Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.12.2007 18:36 | Olli Aalto | ||
| Joensuun asetinlaite siis tietää vaihtaa opastimet punaiselle siitä, kun se huomaa raideosuuden ei-vapaanaolon tietääkseni raidevirtapiirein. | ||||
|
17.12.2007 18:10 | Joni Lahti | ||
| Mutta Belgiassa.... Oostende (Käyttäjä muokannut 17.12.2007 18:18) | ||||
|
17.12.2007 17:48 | Jokke Harju | ||
| Juna&Tyttö kisaan menee tämäkin kuva. | ||||
|
|
17.12.2007 17:44 | Sauli Karjalainen | ||
| Raideleveyttä en muista/tiedä. | ||||
|
17.12.2007 17:40 | Pekka Kerttula | ||
| Tämmöinen tai samankaltainen laite on myös vähän matkaa Hyvinkäästä pohjoiseen radan itäisellä puolella. | ||||
|
|
17.12.2007 17:23 | Sauli Karjalainen | ||
| Eipä olekaan Antwerpen. Vaunut ovat liian hyvässä kunnossa. (Käyttäjä muokannut 17.12.2007 17:23) | ||||
|
|
17.12.2007 17:19 | Joni Lahti | ||
| On Antwerpen! Siis Belgia miettimisen jälkeen. (Käyttäjä muokannut 17.12.2007 17:20) | ||||
|
|
17.12.2007 17:18 | Joni Lahti | ||
| Vielä tarkennus: jos raideleveys on 1000 mmm niin Belgian Oostende tai Antwerpen jos 1435 niin Hollannin Rotterdam, Utrecht tms. Meni monivalinnaksi. (Käyttäjä muokannut 17.12.2007 17:20) | ||||
|
|
17.12.2007 17:07 | Joni Lahti | ||
| Hollannin/flaamin kielisellä alueella. Sanon kuitenkin Hollanti. | ||||
|
17.12.2007 17:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Tossapa asia jota täytyy muistaa tarkkailla. Varsinkin jos pitää paikkansa, ettei hajonneita enää uusita. Kouvolassa noita on useita, mutta voisin melkein lyödä vetoa että olen nähnyt niitä vielä muuallakin.. Kaipiainen tulisi ensiksi mieleen. | ||||
|
|
17.12.2007 16:56 | Perttu Karttunen | ||
| Aika paljon muistuttaa avainsalpalaitetta kyllä.... | ||||
|
17.12.2007 16:52 | Arto Lopia | ||
| Onkohan sillä suurehkossa nopeudessa tapahtuneen törmäyksen jälkeen mitään merkitystä, että yrittääkö se veturi puskea edelleen vai ei? Aattelin vaan ku noissa junissa tuppaa jo liike-energiaakin olevan sen verran ettei siinä rytinässä voimakkaallakaan veturilla ole läheskään junan liike-energiaan verrattavissa olevaa tehoa... | ||||
|
17.12.2007 16:46 | Olli Aalto | ||
| Suosittelen lämpimästi kulkemaan Pieksämäeltä Naarajärvelle päin radan viertä. Sitten tulee vaihde, seuraa siitä erkanevaa rataa niin päädyt kys. puljun pihaan :) Tosiaan siellä on melko aktiivista ja pätevää se homma. | ||||
|
17.12.2007 16:34 | Olli Aalto | ||
| "Outo" valoviiva on suojastuksen alkuopastimen aiheuttama. | ||||
|
17.12.2007 16:17 | Otto Karikoski | ||
| Sitä samaa. Ja kuvan kanssa 23. pvä. | ||||
|
17.12.2007 16:12 | Olli Aalto | ||
| Upea kuva ja upeaa nähdä kuvia tältä jerittäin hiivatilliselta radalta! | ||||
|
17.12.2007 16:07 | Olli Aalto | ||
| Huh, säikähdin että mitä tämä Kankarissa tekee, mutta sehän onkin Niittylahdelta. :) | ||||
|
17.12.2007 15:42 | Jukka Nykänen | ||
| Hyvin siitä laiturilta pääsi tervejalkainen kipuamaan junaan.Eipä niitä korkeita laitureita juuri missään muutenkaan näkynyt.Valkeajärvellä oli vielä kauppa 70-luvulla ja posti taisi toimia jonnekkin 80-luvulle asti.Takana olevalla ylikäytävällä on rytissyt useampaankin kertaan.Ei kuitenkaan varmaan ihan viime aikoina. | ||||
|
|
17.12.2007 15:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Vai liittyykö ollenkaan rautateihin, kun näyttäisi olevan penkan ulkopuolella paljon matalammalla kuin itse rata. | ||||
