|
|
30.08.2009 19:00 | Olli Aalto | ||
| Kajaanissa ei ole lähtöopastimia, eikä 25 kV sähköistystäkään. Mieleeni tulee ensimmäisenä Vaajakoski. | ||||
|
|
30.08.2009 18:53 | Tauno Hermola | ||
| On sekin nähty, että junien kohtauksessa miehittämättömällä asemalla junan konduktööri käy kääntämässä vaihteet käsin (ja hiukka kenkää avuksi, kun vaihde ei ollut oikein yhteistyöhaluinen ;)) | ||||
|
|
30.08.2009 18:48 | Olavi Huotari | ||
| Todella hienosti toteutettu verrokki! | ||||
|
|
30.08.2009 18:41 | Joni Lahti | ||
| Linkissä olevassa rainassa ”Pieni Punainen” on serpentiinilenkissä Alp Grümin aseman alapuolella. Itse asema sijaitsee 2103 m korkeudella. Tämän lenkin alapuolella jossakin on Lagh da Palü –järvi, jonka pinta on 1923 m korkeudessa. Järven nimi lienee retoromaanisessa muodossaan? - Liikutaan siis korkealla ja kaarteet ovat todella tiukkoja. http://www.youtube.com/watch?v=1fkqsswJIoI | ||||
|
|
30.08.2009 18:33 | Antti Vimpari | ||
| Kyllähän tuo näkymä voisi olla soviteltavissa Kajaanin asema-alueen pohjoispääksi. | ||||
|
|
30.08.2009 16:11 | Aki Leppänen | ||
| Vaikka tuosta tulee vähintään pari kertaa viikossa mentyä ohi niin en muista että oisin koskaan osunut samaan aikaan kun veturi on sisällä. | ||||
|
|
30.08.2009 15:40 | Pasi Utriainen | ||
| Tämä T4477 ei ole ollut kulussa. Sen sijaan junat T4471 ja T4473 voivat olla kulussa, lähtöajat Kemiralta puolen yön aikoihin ja aamuviideltä (tästä kuulohavaintoja). Nämä ovat myös näitä pasutejunia. Paluujuna, minkä olet havainnut on ilmeisesti T4476 (lähtöaika Kokkolasta 16.28). | ||||
|
|
30.08.2009 15:04 | Jorma Pylväs | ||
| Kyllä juna on kulkenut tästä ohi n.18.45 taas jo kahden viikon ajan itää kohti kahdella veturilla.Lienee samasta junasta kyse.Kun on tullut seurattua tätä Iisalmen radan liikennettä jo reilut 50 vuotta. | ||||
|
|
30.08.2009 13:17 | Heikki Itävuo | ||
| Move51. | ||||
|
|
30.08.2009 11:31 | Tapio Muurinen | ||
| Ensimmäisen kerran näin nämä "kriisiakojen pelastajat" 1973 junan ikkunasta. Olin tuolloin Kiuruvedellä maastotöissä kesäharjoittelijana. Kotimatkat "etelään" matkustin yleensä yöjunalla, vaikka oli minulla jo ensimmäinen autokin, Fiat 850. - "Noihin täytyy käydä tutustumassa tarkemmin kameran kanssa". Taisi olla vasta vuosia myöhemmin, jotain 1979-80, kun ohikulkumatkalla päätin mennä aitauksen sisäpuolelle kuvailemaan, vaikka sellainenhan oli ilman lupaa ankarasti kielletty "edesvastuun uhalla". Veturiletkojen välissä kuljeskellessani kuulin, kuinka letkan toisella puolella lähestyy vartiomies. Jähmetyin paikalleni jonkun tenderin akselin kohdalle. Vartiomies jatkoi ohi samaa vauhtia. Hetken odottelin - samalla lähestyi etelästä pitkä tavarajuna, jonka melun suojassa syöksyin lähimmän piikkilanka-aidan ali - huoh... Ai, ai, näinhän ei olisi saanut menetellä. - "Vartiomiehet komennettiin yleensä Kajaanista Ohenmäkeen. Ainakin kesäaikana kuljettiin väli, n. 100 