|
|
13.10.2008 23:26 | Sampsa Pajarinen | ||
| Sitä ollaan sitten oltu taas matkoilla. :) | ||||
|
|
13.10.2008 23:24 | Sampsa Pajarinen | ||
| Todella hyvännäköinen kuva! Käytetäänköhän koskaan noita Nallen kumipyöriä? Kuvia? | ||||
|
|
13.10.2008 23:23 | Sampsa Pajarinen | ||
| Alkaa jo vähän pännimään nämä samat kuvatekstit. Voisikohan niissä kertoa hieman yksityiskohtaisemmin kuvista? | ||||
|
|
13.10.2008 23:16 | Ilari Eskelinen | ||
| Onko tämä edistynyt mitenkään muuten kuin ruostumalla? | ||||
|
|
13.10.2008 23:03 | Topi Lajunen | ||
| On. (Näppäimistöasettelusta päättelen, että q=a eikä y.) Brittiläistä tyyliä taitavat edustaa, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Railway_semaphore_signal#Usage | ||||
|
|
13.10.2008 23:00 | Ari Palin | ||
| Kyllä kyse on samasta sillasta. | ||||
|
|
13.10.2008 23:00 | Jouni Hytönen | ||
| Vaan eipä ole enää saneeraamaton. | ||||
|
|
13.10.2008 22:58 | Ari Palin | ||
| Raaseporin läntisiä rajanaapureita tulevat olemaan Salo ja Kemiönsaari. Kun Kemiönsaaresta mennään vielä yksi kunta länteen, tullaan Länsi-Turunmaalle, Ahvenanmaan rajalle. Eli Raaseporin ja Ahvenanmaan välissä on sitten vain kaksi kuntaa. Rantaradan kunnat kuuluvat järjestyksessä ensi vuonna seuraavasti: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Espoo, Kauniainen, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo, Raasepori, Salo, Paimio, Kaarina, Turku. | ||||
|
|
13.10.2008 22:53 | Iiro Niemi | ||
| Vaalea rakennus on ratavartijan mökki. Rummukassa ei ollut tietääkseni pysäkkirakennusta. | ||||
|
|
13.10.2008 22:26 | Topi Lajunen | ||
| Näyttäisi hyppäävän, tyyppi ehkä noin ensimmäisen reboundin yläkuolokohdassa. | ||||
|
|
13.10.2008 22:11 | Eljas Pölhö | ||
| Garratt-tyyppi muodostuu kolmesta osasta, etukoneisto, takakoneisto ja niiden väliin nivelöity kattila. Etukoneiston päällä on tyypillisesti vesisäiliö ja takakoneiston päällä polttoainetila ja pienempi vesisäiliö. Rakennelma salli kahden veturin tehon, vaikka akselipaino pysyi alhaisena. Kattilalla oli tietysti oltava hyvä höyrystyskyky ja rakenne sallikin halkaisijaltaan varsin suuret kattilat. Garrattien on sanottu olleen erittäin joustavakulkuisia ja vakaita mutkaisillakin radoilla. Suurimpana haittana on akselipainon (kokonaiskitkapainon) väheneminen vesi- ja polttoainesäiliöiden tyhjetessä, mutta suuresta akseliluvusta ja säiliöiden painosta johtuen haitta on ollut pienempi kuin tavallisissa tankkivetureissa. (Käyttäjä muokannut 13.10.2008 22:20) | ||||
|
|
13.10.2008 21:54 | Juhana Konttinen | ||
| Liukkaalla kelillä pitää käyttää myös suihkumoottoria! Mainio tilanne ja komea maisema sen taustalla. | ||||
|
|
13.10.2008 21:52 | Juhana Konttinen | ||
| Juhana H.: Raskas roikka lienee paha tuossakin mäessä, joten uskottava tilanne. Tosin pakko päästä sanomaan, että kyllä se vempulla olisi mennyt... ;) | ||||
|
|
13.10.2008 21:50 | Juhana Konttinen | ||
| Vaikka tilanne ei tuokiharvinainen ole, niin harvoinpa sitä sattuu paikalle ja vielä kuvausvalmiudessa. 1/4 -kuvaa ottaessa saattoi jo aavistella, että junalla tulee olemaan hyvin pienet mahdollisuudet selviä mäkeä ylös, niin vaivalloista eteneminen oli. Junan sai polkupyörälläkin kiinni tunnelin toisella puolella, jossa liike pysähtyikin. | ||||
