Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Kyle of Loch Glen |
04.10.2022 18:14 | Hannu Peltola | ||
| Kyle of Loch Glen -pienoisrautatieni sähköistys valmistui vihdoin ja viimein 26.9.2022. Työ ei sinällään ollut suuri, mutta kesällä on mukavampaa tehdä kaikkea muuta kuin rakentaa pienoisrautatietä ja keväällä ja alkusyksystä työkiireet haittasivat harrastuksia. Class 26 ja Class 27 -sarjojen dieselvetureiden Sulzer-dieselmoottorit ovat ääniltään juuri niin erikoisia kuin esikuvassakin! Ja huomasin, että erityisesti tavaravaunujen vaihtotyöt Kyle of Loch Glenin pienellä ratapihalla ovat vaativia! Nyt varmistan sähköistyksen luotettavan toimivuuden, valmistelen aikataulut ja pidän ensimmäiset ajoillat. Sen jälkeen alkaa maisemointi. Latasin Facebookin pienoisrautatieryhmään ensimmäisen videon radasta: https://www.facebook.com/543764535/videos/1305026466934424/ |
||||
|
04.10.2022 16:20 | Juhana Nordlund | ||
| En yleensä kauhean paljon autoksi luokiteltavista henkilövaunuista tällä palstalla viitsi meuhkata, mutta sanonpa nyt pari sanaa: 125p:ssä oli hassusti (minun mielestä hassusti) ikivanhan Fiat 1500:sen kojelauta. Siinä vaiheessa kun 125p (eli Polski) oli uudehko asia Suomessa, meillä oli perintönä tullut Hyvinkään vaarin vanha Fiat 1500:nen, joka oli ulkoasultaan selvästi vanhempaa sukupolvea kuin mitkään 12X-sarjan mallit. Eli vaikka en itseäni vielä kovin vanhaksi koekaan, niin Polski-Fiat ja sitä paljon vanhemmatkin Italian Fiatin mallit ovat toki tuttuja, jotkut hyvinkin tuttuja. | ||||
|
04.10.2022 15:43 | Rainer Silfverberg | ||
| 1957 taisi olla. Pressan nimi oli Bulganin. | ||||
|
04.10.2022 15:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laakeripesän ohjaimessa näkyvä valkoinen viiru tarkoittaa, että vaunu saa kulkea laskumäen yli. | ||||
|
04.10.2022 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040034 oli entinen Fo 22524 vuodelta 1929. Muutostyö BG:ksi tehty suunnilleen 1960-luvun puolevälin tienoilla. Takana näkyvän vaunun käsijohteet ovat eripariset. Onko se ex-Äffä? |
||||
|
|
04.10.2022 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lada Nivassa oli joka nurkassa kierrejousitus. Ratkaisu, jota ei suinkaan löytynyt ihan kaikista läntisistä ja kaukoitäkilpailijoista. | ||||
|
|
04.10.2022 14:22 | Heikki Jalonen | ||
| Eivät ne ihan samasta puusta olleet: Fiat 125p (esikuvansa Fiat 125 mukaisesti) oli numeroa isompi auto - ei paljoa, mutta kuitenkin. Ladan alkumallihan oli Fiat 124, ja kaikki takavetoisen Ladan myöhemmät inkarnaatiot, moottoritilavuudesta riippumatta, perustuvat 124:n korin avainmittoihin, eivätkä 125:een. Ei taipunut Togliattin koneisto moisiin muutoksiin. Polskin moottori oli työntötankokone, 1300 tai 1500 (1300 taisi olla ihan puhtaasti kotimaan markkinaan, tai ehkä myös "kehittyviin maihin" tarkoitettu). Polskin (samoin kuin Fiat 125) taka-akseli oli lehtijousitettu. Sitä ratkaisua ei Ladassa tavattu, eikä sitä ollut myöskään Fiat 124:ssä. Ladassa taas oli aivan alusta saakka SOHC-moottori, mutta aivan erilainen kuin missään Fiatissa. |
||||
|
04.10.2022 14:17 | Jouni Hytönen | ||
| Joo, ei lopu vielä tänä vuonna ainakaan. | ||||
|
04.10.2022 14:14 | Jouni Hytönen | ||
| Centriassa oli aina EFit, ei Eift. Ainakin tässä 80-luvun puolivälin jälkimmäisessä versiossa ennen kuin juna muuttui IC:ksi. | ||||
|
