|
|
28.09.2009 17:27 | Tero Korkeakoski | ||
| Mites tuo lista sitten jatkuu tuon Ounaskosken jälkeen? Myös Vuosaaren metrosilta taitaa kuulua noiden pisimpien joukkoon... Harmillista että muuten kattavasta Wikipediasta ei taida löytyä listaa noista. | ||||
|
|
28.09.2009 17:27 | Petri Koskela | ||
| Kuvan yksilö lienee TKt48-185 joka on valmistettu kyseisessä tehtaassa niinkin myöhään kuin 1957. | ||||
|
|
28.09.2009 17:18 | Eljas Pölhö | ||
| Esitteen sivuilla 10-11 on komeita kaksikerrosmoottorivaunuja http://www.alaskarails.org/fp/passenger/751/dmu.pdf | ||||
|
|
28.09.2009 17:16 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Talven ajaksi pitäisi tulla läpiajettavaan kuntoon viidenkympin nopudelle ja keväällä olisi kait nopeuden nosto kahdeksaankymppiin. Yleensähän se 4075 on talven aikana kulkenut ja sellutehtaan pyörähtäessä vuodenvaihteessa käyntiin jotain liikennettä luulisi olevan. Ja kuvaajan piikkinen moottoriresiinahan se siellä :) | ||||
|
|
28.09.2009 17:11 | Eljas Pölhö | ||
| Kanadassa ja USAssa näyttäisi yleinen korkeus olevan noin 4,9m luokkaa ja vain poikkeuksellisesti 6,0m. Suomalaiset taisi olla 5,2m. Tässä jotain yleisiä malleja http://en.wikipedia.org/wiki/Bilevel_car | ||||
|
|
28.09.2009 16:55 | Heikki Itävuo | ||
| Tämähän on varsinainen löytö! Olisiko tarkempia tietoja? | ||||
|
|
28.09.2009 16:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Totta, totta. Eurooppakeskeiseen ajatteluun taas syyllistyin, kun jätin sanan "euroopassa" kirjoittamatta. Jenkkikakskerrosvaunut ovat todella vielä isompia kuin suomalaiset. Mulla ei ole muista tietoa, eikä myöskään oikein hajua, että mistä sitä tietoa lähteä hakemaan. Onko jossain muuallakin kuin jenkkilässä noita jättivaunuja? | ||||
|
|
28.09.2009 16:05 | Anton Carlsson | ||
| No ei nyt sameja millään ledinäytöillä pidä pilata! | ||||
|
|
28.09.2009 15:58 | Tunnus poistettu | ||
| Muuten ei hirtetty, ammuttiin. | ||||
|
|
28.09.2009 15:56 | Tunnus poistettu | ||
| Sattui tuo kuva pomppaamaan esille juuri nyt. Eikö tuon laivan nimilitaniakin jo ruoki vanhaa taikauskoa, että laivan nimen muuttaminen tuo onnettomuutta. | ||||
|
|
28.09.2009 15:36 | Olli Aalto | ||
| Onhan se kauko-ohjauksen ja JKV:n rakennus kohtapuoliin jo valmis. Ei JKV:llä ja laitureilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa, koita nyt erottaa ne toisistaan. | ||||
|
|
28.09.2009 15:32 | Joni Lahti | ||
| Suomessa ei vastaavia "palveluammatteja" voisi edes kuvitella. Ei ole enää hissityttöjä, lankkipoikia tai puominvartijoita. Jos olisi, olisiko sitten puominvartijoita, ylipuominvartijoita, johtavia puominvartijoita jne? Ja olisiko heillä Suomen puominvartijoiden ammattiliitto tai tavallisilla omansa ja akateemisilla vartijoilla omansa? | ||||
|
|
28.09.2009 15:19 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos näistä tiedoista. | ||||
|
|
28.09.2009 15:08 | Teemu Halttunen | ||
| Siinähän olisi VR:lle yksi työpaikka tuohon. Mies vain puomeja nlaskemaan ja nostamaan. Ja vielä yksi valoiset LME:t, niin Todella hieno olisi. | ||||
|
|
28.09.2009 15:00 | Joona Kärkkäinen | ||
| USA. | ||||
|
|
28.09.2009 14:58 | Tomi Lapinlampi | ||
