Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.09.2009 17:27 Tero Korkeakoski  
  Mites tuo lista sitten jatkuu tuon Ounaskosken jälkeen? Myös Vuosaaren metrosilta taitaa kuulua noiden pisimpien joukkoon... Harmillista että muuten kattavasta Wikipediasta ei taida löytyä listaa noista.
kuva 28.09.2009 17:27 Petri Koskela  
  Kuvan yksilö lienee TKt48-185 joka on valmistettu kyseisessä tehtaassa niinkin myöhään kuin 1957.
kuva 28.09.2009 17:18 Eljas Pölhö  
  Esitteen sivuilla 10-11 on komeita kaksikerrosmoottorivaunuja http://www.alaskarails.org/fp/passenger/751/dmu.pdf
kuva 28.09.2009 17:16 Antti-Matti Hartikainen  
  Talven ajaksi pitäisi tulla läpiajettavaan kuntoon viidenkympin nopudelle ja keväällä olisi kait nopeuden nosto kahdeksaankymppiin. Yleensähän se 4075 on talven aikana kulkenut ja sellutehtaan pyörähtäessä vuodenvaihteessa käyntiin jotain liikennettä luulisi olevan. Ja kuvaajan piikkinen moottoriresiinahan se siellä :)
kuva 28.09.2009 17:11 Eljas Pölhö  
  Kanadassa ja USAssa näyttäisi yleinen korkeus olevan noin 4,9m luokkaa ja vain poikkeuksellisesti 6,0m. Suomalaiset taisi olla 5,2m. Tässä jotain yleisiä malleja http://en.wikipedia.org/wiki/Bilevel_car
kuva 28.09.2009 16:55 Heikki Itävuo  
  Tämähän on varsinainen löytö! Olisiko tarkempia tietoja?
kuva 28.09.2009 16:42 Tuukka Ryyppö  
  Totta, totta. Eurooppakeskeiseen ajatteluun taas syyllistyin, kun jätin sanan "euroopassa" kirjoittamatta. Jenkkikakskerrosvaunut ovat todella vielä isompia kuin suomalaiset. Mulla ei ole muista tietoa, eikä myöskään oikein hajua, että mistä sitä tietoa lähteä hakemaan. Onko jossain muuallakin kuin jenkkilässä noita jättivaunuja?
kuva 28.09.2009 16:05 Anton Carlsson  
  No ei nyt sameja millään ledinäytöillä pidä pilata!
kuva 28.09.2009 15:58 Tunnus poistettu  
  Muuten ei hirtetty, ammuttiin.
kuva 28.09.2009 15:56 Tunnus poistettu  
  Sattui tuo kuva pomppaamaan esille juuri nyt. Eikö tuon laivan nimilitaniakin jo ruoki vanhaa taikauskoa, että laivan nimen muuttaminen tuo onnettomuutta.
kuva 28.09.2009 15:36 Olli Aalto  
  Onhan se kauko-ohjauksen ja JKV:n rakennus kohtapuoliin jo valmis. Ei JKV:llä ja laitureilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa, koita nyt erottaa ne toisistaan.
kuva 28.09.2009 15:32 Joni Lahti  
  Suomessa ei vastaavia "palveluammatteja" voisi edes kuvitella. Ei ole enää hissityttöjä, lankkipoikia tai puominvartijoita. Jos olisi, olisiko sitten puominvartijoita, ylipuominvartijoita, johtavia puominvartijoita jne? Ja olisiko heillä Suomen puominvartijoiden ammattiliitto tai tavallisilla omansa ja akateemisilla vartijoilla omansa?
kuva 28.09.2009 15:19 Petri Nummijoki  
  Kiitos näistä tiedoista.
kuva 28.09.2009 15:08 Teemu Halttunen  
  Siinähän olisi VR:lle yksi työpaikka tuohon. Mies vain puomeja nlaskemaan ja nostamaan. Ja vielä yksi valoiset LME:t, niin Todella hieno olisi.
kuva 28.09.2009 15:00 Joona Kärkkäinen  
  USA.
