|
|
09.05.2009 18:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä muuten tekee tuo heebo tuossa keulan edessä? | ||||
|
|
09.05.2009 18:51 | Riku Outinen | ||
| Ainakin Irfanview-ohjelmassa jota itse käytän voi tallentaessa valita säilyykö EXIF-tiedot vai ei. En tiedä sitten miten muissa. | ||||
|
|
09.05.2009 18:41 | Ari Palin | ||
| Mites EXIF-tiedot saa jpg-kuvasta poistettua? Olen sitä useamman kerran yrittänyt tuloksetta, kun olen laittanut knoppikuvan. | ||||
|
|
09.05.2009 18:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyl on hiano kuva Suomen talvesta tämä :) | ||||
|
|
09.05.2009 17:43 | Perttu Karttunen | ||
| Juurikin Tivoli Suurosella joka juuri tällähetkellä on tuossa 100 metrin päässä olevalla Lukion kentällä :) | ||||
|
|
09.05.2009 17:25 | Jani Tossavainen | ||
| Koska tämä on ruvennut särkisalmessa pysähtymään? | ||||
|
|
09.05.2009 17:22 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin Tivoli Suurosella ja Ålandsparkenissa on ollut El Paso-juna. Kenellä tämä on nyt? | ||||
|
|
09.05.2009 16:49 | Harri Junttila | ||
| Hienon kuvan olet kyllä saanut, sillä tuolla kohdalla on vielä vauhtiakin ja tuon junan tulon aikoihin ei ollut kyllä enään mitenkään kovin valoisaa, joten noissa kuvaus olosuhteissa loistava kuva !!! | ||||
|
|
09.05.2009 16:27 | Teemu Ahlholm | ||
| No johan on sattunu veturi poikineen, ja että vieläpä täällä Oulun suunnalla. Eipä taida kumminkaan olla ihan jokapäiväistä herkkua? | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
09.05.2009 16:07 | Tapio Muurinen | ||
| Sepon kysymyksestä nousi tuo puolustusvoimien intressi. Eli oliko jo Valtioneuvostossa istuttu ja päätetty, että näin tehdään. Kriisitilanteiden varalta säilöminen on selvä. Toisaalta oikein vakavassa kriisissä puolustusvoimat tavallisesti puuttuu peliin. | ||||
|
|
09.05.2009 15:54 | Pirkko Alanen | ||
| Joopa joo... Se on viikonloppu ja lauantai... | ||||
|
|
09.05.2009 14:46 | Topi Lajunen | ||
| Sitä se luultavimmin tarkoittaa. | ||||
|
|
09.05.2009 14:27 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tuo Fagernäs on enemmänkin normaali rahtisatama, mutta kuormataanko/puretaanko sielläkin Malmia? | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
09.05.2009 14:18 | Eljas Pölhö | ||
| Veturit varastoitiin kriisitilanteiden varalle ja siksi ne oli varastoitava niin hyväkuntoisina kuin mahdollista. Romukuntoisten säilömisessä ei olisi ollut mitään mieltä. Jälkeenpäin ajatellen olisi höyryveturit ihan hyvin voitu ajaa loppuun 70-luvun alussa ja romuttaa, mutta sitä ei silloin tiedetty. Ruotsissa oli höyryvetureita varastoitu jo 50-luvulta lähtien. Siellä SJ hoiti homman käytännöllisen puolen ja Försvaret antoi rahat. Vain muutama vuosi ennen kriisivetureiden säilömispäätöstä, talvella 1964-65, oli Ruotsissa runsaan lumen ja kovien pakkasten takia jouduttu ottamaan noin 50 höyryä varastosta liikennepuolelle ja niistä noin puolet ajoon, ennenkuin tilanne tasaantui. Jos veturit olisi pitänyt ensin korjata, olisi tilanne ollut ohi ennen ensimmäisenkään höyryn saantia liikenteeseen. Öljykriisi 73-74 talvella lisäsi marginaalisesti höyryvetureiden käyttöä Suomessa ja tämä lisäsi uskoa siihen, että hyväkuntoisten höyryvetureiden varastointi on välttämätöntä. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
