|
|
10.04.2009 08:53 | Tapani Kunnas | ||
| Olikos niin, että nämä kuminaamat voidaan kytkeä yhteen ja ovet avata, jolloin vaunusta toiseen on kulkuyhteys? | ||||
|
|
10.04.2009 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Minkä isämme taistelivat, sen tämä sukupolvi hävitti (alkupisteessä taas ollaan), valitettavasti myös eläkeelle jäämisen ikäraja nousi samalla... | ||||
|
|
10.04.2009 00:49 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä ns. eläkelakko alkoi vapun jälkeen 2.5.1950. VML vaati eläke-etujen parantamista 66 %:iin laskettuna peruspalkan, ikälisien ja kalliinpaikanlisien summasta. Aikaisempi prosentti oli 60. Valtioneuvosto ei vaatimukseen suostunut. Koska lakko oli jo ehtinyt alkaa, vastavetona määrättiin kaikki 1910 ja jälkeen syntyneet reserviin kuuluvat veturimiehet kertausharjoituksiin. Poliisit alkoivat jakaa kertausharjoitusmääräyksiä 4.5. alkaen. Seuraavana aamuna kokoonnuttiin tallille käskynjaolle; tehtiin kaikenlaisia siivoushommia, lakaistiin lattiota ja pestiin ikkunoita, oltiin omissa vatteissa ja eväissä. Kouvolassa veturimestarikin sai huoltaa vetureita kaikessa rauhassa. Porkkalan junia lakko ei saanut häiritä. Jostain löytyi miehille kypärät. Marssittiin käskynjaolle varikon kentälle; toisilla oli olalla lapio, toisilla harja. Eihän sen näin pitänyt mennä. - Lakko päättyi 8.5. eduskunnan puhemiehes Fagerholmin välitysesityksen hyväksymiseen. | ||||
|
|
10.04.2009 00:28 | Topi Lajunen | ||
| Tämän: http://www.bueker.net/trainspotting/voltage_map_europe.php#6 mukaan normaalit kaksi punaista loppuopasteena, mutta vaihtotöissä perässä vain yksi valkoinen. | ||||
|
|
09.04.2009 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Tällainen ratapihakaavio ja "tuhat" muuta kohdetta on parhaillaan hankittavissa osoitteesta http://raitio.org/huuto. Hinnat lähtevät eurosta eteenpäin, ihan mitä haluatte sijoittaa! Myös tämä https://vaunut.org/kuva/42786 on mukana. Tai tämä https://vaunut.org/kuva/42776 ja tämä https://vaunut.org/kuva/42775. | ||||
|
|
09.04.2009 21:58 | Jouni Hytönen | ||
| Elä sie yllytä, vuosiviisumi olisi voimassa vielä ensi viikolla. :) No, Vainikkalassa täytyy kyllä käydä katsomassa, josko saisi edes kerran kuvattua TEP70:n Suomen puolella. Rajan toiselta puolelta kuvia onkin jo jonkin verran. :) | ||||
|
|
09.04.2009 21:26 | Jorma Toivonen | ||
| Pahus, liian helppo - näinhän tuo on. | ||||
|
|
09.04.2009 21:19 | Marko Tuominen | ||
| Sköldvikistä tullaan, Riihimäelle mennään. Olli ohitettu, seuraavana Nikkilä. Kuvassa Ollin esiopastin? | ||||
|
|
09.04.2009 21:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo 1082 näyttää kummittelevan muidenkin ammatti-uran alussa, sen hytissähän tuli vietettyä aikoinaan ensimmäinen reissu. Samoin toivotan tervetulot eläkeläis-vuoroon. (monet junat tulet vielä öisin ajelemaan). | ||||
|
|
09.04.2009 21:05 | Markku Pesonen | ||
| Kuinka laajalti suomalaisissa höyryvetureissa käytettiin lasinpyyhkijöitä? | ||||
|
|
09.04.2009 20:38 | Petri Koskela | ||
| Tuotantoa pitää vielä lisätä tässä Valkovenäläisessä tehtaassa määrää presidentti Lukashenko, toinen tehdaskin pitää rakentaa ettei ole maa vaunujensa suhteen muista riippuvainen: http://president.gov.by/en/press47851.print.html | ||||
|
|