|
|
17.12.2007 15:04 | Joni Lahti | ||
| Kiitos jpl näkemyksestäsi, maallikollekin selvisi useita asioita! Onhan näitä ollut, esim. Tanskassa Kööpenhaminan lähiliikenteen verurijunat olivat muistaakseni jo aikoja sitten varustettu kuljettajahytillä junan hännässä vai oliko se sittenkin keulassa? - Tuli vain mieleen vielä uusi terminologinen ongelma. Vastaako suomen kielen sana veturi (virossa vedur) lainkaan locomotivus -kantaan (uuslat. paikasta liikkuva)perustuvia sanoja nykyainana? Pitäisikö se hylätä liian yksiniittisenä ilmaisuna ja kehittää uusi sana kuvaamaan junan voimayksikköä riippumatta siitä, missä kohtaa junaa se puuhastelee? Miten olisi esim. voimio? Voimiojuna? Sähkövoimio? | ||||
|
17.12.2007 14:59 | Petri Soronen | ||
| Vaikka tämän omistaakin nyt joku Britti tyyppi niin täytyy kyllä hattua aivan nostaa minkä historiallisen työn se on tehnyt, sikälikin kun nopeasti sai tämän kokoon, ja toiseksi pala suomalaista rautatiehistoriaa kaupataan britti turisteille. | ||||
|
|
17.12.2007 14:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tjoo. Mainittakoon, että yllä mainitsemani ICE-T:n toimimattomuus ei pidä paikkaansa. Toimimaton on ICE-TD, eli ICE-T:n dieselversio. Ja siihen verrattuna pendolino on itse täydellisyys. Jpl:lle kiitos siitä, että kerroit seikkaperäisemmin, miten tuo teoreettinen ongelma on ratkaistu. | ||||
|
|
17.12.2007 14:00 | Tauno Hermola | ||
| Ei sitä oikein suomalainen tajua, miksi joku haluaa maksaa päästäkseen kylmään ja pimeään ;) | ||||
|
|
17.12.2007 13:44 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tästä ei tosin ihan oikeasti tiedä mikä tämä on. :) | ||||
|
|
17.12.2007 13:41 | Samu Makkonen | ||
| joo. Kiitokset tästäkin tiedosta. | ||||
|
|
17.12.2007 13:30 | Tapio Muurinen | ||
| Veturi ja viisi vaunua näyttää olevan kunnossa. Heinäkuun lopulla Rovaniemelle tuli viisi vaunua. Niillä on täytynyt olla ennestään jo jotain, koska tuossa taustalla on vielä ehkä sitä heinäkuun letkaa? | ||||
|
|
17.12.2007 13:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Öh. Nyt kyllä on taas niin "teoreettista" ... Vetotilahan poistuu törmäyksen yhteydessä vetotilan ohjauksen poistuttua eli käytännössä jonkin tehonsäätöön liittyvän laitteen (ajopöytä, säätökojeisto, moottorin ohjaus, itse moottori, virroitin...) hajoamisen tai kaapelin katkeamisen yhteydessä. Törmättiinpä sitten veturi tai ohjausvaunu edellä, asia on ollut käytännössä näin aina, kun järjestelmä on tehty "turvallisesti". Käytännössä törmäys ei kovin helposti aiheuta vetotilan poistumista jonkin laitteen hajoamisen johdosta. Tämä tehtävä jääkin kuljettajan huolehdittavaksi monessa tapauksessa. Jos ei kuljettaja poista tehoja, sitä ei todennäköisesti muuten tapahdu missään pienessä kolarissa... (Käyttäjä muokannut 17.12.2007 13:31) | ||||
|
|
17.12.2007 13:18 | Tapio Muurinen | ||
| Kuulemma kahden päivän reissu Luostolla yöpymisineen, ym. ohjelmaa, johon kuuluu tämä junamatka+matkasta kuvattu video maksaa 1100 eur/hlö. Tämä on oikeastaan jatkumoa sille brittien joulumatkailulle Lappiin, joka alkoi joulupäivänä 1984, jolloin ensimmäinen Concorde lastillinen käväisi Rovaniemellä. Eli rahaihmisten touhuja. | ||||
|
17.12.2007 12:57 | Lari Åhman | ||
