Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.05. 21:24 | Hannu Peltola | ||
| Ajattelin jotenkin heti esimerkiksi herra Toyodan tehtailla valmistettua tuotetta! | ||||
|
10.05. 20:10 | Noah Nieminen | ||
| Ainakin värit sopivat yhteen :) | ||||
|
10.05. 16:20 | Eljas Pölhö | ||
| Toinen kartta Okinawan rautateistä https://vaunut.org/kuva/174356 | ||||
|
10.05. 16:18 | John Lindroth | ||
| Ja radan kiskotus näyttää olleen melkoisen raskas!Karja-aura näyttää olevan samaa mallia kuin Loviisan Brooks vetureissa. | ||||
|
10.05. 14:17 | John Lindroth | ||
| Nuo näyttävät luodin reijiltä tai sirpaleiden ,Okinawassa käytiin"The 82-Days battle" 1.4.45-22.6.45. | ||||
|
Kuvasarja: Okinawan rautatiehistoriaa |
10.05. 14:07 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Kolman soraraide |
10.05. 14:05 | Eljas Pölhö | ||
| Varkauden-Viinijärven radan rakennustöiden sorantarvetta varten VR osti Kolmalta Pasalan maalta sora-alueen ja rakensi sinne raiteen. Sorakuopalle siirrettiin sotasaaliina saatu kirkoilla kulkeva höyrykaivinkone. Kun rauhansopimuksessa määrättiin, että kaikki sotasaalis oli palautettava, ajettiin kaivinkone omin konein Parikkalaan, missä luovutus tapahtui (Parikkalan ja Simpeleen välillä ei silloin ollut ratayhteyttä). Seuraava tarve sorakuopalle oli A. Ahlströmin tehtaan laajennustyö 1946. Tässä vaiheessa sorakuopanraiteesta tehtiin raidesopimus Ahlströmin kanssa (tai sitten se oli soraraiteesta lähtenyt haara, en muita varmasti ulkoa). Ahlstromin raide Kolmalla poistettiin toukokuussa 1967 sivuraideluettelosta ja silloin viimeistään kaupallinen liikenne sillä loppui. Raiteen purkamisesta en ole varma, mutta muistaakseni siellä ei ollut raidetta enää 1970. |
||||
|
10.05. 14:01 | Tapio Keränen | ||
| Tuskin se maali sinänsä oli huonoa, vaan ei vesiliukoisena sopinut veturin ulkopintaan. Sateet liuottelivat punaisen värin nimettömien vaaleanpunaiseksi. | ||||
|
|
10.05. 13:14 | Reijo Salminen | ||
| Voisiko olla niinkin helppo kuin 1937 tjsp Ford, V8-logo tuossa pyörännavan kohdalla sivupellissä. | ||||
|
|
10.05. 12:07 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Valmistunut v. 1970. | ||||
|
Kuvasarja: Okinawan rautatiehistoriaa |
10.05. 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiinnostavaa tietoa saaresta jonka rautateistä ei ole tähän asti ollut mitään mielikuvaa! | ||||
|
10.05. 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei minun tietääkseni, herra Jimi. Tosin huomauttaisin, että en ole ollut tilaisuudessa tarkistaa asiaa. | ||||
|
|
10.05. 11:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko BGe-vaunuja koskaan ollutkaan tämän enempää? | ||||
|
10.05. 10:56 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämäkin merkki on poissa. Kävin katsomassa vieläkö olisi ojassa, no ei näkynyt. | ||||
|
|
10.05. 10:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Nuhjuisen näköinen jo lähes uutena. Oliko punainen maali huonoa? | ||||
|
Kuvasarja: Dr12 2241 Kurkistus ulkomaailmaan. |
10.05. 10:07 | Raimo Harju | ||
| Jospa pian omin voimin. | ||||
|
10.05. 02:40 | John Lindroth | ||