09.04.2009 20:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitos. Eka vuosilomapäivä on illassa ja hyvin on opettelu "uuteen vuoroon" sujunut. Kiitos tutuille menneistä vuosista ja hyvää jatkoa kaikille. | ||||
|
|
09.04.2009 20:18 | Joni Lahti | ||
| Jännä ilmiö tuo Х:n ja Г:n välinen vaihtelu. Suomen kielisissä nimissä se on usein X ja ruotsin kielisissä (ainakin autonomian ajalla) Г. Jännä on nimisarja Hanko: Ханко , финск. Hanko, швед. Hangö, ранее по-русски Гангут. – Löytyyhän tuolta Suojärven ja Petroskoin väliltä asema nimeltään Хаутаваара eikä suinkaan Gautavaara. Siis suomen kielisessä asussa olevat nimet kirjoitetaan yleensä X:lla. Muista Venäjän keisarikunnan alueen nimistä en tiedä. – Muuten Tukholma kirjoitetaan venäjäksi muotoon Cтокгольм eli mennään g-linjalla, mutta Tanskan Helsingør kirjoitetaan muotoon Хельсингёр, siis h-linjalla! On todella mielenkiintoista vaihtelua! | ||||
|
|
09.04.2009 20:04 | Jorma Rauhala | ||
| Ajon aikana Kömyn haju tulee koko junaan sisälle viimeistä vaunua myöten, eli fiilis on ihan kuin olisi vanhaan aikaan Jyväskylän tunneliradalla Dr13-junassa. Parhaat Kömyt saa tietysti vasta valtakunnanrajalla ja siitä itään. Pitkällä viisumilla matkustavat voivat aamulla Vainikkalassa tehdä matkapäätöksensä Federaation puolelle katsottuaan ensin vetovoiman laadun. | ||||
|
|
09.04.2009 19:57 | Lasse Härkönen | ||
| Repin palasi tänäänkin Venäjälle TEP70:n voimin (0293) | ||||
|
|
09.04.2009 19:42 | Pirkko Alanen | ||
| Team "pia eemeli" toivottaa Antille rattoisaa lomaa ja antoisia eläkepäiviä "navettarojektin" yms. parissa! Tervetuloa evp-joukkoon! | ||||
|
|
09.04.2009 19:16 | Timo Valtonen | ||
| Autonomian aikana Helsinki oli virallisesti venäjäksi Gelsingfors. Helsingöristä en tiedä mutta Gamburg ja Ginkong ovat hauskoja paikkoja. Hanoi on kuitenkin Hanoi ja Havanna on Gabana. Siis b välissä. | ||||
|
|
09.04.2009 16:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä arviolukuja vetureiden määristä netistä löytyneiden tietojen perusteella: Venäjä 388, Ukraina 73, Valko-Venäjä 51, Kazakstan 20, Latvia 19, Uzbekistan 18, Liettua 4 ja Viro tosiaankin 3 kpl. Nämä eivät ole kaikki liikenteessä. | ||||
|
|
09.04.2009 16:05 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä 0256 on vuodelta 1991. Vanhimmat liikenteessä olevat ovat vuodelta 1985. Pienin liikenteessä oleva numero löytyy Ukrainasta, 0029. Sitä vanhemmat on kaikki hylätty. | ||||
|
|
09.04.2009 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Täytyypä käydä. Takuuvarmasti ei näy savukiekuraakaan TEP70:sista, jos luuni Vainikkalaan raahaan. TEP70-vetureita on rakennettu 576 kpl ja ehkä noin 525 on edelleen liikenteessä. | ||||
|
|
09.04.2009 16:00 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän venäläinen muoto Lahdenpohjasta ja Värtsilästä ole kummallinen, englantilaiset haluavat kirjoittaa ne noin kummalliseen muotoon. Viipurissa oli tuollainen typerä "KHEL'SINKI"-kilpi vielä joku aika sitten. | ||||
|
|
09.04.2009 15:56 | Jouni Hytönen | ||
| Mogilevvagonzavod. Tuollaisesta tehtaasta en ollut kuullutkaan. | ||||
|
|
09.04.2009 15:55 | Jouni Hytönen | ||
| KR on "kapitalni remont" eli täyskorjaus. | ||||
|
|
09.04.2009 13:33 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Sama kuva taisi olla Resiinan Dv16-artikkelissa. Saattaapi kuvassa esiintyä HMVY:n 2038:kin, jos yhtään ovat tuolla hallissa numerojärjestyksessä. Toisessa kuvassa taas oli PMR:n 4211 uutena. Kannattaa tosiaan kaivella arkistoa enemmänkin. | ||||