| Nätti kuva. Ilmeisesti samat veturit ajelevat Kv-Ol väliä edestakaisin, nimittäin P704:n vetäjänä oli 14.12. tämä kyseinen 3001. Kuvasarja samalta päivältä http://vek89.1g.fi/kuvat/14122007_Mur-Kaj/ | ||||
|
|
17.12.2007 12:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nykyään melkein kaikissa vaunuissa on niinsanottu UIC-kaapeli, jonka avulla ohjausvaunu komentelee sieltä keulasta perässä mörisevää veturia. Ainakin meikäläisissä IC2-vaunuissa on _käsittääkseni_ moinen myös. Ohjausvaunujen käyttö maailmalla on aika yleistä, koska se tehostaa kääntöaikoja. Esim. Saksassa ei taida sellaista valtion sisäistä junaa enää kulkeakaan, jossa ei ohjausvaunua olisi toisessa päässä? Ohjausvaunun käyttämisestä on ajettavuuden kannalta ainoana teoreettisena haittana, että jos etummainen vaunu on huomattavan kevyt, se singahtaa kiskoilta ulos helpommin kuin raskaampi veturi singahtaisi. Lisäksi junan keulan kohdatessa seinän (tai raiteilla istuvan tyrannosauruksen) on teoriassa mahdollista, että perässä oleva veturi jatkaa junan tunkemista ryttyyn, koska äkkipysäys ei vedä ruttuun veturia vaan pelkän moottorittoman ohjausvaunun. Nykyään taitaapi kyllä olla tämä jälkimmäinen ongelma ratkaistu ja kokemus osoittaa etteivät nuo ohjausvaunu edellä -junat oikeasti sen huonommin raiteilla pysy kuin veturi edellä -junatkaan. (Käyttäjä muokannut 17.12.2007 12:43) | ||||
|
|
17.12.2007 12:00 | Ilari Eskelinen | ||
| Mitä kalustoa yrityksellä on kaikkiaan? Taitaa jokunen kunnostamaton vaunukin noista Olavin kuvista pilkistää. | ||||
|
17.12.2007 11:55 | Lari Åhman | ||
| Yleensä on tottunut näkemään Olavin mainioita Isovaalee-kuvia Kainuusta, mutta tilanne on nyt kokenut muutoksen - Kainuusta näkee Sr1/2 kuvia ja Joensuusta Dr16-kuvia :-) Villeltä mainioita dokumentteja Pohjois-Karjalan Vaikeiluista. Joutaisipa itsekin päivänä jonakin näitä tyylekkyyksiä katselemaan. | ||||
|
17.12.2007 11:50 | Lari Åhman | ||
| Todellakin - Valakkovetonen pyttyjuna pätkäkiskoradalla. Valakko saatiin kuin saatiinkin vielä tälle rataosalle. Hienoa nähdä välillä tilanneraportteja myös tästä rataoikaisusta. Näyttää olevan jo pylväsanturatkin paikallaan. | ||||
|
17.12.2007 11:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| Iisalmen teollisuusraiteet, onko ainoa nykyään käytössä oleva? (Käyttäjä muokannut 17.12.2007 11:33) | ||||
|
17.12.2007 11:23 | Hannu Korpimäki | ||
| Hey, bunny rabbit turning white for winter! Isn't that what the rabbits usually do? | ||||
|
17.12.2007 11:07 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sama teksti löytyy molemmista linkeistä, mutta linkistä http://www.samperi.com/tarina.html jopa vielä kuviakin http://www.samperi.com/Savotta/hakemisto.html ja muuta tarinaa. Et sillee. | ||||
|
|
17.12.2007 11:00 | Ville Saarelainen | ||
| Vaunujen tummansininen väri näyttää kyllä paljon hienommalta kuin alkuperäinen p**kanruskea, eli ei ainakaan minua harmita että vanhat vaunut on "pilattu" kun pilaamattomiakin on usealla museoyhdistyksellä tallessa. Omistajilla ei tunnu olevan pikkurahasta puutetta, kun kaikki tuo on rakennettu melko lyhyessä ajassa. Liekö sitten myös retken hinta turisteille sitä luokkaa, ettei pihejä suomalaisia juuri kyydissä nähtäisi jos mahdollisuutta tarjottaisiin. | ||||
|
|
17.12.2007 10:25 | Juhani Pirttilahti | ||
| Eräässä vaunussa on isohko aggregaatti sähköntuottoon. | ||||
|
|
17.12.2007 10:23 | Jukka Tölkkö | ||