| Maailmalta löytyy selvästi kotimaisia Ed(fs)-vaunuja korkeampia kaksikerrosvaunuja. Kukas jaksaisi koota tähän listan niistä? Tuukka? :) | ||||
|
|
28.09.2009 14:38 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuukka hyvä, eiköhän tuosta kuvasta näe vain sen kuinka korkeita keskieurooppalaiset kaksikerrosvaunut ovat verrattuna sikäläiseen sähköveturiin ;^P | ||||
|
|
28.09.2009 14:30 | Markus Räsänen | ||
| Ja jos palataan itse asiaan, niin JKV:n rakentaminen tai siis Kausalan ja Korian laiturien rakentaminen olisi pitännyt aikataulujen mukaan jo alkaa (1.9.09), mutta vielä ei ole mitään näkynnyt. Eli hanke menee joidenkin asioiden osalta myöhässä? | ||||
|
|
28.09.2009 14:02 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä siellä on ollut veturitehdas vuodesta 1919 (1. veturi 1922): Pierwsza Fabryka Lokomotyw w Polsce SA, Chrzanów. Saksalaiskaudella 1940-45 se oli Oberschlesische Lokomotivwerke AG Kattowitz, OBERLOK Werk Krenau. Toisen maailmansodan jälkeen tunnettu lyhenteellä FABLOK. Tarkka nimi on vaihdellut useasti, mutta 90-luvulla se oli Fabryka Maszyn Budowlanych i Lokomotyw S.A., BUMAR-FABLOK, Chrzanow. Vuoteen 1999 mennessä siellä oli valmistettu noin 8700 veturia valmistusnumeroiden mennessä jo vähän yli 10500:n. | ||||
|
|
28.09.2009 13:44 | Eljas Pölhö | ||
| Minun muistiinpanoni tuolta ajalta ovat aika hatarat ja satunnaiset. Lisäksi suuren osan tein Turisteihin, jotka sitten möin SRHS:n huutokaupoissa. 10.7.61 P75 veturi oli Hr1 1007, 40 aks, Hy-Ri (12,53km) 11min 43s, Ri-Lh (58,86km) 48min 29s, Lh-Kausala (39,27km) 31min 19s ja Kausala-Kv (22,11km) 18min 39s. Lappilan ja Järvelän välillä oli ratatöitä ja 5,90km:n matkaan meni 8min 28s. Nopein asemaväli oli Mommila-Lappila 6,28km 3min 30s = 107,6km/h. Tammikuulta 1962 löytyy merkintä P75 nyt Hr12. Kesältä 1962 löytyy merkintä, että seuraavat junat ovat olleet Hr1: P5, P6, P9, P10, P11, P12, H15, H16, P81, P82 ja TK1077. P82 kohdalla lisäys marraskuussa Hr12. P75 venäläisten vaunujen kanssa löytyy yksi nopeustaulukko: 6 suomalaista+4 venäläistä vaunua, 23.9.1958 veturi Pr1 1803. Ratatöiden takia myöhään jäänyt juna ajoi hirmuista vauhtia Järvelästä Lahteen ja Lahdesta Kausalaan. Jr-Hr (12,20km) 6min 23s (114,7km/h), Hr-Okeroinen (9,14km) 4min 14s (129,5km/h), Ukä-Mankala (9,42km) 4min 41s (120,7km/h). Jukka Nurminen mittasi tämän ajon. Veturi ja Jukka palasivat junassa P2, minkä suurin nopeus oli n. 110km/h. | ||||
|
|
28.09.2009 13:40 | Johannes Erra | ||
| Käsittääkseni tarkastusnumeroista vetureiden päissä on DB:llä tarkoitus luopua vähitellen. Kaikesta päätellen tarkastusnumeroita poistellaan keuloilta ainoastaan maalausten yhteydessä, kun suurimmasta osasta kalustoa sellaiset yhä löytyvät. | ||||
|
|
28.09.2009 13:14 | Topi Lajunen | ||
| Kyllähän Junatien silta on ihan täysin rautatiesilta, kulkeehan sen yli rautatie. Sillähän ei saa olla merkitystä, että juridisista syistä tätä Helsingin omistamaa yksityisrautatietä ei kutsuta rautatieksi, vaikka teknisesti se täysin sellainen on. Aikoinaan on vain sanakikkailulla saatu metro erotettua muista rautateistä, jotta siellä ei tarvitse noudattaa rautateiden lainsäädäntöä. | ||||