|
|
09.04.2009 13:01 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tapani: Veikkaisin jotain meikäläisiä väli- ja täyskorjauspäivämääriä vastaavaa. Samat DR- ja KR-kirjaimin merkityt päivämäärät ovat kaikissa venäläisissä vaunuissa. Tämä Vok näkyy muuten olevan Valkovenäjän rautateille rekisteröity. | ||||
|
|
09.04.2009 12:59 | Teppo Niemi | ||
| Jos oiken muistelen, niin olikos se niin, että Sveitsissä loppuopasteena oli vain yksi punainen valo. | ||||
|
|
09.04.2009 12:47 | Topi Lajunen | ||
| Valoista päätellen veturi voisi myös olla parkkitilassa, mikäli toimii yhtään samalla tavoin kuin Suomen serkku, ja miksipä ei toimisi. | ||||
|
|
09.04.2009 12:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Nätti kuin sika pienenä :) | ||||
|
|
09.04.2009 12:04 | Risto Itkonen | ||
| Prinsessa on kaunis veturi! Milloinkohan sillä on viimeksi ajettu? Olen käynyt ihailemassa sitä lukuisia kertoja Rautatiemuseossa. Ajetaakohan sillä rautateiden 150-vuotisjuhlien yhteydessä? Veturina sarjat Hv1,Hv2 ja Hv3 olivat hyvin tyypillisiä pika-ja henkilöjunavetureita yli 50 vuoden ajan. Kilometrejä niillä kertyi eniten kaikista höyryvetureista koko käytössäoloaikanaan. | ||||
|
|
09.04.2009 11:54 | Petri Nummijoki | ||
| Hr1:n käyttö Savon radan henkilöjunissa päättyi 1971, joten se lienee takarajana. | ||||
|
|
09.04.2009 11:34 | Sakari Kestinen | ||
| Helsinkihän tunnettiin aiemmin (ennen vallankumousta) venäjäksi nimellä Гельсингфорс. | ||||
|
|
09.04.2009 11:30 | Sakari Kestinen | ||
| HDR-kuva? | ||||
|
|
09.04.2009 10:57 | Juha Kutvonen | ||
| Teräsvaunun kylkimainoksista ja reittikilven sijoituspaikoista (vaihtelee eri otoksissa) päätellen kuvausajankohta on n. 1970-72. Hienosti toteutettu lyhytelokuva! | ||||
|
|
09.04.2009 10:32 | Juha Kutvonen | ||
| Vanha kunnon Hurun kantaisä, eli Ae 6/6. Dieselversiona vielä yleisesti käytössä ainakin Puolassa ja Romaniassa. | ||||
|
|
09.04.2009 10:24 | Joni Lahti | ||
| Linkissä http://www.afanas.ru/maps/kar-ind.html löytyy Karjalan Tasavallan kartta, jossa pääosa entisistä suomalaisista nimistä on vain translitteroitu. Radanvarsipaikkoja ovat muun muassa Naisten’jarvi, Suojarvi, Pijtsjoki, Suistamo, Kaalamo, Verkko jne. Toisin on Kannaksella, johon neuvostolainen nimigeneraattori arpoi uudet venäläiset nimet, usein vallankumoukseen viittaavat.- Jos Helsinki ei olisi Suomessa, vaan vaikkapa Hollannissa, venäläiset kirjoittaisivat sen ilmeisesti muotoon Гельсинки samalla logiikalla kuin esim. Гамбүрг ja Голландия? Mitenkähän muuten Venäjällä kirjoitetaan tanskalainen Helsingør? |
||||
|
|
09.04.2009 10:21 | Juha Kutvonen | ||
| Tavarajunissa yleisesti käytetty "Re 10/10", eli Re 4/4 + Re 6/6 - tai olisiko nykyään sitten "Re 1040"... Molempia sarjoja on valmistettu 1960-70 -luvuilla. | ||||
|
|
09.04.2009 10:09 | Tapani Kunnas | ||
| Mitähän tarkoittavat nuo keskimmäiseen luukkuun maalatut päivämäärät, siinä on kai 16.02.12 ja 16.02.20 ja sitten jotain tekstiä, josta en kyllä n e ä että mitä siinä lukee. Näitä ei näköjään ole vielä UIC-litteroilla pilattu. | ||||
|
|
09.04.2009 10:09 | Juha Kutvonen | ||