kuva 28.09.2009 14:58 Tomi Lapinlampi  
  Maailmalta löytyy selvästi kotimaisia Ed(fs)-vaunuja korkeampia kaksikerrosvaunuja. Kukas jaksaisi koota tähän listan niistä? Tuukka? :)
kuva 28.09.2009 14:38 [Tunnus poistettu]  
  Tuukka hyvä, eiköhän tuosta kuvasta näe vain sen kuinka korkeita keskieurooppalaiset kaksikerrosvaunut ovat verrattuna sikäläiseen sähköveturiin ;^P
kuva 28.09.2009 14:30 Markus Räsänen  
  Ja jos palataan itse asiaan, niin JKV:n rakentaminen tai siis Kausalan ja Korian laiturien rakentaminen olisi pitännyt aikataulujen mukaan jo alkaa (1.9.09), mutta vielä ei ole mitään näkynnyt. Eli hanke menee joidenkin asioiden osalta myöhässä?
kuva 28.09.2009 14:02 Eljas Pölhö  
  Kyllä siellä on ollut veturitehdas vuodesta 1919 (1. veturi 1922): Pierwsza Fabryka Lokomotyw w Polsce SA, Chrzanów. Saksalaiskaudella 1940-45 se oli Oberschlesische Lokomotivwerke AG Kattowitz, OBERLOK Werk Krenau. Toisen maailmansodan jälkeen tunnettu lyhenteellä FABLOK. Tarkka nimi on vaihdellut useasti, mutta 90-luvulla se oli Fabryka Maszyn Budowlanych i Lokomotyw S.A., BUMAR-FABLOK, Chrzanow. Vuoteen 1999 mennessä siellä oli valmistettu noin 8700 veturia valmistusnumeroiden mennessä jo vähän yli 10500:n.
kuva 28.09.2009 13:44 Eljas Pölhö  
  Minun muistiinpanoni tuolta ajalta ovat aika hatarat ja satunnaiset. Lisäksi suuren osan tein Turisteihin, jotka sitten möin SRHS:n huutokaupoissa. 10.7.61 P75 veturi oli Hr1 1007, 40 aks, Hy-Ri (12,53km) 11min 43s, Ri-Lh (58,86km) 48min 29s, Lh-Kausala (39,27km) 31min 19s ja Kausala-Kv (22,11km) 18min 39s. Lappilan ja Järvelän välillä oli ratatöitä ja 5,90km:n matkaan meni 8min 28s. Nopein asemaväli oli Mommila-Lappila 6,28km 3min 30s = 107,6km/h. Tammikuulta 1962 löytyy merkintä P75 nyt Hr12. Kesältä 1962 löytyy merkintä, että seuraavat junat ovat olleet Hr1: P5, P6, P9, P10, P11, P12, H15, H16, P81, P82 ja TK1077. P82 kohdalla lisäys marraskuussa Hr12. P75 venäläisten vaunujen kanssa löytyy yksi nopeustaulukko: 6 suomalaista+4 venäläistä vaunua, 23.9.1958 veturi Pr1 1803. Ratatöiden takia myöhään jäänyt juna ajoi hirmuista vauhtia Järvelästä Lahteen ja Lahdesta Kausalaan. Jr-Hr (12,20km) 6min 23s (114,7km/h), Hr-Okeroinen (9,14km) 4min 14s (129,5km/h), Ukä-Mankala (9,42km) 4min 41s (120,7km/h). Jukka Nurminen mittasi tämän ajon. Veturi ja Jukka palasivat junassa P2, minkä suurin nopeus oli n. 110km/h.
kuva 28.09.2009 13:40 Johannes Erra  
  Käsittääkseni tarkastusnumeroista vetureiden päissä on DB:llä tarkoitus luopua vähitellen. Kaikesta päätellen tarkastusnumeroita poistellaan keuloilta ainoastaan maalausten yhteydessä, kun suurimmasta osasta kalustoa sellaiset yhä löytyvät.
kuva 28.09.2009 13:14 Topi Lajunen  
  Kyllähän Junatien silta on ihan täysin rautatiesilta, kulkeehan sen yli rautatie. Sillähän ei saa olla merkitystä, että juridisista syistä tätä Helsingin omistamaa yksityisrautatietä ei kutsuta rautatieksi, vaikka teknisesti se täysin sellainen on. Aikoinaan on vain sanakikkailulla saatu metro erotettua muista rautateistä, jotta siellä ei tarvitse noudattaa rautateiden lainsäädäntöä.