|
|
13.10.2008 21:47 | Eljas Pölhö | ||
| Höyrynosturihan se siinä on. Valkoinen pömpeli on höyrypannu, kuten tlajunen jo kommentoi. Tässä mallissa oli yleensä saranoitu piippu, jonka sai vaaka-asentoon kuljetuksen ajaksi. Se näyttää hävinneen kokonaan. Cowans Sheldon oli yksi Englannin tunnetuimpia nosturivalmistajia ja rakensi viimeiset höyrykäyttöiset niinkin myöhään kuin 1960-luvulla. | ||||
|
|
13.10.2008 21:41 | Joni Lahti | ||
| Totta, CAP ja Cape ovat saman asian eri taustoista tulevat nikit :) | ||||
|
|
13.10.2008 21:38 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Höyrynosturihan se, kyljessä näkyy yksi sylinterikin jonkin toiminnon pyörittämiseksi. | ||||
|
|
13.10.2008 21:37 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä kolmisen kuukautta elinaikaa Pohjan kunnalla, sitten ollaankin Raaseporissa. | ||||
|
|
13.10.2008 21:34 | Tapio Muurinen | ||
| Etupään pömpeli on kait vesisäiliö, takapään vastaava öljysäiliö. Joskus 1980-luvulla tuli TV:n kaapelikanavalta eri puolilta maailmaa sarja "The Great Railways". Eräässä osassa näitäkin oli liikenteessä, kun Afrikkaa näytettiin. Tuli tallennettua videolle. | ||||
|
|
13.10.2008 21:34 | Lari Nylund | ||
| "Kaikki muuttuu, kaikki muuttuu, ei entiselleen mikään jää..." Uuden Iloisen Teatterin laulun lainauksen yhteyteen muistoa menneisyydestä https://vaunut.org/kuvasivu.php/21511 . Suomen Rautatiehistoriallinen seura ry:n kerhoillassa 3. marraskuuta muistellaan rantaradan menneisyyttä katsomalla toukokuussa 1991 kuvattu video Dr13 2301-ohjaamosta, jossa mm. kuljetaan tämän tunnelin läpi. Paikalle on tiettävästi saapumassa rantaradalla 1960-1990-luvuilla työskennellyt veturinkuljettaja ja mahdollisesti myös mm. Karjaalla työskennellyt junansuorittaja kertomaan rataosalla työskentelystä sekä vastailemaan kysymyksiin. | ||||
|
|
13.10.2008 21:27 | Miika Rissanen | ||
| Veikkaisin että vesi on keulassa ja hiilet perässä. | ||||
|
|
13.10.2008 21:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko qlempi siis esiopastin? | ||||
|
|
13.10.2008 21:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Soeoetti :) | ||||
|
|
13.10.2008 21:20 | Anton Carlsson | ||
| Markka-aikaisuus. | ||||
|
|
13.10.2008 21:18 | Eljas Pölhö | ||
| Silta rakennettiin kaksiraiteiseksi, vaikka liikennetiheys ei sitä edellyttänyt. Ideana oli käyttää jonkin aikaa toista raidetta ja sitten jonkin aikaa sitä toista, jotta rasitus jakaantuisi tasaisesti. Vuonna 1930 siltaa levennettiin 13 jalkaa (n. 3,96m) ja toinen raide korvattiin autotiellä ja sillalle tehtiin myös kävelytie. | ||||
|
|
13.10.2008 21:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mika ihme tuo keulan iso musta pompeli oikein on olevinaan? | ||||
|
|
13.10.2008 21:03 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on museovetureista vanhin, valmistunut 1892, eli Neilson 4447 (sama valmistaja kuin esim Suomen C1-sarjalla). Liikennöi Etelä-Afrikassa, kunnes ostettiin ZSR:lle 1966 ja oli käytössä niin kauan kuin rataa liikennöitiin yksityisen yhtiön toimesta (valtiolle 1.2.1973), ja oli käyttökunnossa vielä 1976. Maalattu siniseksi 2002. | ||||
|
|