| Valoista päätellen veturi taitaa sittenkin olla junan perällä ja kuljettaja keulilla ohjausvaunussa. | ||||
|
|
09.04.2009 10:04 | Juha Kutvonen | ||
| Kuinkas yleistä Dv12:en käyttö oli näissä junissa? Itse muistan nähneeni vain Dv15-pareja, mutta havaintoni päättyvät syksyyn -79, jolloin muutin pois Mrl:n radan varrelta. Tietääkseni Deevereiden liikennöinti sallittiin radalla vuodesta 1978 alkaen. Olisiko laiturirakenteita jouduttu muuttamaan kulun sallimiseksi? | ||||
|
|
09.04.2009 09:52 | Juha Kutvonen | ||
| Juna on juuri aikataulukauden alussa kulkuun asetettu H 101, jolla korvattiin entinen lättäjuna H 833. Lisätietoja täällä: https://vaunut.org/kuva/19276 | ||||
|
|
09.04.2009 09:35 | Tommi K Hakala | ||
| Melkoinen ruuhka on ollut Valmetin hallissa ; http://82.197.24.107/Kuvahaut/Kuvat/SuuretKuvat/S03184/S_03184_000035.jpg | ||||
|
|
09.04.2009 09:26 | Perttu Karttunen | ||
| Desing ei kyllä muutu yhtään näissä, ja se on hyvä asia :D | ||||
|
|
09.04.2009 08:38 | Kari Rantanen | ||
| Näin noita vaunuja Jyväskylän Savelan voimalaitoksen raiteella 5.4. Muistaakseni oli 10 vaunua, joista 4 oli näitä tehdaskiiltoisia vaunuja. | ||||
|
|
09.04.2009 08:29 | Jussi Liimatta | ||
| Aika outo tunnelma tuli ens´silmäyksellä tästä kuvasta. Täysi talvi ja kevät samassa kuvassa. | ||||
|
|
09.04.2009 07:59 | Timo Valtonen | ||
| Voi ei... nyt loppu aamun vorggi-into ja menempä mieluummin töihin kun tuo sänkykään ei enää oikein kutsu. | ||||
|
|
09.04.2009 07:34 | Timo Valtonen | ||
| Niin, ja kuvan oikean reunan kulman takana asemalaitureiden alkupäässä lasikaapissa on vanha suomalainen veturi, jonka kyydissä lämmittäjäksi maskeerattuna gospodin Uljanov, Lenininäkin tunnettu, lusmuili salaa rajan yli takaisin Venäjälle mekkaloimaan. | ||||
|
|
09.04.2009 07:18 | Timo Valtonen | ||
| Olihan Leningradissa aikoinaan tienviitta Khel'sinki. Saattaa olla vieläkin. Suomen asema on muuten nimensä mukainen. Kuvan vasemmalta reunalta alkaa seinä, jossa on vielä pätkä alkuperäistä SVR:n eli Suomen valtion rautateiden rakennuttamaa asemaa, järjestyksessä jo toinen asemarakennus. Vilenin mekkaloiden jälkeen Suomi ja Venäjä sopivat, oliskohan ollut vuonna 1919, että tehdään kaupat. Nykyinen Aleksanterinteatteri Helsingissä (mm Kansallisoopperana tunnettu) siirrettiin Suomen valtiolle ja Suomen asema Pietarissa Venäjän valtiolle. Näin saatiin yksi iso korvaus- ja vastakorvausriita päätökseen. Niinpä Beluvardin ja Albertinkadun kulmassa Helsingissä on pala suomalaista rautatiehistoriaa. - Vaikka venäläisillä on tapana muuttaa nimiä tämän tästä Suomen asema on aina ollut Finljandskii vokzal (tarkasti ottaen suomalainen asema). | ||||
|
Kuvasarja: Move-veturin kunnostus |
09.04.2009 06:59 | Timo Valtonen | ||
| Hienoa työtä, Roope! Lycka till i fortsättningen. | ||||
|
|
09.04.2009 06:55 | Timo Valtonen | ||
| Ei niitä teräsvaunuja alussa montaa ollut. Isotätivainaani päivitteli aikoinaan, jotta nyt on niitä "presitentin vaunuja" jo joka junassa. Eihän niin hienoihin vaunuihin mökin muija kehtaa ees mennä. - Hieno video, kiitos! | ||||
|
|
09.04.2009 06:51 | Kimmo Säteri | ||
| Tuukka: juu, ihan DB:n logoin. Eipä niille saksalaisille IC -vaunuille ollut tehty mitään muutoksia. (Anteeksi myöhäinen vastaukseni...) | ||||
|
|
09.04.2009 06:11 | Toni Puolatie | ||
| 16.02.09 näyttää kyljessä lukevan. | ||||