5-20766 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.03.2008 18:56 Heikki Piirainen  
  Linjavaihde on rautatieliikennepaikka, mutta rautatieliikennepaikka ei välttämättä ole liikennepaikka; hieman sekavia ovat nuo määritelmät, ja tuolta osin tuo Wikipedian artikkeli on lievästi virheellinen. Luettelo rautatieliikennepaikoista on Ratahallintokeskuksen julkaiseman rataverkon kuvauksen kohdassa 5: http://dy.fi/d3g (Käyttäjä muokannut 21.03.2008 18:57)
kuva 21.03.2008 18:46 Miika Rissanen  
  Tummanruskea olisi parempi. Mustassakin kuraroiskeet näkyisivät :)
kuva 21.03.2008 18:45 Miika Rissanen  
  Aijai, hiivattia.
kuva 21.03.2008 17:57 [Tunnus poistettu]  
  Pitäisiköhän siinä tapauksessa alkaa maalata uutta junakalustoa kokonaan mustaksi, kuten veturit ennen vanhaan maalattiin? Ei tarvitsisi pestä kovin usein. Samalla musta väri muuttaisi auringon tuottaman säteilyn lämpöenergiaksi; säästyisi rahaa myös vaunujen lämmityskuluissa. :) Eipä silti, musta väri sopii hyvin vetureihin, ainakin minun mielestäni. (Käyttäjä muokannut 21.03.2008 17:59)
kuva 21.03.2008 17:52 Eljas Pölhö  
  Suomalaisen liikenteen aikaan Alakurtissa (silloin Tuntsa, lyhenne Tut) oli mm. satamaraide itään joen rantaan, kolmioraide pitkän sivuraiteen varrella rp:n länsipäässä ja sen lisäksi kolme muuta ratalinjan suunnasta poikkeavaa sivuraidetta/-raideryhmää. Asemarakennuksen edessä oli viisi raidetta, läpiajettava raide oli r.2.
kuva 21.03.2008 17:51 Kimmo Pyrhönen  
  Saati tuo sivupeiliviritelmä!
kuva 21.03.2008 17:11 Eljas Pölhö  
  Kommentit täällä https://vaunut.org/kuvasivu.php/32059
kuva 21.03.2008 17:09 Eljas Pölhö  
  G2 216 ajoi maaliskuussa 1942 Sallan rautatierakennuksella 3631km, mutta ei ollut siellä enää maaliskuussa 1943. Radan rakennustyöt alkoivat 1940.06.15 ja kiskotus alkoi 1940.08.23. Näiden perusteella kuvausaika olisi 1941-1942. Kairalasta tuli Kuolajärvi (Kjv) 1941.10.03 (siis liikennepaikkana).
kuva 21.03.2008 16:51 Eljas Pölhö  
  Jos vuosi on oikein, niin jääradan liikenne loppui 2. toukokuuta ja tilapäiset puusillat Kemijoen pääväylän ja Koivuväylän yli otettiin käyttöön 30. kesäkuuta 1941 klo 22, jolloin 1. juna ajoi yli. Tässä oli pari kuukautta, jolloin junalla ei päässyt ylitse, mutta itäpuolelle oli jätetty käyttöön 5 kpl K1, 2 kpl G8 ja yksi G5 -veturi. Kemijärven puolella rakennustyömaan käytössä oli yksi G8 -veturi Kemijärven sorakuopan ja siltapaikan välillä.
kuva 21.03.2008 16:49 Tapani Kunnas  
  Lahkeiden 70-lukuisuus :)
kuva 21.03.2008 16:42 Eljas Pölhö  
  Rohkenen epäillä kuvan päiväystä. Jääradan viimeinen liikennöintipäivä 1948 oli 9. huhtikuuta ja minään vuonna ei ajettu toukokuussa ajalla 1947-1951. Veikkaisin ennemmin 27. maaliskuuta ja numero 3 joskus tulkittu 5:ksi.
kuva 21.03.2008 16:30 [Tunnus poistettu]  
  Hieno on kuva. Isketään tähän kohtaan taas kerran arvuutus: missä tilanteessa tällä viikolla Suomessa tapahtui sähkövetoisessa kiskoliikenteessä tällainen tilanne: http://www.kolumbus.fi/mikko.nyman/kilpajuoksu.jpg Yksiköt ajoivat samaan suuntaan samalla nopeudella ja neljän pisteen vihjeenä kerrottakoon, että kyseessä oli koulutusajo. Niin tuo linkin takaa paljastuva kuva on vain viiden pisteen vihje tähän knoppiin, ei sen vastaus.