13.10.2008 20:54 | Eljas Pölhö | ||
| Rhodesian rautateiden 16A Class, 30kpl, käyttöön 1953. Paino 169 brittiläistä tonnia, vetopyörät 1219mm. Käytetty pääasiassa raskaimmissa tavarajunissa ennen 20th/20A sarjojen tuloa. Näitä on käytetty raskaassa vaihtotyössä ihan viimevuosiin saakka. Kuvan veturi on museoitu 1996. | ||||
|
|
13.10.2008 20:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Tulipa deja vu, on tullut samalla laiturilla seisoskeltua. Mukavasti kaartelee rata vesistöjen lomitse näillä main. | ||||
|
|
13.10.2008 20:44 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, oivaa dokumentaatiota tällaisesta tapauksesta. | ||||
|
|
13.10.2008 20:43 | Juhana Nordlund | ||
| Onkos tämä sama? https://vaunut.org/kuvasivu.php/5039 | ||||
|
|
13.10.2008 20:40 | Tuomas Pätäri | ||
| No kylläpä onkin komea, varmasti on hienoimpia! Vanhat (ja uudet) sillat iskevät muutenkin rajusti, ja vielä tällaisessa maisemassa. - Hyppääkös joku tuolta benji-hyppyä? Vaikkei siinä hypyssä taideta ihan noin mennä. | ||||
|
|
13.10.2008 20:37 | Eljas Pölhö | ||
| Nämä 15th Class ja 15A Class veturit olivat Rhodesian rautateiden veturieliittiä. Niitä valmistettiin 74kpl vuosina 1940-1952. Vetureiden paino oli 179-187 brittiläistä tonnia, vetopyörien halkaisija 1448mm, 4 sylinteria @ 445x660mm, kattilan paine 12,7-14,1 kg/cm2. Vetureissa on SKF:n rullalaakerit. Niillä vedettiin mm pikajunia Gwelo-Salisbury välillä (300,1km), matka-aika pysähdyksineen (9kpl) 6h 55min, junapaino 687t, 72aks. Keskinopeus asemien välillä oli nopeimmalla välillä 56,5km/h ja suurin nopeus 80km/h. Vuonna 1940 valmistui neljä veturia ja kuusi vuotta myöhemmin niiden kulkema keskimatka oli 9596km/kk/veturi. Parhaina kuukausina mennyt varmasti pitkälle yli 10000km, koska välille on väkisin sattunut konepajakäyntejä. Kuvan veturi 401 otettiin käyttöön lokakuussa 1950, siirtyi Sambian rautateille kesäkuussa 1967 kun Rhodesian rautatiet jaettiin kahtia ja poistettiin käytöstä n. 1985. Museoon se siirrettiin 1987. | ||||
|
|
13.10.2008 20:28 | Topi Lajunen | ||
| Komea Garratti. | ||||
|
|
13.10.2008 20:26 | Topi Lajunen | ||
| Oisko höyrypannu, josta käyttövoimansa ottaa? | ||||
|
|
13.10.2008 20:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kylläpä on sloveniamainen maisema. Johtunee aika pitkälti vuoristosta yhdistettynä Desiroon asemalla joka ei todellakaan näytä lähiliikenneasemalla. Lisäksi ollaan näemmä jo lehtimetsävyöhykkeellä, jota en olisi tuolta alueelta osannut odottaa. | ||||
|
|
13.10.2008 20:00 | Ari Palin | ||
| Eduskuntatalon kohdalle jääneen roikan olisi luullut jättävän Töölönlahdenkadun tasoristeyksen hälyttämään. Vai missä tr:n eristyskohta on? Vähintäänkin Ala-Mannerheimintien tr lienee hälyttänyt, mutta siitä ei nykyisellään ylikulkua olekaan. | ||||
|
|
13.10.2008 19:27 | Ari Palin | ||
| Arvaus oli aika hyvä. Samalla sillalla tässä tosiaan ollaan, mutta kuukautta aiemmin. Linkistä selviää kunnaksi Pohja, joten en sitä tässä sen enempää kysele. | ||||
|
|
13.10.2008 19:23 | Tomi Peltola | ||
| Arvaan: https://vaunut.org/kuvasivu.php/52475 Näyttää hengenvaaralliselta kulkea... (Käyttäjä muokannut 13.10.2008 19:24) | ||||
|
|
