Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.03.2008 08:11 | Raimo Virtanen | ||
| Ja sarjassa ykkös sijalle! Lasiveranda juuri oikealla kohdalla ja lasiton parveke kuvausten kannalta sopivasti. Ongelmana kuitenkin se, kun on muutaman vuoden kuvaillut samasta paikasta, saattaa homma tuntua vanhan kertaamiselta. Yleesäkin näissä kuvaushommissa omasta tutusta ympäristöstä ei huomaa oikein mitään uutta kuvattavaa. Vaan kun menee vieraisiin paikkoihin huomiokykykin terästyy. Vielä tuosta rautatien läheisyydestä. Minua se ei ole koskaan haitannut, kun hermot ovat kunnossa. Aika pitkälti asenne kysymys. Jos junat eivät kulje ajallaan, niin siihenhän voi herätä. Kummatkin asumuksemme ovat 30-100m. radasta. Jatkuvasti liikennoity katu tai maantie haittaisi enemmin. (Käyttäjä muokannut 21.03.2008 08:19) |
||||
|
21.03.2008 08:09 | Jani Aas | ||
| No ei se oppi ihan metsään ole mennyt. =) | ||||
|
|
21.03.2008 08:06 | Timo Arolainen | ||
| Juuri tuota samaa taloa olen monasti ihaillut. Hieno talo hienossa paikassa ja lisäbonuksena rata vieressä. Kelpaisi minulle.. Eräs kaverini sanoi kerran että rata pilaa paikan mutta jostain syystä olen eri mieltä. (Käyttäjä muokannut 21.03.2008 08:07) | ||||
|
21.03.2008 01:55 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 sallittu nopeus 110km/h, Pr2 sallittu 100km/h. Resiinassa on joskus ollut juttua vetureiden nopeuksista, ja siellä taisi olla maininta että Pr2 oli ajettu 150km/h tai sinne suuntaan, mutta se on epävirallinen tieto tai enintään "puolivirallinen" (en muista missä tilanteessa nopeus sanottiin saavutetun). "Virallisesti" suurin höyryvetureiden nopeus Suomessa on ollut Hr1 1020 ja 1021 koeajoilla ajetut 140km/h. 1955 valmistuneilla Hr1-vetureilla ajettiin koeajoilla 125km/h nopeuteen saakka. Nämä koeajoissa käytetyt nopeudet ovat koneosaston silloisen johtajan Eero Lamminpään 1960-luvulla minulle antaman "epävirallisen" lausunnon mukaiset. | ||||
|
|
21.03.2008 01:15 | Pekka Rautanen | ||
| Eikös pr2 ole suomen toiseksi nopein höyryveturi? | ||||
|
|
21.03.2008 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Öljynpainekytkimen hanan joutui useinkin talvella sulkemaan, jotta sai tarpeeksi "pitkän" starttauksen (ja ratilla vähän avitusta)- jos kone lähti käymään ei sitä tosin ehtinyt avaamaan ennenkuin MGO sammui, mutta useimmiten moottori käynnistyi uudestaan normaalisti, nykyäänhän moinen toimenpide onnistuu yhdellä napin painalluksella ohjaamosta käsin. Joskus saattoi aiheuttaa "vian-etsintää" EP-venttiilien kansien "löystyminen", käynnistysmoottorin raja-katkaisijan toimintaa pystyi "säätelemään" pahvin palasella jne., varmaan kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin keinot tulevat tutuiksi tulevaisuudessa, yksin puurtaessasi pimeässä yössä kaukana kaikesta ja mieli halajaa kohti kotia. | ||||
|
21.03.2008 00:05 | Jari Tenhunen | ||
| Pertun kuvat ovat aina laadukasta katseltavaa, että turha tässä on valitttaa. | ||||
|
|
20.03.2008 23:50 | Jani Aas | ||
| Osuiko kovin metsään...öljynpainekytkimen hana...=) | ||||
|
|
20.03.2008 23:40 | Jani Aas | ||