| Näissä olisi ideaa! | ||||
|
10.05. 02:26 | John Lindroth | ||
| Kevyttä kiskoa! | ||||
|
|
10.05. 00:35 | Heikki Jalonen | ||
| Olikos niin, että Vapiti+Sa3-vaihtotyökytkimet tulivat ensiksi juuri Dr14-sarjassa käyttöön? Muistaako joku tuon asian? Kuvassa Vapitin sanka on lepohaarukassa, poissa käytöstä. Sittemmin (vuodesta 2001 eteenpäin) lepohaarukka korvattiin "pupuvivulla" kaikissa VR:n linja- ja vaihtokoneissa. |
||||
|
10.05. 00:26 | Heikki Jalonen | ||
| Kuten Japanissa jo kauan oli ollut käytäntö, kalustossa käytettiin Alliance-kytkimiä (tyyppi Janney). Erikoisuus kuitenkin on se, että veturin kytkimen vapautusvipu on molemminpuolin käytettävissä. Ehkä vaunustosta puuttui vastaavia vapauttimia? Päiväunia nauttiva kissa ei kuitenkaan taida olla Yhdysvaltalaisen normiston mukainen vaan aito Okinawan mirri? |
||||
|
09.05. 23:25 | Lasse Holopainen | ||
| Meilläpäin kahvinmittanen on ainakin 15 minuuttia, parempi olla 16, jotta se rekisteröityy, muuten täytyy pitää toinen kahvinmittanen tauko sen korvaajaksi. | ||||
|
09.05. 23:11 | Panu Breilin | ||
| Osa tuon Pendolinon vaunuista on ollut jo ainakin syksystä lähtien nostettuina siirtotelien varaan. Liekö kenties niin, että vaunujen ollessa tuolla tavalla ylhäällä on niiden alustoista helpompi purkaa varaosia? | ||||
|
|
09.05. 22:26 | Daniel Nironen | ||
| Kohtahan tulee jo vuosi täyteen kun tuo pendo siirrettiin Ilmalasta Pieksämäelle. Eiköhän sille kohta aleta jotain tekemään. | ||||
|
09.05. 22:24 | Daniel Nironen | ||
| Hyvä että edes jostain ulkona seisovasta museokalustosta pidetään huolta! | ||||
|
09.05. 22:21 | Petri Nummijoki | ||
| Onhan Porkkanalla tilapäisesti ajettu niinkin, että yksi moottorivaunu veti koko kolmen vaunun yksikköä, kun toinen moottori oli vikaantunut. Jos voimansiirto kesti tämmöisen 100 % lisäkuormituksenkin niin tuskin ylimääräisen välivaunun aiheuttama vajaan 50 % lisäkuormitus on voinut olla liikaa. Mutta aikatauluihin ylimääräinen välivaunu olisi epäilemättä vaikuttanut hidastavasti ja siinä mielessä olisi menetetty koko kiitojunan idea. | ||||
|
|
09.05. 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uusien sarjatunnusten maalaus varikkotyönä? | ||||
|
|
09.05. 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, miksipä ei teoriassa. Käytännössä momentinmuuntimien öljyn lämpötila olisi noussut liian suureksi. Vaahtoutumisvaarakin olisi kohonnut riskirajan yli. Eikä yksikään momentinmuunnin tai nestekytkin toimi vaahtoutuneella öljyllä (öljyn sijasta ilmaa!!!). Perusteluna nyt ainakin se, kun CEikv painoi etwa 35 tonnia ilman matkustajia ja sitten paino olisikin hypännyt 70 tonniin, joten...? |
||||
|
09.05. 21:44 | Asmo Rasinen | ||
| Koulutusajo. | ||||
|
|
09.05. 19:35 | Markku Naskali | ||
| Olisiko ollut mahdollisuus myös kytkeä yhtä useampi välivaunu? | ||||
|
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus |
09.05. 17:01 | Markku Naskali | ||
| Tuo hulevesi on muuten sikäli erikoinen että se ilmeisesti pystyy virtaamaan ylämäkeen. | ||||
|
|
09.05. 15:28 | Janne Ridanpää | ||