kuva 21.03.2008 16:26 Eljas Pölhö  
  Höyrykaivinkoneita Sallan rautatierakennuksella oli mm. O&K 410, joka saapui Suo-Hpj rrs:ltä 1940.08.26 jälkeen, höyryrana 5 (Ketzler 9842, kattila nro 1913) tuli marraskuussa 1940. Kaivinkoneita oli Menck & Hambrock III 240, Menck & Hambrock 920, Maschinenbau & Bahnbedarf 3542, Northwest 1975 ja Northwest 2000. Nämä kulkivat rautatierakennusosaston kirjoissa tuohon aikaan näillä valmistajan nimi+valmistusnumero -tunnuksilla. Höyrykäyttöisillä oli samanlainen kattilanumero kuin vetureillakin, eli kattila 1913 oli valmistunut 1919 ja oli 13. uusi kattila sinä vuonna. Listaa päivitettiin taannehtivasti, eli esim. sotasaalisveturien kattilanumerot tulivat aiemmin käyttöönotettujen kattiloiden perään kuitenkin niiden valmistusvuosien mukaan.
kuva 21.03.2008 16:22 Kyösti Virtanen  
  Tarkoitin sitä että tuosta vaunun ovesta tuli kaksi ukkoo ulos. Normaalisti tätä hommaa tekee yksi. Siinä oli meneillään työn opastus,ja satuin huomaamaan että sihtailit sillä kamerallas meidän suuntaan ja kiirehdin tolpan taakse piiloon.
kuva 21.03.2008 16:17 Eljas Pölhö  
  Eiköhän kuva ole vuodelta 1942 +/- yksi vuosi. Harjunkatkelman soramäki Salmivaarassa otettiin käyttöön 1941 (sen kolmioraide n. 1954). Puolustuslaitoksella oli varastoraide Joutsijärvellä. Myös Kemijärvellä oli sorakuoppa.
kuva 21.03.2008 16:11 Eljas Pölhö  
  G3 177 ajoi Kemijärvi-Salla rautatierakennuksella 2203km maaliskuussa 1942. Vuotta myöhemmin (1943.03.06) se ei ollut rautatierakennuksen kirjoilla, mutta saattoi ietysti olla radalla liikenneveturina. Juna vaikuttaa kuitenkin rakennustyömaan junalta. Rata Märkäjärvelle saatiin veturilla ajettavaan kuntoon 1941.05.15, joten kuva on sen jälkeen, jos paikka on oikein arvioitu edellisissä kommenteissa.
kuva 21.03.2008 16:09 Arto Hellman  
  Tuonhan saa halvallakin kuvankäsittelyohjelmalla paljon luonnollisemmaksi. Jos haluaa. Eipä tällaisenaankaan mitenkään haittaa!
kuva 21.03.2008 16:04 Eljas Pölhö  
  G10 339 ajoi Kemijärvi-Salla radalla maaliskuussa 1942 yhteensä 6293 km. 1943.03.06 se oli Kemijärvellä korjauksessa. 1941.10.11 rautatierakennuksella oli 34 veturia, joista 3 K5 (808, 858, 881). 1941.10.26 veturitarpeeksi ilmoitettiin 36 veturia, joista 17 Kemijärvi-Voitajoki-Karhu, 10 rautatierakennus, 1 polttoaineen kuljetus ja 8 varalla (korjauksessa tai pesulla Kemijärvellä, Oulussa tai konepajalla). Kiskotus eteni seuraavasti 1940.12.03 Kemijärvi-Kemijoki, Kemijoki ylitetty jääradalla 1941.01.08 (1941.05.02 asti),junayhteys Joutsijärvelle 1941.04.02, Kursuun 1941.04.15, Salmivaaraan 1941.05.03, Märkäjärvi-Kelloselkä-raja 1941.05.15, rataa vallattu 1941.09.16 mennessä 87,3km rajalta eli Voitajoelle. Harjunkatkelman soramäki Salmivaarassa avattiin 1941. Höyrykaivinkoneita oli mm. O&K 410, joka saapui Suo-Hpj rrs:ltä 1940.08.26 jälkeen, höyryrana 5 (Ketzler 9842, kattila nro 1913) tuli marraskuussa 1940. Kaivinkoneita oli Menck & Hambrock III 240, Menck & Hambrock 920, Maschinenbau & Bahnbedarf 3542, Northwest 1975 ja Northwest 2000.
kuva 21.03.2008 15:31 Kyösti Virtanen  
  Lipan miehet niitä "Possuiksi" nimittelevät.
kuva 21.03.2008 15:27 Kyösti Virtanen  
  Olikohan se Siuro jonne joku on sen halunnut. Pitäisi vielä kevään aikana poistua paikaltaan.