09.05.2009 12:06 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoinen "funktio" tuo puolustusvoimat. Ei ole minulle tullut mieleen enkä ole sellaista aikaisemmin kuullut. 1970-luvulla korjattujen Ristojen ajot vaihtelivat hyvinkin paljon, alle tuhannesta kilometristä kymmeniin tuhansiin kilometreihin. Lähes kaikki Ristot korjattiin vielä 1970-luvulla, muutamia alkupään numeroita lukuun ottamatta. Esimerkiksi Pekkoja ei vastaavaan aikaan korjattu kuin 1020 ja 1021. Vähän ajettuja Ristoja ei kuitenkaan ollut kovin montaa. 1082, joka koemielessä korjattiin liikenteeseen, oli juuri niitä vähän ajettuja. Haluttiin nähdä, kuinka suuren työn vaatii, että Risto taas kelvollisesti kulkee pitkän varastoinnin jälkeen. Arvelen omana näkemyksenäni, että sähkövetureiden tulo ja Sr/Sv12 lukumäärä oli jo niin suuri, että "uudetkin" Ristot hylätiin. Tietenkin voidaan jälkeenpäin arvostella, olisiko jo etukäteen voitu toimia järkevämmin. Silkkaa haaskausta, mutta bruttokansantuotteelle plussaa. | ||||
|
|
09.05.2009 11:37 | Tero Korkeakoski | ||
| Kuinkahan monta noista vetureista on vielä jäljellä näin liki 20 vuoden päästä? | ||||
|
|
09.05.2009 11:26 | Niila Heikkilä | ||
| Voisiko kyse olla suhteellisesta hyötysuhteesta, eli miestyötunneista joka kuluu höyryveturilla operointiin? Höyryveturin ylöslämmitys + liikkeellelähtöä valmistelevat operaatiot ja ajon jälkeinen huolto vaatii (lähes) yhtä ison työn, ajetaan sitten 50 tai 500 kilometriä. | ||||
|
|
09.05.2009 10:39 | Viljami Jokinen | ||
| Wikipediassa lukee "Traction: Electricity". Vai tarkoittaako tuo sitä, että vaijerien vetomoottorit ovat sähkömoottoreita? |
||||
|
|
09.05.2009 10:33 | Erkki Ekholm | ||
| Pitää hieman tarkentaa. Asemapiirroksen pohjakuva lienee paljon vanmemmilta ajoilta. Sitä on kaiketi käytetty vuokraoikeuksien- ja maksujen seurantaan. Kuvan oikeassa reunassa (Hellsten 986m2) yläpuolella on edelleen maan peittämät vanhat tiiliuunin rauniot. Tiiliuunin raunioiden vasemmalla puolella on nykyisin n40 vanhaa VR-ratapölkkyä varastoituna!!? Hieman vasemmalla on piirroksessa vanhoja savenottopaikkoja. Saunarakennus on rakennettu savenottopaikkojen vasempaan reunaan (on edelleen paikoillaan). Kaivo sijaitsee saunarakennuksen alapuolella, kellarista oikealle. Ulkohuonerakennus on purettu (koska?). Käymälärakennus on "tuhopoltettu" (n 10 v sitten). Kaivo on edelleen toimettomana peltoalueella. Vesitorni purettu v1987. Piirustuksen ulkopuolella vasemmalla sijainneet suodatinkaivo, pumppuhuone ja resiinavaja purettu v1985. Sivuraide on purettu näiden vuokramerkintöjen jälkeen (koska?). Vuokra-alueiden paikoista ei enää ole sanottavasti jäljellä maastossa merkkejä (koskahan ovat loppuneen?). Vasemmassa alakulmassa (Loimaan Hautakiviveistämön leiman kohdalla) sijaitsi Hietamäen sorakuopan raiteen paikka. Raidetta pitkin ajettiin soraa ratapenkereeseen Ravean mäestä. Kaivinkoneena toimi "Hullu-Jussi". Kaivuusta aiheutui valitettavaa vahinkoa paikalliselle historialliselle ympäristölle, koska alueella oli sijainnut Hietamäen puinen kappelikirkko ja 1700-luvulle käytössä ollut hautausmaa. Soraa ajettiin myös hautausmaan alueelta, jossa nykyinen maanpinta on 10-12m alempana silloisesta tasosta. Kun rata otettiin käyttöön, penkereessä voitiin havaita vainajien jäännöksiä. Muinaistieteellinen toimikunta (Museovirasto) kielsi soranoton koko alueelta, mutta kielto saatettiin tietoon aivan liian myöhään. Vuonna 1952 Mietoisten kotiseutuyhdistys pystytti alueelle muistopatsaan Ravean tien varteen, lähelle kirkon ja hautausmaan sijaintipaikkaa. Asemarakennus on yksityiskäytössä, edelleen paikoillaan ja korjauksen alla. Pitkä lastauslaituri on aikoinaan purettu (koska?) ja on nykyisin (n4,5mx3,5m) siipirakennuksen päässä. Rakennus on arkkitehti Jarl Ungernin piirustusten mukaan rakennettu. Samaisilla piirustuksilla rakennettiin noin 20 liikennepaikkaa, joista jäljellä alkuperäisillä paikoillaan lienee enää vain viisi. Hietamäki ja Kalanti (Turku-Uusikaupunki rataosalla) ja Aittojärvi, Komu sekä Oksava (Ylivieska-Iisalmi rataosalla). Luovutetulle Suojärven rataosalle jääneet asemat sodan aikana ilmeisesti lähes kaikki poltetiin tai joku lienee muutettu? |
