|
|
03.12.2008 14:06 | Jari Hämäläinen | ||
| Näillä kehtais kyllä ajella vaikka Tornioon asti. Jospa SJ sais homman paremmin kannattamaan kuin kotoinen VR | ||||
|
|
03.12.2008 13:35 | Jouni Hytönen | ||
| Ja heti on tullut uutta maalia pintaan. | ||||
|
|
03.12.2008 13:26 | Eljas Pölhö | ||
| Yksi tällainen on valmistettu Israelin rautateille. http://en.wikipedia.org/wiki/Image:131-151.jpg | ||||
|
|
03.12.2008 13:23 | Leo Männistö | ||
| Mikäli jota tai kuta kiinnostaa, niin lisää tämän reissun satoa on osoitteessa http://reflexpunkt.com/Berlin - sisältää myös junakuvia. | ||||
|
|
03.12.2008 13:19 | Eljas Pölhö | ||
| Isompi kuin Dv12, mutta painoa lukuunottamatta Dr16 on kauempana. http://www.jarnvag.net/lokguide/T44.asp (Käyttäjä muokannut 03.12.2008 13:20) | ||||
|
|
03.12.2008 12:59 | Tapani Kunnas | ||
| Vai olisiko tämä kokonsa puolesta lähempänä Dr16:tta? | ||||
|
|
03.12.2008 12:56 | Aki Leppänen | ||
| Tästä kyllä kieltämättä tulee mieleen että kohta kolisee. Hienosti onnistunut. | ||||
|
|
03.12.2008 12:55 | Timo Salminen | ||
| Vahvistaa entisestään sitä käsitystäni, jonka lausuin kuvien 52055 ja 53025 yhteydessä: ei sinänsä mutta tässä... Pitäisi varmaan käydä omin silmin näkemässä tuo. | ||||
|
|
03.12.2008 12:50 | Tunnus poistettu | ||
| Jaa suoraa? Optiikka saa ihmeitä aikaan sekä pituus- että korkeussuunnassa... | ||||
|
|
03.12.2008 12:48 | Tunnus poistettu | ||
| Harvoinpa nuo uudet rakennelmat tutussa ympäristössä silmää ilahduttavat. Katsokaapa melkein mitä tahansa asema-aluetta etenkin Helsingin seudulla. Melkein tuntuu siltä, että vanha kaunis asemarakennus pitäisi poistaa noiden lasi-betonihökötysten joukosta. |
||||
|
|
03.12.2008 12:47 | Arto Lopia | ||
| Onpas tukevan näköinen päätepuskin... | ||||
|
|
03.12.2008 11:09 | Perttu Karttunen | ||
| Nosta terät - merkkejähän noista valtaosa on, aion vakavsti ehdottaa RVI:lle seuraavaa: Ne uudet merkit erottuu vieläkin liian selkeästi joten eiköhän niitä vähän vielä pienennetä ja muuteta väri valkoiseksi. Niin tai merkataan aurattavat alueet johonkin peedeeäffään joka pitää itse tulostaa netistä rataosan mukaan. (Käyttäjä muokannut 03.12.2008 11:10) | ||||
|
|
03.12.2008 11:00 | Leo Männistö | ||
| Aivan, olikos Hiirimäellä ihan yhdistetty rata- ja tiealikulku? | ||||
|
|
03.12.2008 10:03 | Tunnus poistettu | ||
| Tuli tuosta romulajästa mieleen: Tälläkin sivustolla on paljon kuvia ihan totaalisesti hylätyistä radoista, joilla kiskot ovat jäljellä. Onko tässä maassa työ niin kallista, että arvokasta raaka-ainetta ei saa talteen? |
||||
|
|
03.12.2008 08:45 | Timo Salminen | ||
| Lisätään Oulun kuvatekstiin sana "kivikukko" niin löytyy paremmin. - Nyt on lisätty. - Mielenkiintoista kuulla myös, että Oulun kukosta on ilmestynyt lehtikirjoitus. Ainakin eräs sikäläinen kollega (laajasti ymmärrettynä) nimittäin aikoi kirjoittaa ja lähetin hänelle sitä varten linkkejä tällä sivustolla oleviin muiden vastaavien laitosten kuviin. (Käyttäjä muokannut 03.12.2008 08:50) (Käyttäjä muokannut 03.12.2008 08:50) (Käyttäjä muokannut 03.12.2008 08:51) | ||||
