|
|
04.02.2009 21:53 | Jouni Hytönen | ||
| Minulta löytyy kuva kesältä 1993, jossa Dr13 on käymässä K-S Sinkillä ja seisoo tasoristeyksessä. | ||||
|
|
04.02.2009 21:52 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tämä kuitenkin myöhemmältä ajalta, mahdollisesti asevarikon lopullinen tyhjennys? Vetureissa on jo sinertävän sävyiset lasit, joita niissä ei vielä 1985 ollut. Viimeinen kolmikosta vaikuttaisi olevan 27-sarjainen ja niistä ei yksikään ollut kolminajokelpoinen vielä 1985. | ||||
|
|
04.02.2009 21:52 | Tapani Kunnas | ||
| 2821:n kylkiraidan haalistuneisuus. | ||||
|
|
04.02.2009 21:48 | Topi Lajunen | ||
| Siinä ei junien välissä lumihiutale tiedä, minne suuntaan pitäisi singahdella. | ||||
|
|
04.02.2009 21:20 | Osmo Kojo | ||
| Näkyy olevan samasta asemasta kaksi erilaista kuvaa, lienevätkö sama asema ? Ks. Pentti Valokarin kuvaa. |
||||
|
|
04.02.2009 20:44 | Joonas Hytönen | ||
| Sitä ennen oleskeli varmaan yli kymmenen vuotta Jyväskylän lähettyvillä,esim. Äki-Hpj välillä vuoteen 2005 asti. | ||||
|
|
04.02.2009 20:42 | Osmo Kojo | ||
| Minulla on muutama kuva täällä orgissa, eri ajoilta vanhasta asemasta. Tämä kuva ei voi olla 1800-luvun lopulta, koska veturitalleja on ainakin kolme. Asema valmistui 1885, juuri ennen keisarin vierailua 4:s elokuuta. Lappeenrannassahan on linnoitus, jossa on voinut olla sotaväkeä, niin ja onhan täällä varuskuntakin. | ||||
|
|
04.02.2009 20:41 | Joonas Hytönen | ||
| Käsittääkseni Tka 179 on annettu pysyvästi "Savon hommiin",ei ole pyörinyt pariin kuukauteen enää Keski-Suomessa. | ||||
|
|
04.02.2009 19:58 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Mikähän on Keski-Suomen vakiotekarin Savonradalle tuonut? | ||||
|
|
04.02.2009 19:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| Upea pakkaskuva! | ||||
|
|
04.02.2009 19:10 | Joni Lahti | ||
| Joo kyllä, niin oli Bobrikovillakin aikamoiset mopit suupielissä. Silloin oltaisi ajassa ennen vuotta 1904. | ||||
|
|
04.02.2009 19:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niinpä. Pökköä pesään, toverit ;) | ||||
|
|
04.02.2009 19:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Bobrikovilla oli kans tuollaiset viikset. http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov . | ||||
|
|
04.02.2009 18:55 | Tunnus poistettu | ||
| Muistoja menneiltä. Ei tästä maisemasta ja ajalta, mutta muuallakin muinoin yli 40 vuotta sitten sympaattinen lättä oli tieto siitä, että kotiin päästiin. | ||||
|
|
04.02.2009 18:52 | Joni Lahti | ||
| Nikolai II (vallassa 1894-1917) hän tuskin on, sillä hän oli pieni mies. Sen sijaan isä Aleksanteri III (1881-94) isokokoinen partasuu. Voisiko olla hän, siis ennen vuotta 1894? Milloin rakennus on valmistunut? | ||||
|
|
04.02.2009 18:34 | Markku Blomgren | ||
| Olisiko Lappeenrannan aseman avajaiset ja/tai Venäjän Tsaari vierailulla? Ne nyt muista milloin rata lappeenrantaan valmistui, mutta kyllähän se oli 1800-luvun loppupuolella? | ||||
|
|
04.02.2009 18:12 | Perttu Karttunen | ||
| Kiitoksia oikein kovasti mielenkiintoisesta lisäinformaatiosta. Tämän suuntainen oli oma mielikuvanikin. Tarkkaa havaintoa ei ole siitä, mistä kohtaa tuonne veturitallille se raide on mennyt, kääntöpöytähän tuolla on ollut suhteellisen iso, kun katsoo montun jäännöksiä, jotka vielä jollainlailla on havaittavissa maastossa. Lumien sulettua täytyy kyllä tarkemmin tuo ympäristö tutkia. | ||||
|
|
04.02.2009 17:51 | Tunnus poistettu | ||
