Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.11.2023 19:58 | Jarno Piltti | ||
| Ällistyttävää kyllä vaunun ainoa numero on 105, Heizwagen 105. | ||||
|
06.11.2023 19:53 | Jouni Hytönen | ||
| 2M62U-0358 on ollut kuvanottohetkellä aivan uudenkarhea. :) | ||||
|
06.11.2023 19:44 | Kimmo Ylitalo | ||
| Hiekoitin.laitureille ja ratapihojen jätkänpoluille. | ||||
|
06.11.2023 19:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkkaan ottaen Lustikulla liitettiin Järvenpään liikennepaikkaan, ja Kyrölä / Ainola on seisake :) | ||||
|
06.11.2023 19:42 | Ossi Rosten | ||
| Pihlajavettä tutkin mutta siinä aurausmerkin, eristemerkin ja tulo-opastimen sijoittuminen tuohon eteläpään tasuriin ei oikein istu. Pohjoisesta ei taas sovi valo eikä nuo vaijerit istu mitenkään tuolle puolen rataa | ||||
|
06.11.2023 19:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Happojunassakin on aina silloin tällöin Sr3-pari. | ||||
|
06.11.2023 19:32 | Jarno Piltti | ||
| No niinpä onkin, kalustomuutokset huhti–heinäkuu 2019. | ||||
|
|
06.11.2023 19:29 | Jouni Hytönen | ||
| Pieksämäki-Varkaus oli tosiaan melkoista perunapeltoa ennen sen parannusta, henkilöjunilla oli nopeusrajoitus 60 km/h ja tavarajunilla 40 km/h vuonna 1996. Pihlajavesi ja Ähtäri olisivat siipipaikkoja samantasoisen radan varressa kuin kuvassa. Ähtäriin tämä ei minusta sovi millään, Pihlajavesi mieluummin, mutta ei ole vahvoja omia muistikuvia senkään tueksi. Onko tämä kuvauspaikka joku musta hevonen, jota kukaan ei ole vielä ehdottanut? :D Siipiopastimet rajaavat mahdollisuuksia melko kovalla kädellä. | ||||
|
|
06.11.2023 19:26 | Joonas Viita | ||
| Joku muutaman vuoden takainen Tasoristeys palsta mainitsi tämän romutetuksi. | ||||
|
|
06.11.2023 19:19 | Jarno Piltti | ||
| Vorkin uusin kuva tästä. Missähän mahtaa olla nykyään? | ||||
|
06.11.2023 19:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Nämä autot: https://vaunut.org/kuva/71655 + https://vaunut.org/kuva/71656 | ||||
|
06.11.2023 19:14 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva vihreästä kalustosta. Pendolino esiintyy tässä edukseen. | ||||
|
|
06.11.2023 19:11 | Jarno Piltti | ||
| Jaa Mummo Ankan Detroit Electricin ja nyt myytävien väliin jää tällainen kehitysvaihe. Sanoisin että graafinen ilme on yllättävän karu, ihan liian sekava logo ja jossain muualla paremmin toimiva kirjasinvalinta. Jos kokeilun menestys nyt siitä oli kiinni. | ||||
|
06.11.2023 18:30 | Jyrki Längman | ||
| Ei ole jatkettu | ||||
|
|
06.11.2023 18:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko raidetta jo jatkettu voimalinjatolpan kohdalle? | ||||
|
06.11.2023 18:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Käy, Antti, ottamassa tästä ensi launtaina kymmenvuotisrevisio :) | ||||
|
06.11.2023 17:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahvenanmaalla eräästä yleisöpuhelinkioskista voi kuunnella alueen puhelinyhtiön historiikin. | ||||
|
06.11.2023 17:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Asemarakennuksen sijainti selviää hyvin Paikkatietoikkunan vanhasta ilmakuvasta kun vertaa sitä liukusäädintyökalulla nykyiseen ilmakuvaan. | ||||
|
|
06.11.2023 17:30 | Lasse Reunanen | ||
| Nämä momemmat ovat uniikkeja koekappaleita. Elcat teki kolma sähköhenkilöautoa, yhden perustaja oli Citroen AX eli kuvassa taempi. Koemallit tehtiin myös ATW Microcariin ja City-Cariin perustuen. https://monamicitroen.blog/2022/11/01/citroen-sahkoautoilua-suomessa-kolme-vuosikymmenta-sitten/ |
||||
|
|
06.11.2023 17:21 | Ossi Rosten | ||