|
|
28.09.2009 13:11 | Markus Räsänen | ||
| juu...vasta kun tavasi nimen, niin sitten se meni oikein. Olo on kuin peruskoulun 1. kun osasi kirjoittaa oman nimensa ja siitä on aikaa muutama vuosi, tarkkaanottaen vuosi oli -91. | ||||
|
|
28.09.2009 12:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tästä kuvasta näkee hyvin, miten Suomessa kaksikerrosvaunut ovat korkeampia kuin muualla. | ||||
|
|
28.09.2009 12:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Berliinissä on ainakin Ostbahnhofilla, muistaakseni myös Lichtenbergissä fläpätit asemahallin yleisnäyttöinä. Zoolla ja HBf:llä on pikselinäytöt. Gesundbrunnenilla ei kai yleisnäyttöä ole, eikä taida olla Südkreuzillakaan. | ||||
|
|
28.09.2009 12:39 | Petri Nummijoki | ||
| Aikataulujen veturisarjamerkinnäthän eivät välttämättä kerro mitään mutta lauantaisin ja talvikaudella 1960-1961 oli P75 luultavasti raskaampi kuin P1, joten Hr12-veturin käyttäminen P75:ssa olisi ollut tässä mielessä loogista. Lisäksi olisi vielä sekin etu, että Kouvolaan jäisi enemmän kääntöaikaa P2:lla suoritettavaa paluuta varten. | ||||
|
|
28.09.2009 12:28 | Pirkko Alanen | ||
| Osasithan! :D | ||||
|
|
28.09.2009 12:24 | Markus Räsänen | ||
| ..anteeksi Pirkko, en osaa kirjoittaa näköjään noin vaikeata lahkon nimeä. | ||||
|
|
28.09.2009 12:19 | Petri Nummijoki | ||
| Syksy 1961 sopisi hyvin ajankohdaksi, jolloin P75 on muuttunut vakituisesti Hr12-vedolle. Mutta kiinnostaisi, että onko P75:ta vedetty tietyissä tilanteissa Hr12-veturilla tai Nohabilla jo aikaisemmin? Lähinnä siis tilanteet, jolloin juna oli normaalia huomattavasti raskaampi (lauantaisin Imatralle kulkevien vaunujen vuoksi ja/tai talvikaudella 1960-61 Moskovan vaunujen takia). Jo kesän 1961 aikataulussa on P75:n vetovoimaksi merkitty "Hr1, Hr12" ja P1:n aikataulussa vastaavasti "Hr12, Hr1", josta voisi tulkita aikataulusuunnittelijan ajatelleen, että pääsääntöisesti P1 olisi Hr12-vetoinen ja P75 Hr1-vetoinen mutta tilanteen vaatiessa veturit saattoivat mennä Kouvolaan myös päinvastoin. | ||||
|
|
28.09.2009 11:33 | Eljas Pölhö | ||
| Jos muistan oikein, niin Hr12 tuli P75:een syksyllä 1961. Muistini on kyllä vähän turhan epävarma lähde tarkkojen vuositietojen lähteeksi. Edelliseltä talvelta minulla ei ole mitään muistikuvaa P75:stä eikä käsillä ole mitään muistia piristävää dokumenttia. | ||||
|
|
28.09.2009 11:25 | Eljas Pölhö | ||
| Junapainotaulukot olivat Aikataulukirjan A-osassa. Mikä tahansa aikataulukausi 60-luvulta kertoisi sen. Minulla vain ei ole yhtään ainakaan täällä. | ||||
|
|
28.09.2009 10:41 | Juha Kutvonen | ||
| Junien kohtaus ja lisätietoa tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/19276 | ||||
|
|
28.09.2009 09:03 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Kävipä aikojen muutosta osuvasti kuvaava lukihärö: "Netti on täynnä tupakkaa..." | ||||
|
|
28.09.2009 08:39 | Petri Nummijoki | ||
| Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä oli tuohon aikaan 43 kg:n kiskot lukuunottamatta muutaman kilometrin osuutta toisessa raiteessa Riihimäen pohjoispuolella, joka oli 60 kg:n kiskoilla varustettua rataa. Riihimäen ja Hämeenlinnan väli vaihdettiin 54 kg:n kiskoille vasta 60-luvun puolivälissä. Sen sijaan Hämeenlinna-Tampere saatiin vaihdettua 54 kg:n kiskoille kevääseen 1961 mennessä, joten luultavasti Hr12-vetureiden nopeusrajoitus nousi Hämeenlinnan ja Toijalan välillä pian tämän määräyksen jälkeen. Toisaalta Haapamäen radalla Hr12-vetureiden nopeus pudotettiin kohta arvoon 80 km/h. Millähän veturilla P75 ajettiin talvikautena 1960-61, kun Moskovan vaunut kulkivat siinä eivätkä P1:ssä? Syksyllä 1961 olivat P1 ja P75 ilmeisesti jo molemmat Hr12-vetoisia, kun kolmennen tilauserän Hr12-vetureita (numerosta 2220 alkaen) saatiin liikenteeseen. | ||||
|
|
28.09.2009 08:36 | Pirkko Alanen | ||
| Grröhm... Ku Klux Klan pyydän. | ||||
|
|
28.09.2009 07:53 | Pekka Porkkakoski | ||
| Junatien silta ei ole rautatiesilta vaan metrosilta :-) Se on 1524 mm kiskoliikennettä kannattelevista silloista neljänneksi pisin. Pituusjärjestys on (kansien keskilinjojen yhteenlasketut pituudet) nähdäkseni näin: Kytömaan risteyssilta oikoradan alussa, Piijoen silta Martsarin radalla, Luhdanmäen silta oikoradalla, Junatien metrosilta, tämä Markkulan silta ja sitten "viidentenä" joko Tornionjoen silta, tai jos sitä ei hyväksytä Suomessa olevaksi, Ounaskosken silta Rovaniemellä. | ||||
|
|
28.09.2009 07:48 | Timo Salminen | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/34845 . | ||||
|
|
28.09.2009 07:32 | Petri Nummijoki | ||
| Pudotettiinkohan junapainoja myöhemmin, kun vaunuista poistettiin kardaani ja vain telin toinen akseli jäi vetäväksi? | ||||
|
|
28.09.2009 07:16 | Joona Kärkkäinen | ||
| Vaihteissa käytetään nykyisinkin hyvin paljolti puupölkkyjä. | ||||
|
|
28.09.2009 07:08 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikähän mahtaa olla tuo kolmanneksi pisin silta? Olen itse ollut siinä uskossa että se on tämä... | ||||
|
|
28.09.2009 01:34 | Riku Outinen | ||
| Eiköhän traafiikkia ole odotettavissa kotvan kuluttua kun Kouvola-Koria välin opastinten käyttöönotto alkaa. | ||||
|
|
28.09.2009 01:17 | Timo Valtonen | ||
| Nortin hinta ennen Hurun kyljissä mainostettua hintaa oli 2.18 mk. Sillä hinnalla aloitin nortin polton. | ||||
|
|
28.09.2009 01:12 | Markus Räsänen | ||
| Kaikki Kouvola-Koria välin uudet opastimet olivat kesän alussa ilman huppuja, sitten tolpat laskettiin alas vähäksi aikaa ja nostettiin uudelleen pystyyn ja huputettiiin. Ja nyt huput on poistettu, mutta mikään ei ole vielä toiminnassa? Eikä enää Heinäkuun jälkeen ole VR:n miehet hyppineet radalla Korian sillan kohdalla, jossa oli kesällä aikamoinen trafiikki, nimenomaan uusien opastimien "kaapissa"! | ||||
|
|
28.09.2009 00:32 | Tapio Muurinen | ||
| Muutamia vanhoja aikatauluja löytyi. Esimerkiksi 1950-luvulla Sallaan ajettiin yhdysliikennelinja-autolla Kemijärveltä. 1940-luvun henkilöjunaliikenteestä sodan jälkeen ei ole tietoa. Mutta Kelloselkään suunniteltiin kääntöpöytää, kuoppakin kaivettiin. Lättähatuilla ajettiin tänne 1961-67. Toinen vuoroista H665/666 ajoi Oulusta saakka. Kuljettaja ja rahastaja yöpyivät Kelloselän toimistohuoneessa. Autopikajunakokeilu Sallaan, oliko se 1980- vai 90-luvulla, tyssäsi heti kohta alettuaan. Paikalliset matkailuyrittäjät, ja ehkä kuntakin, olivat sponsoreina, mutta hiihtoturistit eivät jääneetkään Sallaan, vaan painuivat Kuusamoon. | ||||
