Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 10.10.2009 20:02 Topi Lajunen  
  Ja reunat turvattomat - turvareunattomat.
kuva 10.10.2009 19:56 Topi Lajunen  
  Tai sitten kakkosajopöydän jokin merkkivalo - veikataan vaikka "haltuunotto", joka palaa inaktiivisessa ajopöydässä - loimottelee.
kuva 10.10.2009 19:02 Eljas Pölhö  
  Jos joku kopsasi aiemman listani, niin erittäin tärkeä raideleveys 1600mm puuttuu, käyttöpaikkoja esim. Irlanti, osa Brasiliaa, osa Australiaa. (on kyllä mukana Jyrkin listalla ja varmasti Wikipediassakin).
kuva 10.10.2009 17:58 Eljas Pölhö  
  Alunperin sähkölätiksi rakennettuja. http://www.jarnvag.net/vagnguide/X16.asp
kuva 10.10.2009 17:39 Tunnus poistettu  
  Ovatko nuo sähkölätät alunperin sellaisiksi tehtyjä vai muunnettuja?
kuva 10.10.2009 17:37 Tunnus poistettu  
  Komea aura! Tuollahan olisi jo merkitystä luntakin vastaan, ja ne pienet läpyskät, joita suomalaisissakin on, mitä virkaa niillä sitten?
kuva 10.10.2009 16:46 [Tunnus poistettu]  
  Muistelisin, että jo 80-luvulla ruotsalaisissa IC-vaunuissa oli samanlaiset kartat selkänokapöydissä.
kuva 10.10.2009 16:34 Juhana Siren  
  Liki impressionistinen kuva. Mahtavaa!
kuva 10.10.2009 15:50 Harri Junttila  
  Meneeköhän näistä herkästi kansipahveja? ilmeisesti scaniassa on isompi väli sylinterien välissä mitä valmetissa?
kuva 10.10.2009 15:42 Joni Lahti  
  Ruotsi on mielenkiintoinen maa raideleveyksien suhteen. Vuonna 1930 maassa oli “1435 mm normalspår 13027,1 kilometer 1093 mm smalspår 58,9 kilometer, 1067 mm smalspår 531,4 kilometer, 891 mm smalspår 2928,6 kilometer , 802 mm smalspår 79,8 kilometer , 600 mm smalspår 183,8 kilometer” http://web.telia.com/~u26608499/faktat1.htm . Kolmen Ruotsin jalan 891 mm oli lähes 3000 kilometriä. Ruotsin tuuma lyhyempi kuin brittituuma, siitä tuo hassu mitta. Italiassa leveys 950 mm on ”Italian metri”. Tarina kertoo, että mitta saadaan siitä, kun mitataan väli kiskojen keskiviivasta ja saadaan metri. Liekö totta?
kuva 10.10.2009 15:18 Tunnus poistettu  
  Ja tietoahan tulvii... Kiitos! Varmaankin eri raideleveyksillä on ollut strategistakin merkitystä, mutta toisaalta tuntuu, että on haluttu 'keksiä pyörä' aina uudelleen. Sama vika monilla aloilla, kuten esim. tietokoneiden maailmassa.
kuva 10.10.2009 15:10 Hannu Korpimäki  
  On tietysti aika iso ero puhutaanko yleisesti vaiko vain Suomesta. Suomessa on (ja edelleen käytössä) tietysti 1435mm.
kuva 10.10.2009 15:04 Timo Valtonen  
  Venäläisen varsin kattavan rautatiesivuston http://parovoz.com/spravka/gauges-en.php mukaan Suomessa on ja on ollut käytössä 600mm, 750mm, 787mm, 1000mm, ja yleisin 1524mm. Varmaan leveyksiä on ollut enemmänkin. Pisin (178 km) kapearaiteinen (750mm) rata lienee ollut sodanaikainen saksalaisten rakentama Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata. Samaa raideleveyttä oli alkuperäinen Vesijärven-Loviisan rata (82 km), joka muutettiin 1524mm raideleveyteen vuonna 1960.