kuva 21.03.2008 15:18 Kyösti Virtanen  
  Ja tuli myös raiteelle 005
kuva 21.03.2008 15:17 Mikko Mäntymäki  
  Huomasin, samaan työhön tarvittiin kaksi kuljettajaa joka on ennen hoidettu yhdellä kuljettajalla.
kuva 21.03.2008 15:17 Seppälä Hermanni  
  Kyseinen nyppylä sijaitsee noin kilsa Haukiputaan asemasta Oulunsuuntaan.
kuva 21.03.2008 15:08 Kyösti Virtanen  
  Jos vaunuston kokoonpanossa on poikkeavuutta normaaliin se on helpompi korjata näin,kuin kirjoittaa kaikki uusiksi.
kuva 21.03.2008 15:05 Kyösti Virtanen  
  Etkö huomannut toimenpiteessä mitään outoa? Esim. henkilöstön määrässä.
kuva 21.03.2008 14:51 Joni Leskinen  
  Tuossa on samanlainen hollantilaisvalmisteinen kello, kuin esim. Kauklahdessa, eli kaiuttimellinen malli.
kuva 21.03.2008 14:50 Joni Leskinen  
  Hiivatillinen laitos :)
kuva 21.03.2008 14:48 Antti Busk  
  Kuvauspaikka vaikuttaa erinomaiselta. Ei ole pusikkoa häiritsemässä kuvausta, ja tuo taaempana näkyvä nyppylähän tuo mukavaa vuoristoratamaisuutta. Teletötteröt esille! :)
kuva 21.03.2008 14:45 Antti Busk  
  Tuomas on kyllä nyt löytänyt varsin massasta poikkeavia kuvakulmia ja kuvauspaikkoja. Ei ole tämmöistä vorgissa pahemmin näkynyt.
kuva 21.03.2008 14:32 Seppälä Hermanni  
  Juu,käytin zoomia
kuva 21.03.2008 14:32 Jussi Liimatta  
  Tämä on mielestäni tyylikkäin työlaite, puskimetkin mallia on/off.
kuva 21.03.2008 14:19 Sauli Karjalainen  
  Pitää se paikkaansa petaso. Tuskin URSA:ssa on annettu yli 10 vuotta vääriä ohjeita. (taskulampun valon eteen jokin punainen kangas tai kalvo tai mitä tahansa, joka läpäisee kuitenkin valoa.)
kuva 21.03.2008 13:59 Jani Aas  
  Taitaapi olla "kuolemattomia" fraaseja nuo kesken kiihkeän ajotilanteen jne... =)
kuva 21.03.2008 13:50 Valtteri Keski-Säntti  
  Ja käytit mitä ilmeisimmin digizoomia. Sitä paitsi se käsivaralta ottaminen ei hirveästi kuvanlaatuun vaikuta etenkään tuollaisissa valaistusolosuhteissa.
kuva 21.03.2008 13:24 Kimmo Pyrhönen  
  Ottakaapa myös huomioon, että linkitetyn kuvan jälkeen myös ylläpito on vaihtunut. Perttu on oikeastaan ainoa Viinijärvi-Siilinjärvi-radan kirjeenvaihtaja ja hänen kauttaan on tullut paljon arvokasta tietoa rataosan liikenteestä. Tässäkin kuvassa on tyylikäs, uudenlainen asetelma!
kuva 21.03.2008 12:36 Pauli Kyllönen  
  InterCity 54 kyseessä.
kuva 21.03.2008 11:50 [Tunnus poistettu]  
  Kesken kiiihhkeän opiskelutilanteen. Niitäkö on Sepolla vieläkin?
kuva 21.03.2008 11:47 [Tunnus poistettu]  
  Noita kontteja siirretään lähes päivittäin Mussalosta Kotkan Kantasataman tarpeisiin. Venäjältä tulevat tyhjät kontit menevät Mussaloon joten Kantasataman kontittajilla ei ole muuten kontteja riittävästi.Satamaoperaattori Steveco käyttää VR:n palveluja konttien siirtoihin. 10 pistettä Stevecolle.
kuva 21.03.2008 11:42 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Hellekäyrä radassa?
kuva 21.03.2008 11:38 Tapio Muurinen  
  Tällaisen version löysin samasta paikasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/30702 Tämä silta ja vanha tie veivät ennen Korkeakoskelle ja Hovilaan. Heti sillan jälkeen oli hyvin vaarallinen tasoristeys, ns. Hovilan tasoristeys, johon moni ajoi viimeisen kerran ja vielä usemmat loukkaantuvat. (Käyttäjä muokannut 21.03.2008 11:43)
kuva 21.03.2008 11:27 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Jeah! Kunnon 1970-luvun värivalokuva-meininki. Punaista ainakin riittää.
