|
|
31.03.2009 17:59 | Tunnus poistettu | ||
| Futuristisen näköinen. Siis lähes kammottava! | ||||
|
|
31.03.2009 16:40 | Jorma Toivonen | ||
| Dr12-sarjan pääsääntöinen käyttö Sld:n aamujunassa päättyi aikataulun vaihdokseen touko-/kesäkuun vaihteeseen 1979. Samalla loppui Dr12:n käyttö myös Hangon junissa - Riihimäen kiertoon tuli lisää Dv12-sarjalaisia mm. Hangon paikallisliikenteen hoitoon (lätät jäivät pois). Enää silloin tällöin tämän jälkeen oli mahdollista ajaa kunnon veturilla - Hy knp:lle menevillä tai sieltä tulevilla yksilöillä lähinnä Tampereen suuntaan, välillä jokin ylimääräinen juna esim. Kouvolaan. Vv15-paria ei enää Sld:ssä käytetty keväällä 1973. Jokin epävarma havainto marraskuulta 1972 (1962-1963). | ||||
|
|
31.03.2009 15:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eikös tgv:stä ole aika paljon eri malleja joissa on hyvä palvelu? | ||||
|
|
31.03.2009 14:30 | Topi Lajunen | ||
| Tosin väärällä puolella voi olla kaikilla muillakin pysäkeillä, oli kyseessä sitten raitiovaunut, rautatiet, metrot tai bussit. | ||||
|
|
31.03.2009 14:16 | Petri Lehtonen | ||
| Muuten pitää kävellä takaisin lähtöruutuun ja arvata uudelleen :D Ei auta vaikka menis päätepysäkille asti, jos sattuu rautatieasemalla olemaan väärällä puolella | ||||
|
|
31.03.2009 13:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Itse asiassa muutostyö olisi yllättävän pieni: suurin yksittäinen muutos olisi dieselin ja päägeneraattorin korvaaminen päämuuntajalla. Luonnollisesti Sr3:ksi muuttuessaan softa- yms. muutoksia pitäisi tehdä, mutta veturin peruskonstruktiota ei varmaankaan tarvitsisi suunnitella kokonaan uusiksi. Muistelisin Valmetin jopa aikoinaan suunnitelleen Ison Vaalean sellaiseksi, että se on tarvittaessa muutettavissa pelkäksi sähköveturiksi, joten sinänsä tuo Kutvosjuhan ajatus ei edes ole kovin kovasta tuulesta temmattu. | ||||
|
|
31.03.2009 12:56 | Heikki Jalonen | ||
| Näyttävät kovin Secheron-hiekoituslaitteen pohjalaatoilta? | ||||
|
|
31.03.2009 12:36 | Topi Lajunen | ||
| Sivun http://www.vr.fi/heo/lapin_matkat/fautojunienaikataulut.htm perustella hinnassa ei ole eroa. | ||||
|
|
31.03.2009 12:26 | Juha Kutvonen | ||
| Kiitos, tämä oli tärkeää tietoa. Yllättävän pitkäänhän niitä käytettiin. Tiedätkö, milloin Dr12:en ja Dv15-parien käyttö Sld:n junissa loppui? | ||||
|
|
31.03.2009 12:18 | Juha Kutvonen | ||
| Sähköveturina tämä esiintyi tunnuksella Sv1. - Nythän moottorivikaisena seisovasta 2802:sta voisi tehdä sähköveturin raskaaseen vaihtotyöhön. Muutostyö ei olisi edes niin suuri, kuin 2501:llä aikoinaan. | ||||
|
|
31.03.2009 11:54 | Joni Lahti | ||
| Tuossapa Porterin valmistajakilpi vuodelta 1914 vertailun vuoksi http://en.wikipedia.org/wiki/File:Porter_builder%27s_plate.jpg | ||||
|
|
31.03.2009 10:59 | Perttu Karttunen | ||
| npäs tunnnista mutta meillä olevassa MOVE 412:sessa on Perkinsin moottori, malli ei nyt ihan heti tule mieleen. | ||||
|
|
31.03.2009 10:31 | Petri Nummijoki | ||
| Muistaakseni jossain Rautatieliikenne-lehden numerossa on kuva kiskonhiontajunasta kahden Sr1-veturin käyttämänä. | ||||