kuva 10.10.2009 15:01 Olli Aalto  
  Ledeillä on myöskin se hyvä puoli että ne näkyvät selvästi kauas. Ja kuljettajastahan se on kiinni huomaako sen vaihtumisen vai ei. (:
kuva 10.10.2009 14:51 Eljas Pölhö  
  Ei varmaan täydellinen lista yleisen liikenteen raideleveyksistä, mutta lienee tyypillisimmät mukana: 2140mm, 1945mm, 1828mm, 1676mm, 1674mm, 1672mm, 1668mm, 1524mm, 1520mm, 1495mm, 1445mm, 1440mm, 1435mm, 1372mm, 1217mm, 1188mm, 1093mm, 1067mm, 1055mm, 1000mm, 950mm, 914mm, 900mm, 891mm, 802mm, 800mm, 785mm, 762mm, 760mm, 750mm, 700mm, 660mm, 610/609mm, 600mm, 500mm ja 381mm. Teollisuusratojen kanssa lista pitenisi ehkä kolminkertaiseksi.
kuva 10.10.2009 14:49 Hannu Korpimäki  
  Nykysuomeksi löytyy kattavampi artikkeli Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_rail_gauges
kuva 10.10.2009 14:45 Jyrki Längman  
  Suomessa on ollut käytössä matkustaja liikenteen rataosuuksilla ainakin nämä raideleveydet 600mm esim Riihimäki-Loppi rautatie 750mm esim Hyvinkää-Karkkila rautatie,785mm Karhula-Sunila. ulkomailla on myös käytössä on 600mm, 750mm, 785mm, 891mm(Roslagbana), 950mm, 1000mm, 1066,8mm, 1435mm(Standardi), 1520mm(Venäjä, 1524mm(Suomi) ,1600mm, 1665mm, 1674mm,1676mm. lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Raideleveys. Alle 1435mm olevat on kapearaiteisia ja yli 1435 on leveäraiteisia rautateitä.
kuva 10.10.2009 13:40 Tunnus poistettu  
  Luettelisiko joku mitä erilaisia radeleveyksiä tunnetaan ns normaaliin junakäyttöön tarkoitetuilla radoilla. Siis matkustajaliikenteeseen tai tavaraliikenteeseen kauemmas kuin 'oman firman tontilla' kuten tehdasalueet tms.?
kuva 10.10.2009 10:35 Tero Korkeakoski  
  Tuskin nämä Suomessa olisivat enää käytössä. Kyllä joku syy poistoon olisi keksitty.
kuva 10.10.2009 05:25 [Tunnus poistettu]  
  Mielenkiintoista tietoa, Elias! Katsokaa mikä veturimalli on kestänyt ja on YHÄ käytössä! Kommunistit siis estivät hyvän veturin valmistuksen ja saatiin tilalle kelvoton Dr12.
kuva 10.10.2009 02:59 Teemu Hurskainen  
  Suorastaan maagista, miten yli 40 vuotta vanhoihin kuviin löytyy niin tarkkoja tietoja!
kuva 10.10.2009 02:31 Joona Packalén  
  Kuvassa selvästi Sm-tieteiden lisensiaatti ja hänen apulaisensa mittaamassa onko pikku Pendolinolla lämpöä. Kuulemma sikainfluessaa tavattu Parkanon radalla.
kuva 10.10.2009 00:32 Perttu Karttunen  
  Sysmäjärven liikennepaikkaa Viinijörven suunnasta suojaavan pääopastimen vieressäkinon ruosteinen vihellysmerkki pystyssä, onhan näitä vielä vaikka missä.
