|
|
17.07.2009 15:31 | Teemu Sirkiä | ||
| Aikataulukirjoissa oli ennen Hy-Hnk -välillä yhdelle veturille 960 tonnia ja kolmelle veturille 2700 tonnia maksimipaino. | ||||
|
|
17.07.2009 14:29 | Markku Blomgren | ||
| Eiköhän kyseessä ole perinteinen Ein. Litterahan näkyy yleensä myös vaunujen helmapellissä eli siellä alalaidassa jommassakummassa päässä. | ||||
|
|
17.07.2009 11:36 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tyhjiähän nuo ovat, muistini mukaan yhdelle Dv12 veturille junapaino on 800 tonnia, kahdelle 1800 ja kolmelle 3200. ei nämä kyllä kovin tarkkoja ole :-) | ||||
|
|
17.07.2009 08:06 | Risto Itkonen | ||
| Vaunut olivat varmaan tyhjiä, koska junaa vetää vain yksi dreeveri. Mikä on yhden dreeverin raskain junapaino? | ||||
|
|
17.07.2009 06:28 | Juha Nieminen | ||
| No niin, napsahtihan se. Kemijärven kolmiossahan tässä ollaan, sen eteläisellä sivulla. Koskahan tästä on viimeksi kulkenut junia? Aika hyvinhän sitä osattiin tätä pohjoiseen sijoitella, ja jo ensimmäisessä vastauksessa arvattiin että on kyse kolmioraiteesta. :) | ||||
|
|
17.07.2009 02:52 | Timo Polvinen | ||
| Jopas sattui. Kirjoittelen tätä juuri tuon paikan vieressä. Päätin käydä reissullani katsomassa miltä Kemijärven kolmiossa näyttää nykyään ja päädyin juuri samoille jalansijoille. Kuvattu siis Lohelan alikulun paikkeilta Kelloselän suuntaan. | ||||
|
|
17.07.2009 01:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Mielestäni jossain paikallislehdessä on ollut jo juttuakin siitä että tuo olisi suunnitelmissa. Toteutus vaan on epävarmaa kuten koko radan olemassaolokin. | ||||
|
|
17.07.2009 01:00 | Jouni Hytönen | ||
| Taitaa olla K43-kiskot. Eipä ole aivan helppo. Voisiko olla Pitkälahdesta Kuopion läheltä? | ||||
|
|
17.07.2009 00:53 | Jouni Hytönen | ||
| Mahtaako tätä olla katsastettu missään valtiossa normaaliin liikenteeseen? Tuo numero on niin erikoinen, että ainakaan Venäjän rekisterissä tämä tuskin on. Näitä ei voi Suomessa käyttää kuin ratatyössä. Näillä seikoilla saattaa olla vaikutusta siirtotapaan. | ||||
|
|
17.07.2009 00:50 | Lari Nylund | ||
| Markku: Erikoismaalaus, jos sellaiseksi haluaa kutsua Sibelius- ja Helsinki-St.Petersburg-tekstejä, löytyy tästä InterCity-version Sibeliuksesta edelleen https://vaunut.org/kuva/54264. Mitä väritykseen tulee, niin omaa silmääni kyllä viehättää tämä yksikerroksinen punavalkoinen kokonaisuus. Makuasioita, joista ei voi kiistellä - vai voiko? | ||||
|
|
17.07.2009 00:47 | Jouni Hytönen | ||
| Ilman varmaa muistikuvaa asiasta sanoisin, että kakkosessa on infonäyttöjen ympärillä siniset kehykset kuten sarjajunissakin. | ||||
|
|
17.07.2009 00:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva ei ainakaan ole aidan takaa, vaan makasiinin kulmalta, josta löytyvät ehkä minunkin kenkieni jättämät painaumat. :) | ||||
|
|
17.07.2009 00:43 | Jouni Hytönen | ||