km, pölkupyörillä. Pari naapurin poikaa oli myös siellä. Toinen kertoi, että oli aika onea kokemus mennä sateisena syysyönä veturiaitaukseen. Tuntui kuin veturit olisivat allapäin huokailleet synkkää kohtaloaan. Tuuli jossain kolkutti löystynyttä suojalautaa, täytyi käydä katsomassa mistä ääni tulee. Ja kaveri kertoi että tuli semmonen tunne että jos nuo veturit nyt päättävät kuitenkin lähteä jostain syystä liikkeelle niin eihän hän saa sitä millään estettyä, onkohan varmasti kaikista kaikki höyry pois, jos on jonnekin vähän jäänyt... Eihän tuollaiset rautarohjot tokene edes ampumalla ja mihin niitä pitäs ampua?" (sit. A.L.) | ||||
|
|
30.08.2009 10:29 | Jouni Hytönen | ||
| Täsmennetään sen verran, että tämä on korkein kohta, jonne junat kiipeävät pelkkiä kiskoja pitkin. Hammasratasradat ovat sitten erikseen. | ||||
|
|
30.08.2009 09:25 | Jani Hyppänen | ||
| Taitaa kuitenkin tuo Jungfraujochin asema olla 3454 metrin korkeudessa ;) Ainakin viime kesänä, kun siellä tuli piipahdettua. http://www.jungfraubahn.ch/en/desktopdefault.aspx/tabid-222//245_read-1022/ |
||||
|
|
30.08.2009 06:52 | Seppo Romana | ||
| Toukokuussa kuvasin Osg:n huoltovaunuineen, nyt en. Harmaan huoltovaunun pää näkyy T3519:n lähtöraiteelta kuvaajan suunnassa vasemmalle seuraavalla raiteella. Vaunuihin nousi miehiä kuvanottohetkellä. | ||||
|
|
29.08.2009 23:45 | [Tunnus poistettu] | ||
| En ole ainakaan nähnyt osgia turussa kesällä. Itse asiassa se oli tänään ilmestynyt ratapihalle. Se näkyy huonosti. Näetkö vasemmalla puolen noi harmaat huoltovaunut? Sielä niin näkyy tosi vähän. Tuossa näkyy vähän huoltovaunua https://vaunut.org/kuva/18595. | ||||
|
|
29.08.2009 23:35 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Toukokuussa sillä kuljetettiin muuntaja Lietoon, liekkö siitä asti ollut Turussa. Tosin en minä kyllä mitään Osgia näe tässä kuvassa, mutta kaippa se tuolla jossain on. | ||||
|
|
29.08.2009 22:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hieno kuva! :) Osg näkyy joten kuten. Kuvasitko muuten tuon osg? Tietääkö kukaan minkä takia osg on turussa? | ||||
|
|
29.08.2009 22:26 | Pasi Utriainen | ||
| Luulisin, että tyhjänä. Vaikea kuvitella mitä niillä voitaisiin tuoda Kemiralle. Tämä juna ei ole ollut kulussa elokuussa, mutta lähtöaika Kemiralta oli 17.30-20.00 välillä kesä-heinäkuussa. | ||||
|
|
29.08.2009 21:35 | Pekka Viitamäki | ||
| Pr1 766. Kiitos. | ||||
|
|
29.08.2009 20:00 | Seppo Romana | ||
| Kiitos Pauli. | ||||
|
|
29.08.2009 19:51 | Pauli Kyllönen | ||
| Ei ole Dv16 vaan Dv12. | ||||
|
|
29.08.2009 19:50 | Seppo Romana | ||
| Taustalla piippuaan kurkottaa Vr3 766. Hauska yhteensattuma. Itse kävin kuvaamassa näitä alakuloisia koneita tasan 10 päivää myöhemmin kuin Pekka. Kiitos muuten Pekka hienoista kuvista, joita tasaiseen tahtiin siirrät sivustolle. | ||||
|
|
29.08.2009 18:08 | Juuso Hyvärinen | ||