kuva 10.10.2009 00:23 Eljas Pölhö  
  Nohabin arkistosta löytyvien kirjelmien mukaan KDs1 (Nohab 2402) lähti Hyvinkään konepajalta kohti pohjoista 25.1.1960 klo 13 jälkeen ja ylitti rajan Torniosta Haaparantaan 5.2.1960. Nohab tarjosi vetureiden kokoonpanoa Suomessa Hyvinkään konepajalle tai vaihtoehtoisesti tamperelaisille veturitehtaille. Suomalaisen työn arvo olisi ollut 25% veturin hinnasta. Suomalaiset veturinkuljettajat pitivät epävirallista boikottia Nohabin ajamiseen vauhdittaakseen Hr12 lisätilausta ja vielä 25.1.60 aamulla oltiin epävarmoja saadaanko veturille kuljettajaa, mutta oltiin toiveikkaita, koska kyseessä oli veturin vienti pois maasta. Kirjelmässä 8.3.1960 Suomen Boforsin johtaja (Nohabin omistajan firma ja samalla Nohabin edustaja Suomessa) ilmoitti vierailtuaan ministeriöissä ja pääjohtaja Aallon luona saaneensa vahvistuksen, että Nohab saa 40 veturin tilauksen noin 10 päivän sisällä.
kuva 09.10.2009 23:49 Tapio Muurinen  
  Tarkkoja poikia, mikä kiitollisena ylöspantakoon - muutan Eiv:ksi.
kuva 09.10.2009 23:39 Eljas Pölhö  
  Edelliseen vahvistuksena: kuvauspäivänä oli vasta kaksi CEiv-vaunua (5601 ja 5602), joten tässä rungossa oli Eiv 5607.
kuva 09.10.2009 23:01 Juhani Pirttilahti  
  Kuvasta ei näy matkustusluokkamerkintöjä, joten ilmeisesti tuohon aikaan välivaunu oli vielä litteralla Eiv.
kuva 09.10.2009 22:25 Tapio Muurinen  
  Jatkan vielä tuosta hetken hiljaisuudesta. On hieman yli puolipäivän. Kuvan laituri on lähinnä tulopuolen raiteille 6 ja 7. P32 ei ole vielä saapunut toiseen laitaan raiteelle 9.
kuva 09.10.2009 22:15 Timo Valtonen  
  Nuo sivutiedot ovat näiden vanhojen kuvien suola! - Kiitos
kuva 09.10.2009 22:03 Lari Åhman  
  Eipä tästä yhdestä junasta vielä ruuhkaa aikaiseksi saa. Tällä hetkellähän Talvivaaraan menee yksi juna aamulla ja tämä tulee illalla takaisin. Päivällä käy Deeveri vaihtamassa miehistön, mutta muuten on liikenne vielä aika rauhallista kaivokselle. Tosin en ole niin paljon havintoja ehtinyt tehdä, että tietäisin tarkan liikennetilanteen. Kunhan liikenne sitten alkaa kunnolla toimimaan, niin kyllä sille kolmioraiteelle varmasti käyttöä löytyy.
kuva 09.10.2009 21:51 [Tunnus poistettu]  
  Tällä laiteella testataan pendon koukkua!
kuva 09.10.2009 21:08 Harri Junttila  
  Heh tuohan on ihan selvästi nykytekniikalla pieneen kokoon saatu suihkumoottori, jonka avulla pendoliino toimii aina 100% eikä jää enää koskaan linjalle ja huippunopeus nousee noin 900km/h :D
kuva 09.10.2009 20:44 Juha-Pekka Kuusela  
  Todella kaunis junakuva yksi suosikkivetureistani ja suosikki vaunujanikin suosikki vuodenaikananani joten täysi kymppi jos numeroa annetaan.
kuva 09.10.2009 20:37 Tapio Muurinen  
  Keskellä näyttää rauhalliselta, sillä P41 Tampereelle ja paikkurit Keravalle ja Tikkurilaan ovat juuri menneet. Sen sijaan aseman itäläita on kallellaan, sillä ensin lähtee P1 ja sen jälkeen P35, jolla matkusimme Paimioon https://vaunut.org/kuva/26353 Samalle päivälle tuli kuitattua mm. Hr1 1002 ja 1019, Tr2 1308, 1315 ja 1307; jälkimmäisistä kaikki ei lämpiminä - Kuvan nuori herra on selvästi kiinnostunut miljööstä.