|
|
28.09.2009 00:20 | Tuomas Pätäri | ||
| Siinähän olisi RHK:lle valmiit rakennepiirustukset! :) En nyt ota kantaa siihen, olisiko Suomessa tarvetta tällaiselle. Siihen voin kyllä ottaa kantaa, että koko rakenne olisi toteutettavissa myös betonista. | ||||
|
|
28.09.2009 00:19 | Jani Aas | ||
| Tuolla Hampurissa oli laitureiden yläpuolisella tasanteella muutens kanssa sellainen iso fläpäti-fläp näyttö.Sinänsä asiallinen ja kiva ilmestys. | ||||
|
|
28.09.2009 00:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Eihän niitä kaikkia voi hetkessä nostaa pystyyn käyttöön otettaessa. Onhan niissä nuo viralliset pätemättömyysmerkit, joten kuskit kyllä osaavat olla ottamatta niitä huomioon. Outoa tuossa lähinnä oli se huputtaminen, Korialta länteen on uusia (pätemättömiä) opastimia lukemattomia joita ei mielestäni ole huputettu missään vaiheessa. | ||||
|
|
28.09.2009 00:02 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyy siellä päiväys 14.3.60 ja Käskylehti 12 vuodelta 1960. Ei vielä saanut ajaa Kokkolaan eikä Turkuun, minne myös oli erikoisnopeusrajotuksia. Riihimäen ja Kouvolan välillä oli tuolloin paljon ratatöitä, kiskonvaihtoa ja taisi olla jotain pieniä kaarteiden oikaisujakin. Sn 80 tuo myös mahdollista lisäsyytä siihen, miksi esim P75/76 ja P11/12 jatkoivat Hr1-vedolla vielä pitkään sen jälkeen kun esim P67 oli muuttunut Hr12:lle. P67 tuli Hyvinkäälle ensin dieselvedolla, ja sitten perässä minun junani P75 höyryllä, mikä pettymys vielä kesällä 1961. Erinomaisen mielenkiintoinen dokumentti. | ||||
|
|
27.09.2009 23:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuhrustelin kuvan havainnollistamaan: http://koti.mbnet.fi/tuukkar/juna.png . Ajatuksena siis, että yksikerrosvaunujen lattia on luultavasti liian korkealla. Punainen tarkoittaa saranaa, oranssi betonia, keltainen metallia/lasia/muuta kevyttä rakennetta. Loput värikoodit tajunnette. Päätyovien tulisi olla molempien kerrosten korkuiset. Tällöin yksi- ja kaksikerrosvaunujen rajapinnan kohdalla tulisi jotenkin blokata kaksikerrosvaunun päädyn ylin osa. Mahdollista olisi myös kaksiosaisen oven tekeminen, jolloin ylempi ovi olisi paljon matalampi kuin varsinainen yläkerta. Kaksikerroksisen läpikuljettavuuden kanssa sitten sekä alempi että ylempi ovi avattaisiin, jolloin käytännössä koko pääty olisi avoinna. | ||||
|
|
27.09.2009 23:44 | Tapio Muurinen | ||
| Näköjään turvakiskoja on käytetty silloilla jo tuolloin. Vasemmalla oleva puurakennus on kait vartiotupa. Minun isäni oli vartioimassa samaista jokea tästä n. 15 km luoteeseen. Hän oli partiomatkalla 26.11.1939, sunnuntai-iltapäivänä, kun Suomen kohtalonhistoriaan alettiin kirjoittaa uusia sivuja. | ||||
|
|
27.09.2009 23:40 | Markus Räsänen | ||
| On aika outoa (minun mielestäni) että ensin opastimet nostetaan pystyyn, annetaan seistä muutama viikko ja sitten huputetaan ja kohta otetaan huput pois, vaikka opastimet ovat pimeinä. Eikö tällaisesta ole haittaa veturien kuljettajille? | ||||