||||
|
|
09.05.2009 10:23 | Viljami Jokinen | ||
| Eikun oho, en nähnytkään tuota vaijeria tuossa edessä kun se on noin musta.. | ||||
|
|
09.05.2009 09:51 | Juhana Konttinen | ||
| Näille junille kyllä kamerat räpsyvät tosiaan. Tätä en kuitenkaan itse ollut katsomassa, vaan päädyin radan varteen vasta illemmalla. Traktorit ovat tällä viikolla tulleet Suolahdesta niin ajoissa, että ne on taidettu maanantaita lukuunottamatta viedä tässä junassa. Samoin seuraava juna T4336 (lähtoaika 18.08) on tainnut olla kulussa vain tuona maanantaina. Eli Jyväskylän tavarat ovat mahtuneet kahteen junaan: T4334 ja T4338 (lähtöaika 19.40). Tosin tämä T4334 onkin toisinaan lähtenyt myöhässä matkaan ja matkantekokin on ollut sen verran hidasta, että Vaasasta vastaantuleva H450 on jäänyt Haapamäen kohtauksella aina 10-40min myöhään. | ||||
|
|
09.05.2009 09:38 | Kimmo Säteri | ||
| Vertaa: https://vaunut.org/kuva/53327 https://vaunut.org/kuva/51268 :D |
||||
|
|
09.05.2009 07:53 | Jukka Voudinmäki | ||
| 2706, näin on. Kiitos huomautuksesta. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
09.05.2009 07:44 | Seppo Romana | ||
| Mihin perustuu se, että niin moni höyryveturi laskettiin lopulliseen kylmyyteen melkein tai aivan heti konepajakorjauksen jälkeen? Oliko se puolustusvoimien intressi, sillä ei kai VR voinut toimia tällätavoin laskelmoidun typerästi. | ||||
|
|
09.05.2009 07:42 | Seppo Romana | ||
| Muistelisin joskus silloin 70-luvulla puhutun, että Höyryveturin hyötysuhde oliai ollut verraten (dieseleihin) hyvä pitkillä yhtäjaksoisilla vedoilla ja heikoin näissä vaihtotöissä tai pikkupätkillä kuten tämä Kouvola-Riihimäki. Millaisia ne hyötysuhde-erot todellisuudessa ovat olleet? | ||||
|
|
09.05.2009 01:41 | Antti Busk | ||
| Onko kiinalaisilta päässyt rautamalmi loppumaan? :) | ||||
|
|
09.05.2009 01:39 | Jaakko Tuominen | ||
| "Uusi Uusikylä" tästä noin kilometri Lahden suuntaan sillan kohdalle. | ||||
|
|
09.05.2009 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Kun poistetaan vesi-/polttoainevarastot taitanee tulla junapainoksi vain n.2500tn ja mitähän nuo kattiloiden vesimäärä lienee (sekin vielä pois kokonaispainosta ?), tuskin letkaa täysin varusteltuna kuljetettiin. Akselilukuun vielä voisi lisätä suojavaunut, yhteensä 234aks. + veturit. Junalla pituutta yli 500m, varsin kunnioitettava määrä kuitenkin 3xDv12:lle. | ||||
|
|
08.05.2009 23:46 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| *2706. Olin kameran kanssa kyttäämässä tätä Maailmanlopun sillan tuntumassa. Mahtanut olla kuljettajalla/-illa ihmettelemistä, kun noin kilometrin välein räpsähtää. | ||||
|
|
08.05.2009 22:51 | |||
| Tunnelmallinen kuva! | ||||
|
|
08.05.2009 22:26 | Ari Palin | ||
| Tässä kuvassa henkilölaituri näyttää puuttuvan. Liekö nykyinen laituri siis vuosimallia 1979? Tällä hetkellähän junat eivät taas Uudessakylässä pysähdy, mutta Lahden seudulla halutaan uudet pysähdyspaikat Villähteelle ja Uuteenkylään. Joten ehkäpä joskus taas... | ||||
|
|
08.05.2009 22:14 | Olavi Huotari | ||
| Tiesin kyllä, että pian saan kiertolaisten numerot :) Kiitos Juhana! Lisään numerot kuviin. | ||||
|
|
08.05.2009 22:10 | Olavi Huotari | ||
| Heh, Jorman kommentista olen lukevinani, että olen taivuttanut väärin aseman nimeä. Pitääköhän ryhtyä muokkaushommiin ... minäpä muokkaan kuitenkin. | ||||