kuva 09.10.2009 20:12 Riku Outinen  
  Eipä nämä opastinmuutokset koske Savon ja Kuusaan ratoja, Lahti-Luumäki välin järjestelmäähän tässä ollaan uusimassa. Kaikki Lahti-Luumäki välin opastimet tulee olemaan yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta pääopastin+esiopastin yhdistelmiä jolloin luonnollisesti saadaan välityskykyä lisää.
kuva 09.10.2009 20:01 Mika Hakala  
  Mitenkäs tuo valojen määrä liisäntynyt? Kehityskö nyt sitä että näytettään kahden opastimen näytöt? Eli tulevaa seuraava opastin savon suunalla näyttää "seuraava punainen" ja kuusankoski valmiiksi punainen->muut ledit kytketty off-tilaan?
kuva 09.10.2009 19:58 [Tunnus poistettu]  
  Tää on vaan pirun hieno kuva.. !
kuva 09.10.2009 19:06 Mikael Sahervo  
  Joo kaverin kanssa naurettiin että onko kyseessä inertiakäynnistin. Mutta tosiaan olisi kiva jos joku kertoisi mistä tuossa on kyse?.
kuva 09.10.2009 19:03 Topi Lajunen  
  Tuonmallisia en ole muualla nähnyt. Pääradalla muistaakseni Jokelan tienoilla on ledivalollisia suojastusopastimia, mutta niiden malli on vähän erilainen, valoaukko on suurempi. Raideopastimissa ledejä on näkynyt jo hetken aikaa.
kuva 09.10.2009 18:58 Topi Lajunen  
  Markku, Sm1, 2 ja 4 -yksiköissä on identtiset penkit, vain kankaan väri on kaikissa eri.
kuva 09.10.2009 18:43 Seppo Romana  
  Jatkan noihin Eljaksen havaintoihin koskien Turun Dm3 1506:a. Siteeraan sanatarkasti Turun varikon vauriokirjaa: "21.4.53 Dm3 1506 vaurio moottoripyörä ajoi Ypäjällä vaunun kylkeen. Porrasraudat vääntyivät ja alimmainen askel, joka on laattaraudasta tehty, väätyi pilalle." "Dm3 1506 16.8.1954 Vaurio Ihalassa ylikäytävällä yhteenajo pakettiauton kanssa. Vauriot: peltivaurioita vaunun o.p. sivulla askelraudat vääntyneet ja itse askeltaso vioittunut." " 2.2.1955 Dm3 1506 Putosi kiskoilta klo 10.00 vaihteessa n:o 130. Saimme kiskoille vaunun klo 11.30 Vauriot: Jäähdytysputkiston kumiletku katkesi pannastaan, vaan lyhennetynä jäi paikallen. Tuulettajan siivet II moot. vääntyivät ja Psl knp tuli uusi tuuletin." "1.9.1956 Dm3 n:o 1506 km 150-151 Slo-Tku leikkuupuimurin aiheuttama vaurio. Etupään o.p. jäähdyttäjä - sekä etumaski rikki Pahoja peltivaurioita Ilmaputki poikki lyhdynlasi rikki Dm3 1506 lähetetty Psl knp." Tämän jälkeen veturi ei enää esiinny Turun vauriokirjassa kuten Eljaskin toteaa.
kuva 09.10.2009 18:30 Tunnus poistettu  
  Ensio Itkonen olisi sanonut: Meni tosta vähän rikki.
kuva 09.10.2009 18:28 Tunnus poistettu  
  Kai joku voisi ihan oikeasti kertoa mistä on kysymys. Ei me pöljät kaikkea tiedetä sitä mikä sisääpiirille on kypsää kauraa.