| Elokuvatähtenä kyseisessä filmissä toimi nro 622 (Hirvensalo, Iiro: Amerikkalainen näkemys Jumposta - tavaraliikenneveturi Tv2 eli Wilson. Resiina 2/1989. S. 18). | ||||
|
|
29.08.2009 17:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| Minkä numeroinen Wilski mahtoi esiintyä filmitähtenä elokuvassa Tohtori Zivaco? Filmiä kai tehtiin Pieksämäen eteläpuolella koivokkomaisemissa, kuvasivat Siperian koivikoita. | ||||
|
|
29.08.2009 17:31 | Markku Blomgren | ||
| Tämä South Ferry taitaa olla aika 'tuore' asema New Yorkissa, ainakin muistelen, että josttain JIM:n sarjassa rakennettiin juuri tätä aseman seutua. | ||||
|
|
29.08.2009 14:36 | Topi Lajunen | ||
| Tuo on ihan näppärä idea siksikin, kun Kehäradan jälkeen saattaa kalusto pyörähdellä miten päin sattuu. | ||||
|
|
29.08.2009 14:32 | Jorma Pylväs | ||
| Mutta kulkeeko nämät kontit tyhjänä Kokkolasta Siilinjärvelle?Kuka selvittäisi tarkemmin. | ||||
|
|
29.08.2009 14:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jatkanpa hieman: Sm5:n lipunmyyntiosasto on muuten Eil-rungon tapaan junan keskellä, ei siis Stadin päässä, kuten Sm1/2/4-kalustossa. | ||||
|
|
29.08.2009 14:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sm4:n koeajoista tuli mieleen Sm5:n koeajot ja siitä aasinsiltana uusi lähiksen taskari, jossa esitellään "Sm5-juna Flirtin" osastot sivuprofiilista samalla aukeamalla, jossa on esittely Sm1/2/4-junista ja Eil-rungosta. | ||||
|
|
29.08.2009 13:48 | Joni Lahti | ||
| RhB:n Juna katuliikenteessä Churissa http://www.youtube.com/watch?v=NV_R2FEolKs&feature=related ja http://www.youtube.com/watch?v=6inpNvwDx9U Ei ole raitiovaunu vaan juna, joka kulkee 1000 mm raiteilla (kuten Helsingin ratikat) ja käyttää pääosin 11 kV 16 ⅔ Hz vaihtovirtaa (322 km). Berninan linjalla St. Moritzista Tiranoon (62 km) on kuitenkin käytössä tasavirta 1000 V Jorman sanomasta syystä. – Jännite siis Churin kaduilla on aikamoisen korkea, onko se minkäänlainen turvallisuusriski? |
||||
|
|
29.08.2009 11:29 | Seppo Romana | ||
| Eljakselle pitää laittaa oma sarja. Tälläkin kertaa täsmälleen oikein. Palautan samalla tenderiin tekstin. | ||||
|
|
29.08.2009 11:16 | Tapio Muurinen | ||
| Toinen kaveruksista, 1852, kävi kokeilemassa myös Kouvolan laskumäkeä kesällä 1969. Onnistuin sen sieltä pyydystämään muutamaan kuvaruutuun. | ||||
|
|
29.08.2009 11:09 | Miikka Juhola | ||
| Tyylikäs kuva! | ||||
|
|
29.08.2009 11:06 | Perttu Karttunen | ||
| :D | ||||
|
|
29.08.2009 10:59 | Eljas Pölhö | ||
| West Virginia, USA: Cass Scenic RR. Jos tuli huti niin 581 vaihtoehtoa jäljellä (3-sylinterinen, 3-telinen Shay valmistusmäärä oli 582). Lunttasin kyllä museoveturit tästä http://www.shaylocomotives.com/surviving/SLc-Survivors.htm | ||||
|
|
29.08.2009 10:56 | Tapio Muurinen | ||