kuva 28.09.2009 13:11 Markus Räsänen  
  juu...vasta kun tavasi nimen, niin sitten se meni oikein. Olo on kuin peruskoulun 1. kun osasi kirjoittaa oman nimensa ja siitä on aikaa muutama vuosi, tarkkaanottaen vuosi oli -91.
kuva 28.09.2009 12:59 Tuukka Ryyppö  
  Tästä kuvasta näkee hyvin, miten Suomessa kaksikerrosvaunut ovat korkeampia kuin muualla.
kuva 28.09.2009 12:55 Tuukka Ryyppö  
  Berliinissä on ainakin Ostbahnhofilla, muistaakseni myös Lichtenbergissä fläpätit asemahallin yleisnäyttöinä. Zoolla ja HBf:llä on pikselinäytöt. Gesundbrunnenilla ei kai yleisnäyttöä ole, eikä taida olla Südkreuzillakaan.
kuva 28.09.2009 12:39 Petri Nummijoki  
  Aikataulujen veturisarjamerkinnäthän eivät välttämättä kerro mitään mutta lauantaisin ja talvikaudella 1960-1961 oli P75 luultavasti raskaampi kuin P1, joten Hr12-veturin käyttäminen P75:ssa olisi ollut tässä mielessä loogista. Lisäksi olisi vielä sekin etu, että Kouvolaan jäisi enemmän kääntöaikaa P2:lla suoritettavaa paluuta varten.
kuva 28.09.2009 12:28 Pirkko Alanen  
  Osasithan! :D
kuva 28.09.2009 12:24 Markus Räsänen  
  ..anteeksi Pirkko, en osaa kirjoittaa näköjään noin vaikeata lahkon nimeä.
kuva 28.09.2009 12:19 Petri Nummijoki  
  Syksy 1961 sopisi hyvin ajankohdaksi, jolloin P75 on muuttunut vakituisesti Hr12-vedolle. Mutta kiinnostaisi, että onko P75:ta vedetty tietyissä tilanteissa Hr12-veturilla tai Nohabilla jo aikaisemmin? Lähinnä siis tilanteet, jolloin juna oli normaalia huomattavasti raskaampi (lauantaisin Imatralle kulkevien vaunujen vuoksi ja/tai talvikaudella 1960-61 Moskovan vaunujen takia). Jo kesän 1961 aikataulussa on P75:n vetovoimaksi merkitty "Hr1, Hr12" ja P1:n aikataulussa vastaavasti "Hr12, Hr1", josta voisi tulkita aikataulusuunnittelijan ajatelleen, että pääsääntöisesti P1 olisi Hr12-vetoinen ja P75 Hr1-vetoinen mutta tilanteen vaatiessa veturit saattoivat mennä Kouvolaan myös päinvastoin.
kuva 28.09.2009 11:33 Eljas Pölhö  
  Jos muistan oikein, niin Hr12 tuli P75:een syksyllä 1961. Muistini on kyllä vähän turhan epävarma lähde tarkkojen vuositietojen lähteeksi. Edelliseltä talvelta minulla ei ole mitään muistikuvaa P75:stä eikä käsillä ole mitään muistia piristävää dokumenttia.
kuva 28.09.2009 11:25 Eljas Pölhö  
  Junapainotaulukot olivat Aikataulukirjan A-osassa. Mikä tahansa aikataulukausi 60-luvulta kertoisi sen. Minulla vain ei ole yhtään ainakaan täällä.
kuva 28.09.2009 10:41 Juha Kutvonen  
  Junien kohtaus ja lisätietoa tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/19276
kuva 28.09.2009 09:03 Jukka-Pekka Manninen  
  Kävipä aikojen muutosta osuvasti kuvaava lukihärö: "Netti on täynnä tupakkaa..."