| Ei tuo kyllä tuohon istu paikkatietoikkunan 1995 ilmakuvaankaan Korkeakosken eteläpäähän. Tuossa radan oikealla puolen pitäisi olla tie jos on tasurilta kuvattu, mutta tasuria vastaan puhuu myös nuo tulo-opastimen suoraan menevät vaijerit jollloin tämä poitäisi olla tulovaihteelta jolloin taas pitäisi vasemmalla puolen olla peltoa... Mutta ei tämä kyllä sovi siikamäkeenkään mitenkään, puusto ei täsmää (nuo muutamat kuuset pitäisi erottua ainakin) ja nuo vaijerit tosiaan on väärällä puolen (joskin tästä kuvasta mielikuvituksella vois kuvitella vaijerilinjaston vaihtavan puolta tuon pikkutien tasurin kohdalla) https://vaunut.org/kuva/15588 |
||||
|
06.11.2023 16:18 | Eemil Liukkonen | ||
| Ai että, kun se kiiltää kauniisti, kuin vasta liukuhihnalta tullut. Valitettavasti kyseiseltä yksilöltä on vedetty suolet pellolle. | ||||
|
06.11.2023 15:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja matka jatkui Haapamäeltä Okuun? Siis, olihan tämä "kiisujuna", joka junaparina T7030/T3071 kulki vanhan graafisen (v. 1976) mukaan Vilppulan kautta. 1.11.1977, kun Jäs oikorata avattiin tavarajunille, siirtyi mainittu junapari sille. T3071 lähtö Tampereelta klo 15.50, sivuutti Oriveden klo 16.48. T7030 Orivedeltä klo 23.45 ja tulo Tampereelle klo 0.50. Kulki "Valloista" Okuun ja vice versa. |
||||
|
06.11.2023 14:27 | Jouni Hytönen | ||
| Muiden tämän sarjan kuvien tutkinnan yhteydessä tuli vastaan muistiinpano Jyväskylän tallilta, olen ihmetellyt kääntöpöydällä sijaitsevaa Transpointin täysperävaunuyhdistelmää. :) | ||||
|
|
06.11.2023 14:18 | Ossi Rosten | ||
| Lättäkuvassa ei ole lehti enää puussa, jos tätä tarkitetaan: https://vaunut.org/kuva/165226?u=3064 ? Mutta kun tuota vanhatkartat.fi:ä 1986 karttaa katson niin ilman paikallistietämystä mulla on kyllä vaikeuksia saada tuota Korkeakoskelle sijoittumaan... Mites nuo vaijerit, tuo aurausmerkki ja tulo-opastin sijoittuu oikein. Jos tuo aurausmerkki on tasurin niin miten nuo vaijerit. Ja jos taas ollaan tulovaihteella niin eikös vasemmalla puolen pitäisi olla pelto? Tosin myös tuossa tasurin kohdalla pitäisi olla vasemmalla peltoa ja viistosti lähtevä tiekin saattaisi kuvasa näkyä..? |
||||
|
|
06.11.2023 14:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä minä kanssa epäilin. Tuliko muuten käsipallo Riihimäelle Karjaan rautatieläisten kautta kun ei muualla sisämaassa kuin Riksussa ole joukkuetta käsipallon SM-sarjassa? |
||||
|
|
06.11.2023 13:39 | Jorma Rauhala | ||
| Ei lavalle ainakaan kukaan rautatieläinen aja millään kumipyöräisellä. Kiskot ovat korotuksella ja lavan keskellä näkyy olevan vielä esteenä poikkiparru. Kääntöpöydän montun kiertää lankkukäytävä, jolle trukki sopii. Nopeusrajoituskilpi on kaksikielinen, kun täällä käyvät pyörähtämässä myös Karjaan varikon veturikuskit. | ||||
|
|
06.11.2023 12:46 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon sopisi kiskopaino, tukikerros, auringon suuntakin, ollaanhan kesäajassa ja kello olisi noin 11. Varjot sopisivat, sillä junan kulkusuunta olisi pohjois-koilliseen. Eikös Korkeakoskella ollut sähkötoiminen, siis kahdella valoaukolla oleva esiopastin? Se selittäisi tuossa rautatien linjassa olevat kaapelit. Ajankohta voisi sopia myös aikaisemmin julkaistuun kahden lätän kuvaan Haapamäen itäisen tulosuunnan tulo-opastimella. |
||||
|
|
06.11.2023 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Taipuisiko tämä Korkeakoskeksi, tulo etelästä, P 443 kesällä 1992? | ||||
|
06.11.2023 12:16 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä tuohon aikaan (kesä 1992) esimerkiksi keskiviikon P 105 on koostunut 10 vaunusta. Keulan 3 Eit+EFit kulkivat Joensuuhun saakka ja perästä ELht+2 Eit+Rkt+Eit+CEhit katkaistiin Pieksämäelle, josta ne lähtivät takaisin Turun satamaan junassa P 104, jossa oli perässä Joensuusta lähtenyt ryhmä EFit+3 Eit. | ||||
