tyrmätä sanomalla, että vastaavia rakennetaan kotimaassakin. | ||||
|
|
12.10.2009 11:48 | Sami Hiltunen | ||
| Kokeiltiinhan Dm7-sarjassakin tuollaista auraa. Aurat poistettiin, koska ne aiheuttivat moottorin tai vaihteiston ylikuumenemisia haittaamalla ajoviiman jäähdyttävää vaikutusta. Näin muistelen lukeneeni. | ||||
|
|
12.10.2009 11:39 | Tapio Muurinen | ||
| Kun Tanskanmaalla käydessäni 1970-luvulla katselin näitä "sillä silmällä", jäi sellainen "mutu"-tuntuma, ettei nuo meikäläisille Huruille pärjäisi. | ||||
|
|
12.10.2009 10:53 | Eljas Pölhö | ||
| En tiedä miksi valinta kohdistui pyöräjärjestykseen A1A'A1A' ja olen sitä ihmetellyt. Seuraavista kirjelmistä voi ehkä vetää johtopäätöksiä, tai sitten ei. 4.4.1957 VR pyysi Nohabilta tarjousta 50 veturista, joiden sn oli 140-150km/h ja akselipaino mielellään ei yli 18,5 tonnia. Tuohon maailmanaikaan A1A-teli oli yleinen pikajuniin tarkoitetuissa vetureissa ja matala akselipaino varmaan myös innosti samaan telimalliin. Neuvottelussa 10.5.1957 johtaja Ivalo esitti kantanaan, että pyörästön olisi oltava Co'Co' ja Nohab teki laskelmat ja tarjouksensa sen mukaisesti. Samoihin aikoihin VR neuvotteli Nohabin kanssa 10-25 kappaleesta keveämpiä keskiohjaamollisia vetureita (vastaa myöhempää Sv12/Dv12-sarjaa). Vuosina 1957-60 neuvottelujen kuluessa vetureiden määrät poukkoilivat sinne ja tänne ja samoin määrien suhde raskaampien ja keveämpien välillä. Mahdollisesti KDs1 oli sitten jonkinlainen kompromissi näiden välillä ja haluttiin nähdä mihin se pystyy. Ajettiinko sillä esim koskaan 150km/h, en tiedä. MaK'illa ajettiin 156km/h Saksassa, en tiedä mitä Suomessa. Kuten Petri jo yllä sanoo, oli KDs1:n vertailu Hr12:een tavaraliikenteessä täysin epäsuhtaista. | ||||
|
|
12.10.2009 09:33 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaan KDs1 (Nohab) olisi ollut kestävä mutta sen 72 tonnin kitkapaino oli täysin riittämätön raskasta tavaraliikennettä ajatellen. Hr12/Dr12-veturin kitkapaino oli sentään 122 tonnia ja vetovoiman ero KDs1:een verrattuna tämän mukainen. Kyllähän yksittäisellä Nohabilla voitiin ajaa paljon, kun sille räätälöitiin kierto, jossa oli pelkkiä pikajunia mutta Suomen olosuhteissa ja liikennetiheyksillä oli mahdotonta löytää järkevää käyttöä 40 veturin sarjalle, joka oli liian heikko pääratojen tavaraliikenteeseen ja liian painava sivuradoille. Siksi on pelkästään hyvä asia, ettei Nohab-kauppa toteutunut. Tilanne voisi olla toinen, jos kauppaa olisi käyty ensisijaisesti Co'Co' -pyöräjärjestyksen omaavasta Nohabista. Tietääkö Eljas, miksi valinta kohdistui nimenomaan A1A'A1A -pyöräjärjestyksen Nohab-veturiin? Halvemman hinnan vuoksi? | ||||