kuva 21.03.2008 11:26 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Päivä lienee ollut 3.8.1976: https://vaunut.org/kuvasivu.php/6102
kuva 21.03.2008 11:25 Robert Sand  
  Mulla on kuvia siitä pelletinpurusta. Niistä näkysi miten paljon se pölyää. En ole vain varma siitä saako laittaa niitä nettiin. Kannattaisi ehkä kysyä Rauanheimolta ennen kun laittaa. Tällä hetkellä tulee muuten kolme pellettijunaa päivässä Kokkolaan.
kuva 21.03.2008 11:23 Tapio Muurinen  
  Tuo Belarus vasemmalla taitaa olla tämän junan veturi. Jonninverran on tämäkin seutu ehtinyt muuttua. Asuin tästä oikealle 600 m n. 30 v. sitten. Tähän Norssaareen tuli silloin muinoin ratapätkä, joka oli raakapuun purkuraide - vaunuista mereen, sitten Keisarinsataman ankkuripaikalle laivoihin lastattavaksi (tai sahatavara proomuilla). Se lastaus oli tosin loppunut jo varmaankin 1960-luvulla. Keisarinsatama sai nimensä, kun keisarit, Aleksanteri III ja Nikolai II, ankkuroivat siihen ja jatkoivat pienemmillä aluksilla Langinkoskelle. Jo 1950-luvun puolella tähän suunniteltiin jatkettavaksi rata Mussaloon sataman rakenta varten, ja siirtämiseksi pois ahtaasta kaupungista. Toinen vaihtoehto olisi ollut helpompi suunta Kymin asemalta Mussaloon. Ei olisi tarvinnut niin isoja siltoja. Tässäkin on alla vettä syvimmillään yli 10 m. VR:n kanta oli, että rata vedetään tästä. (Käyttäjä muokannut 21.03.2008 11:24)
kuva 21.03.2008 10:44 Lari Nylund  
  Tervetuloa mukaan vaunut.orgiin Samuel. Taidettiin eilen pikaisesti vaihtaa pari sanaa Hämeenlinnassa H9703:n siellä pysähtyessä. Olin kyseisen junan konduktöörinä.
kuva 21.03.2008 10:43 Joni Lahti  
  Kuljin kevättalvella ja keväällä 1996 tästä useastikin. Mielestäni silloin ei ollut tällaisia rakennelmia ja jos oli jotain, sen olivat aikalailla pienempiä. En muista, missä kohtaan tarkkaan ottaen metron linja kulkee, ehkä jossakin tässä.
kuva 21.03.2008 10:21 Seppälä Hermanni  
  Anteeksi huono kuvan laatu otin kuvan käsivaralta ja aika kiireisesti.
kuva 21.03.2008 09:59 Valtteri Keski-Säntti  
  Onpa muuten todella tyylikäs laajakulmatutkielma!
kuva 21.03.2008 09:40 Marko Vuoti  
  Olkaapa muuten tarkkoja, jos liikutte noissa maisemissa. Poliisi nimittäin tutkaa autoilijoiden nopeuksia varsin usein juuri tuon sillan kohdalla.
kuva 21.03.2008 09:08 Tapani Kunnas  
  30 vuoden päästä vaunut.orgin käyttäjät ihastelevat Pertun tapaa kuvata eri aiheita samasta paikasta. Niistä muodostuu aikaa myöten mainio kokonaisuus.
kuva 21.03.2008 08:11 Raimo Virtanen  
  Ja sarjassa ykkös sijalle! Lasiveranda juuri oikealla kohdalla ja lasiton parveke kuvausten kannalta sopivasti. Ongelmana kuitenkin se, kun on muutaman vuoden kuvaillut samasta paikasta, saattaa homma tuntua vanhan kertaamiselta.
Yleesäkin näissä kuvaushommissa omasta tutusta ympäristöstä ei huomaa oikein mitään uutta kuvattavaa. Vaan kun menee vieraisiin paikkoihin huomiokykykin terästyy. Vielä tuosta rautatien läheisyydestä. Minua se ei ole koskaan haitannut, kun hermot ovat kunnossa. Aika pitkälti asenne kysymys. Jos junat eivät kulje ajallaan, niin siihenhän voi herätä. Kummatkin asumuksemme ovat 30-100m. radasta. Jatkuvasti liikennoity katu tai maantie haittaisi enemmin.

(Käyttäjä muokannut 21.03.2008 08:19)
<<   >>