| Tähän keskusteluun on näemmä ollut tapana päivittää tietoja Motin kunnosta. Tänä keväänä vaunuun on asennettu kattotorpedot, ja ulkoseinien paneloitiin ja ikkunoihin on lisäksi tehty korjauksia. | ||||
|
09.05. 14:20 | Tapio Keränen | ||
| Esa on oikeassa: Ds1 numero 1. Sisäänkäyntiovi on pyöräkertojen kohdalla. Vaunuissa 4 ja 5 ovi oli keskemmällä vaunua. | ||||
|
09.05. 13:25 | Otto Tuomainen | ||
| Pääsääntöisesti täällä pysähtyy junia kerran tunnissa suuntaansa. Tätä liikennettä täydentää Kyjovin ja Veselí nad Moravoun lyhyttä väliä pendelöivä 810-sarjan moottorivaunu. Tuolloin 2022 asemalla on toiminut vielä lipunmyynti, näyttäisi sulkeutuneen joulukuussa 2024. Odotushuone on kuitenkin auki arkisin seitsemästä neljään. Nykyisin sarjan 754 vetämät junat ovat täällä harvinaisia, lähestulkoon koko liikenne hoidetaan moottorivaunujen vetämillä (tai työntämillä) rungoilla. | ||||
|
|
09.05. 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamopään mittasuhteet vievät ajatuksen numeroon 1. | ||||
|
|
09.05. 11:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin kuvassa näkyvä Pendolino olisi "Lift - off"-valmiudessa? Siis siirto- tai työteleille nostettuna. | ||||
|
|
09.05. 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahvinmittainenkin vaihtelee - ennen oli Arabian Myrna-kahviastiastot ja vastaavat. Nyt tsufeeta kitataan R-kioskin pahvimukeilla noin vain, vaikka Muumi-mukitehdas suoltaa kippojaan päntiönään...! Oma kokemukseni "tupakinmittaisesta" = 150 metriä, korppusaha-Yamahalla (YGS80 Sport), tupakkamerkki EI OLLUT "Malaporoa" joka tunnetusti löysästi pakattuna palaa nopeasti filtteriin asti. Ja puolet filtteristä lisäksi - hyh! |
||||
|
09.05. 11:38 | Riku Outinen | ||
| Olisiko vientiin lannoitetta? Toinen vaihtoehto / juttu mitä olen miettinyt, niin mitenköhän kalisuola nykyään tulee, ennen Niiralan kautta Vtadeilla? | ||||
|
|
09.05. 11:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä tässä kuljetetaan? | ||||
|
09.05. 09:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Hyvä, kun oon 20. päivä tulossa Tampereelle. Tietää mistä pääsee ajamaan. | ||||
|
|
09.05. 08:33 | Jari Välimaa | ||
| lisätty tunnisteisiin | ||||
|
|
09.05. 08:00 | Tapio Keränen | ||
| Raiteella on Ds1-sarjan dieselsähköinen moottorivaunu. Etupään numerosta en saa selvää. | ||||
|
|
09.05. 07:28 | Jorma Rauhala | ||
| "Kahvinmittaista" tarkempi ajan määre on "tupakanmittainen". Olikos se noin 4 min? | ||||
|
|
09.05. 06:54 | Jari Välimaa | ||
| Ratapihankatu on toiminnassa normaalisti , erkkilänsilta ei. | ||||
|
|
09.05. 03:04 | Lasse Holopainen | ||
| Eräs ammattimainen mittayksikkö on vielä "kahvinmittanen". Se havainnollistaa siis ajan pituutta ja sitä käytetään erityisesti taukojen määrittelyssä. | ||||
|
|
09.05. 00:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Minä olen aina ostanut mustaa menopaluuna tai mutkan. | ||||
|
|