| Pienenä poikana ollessani maamoottorit lattahihnoineen olivat kovinkin tuttuja etenkin puimakoneiden pyörittäjinä, mutta monessa muussakin työssä, pärehäylässä,olkilietsossa, sirkkelissä ja vaikka missä. Joskus kyllä hihna lensi paikoiltaan ja opin monia uusia kirosanoja.. | ||||
|
|
04.02.2009 17:35 | Tunnus poistettu | ||
| Mauno Koivisto lausui hyvän viisauden: 'Ei pidä provosoitua vaikka provosoitaisiin', mutta kun tarpeeksi ärsytetään, pinna palaa väistämättä! | ||||
|
|
04.02.2009 17:31 | Tunnus poistettu | ||
| Sieni vähentynyt radoilta, mutta kyllä kunnon pölkkypää jotain löytänee. | ||||
|
|
04.02.2009 16:18 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tuli mieleen tätä katsellessa, löytyisikö Karilta kuvaa siitä harvinaisesta tapahtumasta, kun tuossa entisen sellutehtaan raiteella on ollut liikennettä. Siis ihan raiteen loppupäässä saakka tai edes tasoristeyksellä. | ||||
|
|
04.02.2009 15:26 | Tunnus poistettu | ||
| Eipä uskoisi, että 1950-1960 luvuilla tämä oli melkoisen vilkas liikennepaikka. Päivittäiset matkustajat laskettiin sadoissa. Radan toisella puolella oli kolmen 'sekatavarakaupan' ryväs ja jokaiselle riitti asiakkaita. (Vähäsen kunkin ideologiasuunnan mukaan jakautuen). | ||||
|
|
04.02.2009 13:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vanhan purkamisvimmaa selitetään usein suomalaisen kulttuurin nuoruudella. Me haluamme nousta esiin edistyksellisenä, modernina ja vauraana kansana. Meiltä puuttuu kyky arvostaa vanhaa ja perinteistä ja nähdä sen yhteiskunnallinen arvo, mikä esim. Keski-Euroopassa ymmärretään paljon paremmin. Siellä on ollut jo paljon aiemmin kaupunkeja ja siellä on tehty suurempia rakennuksia ja kivestä, kun taas täällä on rakennettu pitkään puusta pieniä ja koruttomia taloja, jotka usein ovat tuhoutuneet tulipaloissa, esim. suurina kaupunkipaloina. Mitä muuta keskiaikaista Suomen kamaralta löytyy kuin kivikirkkoja ja linnoja? Kaikkea ei tarvitse säästää, mutta kieltämättä Suomessa on sorruttu tässäkin asiassa ylilyönteihin. Pohjimmiltaan purkaminen kuitenkin johtuu ahneudesta - vaaditaan parempaa tehokkuutta ja tuottavuutta ja pienin kustannuksin, lopputuloksena mitäänsanomattomia laatikoita. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että enemmän kuin vanhan purkamista ihminen suree kaupunkikuvan köyhtymistä - vanhan "piparkakkutalon" hävittäminen ei välttämättä tuntuisi niin pahalta, jos uusi tehokkaampi edustaisi vähintään yhtä kaunista tyyliä. | ||||
|
Kuvasarja: Joensuun asema-alueen rakennuksia |
04.02.2009 12:53 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jokunen viikko sitten uutisoitiin ensi kerran moneen vuoteen sanomalehti Karjalaisessa Joensuun matkakeskushankkeesta. Projekti on kuulemma pantu jäihin kiinnostuksen ja rahan puutteen vuoksi. Nämä rakennukset saavat siis edelleen seistä asema-aluetta komistamassa, mutta koska niiden tulevaisuus suojelemattomina rakennuksina on jossain määrin edelleen avoin, niitä tuskin kummemmin korjataan - mikä tosin tarkoittaa alkuperäisen tyylin ja rakennusosien säilymistä, mutta todennäköisesti myös hidasta rapistumista. Houkutuksen talo on yhä tyhjillään ja kylmänä, mikä myös aiheuttaa talovanhuksen kunnon heikkenemistä. | ||||
|
|
04.02.2009 12:45 | Pirkko Alanen | ||
| Menossa kunniakomppanian tarkastus. Tarkastusyyli ei ole vuosisadassa muuttunut, vaateparsi kylläkin! | ||||
|
|
04.02.2009 12:15 | Joni Lahti | ||