|
|
03.12.2008 08:40 | Timo Salminen | ||
| Aksenttiahan nimenomaan ei pidä käyttää heittomerkkinä tai puolilainausmerkkinä, vaikka näin nykyään vähän joka puolella näkee tehtävän. Se on kokonaan eri merkki. Puolilainausmerkki/heittomerkki on se enterin vieressä, tähden kanssa samassa näppylässä sijaitseva toinen pikku roska. | ||||
|
|
03.12.2008 08:35 | Timo Salminen | ||
| Ri - Hl -välin Sm-liikenteen täytyi alkaa ainakin ennen kesää 1979. Muistan sen siitä, että vuosina 1974 - 1979 Turengissa asunut isoisäni totesi joskus silloin, että "nyt alkavat sitten pikajunatkin pysähtyä Turengissa" tarkoittaen sillä nimenomaan sähköjunia. Kyllä hän varmasti tiesi, ettei pikajunasta ollut kyse, mutta lättään verrattuna Sm oli sentään askel pikaisempaan suuntaan. Muistelen kuitenkin, että teimme loppuun asti sukulointimatkamme lättäkyydillä, eli sähköjunavuoroja ei liene ollut monta. (Käyttäjä muokannut 03.12.2008 08:35) | ||||
|
|
03.12.2008 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Kilon Syöttöasema syöttänyt päärädan sähköistykseen saakka Helsinkiä. Sen jälkeen Helsingian aseman sähkönsyötöstä huolehti Oulunkylän syöttöasema. Pasilassa oli välikytkinasema (VK) ja se sijaitsi Suokadun sillan ja Pasilan ristikkosiltojen välissä. Ilmalan ratapihojen syötöstä vastasi silloin Kilon SA. Olisikohan VR:n 125 v. historiikissa kuvaa Kilon syöttöasemasta. Oulunkylän syöttöaseman jälkeen seuraava syöttöasema sijaitsi pääradalla vasta Palopuron ja Hyvinkään välissä. Nykyisin silloiset Pasilan ja Keravan välikytkinlaitokset on muutetttu syöttöasemiksi. Ja mitä tulee Sm1-koevajokilpiin, niin muistaakseni niissä luki KOEAJO ja alhaallla Valmet Oy. |
||||
|
|
03.12.2008 02:28 | Niila Heikkilä | ||
| Mahtaisiko kellään löytyä valokuvia sähköratahistoriallisesta Kilon syöttöasemasta? Onko siitä muuten mitään rakenteita jäljellä enää? Kilo syötti Helsinkiä ilmeisesti pitkälle 1990-luvulle asti, ennenkuin muutostöiden jälkeen Helsinki jaettiin omaksi alueekseen ja Oulunkylän SA tuli peliin mukaan. Vai ehtikö olla vielä joku välivaihekin, nyt en muista tarkemmin. Liikenteen kasvaessa ajojohdon jännite laski kuitenkin aika-ajoin varsin alas. | ||||
|
|
03.12.2008 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa mennä ajassa vielä kauemmaksi, höyryt toimivat, eikä muistaakseni Vv15-sarjassa paljon lastentauteja ollut, toisinkuin lähes samanlaisessa Vr11:ssa? Muissahan niitä on ollut enemmän ja vähemmän - kuinkahan Sv/Sr12 ja Vr12? | ||||
|
|
03.12.2008 00:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pistä jotain kautta linkki kuviin tai lähetä osoitteeseen nimimerkkinijokamullaonvorgissakin miukumauku geeämäx piste dee-ee. Kommunikaatiokanavaksi olisi käynyt toki myös esim. se idän yöjunasta ottamasi valokuva tai sitten vorgin viestinlähetystoiminto ;) | ||||