kuva 09.10.2009 17:39 Pasi Utriainen  
  Onko Iisalmessa ruuhkaa, kun nämä Talvivaaralaiset ovat tulleet? Tuntuis, että iltaisin siellä on säpinää.
kuva 09.10.2009 17:06 Tunnus poistettu  
  Tosi hiljaista!
kuva 09.10.2009 16:25 Tunnus poistettu  
  Käväisin muuten tänään Lempäälästä Tampereella Sm4:llä Oli tasaista, nopeaa ja edullista kyytiä. MUTTA: Istuimet eivät sovi ainakaan meikäläiselle, joka mitoiltaan on kuitenkin jotakuin keskimääräinen suomalaismies. Jotenkin on sellainen tunne, että penkiltä valuu alas. Noin lyhyellä matkalla siitä ei paljon haittaa ole, mutta Helsinkiin matkattaessa jo on. Myös vanhemmissa saneeratuissa Sm1-2 vaunuissa taitaa olla samantyyppiset penkit?
kuva 09.10.2009 16:06 Tunnus poistettu  
  Teppo: En ole kalustohistorijoitsija, mutta paljon junanpenkkejä aikoinaan kuluttanut matkustaja. Ykkösluokassa olen matkustanut tasan kerran ja joskus niissä 'arvoalennetuissa' kaksiluokkaisissa joissa ent. ykköseen pääsi kakkosen lipulla. Ensimmäiset koulumatkat tehtiin joko täysin puupenkeillä tai sitten sellaisella 'kernillä' verhoilluilla ilmeisen pehmustattomilla. Sitten tuli kuvaan niitä putkirakenteisia, joissa oli jo jonkinlaiset pehmusteetkin
kuva 09.10.2009 14:47 Teemu Sirkiä  
  On merkkejä, joita ei pitäisi enää olla ja puuttuu merkkejä, joita pitäisi olla...
kuva 09.10.2009 14:05 Eljas Pölhö  
  Tepon mainitsema kirjelmä Ko 240/618 vuoden 1956 muutoksista löytyy edeelleen täältä http://homepage.mac.com/eljaspolho/FileSharing3.html
kuva 09.10.2009 13:59 Eljas Pölhö  
  Dm3 sijoittelusta ulkomuistista, kun en muutamaan viikkoon satu samalle paikkakunnalle listojeni kanssa: Kouvola, Tampere ja Turku. Riihimäellä käyneet olivat varmaan Tampereelta ja Kouvolasta, tuskin omia. Yksi Tampereelle sijoitetuista sahasi Toijalan ja Valkeakosken väliä. Turun tiedot ovat käsillä eli 1506 = 26.10.1952-22.4.1954, 19.3.1954-29.10.1954, 4.12.1954-xx.9.1956, 1507 = 5.11.1952-31.5.1953 ja 1509 = 1.6.1954-30.6.1956. 1506 oli korjauksessa ajat 30.7.53-5.11.53, 20.9.55-28.10.55 ja 1507 ajan 16.4.53-15.5.1953 sekä 1509 ajat 2.6.54-21.6.54, 24.11.54-23.12.54, 4.1.55-28.1.55, 18.4.55-12.5.55 ja 24.10.55-22.11.55. Enimmäkseen Turun Dm3:lla ajettiin paikallisjuna Turusta Paimioon ja Saloon, Kyrölle ja Loimaalle sekä Naantaliin ja Uuteenkaupunkiin. Muutaman kerran ne pääsivät tilapäisesti pikajuniin: 1954: 1506 = 476km ja 1509 = 65km sekä 1955: 1506 = 256km. Kuvan Dm3 ei siis koskaan käynyt Turussa, mutta en muista ulkoa missä se ehti toimia.
kuva 09.10.2009 12:26 Oskari Kvist  
  Asialla on tietty hyvätkin puolensa, n. viiden vuoden vaihtoväli ledeillä, ja ledien säteilykulma on luonnostaan n. 30 astetta.