| Lähimpien upseereiden uniformut ovat mielestäni venäläisiä (epoletit). Siis oltaisi ajassa ennen 1917. Tuo mursunviiksinen pääjehu on kovasti tutun näköinen, en vain nyt keksi kuka, iso kiho Venäjältä kuitenkin. Voi olla peräti joku Romanovien ruhtinas. | ||||
|
|
04.02.2009 12:04 | Tunnus poistettu | ||
| Tuolle radalle olisi pitänyt laittaa kiskobussi pendelöimään matkalaisia sataman ja rautatieaseman (asemien) välillä | ||||
|
|
04.02.2009 11:58 | Viljami Jokinen | ||
| Vertailukuva vuodelta 2009: https://vaunut.org/kuva/54654 Edit: o pois | ||||
|
|
04.02.2009 11:40 | Tunnus poistettu | ||
| Mistähän on tullut ilmaus 'turuntauti', joka on tullut kuvaamaan intoa purkaa kaikki vanha jonkin tylsän tieltä. Tapa joka on levinnyt läpi koko maan. Turusta on Suomen sivistys lähtenyt. Ekä ole palannut. | ||||
|
|
04.02.2009 11:32 | Tapio Muurinen | ||
| Sitikkalan mäki on Eteläisessä-Suomessa paljon juttua kirvoittanut paikka https://vaunut.org/kuva/23679 Toinen samantapainen on Taavetin mäki, jossa myös noustaan alhaalta Salpausselän distaalipuolelta sen laelle. | ||||
|
|
04.02.2009 09:24 | Tuomas Pätäri | ||
| Muutamia detaljeja: Ennen asemaa Kymiyhtiön tavaraliikenne hoidettiin Kouvolan aseman kautta ja Kuusankoski-yhtiön silloisen Kymin (nyk. Koria) aseman kautta. Haararata Tanttarista Kymintehtaalle rakennettiin 1892, ja radalle siirtyi molempien tehtaiden liikenne. Oma raide Tanttarista Kouvolaan 1908. Tavara- ja matkustajaliikenne oli vilkasta heti aluksi, mutta kuvan asemarakennus rakennettiin vasta 1930. Siihen aikaan edestakaisia matkustajajunavuoroja oli päivittäin 16. Henkilöliikenne lopetettiin 31.5.1951. 1960-luvulla Kuusaanniemeen rakennettiin uusi tehdas ja asema, jolloin tämä alkoi menettää merkitystään. Paikalle on vielä rautatieyhteys Kuusaanniemestä, kolmioraiteen eteläinen sivu Kouvolaan päin on purettu. | ||||
|
|
04.02.2009 06:12 | Jani Kontiokoski | ||
| Itseasiassa kyseessä on normaali täysperävaunuyhdistelmä koska sen kokonaispituus on "vain" 22 metriä. Moduulimitta on siitä eteenpäin 25,25 metriin. Junakuljetukset loppuivat kuulemma siksi että juna oli liian hidas. Ajaa samassa ajassa esim. Ouluun ja kuormatilat jatkavat nopeammin siitä eteenpäin. Transpointilla sama juttu...Jyväskylässä käy yön aikana ja Turun Kiitolinjan tavarat itään vie Kiitoautot yön aikana. Kuskit nukkuvat päivän Turuus..Helsinki-Oulu kulkee yhä pääasiassa junalla. | ||||
|
|
03.02.2009 23:27 | Topi Lajunen | ||
| Ne on turvalaseja, nämä eivät. | ||||
|
|
03.02.2009 22:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mahtava pytinki, ja varsin omalaatuinenkin. Osaisko joku kertoa aseman vaiheista lisää? (Päivämäärän voisi samalla korjata totuudenmukaisemmaksi) | ||||
|
|
03.02.2009 22:16 | Jorma Rauhala | ||
| Ehkäpä Kouvolassa, josta lähtee etelän metropoliin sähköinen paikallisrata "Kymen metro", on ryhdytty soveltamaan ns. jiiteetä. On joskus maalikylillä käydessä nähty, että keskuspaikallakin mitäänsanomattomaan peltipyörylään on laitettu Seis-komennon vahvistava S-kirjain http://www.seisake.net/kuva.php?id=601. Siispä se on lisätty myös tähän etusavolaiseen maaseutumalliinkin! | ||||
|
|
03.02.2009 21:30 | Tomi Lapinlampi | ||
| Vertailukuva vuodelta 2003: https://vaunut.org/kuva/2220 | ||||
|
|
03.02.2009 19:00 | Topi Lajunen | ||
| Puuttuuko opastin todella? Nimittäin linkkaamasi videopätkästä sen olemassa olevuutta ei voi todeta, sen paikka jää kuva-alan vasemman reunan ulkopuolelle. | ||||