| Heh peujjooni sentään,tulee ne kiihkeät oppitunnit mieleen heti nuista vikasista....sähkö puolella pari seikkaa sekä stotsi.Paine puolella kuvassakin näkyvä "kiikki". :) tuli äkkiseltään mieleen.... | ||||
|
|
20.03.2008 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Tulee mieleen pari helpohkoa pahaa paikkaa, toisella "vialla" ei käynnisty lainkaan ja toisella käy hetken, tuota toista "vikaa" joutui talvisin usein käyttämään hyväkseen yrittäessään yksin saneeramatonta Dv:tä käyntiin... | ||||
|
20.03.2008 23:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvatekstistä pitäisi selvitä, että viemässä :) Yleensä aina päivystäjä vie ja hakee vaunut samalla reissulla. | ||||
|
|
20.03.2008 23:11 | Jani Aas | ||
| "jykejä" oli toki,mutta kyllähn valveutunut oppilas ne nopeasti löytää. Niin ja kyllähän suodattimen sisältä moskaakin löytyi kun neulaa paineli,tosin jäätymään ei näillä tavipakkasilla pääse ainakaan etelässä.Tälläiset "talvethan" ovat erinomaisia kondensio veden tuottajia kun lämpötilat heittelee kokoajan. | ||||
|
20.03.2008 23:08 | Tuomas Pätäri | ||
| Voiko kauniimpaa yhdistelmää tuollaiseen maisemaan enää kuvitellakaan. | ||||
|
20.03.2008 23:06 | Pekka Rautanen | ||
| Oi niitä aikoja :( | ||||
|
20.03.2008 23:05 | Jani Aas | ||
| Ja mukavia hetkiä ne ovatkin. =) | ||||
|
|
20.03.2008 23:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvältä kuvauspaikalta saa eri kulmista paljon kuvia, jotka eivät näytä liikaa toisiltaan. Mielestäni Pertun kuvat tästä(kin) paikasta ovat aina olleet mukavaa katseltavaa. | ||||
|
20.03.2008 22:59 | Eljas Pölhö | ||
| Kun tuo takimmainen osoittautui oudoksi linnuksi, niin ensimmäinen, joka pääsee lähietäisyydelle, voisi ottaa siitä suoran sivukuvan ja laittaa tänne helpottamaan tunnistusta. Tämä veturipari oli kyllä suurin yllätys minulle pitkiin aikoihin, kiitosta vaan Jarmo! | ||||
|
20.03.2008 22:58 | Tuomas Pätäri | ||
| Hauska kohtauskuva. | ||||
|
|
20.03.2008 22:56 | Tauno Hermola | ||
| "Tuo t-muoto oli tässä Wikipedian linkissä https://vaunut.org/lista.php?alue=0 jutussa." - jäljet johtavat sylttytehtaalle, Resiina on mainittu Wikipedian lähteenä! ;-) No'juu, vitsi vitsi, ainakin toisena lähteenä oleva Nummelinin kirja kirjoittaa 'Hibbert' kovalla t:llä :) | ||||
|
20.03.2008 22:34 | Ville Saarelainen | ||
| Eihän tuolla vanhalla pätkällä ole nykyaikaista betonia, vaan puupölkyt ja katkoskiskot ja sn100. Hammaslahden ja Tikkalan väli jätettiin korjaamatta edellisen remontin yhteydessä, ja tämän ongelmapätkän kanssa onkin vitkuteltu jo enemmän kuin tarpeeksi. Vanha rata purettaneen, mutta siihen jää kuitenkin varaus toiselle raiteelle, josko jonain päivänä sellaiseen olisi varaa ja tarvetta. | ||||
|
|
20.03.2008 22:04 | Jorma Toivonen | ||
| Varsinainen käynn.moottorihan on tuolla putki-viidakon takana, tuossa etu-alalla (kirveen hamaralla hakatun näköinen) hallitseva murikka on käynnistysilman "viimeinen" este, joka päästää varsinaisen käynn.ilman moottorin pyöritykseen (oikealta vasemmalle). Ennen usein oikutteli tuo pieni sininen suodatin, joka varsinkin talvisin helposti tukkeutui, melko monesta olikin kupin sisällä oleva suodatin-panos poistettu. | ||||