kuva 28.09.2009 08:39 Petri Nummijoki  
  Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä oli tuohon aikaan 43 kg:n kiskot lukuunottamatta muutaman kilometrin osuutta toisessa raiteessa Riihimäen pohjoispuolella, joka oli 60 kg:n kiskoilla varustettua rataa. Riihimäen ja Hämeenlinnan väli vaihdettiin 54 kg:n kiskoille vasta 60-luvun puolivälissä. Sen sijaan Hämeenlinna-Tampere saatiin vaihdettua 54 kg:n kiskoille kevääseen 1961 mennessä, joten luultavasti Hr12-vetureiden nopeusrajoitus nousi Hämeenlinnan ja Toijalan välillä pian tämän määräyksen jälkeen. Toisaalta Haapamäen radalla Hr12-vetureiden nopeus pudotettiin kohta arvoon 80 km/h. Millähän veturilla P75 ajettiin talvikautena 1960-61, kun Moskovan vaunut kulkivat siinä eivätkä P1:ssä? Syksyllä 1961 olivat P1 ja P75 ilmeisesti jo molemmat Hr12-vetoisia, kun kolmennen tilauserän Hr12-vetureita (numerosta 2220 alkaen) saatiin liikenteeseen.
kuva 28.09.2009 08:36 Pirkko Alanen  
  Grröhm... Ku Klux Klan pyydän.
kuva 28.09.2009 07:53 Pekka Porkkakoski  
  Junatien silta ei ole rautatiesilta vaan metrosilta :-) Se on 1524 mm kiskoliikennettä kannattelevista silloista neljänneksi pisin. Pituusjärjestys on (kansien keskilinjojen yhteenlasketut pituudet) nähdäkseni näin: Kytömaan risteyssilta oikoradan alussa, Piijoen silta Martsarin radalla, Luhdanmäen silta oikoradalla, Junatien metrosilta, tämä Markkulan silta ja sitten "viidentenä" joko Tornionjoen silta, tai jos sitä ei hyväksytä Suomessa olevaksi, Ounaskosken silta Rovaniemellä.
kuva 28.09.2009 07:48 Timo Salminen  
  Ks. https://vaunut.org/kuva/34845 .
kuva 28.09.2009 07:32 Petri Nummijoki  
  Pudotettiinkohan junapainoja myöhemmin, kun vaunuista poistettiin kardaani ja vain telin toinen akseli jäi vetäväksi?
kuva 28.09.2009 07:16 Joona Kärkkäinen  
  Vaihteissa käytetään nykyisinkin hyvin paljolti puupölkkyjä.
kuva 28.09.2009 07:08 Tero Korkeakoski  
  Mikähän mahtaa olla tuo kolmanneksi pisin silta? Olen itse ollut siinä uskossa että se on tämä...
kuva 28.09.2009 01:34 Riku Outinen  
  Eiköhän traafiikkia ole odotettavissa kotvan kuluttua kun Kouvola-Koria välin opastinten käyttöönotto alkaa.
kuva 28.09.2009 01:17 Timo Valtonen  
  Nortin hinta ennen Hurun kyljissä mainostettua hintaa oli 2.18 mk. Sillä hinnalla aloitin nortin polton.
kuva 28.09.2009 01:12 Markus Räsänen  
  Kaikki Kouvola-Koria välin uudet opastimet olivat kesän alussa ilman huppuja, sitten tolpat laskettiin alas vähäksi aikaa ja nostettiin uudelleen pystyyn ja huputettiiin. Ja nyt huput on poistettu, mutta mikään ei ole vielä toiminnassa? Eikä enää Heinäkuun jälkeen ole VR:n miehet hyppineet radalla Korian sillan kohdalla, jossa oli kesällä aikamoinen trafiikki, nimenomaan uusien opastimien "kaapissa"!
kuva 28.09.2009 00:32 Tapio Muurinen  
  Muutamia vanhoja aikatauluja löytyi. Esimerkiksi 1950-luvulla Sallaan ajettiin yhdysliikennelinja-autolla Kemijärveltä. 1940-luvun henkilöjunaliikenteestä sodan jälkeen ei ole tietoa. Mutta Kelloselkään suunniteltiin kääntöpöytää, kuoppakin kaivettiin. Lättähatuilla ajettiin tänne 1961-67. Toinen vuoroista H665/666 ajoi Oulusta saakka. Kuljettaja ja rahastaja yöpyivät Kelloselän toimistohuoneessa. Autopikajunakokeilu Sallaan, oliko se 1980- vai 90-luvulla, tyssäsi heti kohta alettuaan. Paikalliset matkailuyrittäjät, ja ehkä kuntakin, olivat sponsoreina, mutta hiihtoturistit eivät jääneetkään Sallaan, vaan painuivat Kuusamoon.