|
|
03.02.2009 18:07 | Riku Tuijala | ||
| Enää ei tuota isoa opastinta ole olemassakaan paikasta videopätkää:http://www.youtube.com/watch?v=YURsX8b7RKQ | ||||
|
|
03.02.2009 17:47 | |||
| Kokkolastakin löytyy | ||||
|
|
03.02.2009 14:34 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Siellähän sitä polvenkorkuisena lättään kurotellaan! Puhe on siis kuvasta sivulla http://www.isovaalee.info/radantarina.html Elävästi muistan, kun Liisan pubissa istuttiin, ja lapsen aika oli pitkä. Halusin asemalle junia katsomaan, mutta siihen sanottiin, että "eihän siellä mene kuin lättähattuja". Aivan kuin sellaisella matkustaminen ei olisi ollut suurta juhlaa tunneleineen kaikkineen. Ennen oli kaikki paremmin, ja lätätkin liikahtivat vasta kun Karin vihreä lätkä heilahti! | ||||
|
|
03.02.2009 14:29 | Jani Aas | ||
| Eipä siihen vaunuun kiinni ajeta punaisen lipun ollessa vaunussa kiinni.Odotellaan kiltisti vaan sitä kytkeytymis lupaa jota tässä odotellaankin. | ||||
|
|
03.02.2009 14:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitos todella paljon eljas! Täytyy mennä joskus sukeltelee mut siihen menee vielä vuosia! Sit voisin laitaa ehkä kuvia tänne veden alaisista junista :D | ||||
|
|
03.02.2009 14:19 | Kari Lamberg | ||
| Petrille! Radantarinassa on kuva Liepeen asemalta joskus 80-luvun puolivälissä! Poikaporukka nousemassa junaan (lättään),kenties sinäkin?? Nojailempa pyörääni Js-ominaisuudessa ja juttelempa konnarin kanssa ! Pysäkkikuvassa on sellutehtaan suuret rakennukset! | ||||
|
|
03.02.2009 14:17 | Eljas Pölhö | ||
| Jos googlaat: diving gatun lake, saat monta matkanjärjestäjää. Linkin viimeisen kappaleen mukaan järvi on hieno kohde vanhojen rautatiereliikkien tutkintaan. http://www.destination360.com/central-america/panama/panama-diving.php | ||||
|
|
03.02.2009 14:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitos eljas. Et satu tietää voiko tuola sukeltaa vai onko skeltaminen kielletty? | ||||
|
|
03.02.2009 13:58 | Eljas Pölhö | ||
| Jos käyt, niin ota sopiva kamera mukaan. Harkitsivat mm muutaman matkustajavaunun nostoa, mutta jättivät sinne säilöön odottamaan sopivaa nostoajankohtaa. Ranskalaisilla oli siellä 213 leveäraiteista veturia, joten ongittavaa piisaa. | ||||
|
|
03.02.2009 13:49 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tämä on kyllä eritttt... ...täin mielenkiintoinen ja harvinainen kuva! Nimikilven toteutus on omaperäinen, ja lipputanko kätevästi aseman katolla. Kun katsoo kuvaa https://vaunut.org/kuva/44395 , ei millään uskoisi, että tämä rakennus on tosiaan edelleen paikallaan, mutta kyllä lautavälit ja ikkunat täsmäävät. Taustalla metsän takana lienee uuden sellutehtaan suuria rakennuksia. Kuvanottovuonna Lievestuoreella asui jo yli 2000 asukasta, tietää http://www.lievestuore.fi/historia.php Kaikkinensa tenhoava taajama edelleen! | ||||
|
|
03.02.2009 13:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| Haha selvä :D Tuutko mukaan? | ||||
|
|
03.02.2009 13:40 | Joona Kärkkäinen | ||
| Runkoon ei saa myöskään ajaa kiinni, erinäisistä syistä, joku voi olla vaikka vaunujen alla huoltamassa tai jotain. | ||||
|
|
03.02.2009 13:39 | Joona Kärkkäinen | ||
| Käy katsomassa :D | ||||
|
|
03.02.2009 13:26 | Kari Lamberg | ||
| Lievestuoreen aseman on piirtänyt arkkitehti Thure Hellström. 1930 aseman yhteyteen sijoittui myöskin postitoimisto! Postissa muistan asioineeni vielä 60-70 vaihteessa! | ||||