| Vilnasta Sestokaihin ajetaan tietääkseni modernisoidulla kolmivaunuisella DR1AM-junayksiköllä. Varsovan ja Kiovan välillä ainakin vuonna 2003 Ukrainan puolella liikuttiin 2M62-vedolla Korosteniin asti, josta sähköllä eteenpäin. Ukrainan TEP70:t ajavat maan itäosassa Harkovan ympäristössä. Liettuan kaukojunia vedetään viidellä TEP60:llä, neljällä TEP70:llä ja neljällä TEP70BS:llä. Lisäksi Kenasta tuodaan kansainväliset junat perille Vilnaan valkovenäläisillä samojen veturisarjojen edustajilla. Kaliningradin veturit eivät tule Liettuan puolelle, vaan liettualaiset ajavat Nesteroviin asti. Samoin Vilna-Pietari-junapari vedetään Daugavpilsiin asti liettualaisella veturilla. Jos Vilnan ja Riian välillä kulkisi jotain, näin olisi luultavasti myös siellä kuten ennenkin on tehty. | ||||
|
|
17.07.2009 00:35 | Lari Nylund | ||
| Ai Veijokos se kuvaili aidan takaa. Lähdin Vainikkalasta Repiniin töihin ja bongasin bongarin. | ||||
|
|
17.07.2009 00:05 | Ari Palin | ||
| Kiukainen-Säkylä -osuudelle kannattaisi tehdä sellainen muutos, että ratalinja oikaistaisiin suoraan Kauttuan ohi, jolloin vältettäisiin turha suunnan vaihto siellä. Itse Kauttuan liikennepaikalla kun ei ole muuta käyttöä nykyisellään kuin suunnan vaihtaminen. Samalla saataisiin Kauttuan ratapihan pohjoispäässä oleva tasoristeys poistettua. | ||||
|
|
16.07.2009 23:58 | Ari Palin | ||
| Jouni, kun tunnet varmaan hyvin näiden laatuvetureiden liikennöintialueet, kulkeeko niitä välillä Vilna-Sestokai tai Kiovasta Puolan suuntaan (Varsova/Przemysl) lähtevillä reiteillä? | ||||
|
|
16.07.2009 23:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ok, kiitos! Entä ykkösen ja kakkosen erot, Paulihan sanoi tätä nimenomaan ykköseksi? | ||||
|
|
16.07.2009 23:24 | Tero Korkeakoski | ||
| Kemijärveltä, siellä missä on niitä säiliöitä (asemalta pohjoiseen). | ||||
|
|
16.07.2009 23:02 | Juha Nieminen | ||
| Ei ole Äkäsjoki. Toimiva ratapiha on lähes kivenheiton päässä, ei ehkä kirjaimellisesti mutta melkein... | ||||
|
|
16.07.2009 22:17 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Liikenepaikkalistan päivitys bugittaa selvästikin. Selvitellään asiaa tarkemmin, kunhan saadaan teknikko takaisin sorvin ääreen. | ||||
|
|
16.07.2009 22:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mite olis Äkäsjoki? | ||||
|
|
16.07.2009 21:50 | Tommi Rohunen | ||
| tuola ei näy mitään kun noita tavara vaunu | ||||
|
|
16.07.2009 21:48 | Tommi Rohunen | ||
| pieni juna | ||||
|
|
16.07.2009 21:46 | Veijo Koskivirta | ||
| Niin, kyllä siinä alunperin oli Vainikkala, mitens nää tälleen muuttuvat. | ||||
|
|
16.07.2009 21:09 | Lasse Härkönen | ||
| Myös meikäläisen kuvissa on Vna muuttunut Maariaksi ( es. https://vaunut.org/kuva/56785 ), joten taannoinen lkp-listan päivitys taitaa bugittaa. | ||||
|
|
16.07.2009 20:30 | Jukka Voudinmäki | ||
| Vainikkala ja vanha Maaria? Viimeksimainittu lienee valintavirhe. | ||||
|
|
16.07.2009 19:51 | Juha Nieminen | ||
| Ei ole Otanmäessä otettu kuva... mutta ihan vielä en taida antaa lisävihjeitä. | ||||
|
|
16.07.2009 18:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika käsittämätöntä viedä junanvaunuja rekalla, mutta kaipa se kuuluu nykyrautateille. | ||||
|
|
16.07.2009 17:45 | Pirkko Alanen | ||
| Hmm... Kasvillisuus vaikuttaisi aika pohjoiselta... Voisikohan olla joku Otamäessä olleen kaivoksen "pistoja"??? (Taas täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella tehty villi arvaus!) | ||||
|
|