|
|
31.03.2009 09:45 | Pasi Seljas | ||
| Onko tästä apua koneen tunnistamiseen? https://vaunut.org/kuva/55355 | ||||
|
|
31.03.2009 09:27 | |||
| Mites paljon lisähintaa auton omistaja muuten Gfot-vaunuun verrattuna joutuu pulittamaan saadakseen peltilehmänsä tuollaiseen? | ||||
|
|
31.03.2009 09:23 | Jouni Hytönen | ||
| 80-luvulta tämä ei satavarmasti ole, koska veturissa on tuplavalonheitin. Vapitikin rajaa jo 80-luvun pois. Olisiko n. 1993? | ||||
|
|
31.03.2009 08:42 | Pasi Seljas | ||
| Hikisilta | ||||
|
|
31.03.2009 08:03 | Tommi K Hakala | ||
| ...ja kun Sr1:et alkaa olemaan elinkaarensa lopussa niistä tehdään sähköisiä vaihtovetureita katkaisemalla keskeltä poikki=kaksi veturia syntyy kerralla,yläosa pyörähtää telin päällä jotta ainoa ohjaamo on aina oikeaan suuntaan eikä tarvita kuin yhdet vetolaitteet. | ||||
|
|
31.03.2009 07:02 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ei voi Tapania kylläkään mielikuvituksen puutteesta syyttää. | ||||
|
|
31.03.2009 01:56 | Jani Kontiokoski | ||
| Taitais olla 80-luvun loppua tai ysärin alkua..Transpointin nykyinen logo on tullu käyttöön vuonna 1996 ja Schenkerin melkein samoihin aikoihin. Ah Scanspedin vanha pokkakärry..!! | ||||
|
|
31.03.2009 00:34 | Jaakko Tuominen | ||
| Villi arvaus,oven tiivistyksen paineistusventtiili. | ||||
|
|
30.03.2009 23:12 | Seppo Romana | ||
| Mulla on varsin paljon kuvia tästä ratatyöstä, jossa tehtiin uutta linjaa ja uutta kiskotusta Turun ja Pikkiön välillä. Piikkiön aseman ykösraidekin kiskotettiin uudestaan. No ne oli niitä aikoja. | ||||
|
|
30.03.2009 22:42 | Tapani Kunnas | ||
| Kitkalutkutin? | ||||
|
|
30.03.2009 22:42 | Tapani Kunnas | ||
| Tämä yksilö on kyllä kokenut monta muodonmuutosta... Dv12 2501 -> Sv1 3201 (menikö oikein?) -> Dv12 2501 -> saneeraus -> radio-ohjaus... mitä vielä ehtiikään? Veikkaan, että ensi vuosikymmenellä tästä tulee Pv1 2901 eli prototyyppi väliraskaasta polttokennoveturista. Väritys viher-valko-harmaa, lempinimi Sähkösammakko. Ensiesittely voisi tapahtua vaikkapa 1.4.2012. Edit: poistettu pari ylimääräistä nollaa. | ||||
|
|
30.03.2009 22:34 | Juhana Hietaranta | ||
| Heh, kylläpäs Korkeavuorenkatu näyttää nimensä mukaiselta... | ||||
|
|
30.03.2009 22:29 | Ari Palin | ||
| Rautatieaseman pysäkillä kolmosen kirjain on nykyään katsottava, jos haluaa päästä varmuudella oikeaan suuntaan. | ||||
|
|
30.03.2009 22:03 | Topi Lajunen | ||
| Ehkä olen jotenkin poikkeava yksilö, kun en koskaan ajattele kolmosen pysäkillä ollessani mitään kirjaimia, vaan menen seuraavaan kolmoseen, joka menee oikeaan suuntaan. Ja kas, näinhän sitä toimitaan muillakin linjoilla. Ihme muutosvastarintaa porukalla kyllä tämän suhteen, kun muutos on parempaan suuntaan. Seiskankin pitäisi dropata pois turhat kirjaimensa. | ||||
|
|
30.03.2009 21:54 | Topi Lajunen | ||
| P272, juna joka ei kiirettä pitele. | ||||
|
|
30.03.2009 21:42 | Jukka Tölkkö | ||
| Lipunmyynti loppui Leppävaarassa 2004. | ||||
|
|
30.03.2009 21:34 | Jukka Tölkkö | ||