08.05. 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Kun edellä erkaannuttiin jo kaliipereihin, gallonoihin ja linjoihin, niin jatketaan vielä himpun verran. Tuli tuosta linja-mittayksiköstä mieleen, että 1970-luvulla ostaessani ns. öljylamppuun (eli valopetroli) uutta lasia, lampunlasin mittayksikkö oli linja. Siis määräävä mitta oli lasin alaosan halkaisija. En nyt muista monenko LINJAN lasi se oli, mutta sentti- tai millimetritiedoilla sitä ei ostettu. Niillä kun pyrin lasia ostamaan, myyjä muunsi mittayksikön linjaksi. Toinen, erikoinen esimerkki epätyypillisen yksikön käytöstä on ollut mustanmakkaran osto, torimyyjältä. Sitähän ei osteta painon mukaan, vaan rahayksikön mukaan. Siis ostaja ilmoittaa vaikkapa että "mustaa kahdella eurolla". Toki voihan mustaa ostaa myös sanattomasti näyttämällä kädellä vaikka vaaksaa... |
||||
|
08.05. 22:50 | Petri Nummijoki | ||
| Hr11-veturit olivat alun perin Tampereen varikolle sijoitettuja ja silloin niillä ajettiin myös Helsingin ja Tampereen välillä. Turkuun ne siirrettiin maalis-toukokuun 1961 välisenä aikana. Kuvan https://vaunut.org/kuva/41935 yhteydessä ovat tarkat päivätkin, jolloin ne saapuivat Turkuun. Veturin 1953 saapumuspäivä Turkuun on kylläkin vasta heinäkuussa 1961 mutta se oli jo kesäaikataulun alussa Turun varikon kirjoissa, joten luultavasti veturi vietti alkukesän konepajalla. Hr11-vetureiden säännöllinen käyttö Helsingin ja Tampereen välillä lienee kuitenkin päättynyt jo noin vuotta aikaisemmin eli suunnilleen kesäaikataulun 1960 alkuun. Vuoden 1960 aikataulussa ne oli merkitty vielä junapariin P91/68 Helsingin ja Tampereen välille mutta olisiko kuitenkin Hr1 ollut ko. junaparissa pääasiallinen vetovoima, ennen kuin Hr12-vetureita riitti siihenkin? Sv12/Sr12/Dv12-vetureita käytettiin hitaampien aikataulujen aikaan noin 10-vaunuisissakin pikajunissa yksinään (esim. https://vaunut.org/kuva/19433, https://vaunut.org/kuva/62894, https://vaunut.org/kuva/91721) mutta yhdellä Hr11-veturilla ei käsittääkseni ole näin pitkiä junia yleisesti vedetty. Tyypillisin Hr11-vetoinen pikajuna oli varmaankin 4 vaunua ja tavanomainen vaihteluväli 3-6-vaunua mutta tätä pidemmät pikajunat yhden Hr11-veturin vetämänä lienevät olleen ruuhkapäivien satunnaisia ilmestyksiä tai Rantaradalla laivajunassa P31/32 esiintyneitä niiden melko lyhyiden jaksojen aikana, kun tämäkin juna oli Hr11-vetoinen. |
||||
|
Kuvasarja: Hevossaaren radan nykytila |
08.05. 22:34 | Reijo Salminen | ||
| Taitaa käyttö ollut perin vähäistä, heinolalaiset tietänevät paremmin. Pari-kolmekymmentä vuotta sitten oli jotain juttua että jokin metallialan yritys olisi aloittamassa tai fundeerailemassa aloittaa toiminnan alueella ja rata olisi kunnostettu, no eipä se kortti vetänyt. 70-luvulla oli tolppamainoksissa "Saa Koskea!", kyseinen panimohan oli tuolla, käyttikö rataa en tiedä. | ||||
|
|
08.05. 22:30 | Simo Virtanen | ||
| Kyllä, tai ainakin suht normaalisti. Matkustajalaitureiden luona koukkaa ratapihan puolelle. | ||||
|
|
08.05. 22:04 | John Lindroth | ||
| Hr11 Veturien junat lienevät olleen samaa luokkaa junanpainoltaan kuin Deevereiden Sr12/Sv12/Dv12. | ||||
|
Kuvasarja: Electroluxin/Rosenlewin hylätyllä teollisuusraiteella |
08.05. 21:41 | Veeti Saukkonen | ||
| Komea kuvasarja Jopon ja sinun seikkailusta! | ||||