|
|
03.12.2008 00:07 | Harri Pesonen | ||
| Tuosta on varmaan valmetti irroitettu pois alligaatori ja sopivammat osat poistettu.Ainakin osa ikkunoita uupuu....Akusto nyysitty.. | ||||
|
|
03.12.2008 00:06 | Harri Pesonen | ||
| Alua epeäilisin tuon lätkän kyllä olevan... | ||||
|
|
03.12.2008 00:05 | Harri Pesonen | ||
| lämmöt ja akuston lataus päällä veikaisin..... | ||||
|
|
03.12.2008 00:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| JR: Tarkoitatko laakista toimivilla jutuilla porkkanoiden luotettavuutta vai Helsingin metron koeajojen lyhyyttä? | ||||
|
|
03.12.2008 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan mahdollista, että jo 1.10.-78 alkaen ajettiin junapari 451/456 Ri-Tpe-Ri Sm-kalustolla, lähtö Riihimäeltä 15.25 ja tulo 22.00. 456 jatkoi Riihimäeltä Helsinkiin junalla 9484. Hämeenlinnan ja Lahden junat ajettiin vielä keväällä -81 Dm7-kalustolla. Joskus käytiin Lahdessa Sm:llä, mutta aikataulussa pysyminen tuotti suuria vaikeuksia - lätän vaatimaa lähes 1,5h:n ajoaikaa ei millään meinannut saada käytettyä sähköjunalla, niinpä sitä seisoskeltiin asemilla odottaen lähtöaikaa useampia minuutteja. | ||||
|
|
02.12.2008 23:59 | Leo Männistö | ||
| (aivan täysin koko aiheen ulkopuolelta, mulla olis Dakkus sulle kuvia siitä Allee der Kosmonautenin betonimuistomerkistä) | ||||
|
|
02.12.2008 23:58 | Leo Männistö | ||
| Kai niistä merkeistä on pitäny saada huonommin ymmärrettäviä ja erottuvia. Mitä lie nosta terät aluetta ja pistettä. Nuo vanhat sentään tunnisti vaikka olikin vähän maali kulahtanut. | ||||
|
|
02.12.2008 23:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jännästi nuo ikkunat näyttävät huomattavasti pienemmiltä ja juna raskaammalta kuin nykyisessä ulkoasussaan. Aika järkälemäinen ilmestys. Sopii tuon ajan Suomeen. Kapitalistiseen maahan, jossa Neuvostoliitto ei koskaan ollut väärässä. | ||||
|
|
02.12.2008 23:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä vanhoissa merkeissä sitten on mättänyt? Siis muu kuin että niiden i'issä on jonkun mielestä liian iso luku? Jos tämä tässä kuvassa nimittäin on poistopino, niin verorahantuhlaus on yhtä järjetöntä kuin VR:n toteuttama sinistentuhoamiskampanja. | ||||
|
|
02.12.2008 23:41 | Jouni Hytönen | ||
| Sisustuksessa on jo seuraavan vuosikymmenen tuulia, eivätkös 231xx-sarjan sileäkatot olleet sisustukseltaan samanlaisia? | ||||
|
|
02.12.2008 23:34 | Jarkko Korhonen | ||
| Omituinen sekasikiö: iänikuisen vanhat aidot alkuperäiset ja ihanat istuimet orggiskankaalla mutta ritilähyllyköt. | ||||
|
|
02.12.2008 23:17 | Jarkko Korhonen | ||
| Ei mikään paha hinta tuolla ok-talolla. Tosin näyttää olevan rempattu --> homepommiriski. Kuten itse asiassa jokaisessa talossa, remppaamattomassa vauriot on vaan helpompi havaita. | ||||