| Junttilan salamalla ajettiin Joensuusta Kontiomäen kautta Pieksämäelle. Matkalla ainoastaan poikettiin katsomaan Kontiomäen kolmioraidetta. | ||||
|
|
30.03.2009 21:11 | |||
| Vorggisuus | ||||
|
|
30.03.2009 20:54 | Juuso Hyvärinen | ||
| Totta, mutta minulla on ollut se käsitys, että yleensä Hccmqqr:t on kytketty P 269:ään vasta Tampereella, ja vastaavasti etelään päin tultaessa ne ovat jääneet sinne. Toijalassa niitä on kyseisissä junissa näkynyt harvemmin. Kolmisen viikkoa sitten Kolarista Helsinkiin matkalla ollut autojunamatkustaja kadehti tamperelaisten oloja sompaillessaan citymaasturiaan Gfotin yläkannelle. | ||||
|
|
30.03.2009 20:46 | Jouni Hytönen | ||
| Junapari 269/270/272:ssa on näitä uusia autovaunuja, muissa Kolarin junissa Gfot-vaunuja. | ||||
|
|
30.03.2009 20:15 | Tunnus poistettu | ||
| Jos ei olisi ollut alkuperäistä sinistä väriä, saattaisi IC-värityskin istua.Kuvan vaunussa punainen on kyllä mielestäni turhan dominoiva, mutta nämähän ovat makukysymyksiä. | ||||
|
|
30.03.2009 19:53 | Petri Soronen | ||
| Minusta on kyllä paras kuva täällä sinisistä vaunuista joissa on helmapellit. Vai onko toista värikuvaa jossa näkyy pellit yhtä selvästi? | ||||
|
|
30.03.2009 19:45 | Tunnus poistettu | ||
| Kalliota on louhittu oikeasta laidasta jo niin että mahtuisi joskus hamassa tulevaisuudessa kolmas raide ja sillankin rakenteissa on kuulemma otettu huomioon mahdollisuus leventämiseen. | ||||
|
|
30.03.2009 19:28 | |||
| Vartiusko oli tuolloin retken kohteena? | ||||
|
|
30.03.2009 19:13 | Pirkko Alanen | ||
| Elonkurjuuden kulminaatiopiste: Pyttistä täällä https://vaunut.org/kuva/1 | ||||
|
|
30.03.2009 19:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pitääpä joskus maistaa tuota pyttäriä! ;) | ||||
|
|
30.03.2009 18:45 | Jarkko Korhonen | ||
| Paljon hienompi tuosta olisi tullut erilaisella värityksellä. Kalpea tuo on ja muistoissa vain sekin kalpeus. | ||||
|
|
30.03.2009 18:32 | Tunnus poistettu | ||
| Ruskea ja keltainen olivat mielestäni ainakin jossain vaiheessa Pohjolan liikenteen värejä. Minun muistamani väri VR:n autoissa oli melko vaalea,ehkä valkoinen ja siniharmaa, mutta nämä ovat vain muisteluja. Sen sijaan tuo korityyppi jäi mieleen kun tehtiin n. vuonna -60 koulun luokkaretki liki uunituoreella Kovasen bussilla, joka oli sen ajan mittapuun mukaan tosi hieno turistiauto. Kallistuvat selkänojat ja kaikki! | ||||
|
|
30.03.2009 17:53 | Niila Heikkilä | ||
| Jyväskylän viimeinen kääntöpöytä on käsittääkseni yhä olemassa, varastoituna VR-radan varikolla Seppälässä. Tampereen vanhojen veturitallien jokunen aika sitten puretusta kääntöpöydästä on havainto niinkin yllättävästä paikasta kuin Tarastenjärven kaatopaikalta, tosin sisääntulotien läheisyydessä olevalta varastoalueelta. | ||||
|
|
30.03.2009 17:36 | Niila Heikkilä | ||
| Tulee mieleen Radio Suomen merisää, ja jokavuotinen ilmoitus Protectorin jäänmurrosta Saimaalla. Mutta millä ihmeellä tilasit Protectorin ja junan tällaiseen sommitelmaan? On meinaan nääs huikea ajoitus. | ||||
|
|
30.03.2009 15:39 | Hannu Korpimäki | ||