| On se jännää, miten ennen niin tavalliset asiat muuttuvat aikojen saatossa mielenkiintoisisksi, kuten tuo yllämainittu Pekka(1021)-vetoinen P10. Kaivoin kuvan esille. Junasta näkyy vain veturi ja vähän ensimmäistä vaunua, minusta se on EFi. Juna on 4.raiteella. Taustalla on 1:llä Sr12(2704)-vetoinen H16, joka lähti 10 min P10:n perään. Kummankaan lähtöä ei tullut seurattua, koska niistä ei ole mitään muistikuvaa, saati dokumenttia. | ||||
|
|
29.08.2009 10:45 | Tapio Muurinen | ||
| Katajiston Jussilla on hieno kuva kokovihreästä v.1972 https://vaunut.org/kuva/13157 Jotain 1970-luvun vaihdetta tai alkua se oli, kun punainen alkoi vihertää. Saattoi tuo viimeinen matkatavaravaunu olla vielä jonkin aikaa punainen, tai sitten ei. | ||||
|
|
29.08.2009 10:40 | Mikko J. Haaranen | ||
| Kyllähän sitä 59 vuodessa rähjääntyy - varsinkin kun kunta ei suuremmin panosta talon kunnossapitoon vaan pitää sitä vuokralla siihen asti, kun tontille löytyy jotain muuta käyttöä. Pojankoltiaiselle korkea ratapenkka tarjosi muuten melko paljon virikkeitä. Talvisin se tarjosi vauhdikkaan pulkkamäen ja kesäisin tuli heiteltyä ohi meneviä junia kivillä (hyi minua). Ja tulipa rataa käytettyä myös oikotienä koulumatkalla. |
||||
|
|
29.08.2009 10:25 | Eljas Pölhö | ||
| Timon kysymykseen vastaisin vastakysymyksellä: milloinkahan Moskovalainen lakkasi olemasta kokovihreä? Omat muistikuvat punaisista vaunuista ovat aikakaudelta 1968-70. Aiempaan pohdintaan voisi lisätä, että ensimmäisen vaunun etupään näkeminen paljastaa onko P10 saapunut vai lähdössä. Vna-Kv se oli EFi, Kv-Hki se oli CEi, ensimmäinen luokka veturia vasten. Runko matkasi toiseen suuntaan junissa P1-H771, Imatran ja Moskovan vaunujen välissä. Kouvolassa Vr1 oli kovilla, kun se veti Pm- ja Moskovan vaunut ratapihan itäpäähän ja sitten jakoi ne omille lähtöraiteilleen. | ||||
|
Kuvasarja: Lunta snadisti stadissa |
29.08.2009 10:07 | Seppo Romana | ||
| Hienoa! Tällaisia tapahtumia olisi enemmänkin dokumentoitava, Tunnelma on melkein lumin kosketeltava. | ||||
|
|
29.08.2009 09:31 | Viljami Jokinen | ||
| Kuvatekstiä lainaten: ferro-oksidipasutetta, eli pasutetta (pasute). | ||||
|
|
29.08.2009 08:50 | Timo Salminen | ||
| Milloin Moskovan-junasta tuli kokovihreä? Itse en muista siinä punaisia vaunuja. | ||||
|
|
29.08.2009 00:41 | Teemu Salonen | ||
| Sm4:t ajeli koeajoja paljon rantaradalla. Itse muistan kurkkineeni salossa koirankusetusreissulla uudenuutukaisen pupun sisuksiin. Kuinka hienolta se sillon näyttikään. Tänään kuitenki jo arkipäivää. | ||||
|
|
29.08.2009 00:06 | Eljas Pölhö | ||
| Jos junaa näkyy enemmän, niin kotimaisten määrä paljastaa onko saapuva (1 kotimainen) vai lähtevä (3-4 kotimaista) P10. 1967 Hr1 on voinut olla kummassa tahansa. | ||||
|
|
28.08.2009 23:55 | Tapio Muurinen | ||
| Minulla on myös yksi kuva, todennäköisesti vuodelta 1967, jossa P10 seisoo asemalla edessään Hr1 1021. En muista oliko se juuri saapunut, vai kohta lähdössä jatkamaan. Esimerkiksi vuonna 1966 P10 saapui Kv 12.53 ja jatkoi 13.05. Samassa "sarakkeessa" näyttää olleen myös H/P772. | ||||
|
|