| Tuohon aikaan en junien numeroita yleensä ylös kirjannut. Sen sijaan veturien numerot, ajat ja paikat kirjasin tarkkaan ylös, kuten kuvista näkyy. Auringon valon suunnasta voi sentään jotain päätellä. | ||||
|
|
17.12.2007 10:22 | Sami Hiltunen | ||
| Laiturirakenteen vaarallisuus. | ||||
|
|
17.12.2007 10:12 | Veijo Koskivirta | ||
| Onhan se mahdollista, sillä vaunun runko tulee riisuttuna Venäjältä ja vaunut pankotetaan vain RP-hitsauksella. Muuten,Pelkolan puutavaraterminaalin toiminta on loppunut. Uutisvuoksen sunnuntai numerossa oli juttu, jonka mukaan Pelkolan terminaalissa kokeillaan bitumin tuontia Venäjältä, joka alkaisi alustavien suunnitelmien mukaan maaliskuussa 2008. Bitumivaunuja saapuisi kerralla purettavaksi kymmenkunta vaunua. Bitumin lämpötila vaunuun lastatessa on 180 astetta ja autoon purettaessa bitumi on 140-160 asteista. Osa bitumista on määrä siirtää junanvaunuista lämmitettäviin varastosäiliöihin odottamaan jatkokuljetusta. |
||||
|
|
17.12.2007 10:10 | Timo Arolainen | ||
| Yleensä noista tuulipusseista on jäljellä vain rengas ilman pussia eli ei niitä ole enää uusittu pahemmin viime aikoina. Kymin tilanne lienee sama, täytyy vilkaista ohiajaessa. | ||||
|
|
17.12.2007 09:29 | Ville Saarelainen | ||
| Tuolla sivulla lukee että sn oli 8 km/h. | ||||
|
|
17.12.2007 09:23 | Olavi Huotari | ||
| Kyllä on komeaa menoa ja muutenkin arvokas kuva vuosien päästä. Silloin katellaan, että tuossa pusikossa se rata ennen menikin :) | ||||
|
|
17.12.2007 09:21 | Tapio Muurinen | ||
| Pyöreästi samaa nopeutta normaalisti, mitä hevonenkin veti. Olisko n. 6 km/t. Pitkillä tasaisilla osuuksilla se saattoi kiihdyttää vähän kovempaakin. Silloin kekäleet lensivät "raakana" piipusta. Noista Ukko-Samperin vetureista vanhempi väki muistaa erilaisia legendoja. Otto Tuomaisen linkin takaa lyötyy hyviä perustietoja. | ||||
|
17.12.2007 09:06 | Ville Saarelainen | ||
| Kuten ennenkin, videokamera ei jäänyt pölyttymään: http://vsaar.1g.fi/videot/2007-12/Lehmo_071216-1449_T4745.avi ja tuolla hakemistossa majailee muitakin viikonloppuna kuvattuja pätkiä. Edellisen päivän T4745:ssä oli 1xDr16 ja 24 vaunua, jolle tämä mäki lienee ollut jo tosissaan hikinen paikka, mutta en kerinnyt enää Niittylahdesta tänne kuvaamaan sitä uudestaan. Mitä noihin vaunuihin tulee, ovat venäläiset näemmä tehtailleet urakalla näitä Vocp-vaunuja, kun Vokkeja ei enää juurikaan näy raakapuujunissa. | ||||
|
|
17.12.2007 08:26 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Aivantäysin! Pakko päästä tuonne! | ||||
|
|
17.12.2007 08:21 | Joni Lahti | ||
| Vielä veturi/työntiö -kysymyksestä. Aika useassa klipissä X2 -veturi on työntämässä junaa - on työntiö. Onko junan kulun kannalta mitään merkitystä, kummassako roolissa voimayksikkö on? Onko kysymys siitä, että kun ohjausjärjestelmä pitää viedä rungon läpi, sitä ei voida vain kaikissa kokoonpanoissa tehdä? | ||||
|
17.12.2007 08:19 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Juna H 421. | ||||
|
|
17.12.2007 08:16 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Olisikohan juna 444? | ||||
|
|
17.12.2007 02:13 | Juhana Konttinen | ||
| X2-veturista vielä sellainen huomio, että tehoa sillä on 3260kW. (Sr1 3100kW, Sm3 4000kW). Hyvin voimakas ääninen veturi. Sen ääntä kuunnellessa vakuuttuu, että "kyllä lähtee"! | ||||