| - Hauki tyyris, toteaa mummo - Eei, minä tyyris, hauki fööris! |
||||
|
|
30.03.2009 14:58 | Heikki Itävuo | ||
| No niin oikea linkki edellisessä kommentissa on https://vaunut.org/kuva/53758. Lisäyksenä vielä, että tiilitehtaan toiminta katsottiin päättyneeksi vasta 1955 savivarojen ehdyttyä, ja vielä 1950-luvulla käännettiin kartan alueen 9 rata kaarteesta suoraan etelään. | ||||
|
|
30.03.2009 14:56 | Jarkko Korhonen | ||
| Jos mukavuudeksi lasketaan jousituksen pehmeys ja penkkien istuinmukavuus, niin kyllä ranskalaiset autot siinä muut hakkaavat, lue hakkasivat. Nythän kaikki on samasta muotista. Mutta se autoista. | ||||
|
|
30.03.2009 14:43 | Heikki Itävuo | ||
| Veturin logon vaakapalkissa lukee "Daimler" (näkyy alkuperäiskuvassa). Ja sitten perutaan edellinen kommentti. Kuva on hyvin saman oloinen kuin UPM:n Kajaanin kuva-arkistossa oleva toinen kuva, joka on vuodelta 1928. Tämä kuva taas on kansiossa, jossa valitettavasti ei ole vuosilukua, ja joka sisältää kuvia ainakin 20- ja 30-luvuilta. Mutta vuosi 1928 ei heitä kauas. Vetureiden käyttö kuljetukseen lienee alkanut tuolloin. Kuvauspaikka olisi silloin kuvan https://vaunut.org/kuva/52576 alue 6. | ||||
|
|
30.03.2009 14:34 | Ville Mäki-Tuuri | ||
| No jaa, tiedä niistä automerkkien mukavuudestakaan sitten - nimim. ei edes enempää kuin 174 senttiä mutta silti en jostain syystä mahdu Peugeot 309:n ovesta ulos lyömättä päätäni. | ||||
|
|
30.03.2009 14:29 | Heikki Itävuo | ||
| Kuva on ilmeisesti otettu Pateniemen sahalla (alue kuului silloin Haukiputaaseen, nykyään Ouluun). Sakari Virtasen kirjassa "Nuottasaaresta Wall Streetille, Oulun metsäteollisuus kauppahuoneista Stora Ensoon" (2003) on luvussa "4. Rakentamisen ja sodan vuosikymmen 1936-1945" kuva, jossa tämä veturi vetää sahatavaravaunuja, ja jonka kuljettaja näyttäisi hyvin samalta kuin tässä. Sama kuva ei kuitenkaan ole kyseessä. Veturin siirto Pateniemeen ajoittuisi vuosiin 1931-33, jolloin Kajaanin tiilitehdas ei toiminut, ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/52576 se on vielä ilmeisesti Kajaanissa. Voi olla, että se ei ole toiminut ollenkaan puukaasutinkäyttöisenä Kajaanissa. Pateniemen saha kuului tuolloin Uleå -yhtiölle, jonka Kajaanin Puutavara Oy (myöh. Kajaani Oy) omisti. | ||||
|
|
30.03.2009 14:02 | Tapani Kunnas | ||
| Hmmmm... olisipa aika nävös jos jossain tulisi vastaan lättä IC-värityksessä :) | ||||
|
|
30.03.2009 13:45 | Tapio Muurinen | ||
| Mahtoi olla ensimmäinen kerta, kun tämä hiontayksikkö vuokrattiin v. 1972 kahdeksi kuukaudeksi maahamme. Tämä tuli huhtikuun puolovälissä. Ensimmäiseksi hiottiin juuri Riihimäki - Hämeenlinna väli. Rata oli vielä silloin pätkäkiskoilla ja puupölkyillä. Radassa oli aika paljon mm. aaltoa. Hiontakerralla otettiin pois rautaa n. 0,003 mm. Hiomakivet painettiin kiskon pintaan, vesi oli huuhteluna ja jäähdyttäjänä. Pahempia paikkoja joututtiin ajamaan jopa kymmeniä kertoja. Muistan vaikutuksen ennen ja jälkeen hionnan. - Tämän käynnin jälkeen hiontajunaa vuokrattiin säännöllisesti lähes joka vuosi, ja kaikki tärkeimmät radat hiottiin. | ||||