16.07.2009 16:48 | Juha Nieminen | ||
| Eipä ole Kolarikaan oikea vastaus... | ||||
|
|
16.07.2009 16:30 | Perttu Karttunen | ||
| Kolari - Rautuvaara / Niesa ? | ||||
|
|
16.07.2009 16:15 | Simo Porkola | ||
| Tämä on Eskolan metsäradan ensimmäisen veturin näköisversio | ||||
|
|
16.07.2009 15:26 | Lasse Härkönen | ||
| Näitä meni tänään rekkojen laveteilla kuutostietä Imatran suuntaan. Lappeenrannan kanavasillan ylittivät kahden maissa. | ||||
|
|
16.07.2009 15:14 | Juha Nieminen | ||
| Eipä ole Sotkamosta tai Lieksastakaan... | ||||
|
|
16.07.2009 13:32 | Heikki Helve | ||
| Olisiko kyseessä ratapätkä Vuokatista Sotkamon suuntaan, mitä siellä vielä on jäljellä? Tai sitten rata Lieksan aaemalta sataman suuntaan? Hyvin samalaisia paikkoja ne ovat kuin tuo kuvankin maisema. | ||||
|
|
16.07.2009 11:15 | Juha Nieminen | ||
| Ihan osuva veikkaus, mutta ei olla sillä suunnalla. | ||||
|
|
16.07.2009 09:30 | Pekka Porkkakoski | ||
| Ei noita hylättyjä entisiä pääraiteita liiemmälti ole. Simola - Raippo kolmioraiteen jäännökset tulevat mieleen. | ||||
|
|
16.07.2009 08:55 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ja kyllä tämä bunkkeriasetelma on puolustuspolitiikassa olemassa edelleen. Ei Ruotsi voisi pitää niin pientä ja alueellisesti epätasapainoista armeijaa, jos sillä ei olisi kilpenä Suomea. Suomessakaan koko maan asuttuna pysyminen ei enää ole mikään tavoite, mutta koko maan pinta-alan puolustamista pidetään itsestäänselvyytenä, koska asumattomilla korvilla ja kairoilla on suora reitti Venäjältä Suomeen. | ||||
|
|
16.07.2009 08:16 | [Tunnus poistettu] | ||
| Boden-Karungi välihä on rakennnettu 1900-luvun alussa jolloin suomi oli mitä suurimassa määrin ryssäläinen maa ja samalla äärimmäisen pelottava. Luulis myös ruottalaisten ryssänpelon olevan niinkin suuri jotta se helposti kantaa köyhän ja alkeellisen naapurimaan ylitse. Pieni suomihan ei ole ryssille mikään suuri este tulla ryövään rikas ruotti. Korkeintaan pieni hidaste vaan. | ||||
|
|
16.07.2009 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi siinä olevan puskimen kiinityspulttien reijät. | ||||
|
|
16.07.2009 01:00 | Niila Heikkilä | ||
| Mitkään lähteet eivät ainakaan suoraan tue epäilystä että suomalaisten hyökkäys länteen olisi ollut ruotsalaisten ykköspelonaihe enää 1950-1970 luvuilla. Epäsuorasti se olisi toki saattanut olla mahdollista, jos Neuvostoliitto olisi ensin miehittänyt Suomen ja tämän jälkeen pakkovärvätyllä suomalaisarmeijalla vyörynyt kohti länttä. Ruotsi oli ahtaassa raossa puolueettomuutensa puolustamisessa sodan aikana ja heti sotien jälkeen, jolloin tukea ei olisi tullut oikein miltään taholta. Yksinäisen puolustautujan puolustuskyky oli turvattava itse, kaikin mahdollisin konstein. Tuo pääosin etelä-pohjoissuuntainen tieverkko on yksi harkittu tapa toimia, ja se ei johdu pelkästään rajajoesta. Lännestä tuleva tiestö ja rataverkko oli samalla suunniteltu siten että se oli katkaistavissa nopeilla toimenpiteillä tietyissä etukäteen valituissa paikoissa. Näitä tieverkon katkaisupaikkoja on maastossa havaittavissa vieläkin. Osa maastollisista suojaustoimenpiteistä on näin nykypäivän mittapuun mukaan melkoisen