kuva 28.09.2009 00:20 Tuomas Pätäri  
  Siinähän olisi RHK:lle valmiit rakennepiirustukset! :) En nyt ota kantaa siihen, olisiko Suomessa tarvetta tällaiselle. Siihen voin kyllä ottaa kantaa, että koko rakenne olisi toteutettavissa myös betonista.
kuva 28.09.2009 00:19 Jani Aas  
  Tuolla Hampurissa oli laitureiden yläpuolisella tasanteella muutens kanssa sellainen iso fläpäti-fläp näyttö.Sinänsä asiallinen ja kiva ilmestys.
kuva 28.09.2009 00:09 Tuomas Pätäri  
  Eihän niitä kaikkia voi hetkessä nostaa pystyyn käyttöön otettaessa. Onhan niissä nuo viralliset pätemättömyysmerkit, joten kuskit kyllä osaavat olla ottamatta niitä huomioon. Outoa tuossa lähinnä oli se huputtaminen, Korialta länteen on uusia (pätemättömiä) opastimia lukemattomia joita ei mielestäni ole huputettu missään vaiheessa.
kuva 28.09.2009 00:02 Eljas Pölhö  
  Näkyy siellä päiväys 14.3.60 ja Käskylehti 12 vuodelta 1960. Ei vielä saanut ajaa Kokkolaan eikä Turkuun, minne myös oli erikoisnopeusrajotuksia. Riihimäen ja Kouvolan välillä oli tuolloin paljon ratatöitä, kiskonvaihtoa ja taisi olla jotain pieniä kaarteiden oikaisujakin. Sn 80 tuo myös mahdollista lisäsyytä siihen, miksi esim P75/76 ja P11/12 jatkoivat Hr1-vedolla vielä pitkään sen jälkeen kun esim P67 oli muuttunut Hr12:lle. P67 tuli Hyvinkäälle ensin dieselvedolla, ja sitten perässä minun junani P75 höyryllä, mikä pettymys vielä kesällä 1961. Erinomaisen mielenkiintoinen dokumentti.
kuva 27.09.2009 23:55 Tuukka Ryyppö  
  Tuhrustelin kuvan havainnollistamaan: http://koti.mbnet.fi/tuukkar/juna.png . Ajatuksena siis, että yksikerrosvaunujen lattia on luultavasti liian korkealla. Punainen tarkoittaa saranaa, oranssi betonia, keltainen metallia/lasia/muuta kevyttä rakennetta. Loput värikoodit tajunnette. Päätyovien tulisi olla molempien kerrosten korkuiset. Tällöin yksi- ja kaksikerrosvaunujen rajapinnan kohdalla tulisi jotenkin blokata kaksikerrosvaunun päädyn ylin osa. Mahdollista olisi myös kaksiosaisen oven tekeminen, jolloin ylempi ovi olisi paljon matalampi kuin varsinainen yläkerta. Kaksikerroksisen läpikuljettavuuden kanssa sitten sekä alempi että ylempi ovi avattaisiin, jolloin käytännössä koko pääty olisi avoinna.
kuva 27.09.2009 23:44 Tapio Muurinen  
  Näköjään turvakiskoja on käytetty silloilla jo tuolloin. Vasemmalla oleva puurakennus on kait vartiotupa. Minun isäni oli vartioimassa samaista jokea tästä n. 15 km luoteeseen. Hän oli partiomatkalla 26.11.1939, sunnuntai-iltapäivänä, kun Suomen kohtalonhistoriaan alettiin kirjoittaa uusia sivuja.
kuva 27.09.2009 23:40 Markus Räsänen  
  On aika outoa (minun mielestäni) että ensin opastimet nostetaan pystyyn, annetaan seistä muutama viikko ja sitten huputetaan ja kohta otetaan huput pois, vaikka opastimet ovat pimeinä. Eikö tällaisesta ole haittaa veturien kuljettajille?