04.10.2022 13:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vertti, myrskyn jälkeen: ruskaa parsimaan, hah hah! | ||||
|
|
04.10.2022 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja lisää: Perjantai 5.1.1989: IC 35: (runko Helsingistä lähdettäessä) Sr1 3055 (IC-värityksessä) + Cx 26106 + Ex 26211 + 26202 + 26215 + Rkt 23834 + Ex 26216 (nämä jatkoivat Sk - Ol junana 53) / Ex 26302 + 26208 + 26210 + Rx 26702 + Cx 26111 + 26103 (nämä menivät Sk - Vs). Vielä kerran: P 128: Dr13 2316 + CEit 2670 + Eit 23199 + Rkt 23838 + Eit 23041 + EFit 23563 + Eit 23158. H395: Dv12 2717 + EFit 23530 + Ei 22771. (pikku zoukki junapituuksista!) |
||||
|
|
04.10.2022 13:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko se niin että Fiat 125p oli sama auto suurin piirtein kuin Lada 1500, vai mitä isompia eroja oli muussa kuin valmistusmaassa? | ||||
|
|
04.10.2022 13:49 | Heikki Jalonen | ||
| Päätepuskimen takana lymyää aikanaan Suomessakin suosittu kulkupeli: Fiat 125p eli Polski-Fiat. Nykyliikenteestä vallan kokonaan kadonnut merkki ja malli, moniko edes muistaa? Tai, ehkä tämän sivuston lukijat voivat olla keskimääräistä muistavaisempia... Tuo ei ole mallinsa esikuva Fiat 125, jossa kromi kimmelsi aivan eri tyyliin, kantikkaiden lamppujen kehinä. Eikä myöskään mikään pienempi Fiat 124 malli (124 Specialissa oli nelivalosysteemi samanlaisilla kehyksillä, mutta erilliset pysäköintivalot ja 124 Special T:ssä ihan omanlaisensa lyhdyt). Eikä toki Lada: vuonna 1972 moinen ajovalojen määrä riitti vielä ainakin kahteen Ladaan... |
||||
|
|
04.10.2022 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 67:stä irrotettiin Seinäjoella Eit ja Eht, jotka sitten sahasivat Seinäjoki - Vaasa - henkilöjunissa. Ne palasivat seuraavana päivänä Helsinkiin siten, että "H 5jotain" lähti Vaasasta iltapäivällä kolmen maissa Deeverin vetämänä Seinäjoelle, jossa H5jotain oli jokseenkin ajoissa, ja puoli viiden kieppeillä liitettiin P 68:n perään (Eit ja Eht, jälkimmäisessä oli yksi hytti varattu kipparille). Seinäjoella oli jokseenkin touhukasta, kun 16.35 lähti myös Porkkana P44 Haapamäen kautta Helsinkiin. Ennen 1978 toukokuun loppua P44 oli puuvaunuista koottu sunnuntaijuna, johon kolme vaunua oli tullut edellisenä perjantai-iltana P43:lla. Esimerkkejä junien pituudesta: (rasat korvilta, nyt jymäjää pitkästi!). Lauantai 4.5.1985: P 69: Sr1 3019 + Eit 23252 + 23221 + Eift 23409 + Eit 23222 + Rkt 23819 + Eit 23218 + CEhit 26009 + Cht 2367. Lauantai 25.5.1985: P 1: Sr1 3078 + CEhit 26010 + Eit 23156 + Rkt 23803 + Eit 23065 + EFit 23528 + Eit 23163 + 23078 + 23124 + 23016 + 23157. P 68: Sr1 3030 + Cht 2370 + Eit 23089 + Rkt 23824 + Eit 23196 + EFit 23535 + Eht 23319 + Eit 23205 + 23030 + 23238 + 23221 + 23071 + 23270 + 23038 + Rkt 23802 + Eit 23077. Lauantai 1.6.1985: P 62: Sr1 3017 + Eit 23191 + CEmt 24069 + 24074 + 24017 + 24076 + 24057 + 24068 + Fot 23903 + Eikt 23611 + Eit 23022 + 23250 + 23041 + Pot 10008 + Gfot 31'032-6. Yöjunissa riitti pituutta! Perjantai 19.7.1985: P 68: Sr1 3036 + Cht 2375 + Eit 23054 + Rkt 23824 + Eit 23081 + EFit 23535 + Eht 23319 + Eit 23040 + 23068 + 23087 + 23000 + 23270 + Rkt 23802 + Eit 23158 + 23063 + Eht 23324. Maanantai 22.7.1985: EP 58 "Lapponia": Sr1 3019 + Cht 2363 + Rt 23703 + Eit 23241 + 23229 + Eift 24416 + Eit 23268 + 23272 + 23128. EP 83 "Savonia": 2xSr1 3012 + 3005 + Eift 23410 + Eit 23211 + 