ylimitoitettuja, ja hankaloittavat jollain lailla yhä arkipäivän elämää, esimerkkinä vaikkapa paikka paikoin liikenteen kannalta tarpeettoman mutkaiset radat. Jos taas mietitään mikä maa osasi bunkkerien rakentamisen kolmansien valtioiden (lue: NATO:n) hyökkäystä peläten, ensimmäisenä tulee mieleen Neuvostoliitto. Sillähän ei ollut suoranaisesti pelättävänä lähimpien naapurimaiden hyökkäystä, koska kaikki ne olivat jo kiltisti Varsovan liiton talutusnuorassa. Onneksi kylmä sota on historiaa. Ruotsalainen folkhemmet on lauhkea lammas, verrattuna 1600-luvun valloitussotiin jolloin sillä oli vaihtelevin väliajoin puoli eurooppaa hallussaan ja sodittiin aina 30 vuotta kerrallaan :) | ||||
|
|
16.07.2009 00:23 | Eljas Pölhö | ||
| Yksi helposti havaittava seikka: infotaulut ovat vaunujen keskiosassa ikkunoiden välissä kahdessa ensimmäisessä rungossa, muissa ovien vieressä. Vertaa ikkunalinjaa https://vaunut.org/kuva/44870 | ||||
|
|
16.07.2009 00:17 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ja tämän mielikuvitusta fascinoivan hekuma-aseman tila matkalla väistämättömään tuhoon on nyt se, että ikkunat ovat k i v i t e t y t . | ||||
|
|
16.07.2009 00:10 | Tomi Lapinlampi | ||
| Eivät päässeet. Dm12 4415 ajoi Varkauteen raiteelle 1 ja jäi siihen odottamaan jotain - en tiedä mitä, kenties takaa tulleen tavarajunan ohitusta. 4415 ei oikein voinut toimia edes H787:na välillä Varkaus-Joensuu, sillä vaunun toisen ohjaamon (siis Joensuun puoleisen pään) nopeusmittarissa ja kulunvalvontalaitteissa oli jonkinlaista vikaa; ajopöydällä näkyi lappunen joka tästä kertoi - ja nopeusmittari näytti tasaisesti lukemaa 130km/h vaikka vaunu oli paikallaan... | ||||
|
|
15.07.2009 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Ei paha hinta, n. 36 e. Lienee jotain Helsingin-Hämeenlinnan junareissun arvoista, mutta kokemuksena jotain muuta! | ||||
|
|
15.07.2009 23:48 | Jorma Rauhala | ||
| Olisivatkohan nuo ratojen varsien bunkkerit kuitenkin kuninkaallis-ruotsalaisten eli pohjoismaisten ns. ystäviemme raaka käsitys Suomen tasavallan finnjäveleitä ja ruotsalaisille vastenmielistä suomalaisuutta vastaan? Neuvostoliitto eli "ryssänpelko" on näiltä sijoilta vielä melko monen peninkulman takana. Jos näin ei ole, niin tiedättekö maailmassa muita maita kuin Ruotsi, jotka tekivät bunkkereita alueilleen naapurimaansa ohittaen kolmansien maiden kuvitellun uhan takia? Ruotsi on kyllä toiminut edellisessä elämässään kuin entinen Albania tai nykyinen Pohjois-Korea. | ||||
|
|
15.07.2009 23:32 | Olli Aalto | ||
| Niin on! Eikös Käärmeniementien ja Myllärinkadun tr:llä ole peräti sama nimi noissa kilvissä, Joutenlahti-Lehtoniemi molemmilla? | ||||
|
|
15.07.2009 23:26 | Joona Kärkkäinen | ||
| Pääsivätkö matkustajat varkaudessa takaisin junaan??? | ||||
|
|
15.07.2009 23:20 | Jouni Hytönen | ||
| Tänä vuonna hinta on 330 NOK. | ||||
|
|
15.07.2009 22:51 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ihan siltä varalta, että joskus alan suorittaa kalustolisenssiä: miten sen erottaa muista tästä kuvasta? | ||||
|
|
15.07.2009 22:42 | Jarkko Korhonen | ||
| Olisko konesuoja luovutettu toiselta yksilöltä, mutta miksi? | ||||