|
|
02.12.2008 23:13 | Jarkko Korhonen | ||
| Eilen tämä kolisteli linja-ajossa kuten useina muinakin päivinä ykkösen tai seiskan linjoilla. Mikähän koeajon syy? Monesti olen syksyn aikana nimenomaan Manneja (suhteessa yleisempään kalustoon) nähnyt kouluajossakin. | ||||
|
|
02.12.2008 23:12 | Jouni Hytönen | ||
| Syön hattuni sinapin kera. Kohinan saa kyllä poistumaan kalustoinvestoinneilla. | ||||
|
|
02.12.2008 23:05 | Eljas Pölhö | ||
| Tuohon JR:n huomioon voisi lisätä, että 6002 saapui Pasilaan 6.8.68 ja aloitti trimmausajonsa 7.8.68. Kahden junan yhteisajoa alettiin harjoittelemaan 14.8.68, eikä ongelmia ilmennyt. Lehdistölle järjestettiin mahdollisuus osallistua koeajoihin ja testata matkantekoa sähköjunalla 20.8.68. Ministerivaliokunta sai oman koeajomatkansa muutamaa päivää myöhemmin ja 5.9.68 oli HKL:n edustajien vuoro verrata sähköjunaa raitiovaunukyytiin. | ||||
|
|
02.12.2008 22:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tästä kuvasta voi helposti aistia, että pleksi on harmaassa talossa kirkkaankeltainen, vaan ei ihan raitsikan sellainen kuitenkaan. | ||||
|
|
02.12.2008 22:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Lisätietoja rakennuksen vaiheista: valmistunut 1903, keskiosa umpeutettu 1943. | ||||
|
|
02.12.2008 22:51 | Jouni Hytönen | ||
| Turku-Toijala oli ensimmäisiä rataosia, joka on todellakin siivottu järjestelmällisen täydellisesti vanhoista merkeistä. Merkkien kiskovarret ovat myös matkalla sulattoon, kuten kuvasta näkyy. | ||||
|
|
02.12.2008 22:48 | Jouni Hytönen | ||
| Ja mikäs veturi sitäkin hinaili? https://vaunut.org/kuvasivu.php/53101 | ||||
|
|
02.12.2008 22:45 | Jouni Hytönen | ||
| 40 vuotta myöhemmin Flirt ottaa ensiaskeleitaan rataverkolla. | ||||
|
|
02.12.2008 22:43 | Jouni Hytönen | ||
| Harmi, että tämäkin on jo purettu. Kiitokset kuitenkin kuvasta! Enpä tiennytkään, että tuollakin oli platformskjul. | ||||
|
|
02.12.2008 22:43 | Jorma Rauhala | ||
| Kiinnitti huomioni: juna saapui tehtaasta operaattorille 12.6., siirrettiin tod.näk. operaattorin lankaverkostolle 13.6. ja otettiin siellä säännöllisiin koeajoihin 14.6.! Liikennekäyttö matkustajajunissa alkoi sittemmin noin puolen vuoden kuluttua kun oli sopiva aikataulumuutosajankohta. Näin pitkä liikenteeseenottoviivästys johtui vain siitä, ettei heti alkuun ollut valmista sähkörataa koko 38 km:n osuudella (Hki-Kirkkonummi), vaan aluksi 14.6. oli vain siis tuo mainittu KOLME kilometriä Kauniainen-Kilo. Kehitys kehittyy ja nykyään tällaiset kalustojen "koeajot" jatkuvat mm. eräällä sähköjunasarjalla menestyksekkäästi kenties maailman tappiin. Liikenteen harrastamisen aloituksesta on kyseisillä vekottimilla aikaa vierinyt jo toistakymmentä vuotta. Tuo otsikkokuvan sähköjunaidea poikkeaa tästä päivästä sikäli, että se on rakennettu koriltaan Hämeessä ja sähkölaitteiltaan Uudellamaalla eikä Vinku-Intiassa. Ja kyseessä on siis täydellinen proto ja niin oli se rakenteilla ollut sähköratakin. Mutta ennen vanhaan osattiin tehdä laakista toimivia juttuja kotimaisin voimin, eikä siihen tarvittu välimerellistä tietotaitoa. | ||||