13.10.2008 18:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kas vain, luinpa huolimattomasti lähdetekstiä. Tazaran artikkelissakin mainitaan, että nämä tosiaan ovat Kruppin valmistetta: päivitettyjä versioita U26C:sta, mutta aivan eri koneita kuin USA:n maaperällä nähtävät U30C:t. Samoja tyyppejä löytyy muuten myös mm. Etelä-Afrikasta. | ||||
|
|
13.10.2008 18:14 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsalaisten lättien liikenne Tornioon taisi loppua 1980 kuluessa. Joka tapauksessa 1.1.1982 Td Le (dvst Bdn) eli Luleå Trafikdistrikt, driftsverkstad Boden ei ollut enää yhtään lättää, vain Y1 ja YF1 moottorivaunuja. Y1 liikenne Haparandaan alkoi maaliskuussa 1980 kahdella vuoroparilla viikossa. | ||||
|
|
13.10.2008 16:56 | Tauno Hermola | ||
| Niin, koskas ruotsalaisten LÄTTIEN liikenne Tornioon loppui? Y1-vaunuja https://vaunut.org/kuvasivu.php/36140 ne kai loppuaikoina olivat! | ||||
|
|
13.10.2008 16:37 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Neljäntoistavuodentakaisuus. | ||||
|
|
13.10.2008 16:08 | Toni Puolatie | ||
| Kohta alkaa olemaan koko ratapiha uudelleen pölkytetty. | ||||
|
|
13.10.2008 15:59 | Hannu Siitari | ||
| Tuo etualalla oleva paattikin liittynee puiden kuljetukseen Kuusanniemen sellutehtaalle eli tässä taitaa olla paikka, jossa nippuja viimeksi nostettiin ylös joesta. Niput lipuivat Päijänteeltä mm. Kymijoen, Kimolan kanavan ja Jaalan Pyhäjärven kautta tänne joko virran mukana tai hinaajan vetäminä. Kimolan kanavan puolivälissä on nippunosturi. Uitto oli vielä käynnissä ainakin vuonna 2002 ja muutama vuosi sen jälkeen. | ||||
|
|
13.10.2008 15:22 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi DE1030 on General Electric U30C valm.no 46529/1991. | ||||
|
|
13.10.2008 15:12 | Eljas Pölhö | ||
| Veturit DE1001-1014 olivat Kruppin valmistamia, toki GE:n lisenssillä. Kuvan DE1001 on Krupp 5532/1983, mikäli laatta vastaa tehtaan toimituslistaa. Numerolaatan muoto on samanlainen tehtaan kuvassa ja valmistuslaatta on pieni läpyskä sen alla rungossa. | ||||
|
|
13.10.2008 14:52 | Eljas Pölhö | ||
| Sulitjelmabanen on purettu yli 35v sitten, se suljettiin 23.7.1972. Tätä raideleveyttä on jäljellä museorautatienpätkä Etelä-Norjassa, Setesdalsbanen, 8km. Minä luulin, että CAP tulee Carl Abraham Pihl'istä ja vain englantilaiset yrittivät keksiä kirjaimille englantilaisen vastineen sitä mukaa kun ulkomaalaisen nimi unohtui. | ||||
|
|
13.10.2008 14:05 | Joni Lahti | ||
| Tässä taitaa mennä 3 ja puolen jalan (1067 mm) rataa eli Cap gaugea? Mutta vaikka raideleveys onkin saadut lempinimensä Kapmaan mukaan, sen isä on norjalainen insinööri ja rautateiden johtaja Carl Abraham Pihl. Mutta miten siitä tuli afrikkalainen ilmiö niin vahvasti, että nimikin viittaa sinne? - Eniten kai tätä löytyy Japanista, sitten Etelä-Afrikan liittotasavallasta ja kolmanneksi Australiasta. Norjassa kai toimii enää Sulitjelmabanen (36 km) tällä leveydellä ja Virossa Tallinnan raitiotieverkko. | ||||
|
|
13.10.2008 13:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vertailun vuoksi: https://vaunut.org/kuvasivu.php/38105 | ||||
|
|
13.10.2008 13:36 | Olli Aalto | ||
| "saneeraamattomia deevereitä "pilaamaan" kokonaisuutta", mitä tarkoitat sillä? | ||||