|
|
06.11.2023 12:04 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä kuvassa ei näy vielä merkkiäkään sähköistyksestä, joka kuitenkin otettiin käyttöön 3.10.1994. Se rajaa kuvausaikaa melko tehokkaasti. Kesällä 1992 veturissa oli jo katkonainen liikemerkki keulassa ja epäilisin, että kesällä 1993 sähköistyksestä oli näkyvissä jo paljon enemmän merkkejä ellei jo valmista infraa. Laittaisin panokseni kesälle 1992. | ||||
|
|
06.11.2023 11:53 | Petri Nummijoki | ||
| Juuri viikonlopun P105/P104 (myöhemmin P114) oli pitkä päiväjuna Turun ja Pieksämäen välillä. 11-vaunua oli minunkin havaintojeni mukaan tavanomaisin mutta normaali vaihteluväli 10-12 vaunua. Viikollakin 9 vaunua oli siinä tyypillinen eli aivan lyhyt ei ollut silloinkaan. | ||||
|
|
06.11.2023 11:33 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä kyllä ole Siikamäeltä. Rata oli siellä ainakin kesällä 1991 paljon väsyneemmässä kunnossa kuin tässä kuvassa ja siipiopastimelle menevät vaijerit ovat kuvassa toisella puolella rataa. | ||||
|
|
06.11.2023 11:24 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä veturiin on näemmä maalattu uudelleen ainakin liikemerkki keulaan Pieksämäen varikolla, siellä oli tapana jättää sapluunan käytön jäljiltä maalaus katkonaiseksi. Siitäkin voisi kokeilla haarukoida kuvanottoaikaa. | ||||
|
|
06.11.2023 11:20 | Jouni Hytönen | ||
| Näin pitkiä Orivedeltä Jyväskylän suuntaan meneviä junia ei tule muita mieleen kuin P 105 Turku satama-Joensuu. Esimerkiksi syksyltä 1991 löytyy havainto perjantain 11-vaunuisesta rungosta. Toiseen suuntaan pitkä juna oli P 104 Joensuu-Turku satama. Junien numerot muuttuivat vuosien varrella jonkin verran. Valon suunta minusta sopisi junaan P 105, joka lähti Tampereelta eteenpäin klo 12.00 jälkeen. | ||||
|
|
06.11.2023 11:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Onkohan kyltti tarkoitettu muita kuin junia varten, pystyisikö autolla tai trukilla ajamaan tuosta? | ||||
|
|
06.11.2023 11:11 | Jouni Hytönen | ||
| Mahdollisia kuvausajankohtia ovat kesät 1990, 1991 ja 1992. | ||||
|
|
06.11.2023 11:11 | Mikko Herpman | ||
| Penkkien selkänojat ovat takakenossa, lieneekö ollut pitkiä miehiä ajelemassa tällä ja ei ole muuten mahtunut sisään. Kuva aitaa olla jostain 1990-luvun aika alkuvuosilta. Ja mahtaako olla kyseessä liki ainutlaatuiset Elcatit, postillahan oli paljon pakettiautomallisia Elcatteja mutta nämä henkilöauto Elcatit ovat harvinaista herkkua. | ||||
|
|
06.11.2023 11:00 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni kuvaaja ollut hyvinkin järjestelmällinen.... Eli kuinkas lähellä tämän dian sijainti on samassa erässä Orivedeksi tunnistettuja kuvia? Tuohon aikaanhan, eli 1990-luvun alussa B1 -rataluokan ratoja, joilla oli siipiomastimia taisivat olla: Orivesi - Haapamäki - Seinäjoki Pieksämäki - Varkaus Oliko vielä muita? Noilta rataosilta siis pitäisi kuvan paikka löytyä. Kaipaan tosiaankin vinkkiä miten tämä kuva sijoittuu suhteessa samana päivänä lisättyihin kahteen kuvaan. |
||||
|
|
06.11.2023 10:53 | Petri Sallinen | ||
| Kilon kartanon alueella (ennen varsinaista kartanoa) oli 1500-luvulla kiilamainen niitty, jota kutsuttiin nimellä Kiloäng tai Kilaäng ("kil"=kiila). Alueen nimi Kilo ja Kilon kartano -nimi ovat ilmeisesti peräsin tästä. Kilosta on julkaistu vuonna 2014 suhteellinen laaja historiikki: Kiloboken. Kirjan on kirjoittanut ja tutkimustyön on tehnyt pitkäaikainen kilolainen Börje Österberg. Kirjassa on peräti 645 sivua. | ||||