|
20.03.2008 21:55 | Petri Soronen | ||
| Eeh, onko tämä joku vitsi jota en ole ymmärtänyt :) vai ihan tosi asia, luulis nyt Sr2 sarjassa sellaisia olevan. | ||||
|
20.03.2008 21:50 | Mika T. Polamo | ||
| Niin, myönnetään että jo ensi kertaa katsoessani kuvaa käänsin sitä 90 astetta myötäpäivään. (kääntäen telefooniani) Ajattelin että siinä on pajunkissa lumihangessa... | ||||
|
|
20.03.2008 21:42 | Eero Heinonen | ||
| Kai opettajat tekivät teille startin ympäristöön kunnon "jykejä" ratkottaviksi ennen kuin saitte koneen käyntiin? :) | ||||
|
20.03.2008 21:40 | Petri Soronen | ||
| Ratkaisu löytyy siitä että pitää jatkojohtoa mukana :D | ||||
|
20.03.2008 21:37 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Olin huhtikuussa 1986 Hollannissa, silloin jo, tässä tehtiin rakennustöitä, joskin pienemmässä mittakaavassa. Olisiko siitä asti painettu hommia? | ||||
|
20.03.2008 21:34 | Petri Soronen | ||
| Kuulemani mukaan punainen valo ei aiheuta niin pahaa sokaistumista vaikka se olisikin yhtä kirkas kuin vaalea valokin, pimeällä. Tämän takia mm. autojen jarruvalot on punaisia. | ||||
|
20.03.2008 21:32 | Ilkka Myllyniemi | ||
| Mitäs tätä poistelemaan?Ihan ok,vaihteet ja kaikki näkyy kuvassa. | ||||
|
|
20.03.2008 21:20 | Robert Sand | ||
| Minäkin muistan ne kiihkeät tilanteet! | ||||
|
|
20.03.2008 20:57 | Jani Aas | ||
| LED tekniikka on hjyvä keksintö,kokeilemisen arvoinen asia ajovaloissakin. | ||||
|
|
20.03.2008 20:54 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Pilkistääköhän tuolta raosta luminen maa? Hccmqqr-vaunun sisältä (nivelestä) otettu kuva ehkäpä? (Käyttäjä muokannut 20.03.2008 20:55) | ||||
|
|
20.03.2008 20:44 | Jani Aas | ||
| Düsterlochin sisällä oleva "sisäakseli" hammaspyörän kera siirtyy hieman pyörien vauhtipyörän "kehälle".Tämän jälkeen rajakatkaisija "haistaa" hammaspyörän olevan otteella vauhtipyörässä jonka jälkeen pääsee paineilma pyöräyttämään koneen käyntiin.Tämä on tapahtuma yksinkertaisesti kerrottuna. | ||||
|
|
20.03.2008 20:24 | Robert Sand | ||
| Ratapölkkyjen väliin mahtuisi melkein pari ratapölkkyjä ja yksi pölkky on kai noin 30cm leveä. Raideleveys on siis ehkä 610mm. Sopii kuitenkin hyvin 600mm ratoihin. | ||||
|
|
20.03.2008 20:20 | Miika Rissanen | ||
| Tyypillinen kannettavan virtajohto taitaa olla juuri sen verran lyhyt että virtalähde roikkuu johdosta... | ||||
|
20.03.2008 20:12 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tehokkain laivateeselkone on HSD-Wärtsilä-Sulzer RTA96-C, joka on 27 m pitkä ja 13,5 m korkea 14-pyttynen vajaatahtidiesel (=2-tahtidiesel), jonka pytyt on sijoitettu riviin. Se painaa n. 2300 tonnia pelkän kampiakselin painaessa jo mahtavat 300tn. Jokaisen pöntön tilavuus on 1820l, ja kukin tuottaa 7780 hepovoimaa. Näin tehokkain versio saa aikaan yhteensä 108 920 hv/102 jenkalla/minuutti, 25 480 litran yhtenlasketulla pyttytilavuudella. Suurin vääntömomentti, 5 608 312 lb/ft, saavutetaan samaisella jenkka-alueella. Kyseenmoinen kone löytyy Esim. M/S Emma Mærsk:ista. (Käyttäjä muokannut 20.03.2008 20:14) | ||||
|
|
20.03.2008 20:03 | Jonne Heiskari | ||
| Okei... Mikäli kelpaa niin annetaan olla... :D | ||||