|
|
02.12.2008 22:19 | Jorma Rauhala | ||
| Dencku:lle tiedoksi: ei siellä SNTL:n miehityksen aikana rakentamalla Porkkalan merisotilastukikohdan rautatiellä (Käla-Båtvik) sähköjunat koskaan käyneet. Siellä vain tutkittiin aikoinaan maastossa eli elävässä elämässä erilaisia ajojohdinrakenteita pylväineen ennen kuin oikeat ratatyöt aloitettiin rannikkoradalla. Jos niitä betonipylväitä siellä vielä on, niin eikös Sähkö-Rautatie-Harrastajien Seuran (SRHS.2) pitäisi johonkin tolppaan hommata muistolaatta? Jäisi asiasta muisto jälkipolville. | ||||
|
|
02.12.2008 22:13 | Eljas Pölhö | ||
| Båtvikin radalla ei ollut ikinä sähköjä kytkettynä ajojohtoon. Kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/48004 | ||||
|
|
02.12.2008 22:11 | Leo Männistö | ||
| Eiköhän tää kasa liity Turku-Toijala radan sterilisointiin. Taas yksi hajuton, mauton ja väritön rataosa lisää, jee. | ||||
|
|
02.12.2008 22:04 | Dennis Rolin | ||
| Suoritettiinko koeajoja Sm1 myös Kela-Båtvik rataosuudella? Niin olen ainakin kuullut ja sieltähän löytyy vielä nykypäivänäkin betonisia sähköpylväitä. | ||||
|
|
02.12.2008 22:02 | Jorma Rauhala | ||
| SRS:n sivulta löytyy mannheimilais-alkuperäisvärinen kuva tästä sähkömoottorijunasta: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklmanne/152_456_120984.jpg eli tässä ylläkuvatussa exso:n ottamassa kuvassa Kustaa Vaasan tiellä huristelee kotoinen "Manne". Aiemmin muistamme tämän vaunun olleen erään lukuisista erivärisistä L'Orealin mainosvaunuista. Huom. JT:n määräämä kolmivalojärjestelmä löytyy junan keulasta! Tosin nyt mennään vaihtoliikkeenä :) [Muutettu merkintä "´" muotoon "'" koska v/org ei taivu (vieläkään) oikeaan kirjoitusmuotoon. Aksentin tilalla pitää käyttää jalkaa] (Käyttäjä muokannut 02.12.2008 22:06) | ||||
|
|
02.12.2008 21:49 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä se Dm7/Sm1 sekakäyttö alkoi aikaisemmin kuin yllä arvelin. 12.4.80 Sm1 6006 ohitti Lempäälän 17:45 etelään matkaavana junana. Ja vielä aikaisemmin 20.10.1979 6035 lähti Riihimäeltä pohjoiseen klo 15, mutta en tiedä menikö Tampereelle asti. | ||||
|
|
02.12.2008 21:40 | Riku Outinen | ||
| Parolassa toimii N-teräs niminen yritys joka ainakin pari vuotta sitten käyttänyt rautatiekuljetuksia. | ||||
|
|
02.12.2008 21:30 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt kun jtt antoi vähän vinkkiä ajankohdasta, niin aikakauden muistikirjoista löytyi 31.5.1980 Sm1 6025/ juna H449 Vinnilässä (Hl ja Tl välillä). Kaikki muut samana päivänä Tl-Ri välillä näkemäni henkilöjunat olivat Dm7-junia. Ehkä murrosvaihe alkoi aikataukauden vaihteessa 1980. | ||||