|
|
06.11.2023 10:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta ennen Kuusaan asemarakennuksen siirtoa palvelleesta asemarakennukseta löytyy malli Pienoisrautatiekerho ry:n Löylymäki -radalta: Muinaistieteellisen toimikunnan kaivauskohteen taukotupana on vastaava rakennus, tosin vain TVH:n väreihin maalattuna. | ||||
|
|
06.11.2023 10:24 | Heikki Jalonen | ||
| Paikannimestä "Kilo" löytyy tutkimustietoa. Lyhyesti, nimessä viitataan jollain tapaa kiilamaiseen tai kapenevaan maastonmuotoon, lähtökielenä ruotsi. Lähteenä SLS, Svenska Litteratursällskapet i Finland: Ordet kil har en innebörd som kan passa i olika sammanhang, också i ortnamn. Det förekommer som för- och efterled och även ensamt i formen Kila såsom bynamn. Som jämförelse se ändelsen -a. Det betecknar kilformiga lokaler, främst vikar och sund, men också åkrar och andra skiften. Landhöjningen har gjort att kilformiga vikar har kunnat odlas upp med bibehållet namn. Harling-Kranck 1990:276 ff. o. hänv. Kijlaby 1543, Kiloby 1544, Kilo 1547 |
||||
|
|
06.11.2023 10:23 | Timo Mattila | ||
| Edelleen seisoo Riihimäellä samanlainen siellä kolmioraiteen sisällä. Muistan lukeneeni olevan kasvien myrkytyksen käytetty. | ||||
|
|
06.11.2023 10:17 | Jouni Hytönen | ||
| 3.2.1990 tässä veturissa ei vielä ollut lämpölaseja eli 1980-luku sulkeutuu ajoituksesta kokonaan pois. | ||||
|
|
06.11.2023 09:20 | Jouni Hytönen | ||
| Vaunutkin sopisivat tuon ajan Pieksämäeltä Joensuuhun kulkevaan junaan, ensin EFit ja sitten vaihteleva määrä Eit-vaunuja. Turku-Pieksämäki-välillä kulkeneesta rungosta olisi nostettu keulasta CEhit/CEit+Eit+Rkt+Eit Dr13:lla pois ja loppupään vaunuihin olisi kytkeytynyt Dv12 tai pari loppumatkaa varten. | ||||
|
|
06.11.2023 09:13 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin ei tule mieleen parempaakaan arvausta kuin Siikamäki. Ja saapuminen Pieksämäen suunnasta. Vaijerit kulkisivat asemarakennuksen puolella rataa. | ||||
|
|
06.11.2023 09:08 | Petri Sallinen | ||
| Ennen Kuusan entisen asemarakennuksen siirtämistä Kiloon, asemarakennuksena oli rataosaston taukotupa. Muistan tämän aivan hyvin ja niin muistavat alueella pitkään asuneet. Nummelin mainitsee myös asian kirjassaan. | ||||
|
|
06.11.2023 09:07 | Jouni Hytönen | ||
| Veturissa on sinertävät lämpölasit, mutta ei vielä tuplavalonheitintä. Ajoitus menee 1980-luvun loppuun (1989) tai aivan 90-luvun alkuun. | ||||
|
|
06.11.2023 09:02 | Jorma Rauhala | ||
| "Kilo" eli tuhat kertaa jotain. Mistäköhän syystä on tuo nimi annettu tälle seudulle? | ||||
|
|
06.11.2023 08:59 | Jorma Rauhala | ||
| Mainitussa läpiajotapauksessa suurin sallittu nopeus saattaisi noudattaa avattavien siltojen nopeutta. Se oli 35 km/t, kun lukitus oli heikointa mallia. | ||||
|
|
06.11.2023 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun kuvaa tutkii lisää, niin tukikerroksessa näyttäisi käytetyn hienoa raidesepeliä. Se sulkee pois kaikki B2 -rataluokkaan kuuluneet radat. Täytynee odottaa, josko Rautatiearkisto -sivusto lähtisi toimimaan. Ja lennätinlinjojen sijoitus (jäänteet) antaa viitteitä, että juna olisi kulussa kilometrilukemien kasvusuuntaan. Taas olisi JTT:n korjauslehdistä apuja.... |
||||
|
|
06.11.2023 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Kiskotus näyttää olevan K43 naulakiinityksellä, niin Ossin arvauksessa ei voida mennä Varkauden itäpuolelle, sillä siellähän rata oli kiskoitettu K54 kiskoilla (UIC 54). Lennätinlinjat ovat purettu, joskin niiden tolpat ovat edelleenkin käytössä. Voisiko veturien sijoituslistoista olla apuja? Mihin 2541 oli sijoitettuna 1990-luvun alussa? |
||||