|
|
08.05.2009 22:00 | Jorma Rauhala | ||
| Kintaudella on joskus maailmanaikaan odoteltu lätän ja hururahdin kohtausta. Kintauden asematalo on vain sitkeästi pystyssä. (muokattu hieman) | ||||
|
|
08.05.2009 21:57 | Jorma Rauhala | ||
| Täältä suunnalta näkyykin hyvin kuinka paljon on rataa yhdellä kerralla muinaisella "sadan vuoden takaisella" ratatyömaalla nostettu. Vanha ratasilta jää suurinpiirtein uudemman sillan "alle". | ||||
|
|
08.05.2009 21:26 | Juhana Konttinen | ||
| Juna on T4334 Jyväskylästä Tampereelle. Tätä kuvakulmaa Pettuveen silloille onkin vähemmän nähty. Hyvältä näyttää! | ||||
|
|
08.05.2009 21:24 | Juhana Konttinen | ||
| Juna on T4338 ja viimeinen veturi 2638. | ||||
|
|
08.05.2009 21:12 | Oskari Kvist | ||
| Pienoismallimaisuus. | ||||
|
|
08.05.2009 21:10 | Ari Palin | ||
| Hyvältä paikalta olet kuvan ottanut, kun tälle välille tulee muutaman vuoden kuluessa kaksoisraide osana Seinäjoki-Oulu -perusparannusta. | ||||
|
|
08.05.2009 21:09 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä pari linkkiä: http://en.wikipedia.org/wiki/Hakone_Tozan_Cable_Car http://www.funiculars.net/line.php?id=519 |
||||
|
|
08.05.2009 21:07 | Niila Heikkilä | ||
| Malmiradan korkein piste on 540 metriä merenpinnasta, ja paikka sijaitsee Riksgränsenin seutuvilla, eli lähellä Ruotsin ja Norjan rajaa. Abiskosta siis noustaan vielä jonkun matkaa ennenkuin reilun 40 kilometrin matkalla pudotaan puoli kilometriä merenpinnan tasolle. Kova on korkeusero, molempiin suuntiin. | ||||
|
|
08.05.2009 20:50 | Olavi Huotari | ||
| Lisää Keski-Suomen reissun kuvia löytyy osoitteesta http://noviisi.1g.fi/kuvat/Keski-Suomen%20junia%20Toukokuu%202009/ . | ||||
|
|
08.05.2009 19:35 | Tauno Hermola | ||
| ...tosin minulle laiskana googlaajana jäi hiukan epäselväksi, onko tämä todella funikulaari! ;) | ||||
|
|
08.05.2009 19:14 | Topi Lajunen | ||
| Vetää sanattomaksi, ehkä? :) | ||||
|
|
08.05.2009 19:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tää on eräs mielenkiintoisimmista kuvista vorkissa, joten vähän ihmetzttää ettei tälle ole kommentteja ilmaantunut. | ||||
|
|
08.05.2009 18:49 | Topi Lajunen | ||
| Ja alkuperäiseen ihmettelyyn: Googlailin hieman, ja maailmalla on tosiaan ollut funikulaareja, joissa vaunujen valaistuksen energiasaanti on järjestetty virroittimitse, ja joissain myös virtakiskoitse. | ||||
|
|
08.05.2009 18:45 | Topi Lajunen | ||
| Heh. No mä uskallan kuitenkin veikata, että liikkuminen hoituu yläaseman konehuoneessa vaijeria liikuttamalla... :) | ||||
|
|
08.05.2009 18:32 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mekes, sehän tämä tosiaankin on. | ||||
|
|
08.05.2009 18:07 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kylläpäs tyttö näyttääkin sitten pieneltä Vaaleeseen verrattuna:D | ||||
|
|
08.05.2009 17:14 | Marko Anttila | ||
| Yllättävän vähän maisema tähän suuntaan on muuttunut, suurin muutos on tullut sähköistyksen myötä. Aseman seinä näyttäisi olleen valkoinen. Milloinka lie sen väri on vaihdettu nykyiseen ruskeaan? Ai Niin, vuonna 1975 ei matkustajajunat pysähtyneet ollenkaan Uusikylän kohdalla, että ei nyt niin erityisen vilkasta ollut silloinkaan. Vasta 1979 kesällä alkoivat pysähdykset uudestaan. No pian on hetkellisesti vilkasta kun rataremontti pääsee vauhtiin tällä ratapihalla. | ||||
|
|
08.05.2009 16:59 | Marko Anttila | ||
| Siinä linjuripolkka -laulussa sana "katkeaa" ei todellakaan tarkoita matkan loppumista, keskeytymistä tms., http://www.youtube.com/watch?v=MkXKycGJn9E | ||||