|
20.03.2008 20:01 | Joni Lahti | ||
| Tuon nenäjutun lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että on juna joutunut pysähtymään hirmuiseen mäkeen. | ||||
|
|
20.03.2008 19:59 | Toni Puolatie | ||
| Oliko hakemassa vai viemässä toi 1855.... ku mä näin seepran pengertin risteykses mt sen pidempi pää oli kiinni vaunuissa ja veturi oli muistaakseni 1845 | ||||
|
|
20.03.2008 19:52 | Tapani Kunnas | ||
| Ruvetaanpas helpottamaan vähän. Kuvalle on tehty "hymiöt" eli se on kyljellään. Kallista päätä 90 astetta vasemmalle, niin näet kuvan oikeassa asennossa. | ||||
|
|
20.03.2008 19:50 | Tapani Kunnas | ||
| Ei saa poistaa tätä! Se terävöittämätön kuva on mielestäni tusinatavaraa tähän verrattuna. Juuri terävöityksen tuoma erikoinen tunnelma tekee tästä kuvasta Hyvän. | ||||
|
20.03.2008 19:47 | Tapani Kunnas | ||
| Kiitokset tästä sarjasta! Näitä kun ei harrastaja pääse tästä kulmasta näkemään... | ||||
|
|
20.03.2008 19:45 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Eljas ahkeruudestasi! Tuo t-muoto oli tässä Wikipedian linkissä https://vaunut.org/lista.php?alue=0 jutussa. - Voisitko saada vielä jostakin hyvillä suhteillasi arvion raideleveydestä? Itse veikkaan edelleen enisijaisesti arvoa 2 jalkaa. - Tässä muuten on vorgin voima, tutkiva ote ja tiedon avoin välittäminen ilman kilpalaulantaa. 10 pistettä:) (Käyttäjä muokannut 20.03.2008 19:45) | ||||
|
|
20.03.2008 19:18 | Jonne Heiskari | ||
| Joo valitsin... Mutta jos ylläpito voisi vaikka postaa tämän kuvan niin lisään uudelleen ilman kuvan terävoityksen lisäämistä... :D | ||||
|
20.03.2008 19:09 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Hienoja kuvia tosiaan, ja harvinaisempia kuvakulmia! :) | ||||
|
|
20.03.2008 19:06 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Se aurinko mitään pilaa. Hieno kuva. Valitsitko terävöityksen kuvan lisäysvaiheessa..? Se voi tehdä ikävää jälkeä. | ||||
|
|
20.03.2008 18:48 | Tauno Hermola | ||
| Voisit Peteltä myös kysyä, mikä Hibberd-tyyppi on Markku Nummelinin kirjassa "Kapearaiteiset rautatiet/Narrow Gauge Railways" kuvattu Seikun Sahan Planet. Tietysti pitäisi olla se kirja ja saada siitä kuvasta kopio... ;) (Käyttäjä muokannut 20.03.2008 18:49) | ||||
|
|
20.03.2008 18:41 | Ari Lindroos | ||
| Itse olin tuolla elokuussa 2006 ja samalta näytti silloin. Jos nyt omaan kuvaani vertaan niin aidattu alue on kyllä hieman muuttunut. | ||||
|
|
20.03.2008 18:33 | Robert Sand | ||
| Nuo ovat minun mielestä oikein hyviä! Ne ovat kuitenkin pimeitä suurin osa ajasta. Hyvä kun tuo turvalaitevalo on kirkas. | ||||
|
20.03.2008 18:31 | Topi Lajunen | ||
| Markkinat leveämmille vaunuille ovat valitettavasti vähän suppeammat. | ||||
|
|
20.03.2008 18:28 | Jonne Heiskari | ||
| http://irc-galleria.net/archive.php?nick=Jonne-1610&album_id=2175063 tuolta löytyy mielestäni hieman parempi versio kuvasta. Olisiko tämä menn sitten pilalle pienennyksessä vai missä ei voi tietää. =D | ||||
|
20.03.2008 18:26 | Topi Lajunen | ||
| Juu, esimerkiksi osassa sähkövetureita oleva Unilink-kytkimen vastaava osa ei virallisesti ole SA3, yhteensopiva toki. | ||||