28.08.2009 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Juna lähti raiteelta yksi, asemalla kolme laituriraidetta, mutta vain yksi lähtö-opastin, joten Topin arvelut lienevät varsin todennäköisiltä - eipä tullut seurattua tilannetta myöhemmin... Menkäätten seuraamaan tilannetta ensi kesänä erään matkatoimiston matkalla oikeaan (!) hotelliin - tällä kerralla turistit saivat "vapaa-kortin" lähiseudulla kulkeviin juniin, busseihin ja "vuoristo-hisseihin", SUOSITTELEN - ei Sveitsi oikeastaan sen kalliimpi ole kuin kotimaammekaan. | ||||
|
|
28.08.2009 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvin huomaa ohjaamon kattojen väristä (oikealta vasemmalle) konepajakäyntien ajankohdista, tosin 2006:sta puuttuu vielä käyntisiltojen lisäkaiteet. | ||||
|
|
28.08.2009 23:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kouvolassa liitettiin junaan Pieksämäeltä saapuneen postijunan (H772) vaunusto. Jotenkin muistelen, että kuvan kotimainen olisi kulkenut vain Vainikkalan ja Kouvolan välillä, vaikka voi se muisti pettääkin. Tämä oli Kouvolan viimeisiä vakinaisia Hr1/Tr1 (Rulla-Risto) pikajunia. P10 Kv-Hki puolestaan oli viimeisiä Hv3- ja sitten Hr1-vetoisia pikajunia Kouvolasta Helsinkiin. | ||||
|
|
28.08.2009 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva taasen Tapiolta. Tulikos juna tuolla kokoonpanolla Hesaan asti vai lisättiinkös Kouvolassa muutama kotimainen vaunu lisäksi letkaan? | ||||
|
|
28.08.2009 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa kaveri olla vain ohikulkumatkalla entisillä kotiseuduillaan. Nämä protosarjan (1851 ja 1852) veturit olivat kauan Riihimäen käytössä. Muutaman kerran tuli noustua noitakin rappuja pitkin ohjaamoon, ensimmäisen kerran 1.3.1974 kuljettajan perässä ja viimeisen kerran 18.9.1990 kavuttiin alas yksin hytistä, pian tämän jälkeen taisi Kouvola omia itselleen kaikki Dr14:t. Punainen väri on vaalentunut, kaveri saanut radio-ohjauksen ja kaksoisvalonheittäjän - miksiköhän, ainakaan aiemmin nämä eivät olleet mitään linja-vetureita, vaikka nopeus-aluevaihde (75km/h) sen saattoi teoriassa salliakkin. Koneapulaiselle nämä olivat varsin "ystävällisiä", ei tarvinnut hyppiä välissä - vapitit ja SA3:t olivat jo alunalkaen, tosin hieman erilaisin käyttökytkimin kuin nykyään. Vasta talvella 1986 taisi ilmestyä yksinajoon ensimmäinen Dv15 (1995), jossa olivat em. vempeleet asennettuina - kuinkahan nuo Kouvolan Dv15-sarjan muutamat yksilöt? | ||||
|
|
28.08.2009 22:31 | Topi Lajunen | ||
| En minäkään tiennyt, ennen kuin surffailin netissä, ja löysin tämän http://members.aon.at/sig/asr/ensigchbegriff.html ja tuon ykkösen päättelin tämän http://members.aon.at/sig/asr/ensigchzz2.html#sig:ch:richtungssignal alasivun perusteella. Ykköstä siis näyttää "Gleisnummernsignal", joka kertoo raiteen, josta lähdetään, tai johon mennään. | ||||
|
|
28.08.2009 22:15 | Topi Lajunen | ||
| Harrastetaan sitä laippa-ajoa näköjään muuallakin kuin Helsingin raitioteillä. | ||||