23200 + Rkt 23827 + CEhit 26001. Tiista 20.8.1985: EXP 35 "Botnia Express": Sr1 3051 + Chft 2360 + Cht 2366 + Rt 23702 + Eit 23234 + 23231. EXP 17 "Imatra Express": Sr1 3100 + Cht 2377 + Rt 23706 + 23271 + 23272. Perjantai 5.6.1987: P 75 ("Kalakukko"): Sr1 3081 + Nom 11002 + Eit 23076 + 23157 + 23215 + 23115 + 23028 + 23217 + Eht 23323 + EFit 23523 + Eit23222 + Rkt 23820 + Eit 23263 + CEhit 26016. Kalakukko oli pitkä juna muulloinkin kuin viikonloppuisin. Siinä oli vaunuja myös Iisalmeen. Tiistai 7.7.1987: P131: Dr13 2350 + EFit 23559 + Rkt 23821 + Eit 23122 + CEhit 26018. Rantaradan junat "tumppeja", joita kulki pitkin päivää. Lauantai 13.2.1988: EXP 18 "Imatra Express": Sr1 3020 + Eit 23271 + 23270 + 23234 + 23272 + Rt 23702 + CEhit 26018 + Chft 2360. EP 90 "Centria": Sr1 3021 + Cht 2374 + Rkt 23835 + Eit 23199 + EFit 23531 + Eit 23246. Merkillistä, EFit erikoispikajunassa? |
||||
|
04.10.2022 13:25 | Heikki Jalonen | ||
| Meillä Euroopassa (ruuvikytkinmaissa) vaunun päädyissä on kytkijän kahvat. Amerikkalaisen caboosen kyljissä on puolestaan juoksijan kahvat... | ||||
|
|
04.10.2022 13:18 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta viikonloppuruuhkan EP57 Lapponian mieltäisin 1980-luvun puolivälissä noin 10-vaunuiseksi eli ei siitäkään olisi kovin montaa ylimääräistä vaunua otettavaksi. Sellaiset 13-16 vaunun kokoonpanot Lapponiassa olisivat paremminkin vasta siltä ajalta, kun Cx-, Ex- ja Rx-vaunuja oli jo rungossa mukana. | ||||
|
|
04.10.2022 11:42 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia kehuista, toivottavasti nyt eivät nämä myrskyennusteet pidä paikkaansa, niin pysyisi ruska hiememan pidempään | ||||
|
|
04.10.2022 11:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne P70 ylimääräiset viikonloppuvaunut on saatettu ottaa ylöspäin menevästä Lapponiasta. Aikataulussa oli vuodesta riippuen 20-30 minuuttia toisen saapumisen ja toisen lähdön välissä. Toinen mahdollisusu on joku Vaasan junista joka palasi lyhyempänä Helsinkiin. Tosin 70:ssä ei ole koskaan ollut suoria vaunuja Vaasasta Helsinkiin mutta ne on voinut tullla aikaisemin. Junapari 69/70 profiloitui ehkä enemmän kiireellisten nuorten ihmisten junaksi joille ei ole niin väliksi pääseekö aikaisin nukkumaan, ja itse tuli käytettyä sitä niinkuin myös Joensuun junaparia P3/4 aikoinaan. Aikoinaan 69/70:n EP-status otettiin kaiketi pois mm siksi että varusmiehet eivät saaneet EP-juniin alennusta. |
||||
|
|
04.10.2022 11:17 | Petri Nummijoki | ||
| P67:ssä oli useana aikataulukautena Vaasaan jatkavia vaunuja ja ne olivat junan keulassa Helsingistä lähdettäessä. Muistaakseni näin oli joitain vuosia vielä senkin jälkeen, kun sähköllä jatkettiin Seinäjoelta Ouluun eikä Seinäjoella olisi muuten ollut pakko irroittaa veturia. Samoin toinen ravintolavaunu jäi Seinäjoelle. Nämä voi toki tarkistaa vanhoista aikatauluista, kenellä niitä on nopeasti käden ulottuvilla. Mutta joka tapauksessa lisävaunuja tarvittiin myös P68:aan. Vaikka P70 olisi ollutkin sunnuntaisin mielettömän pitkä niin P68 oli 1980-luvulla tärkein sunnuntai-illan ruuhkajuna Seinäjoen suunnasta Helsinkiin. Sitten kun aikataulurakenne muuttui kesän 1990 alusta, jolloin P68:n uudeksi tuloajaksi Helsinkiin tuli klo. 17:00 (entisen klo. 21:00 sijaan) ja perässä tuli toinen Oulun juna (taisi olla aluksi numerolla P56), jolla tuloaika Helsinkiin klo. 20:00 niin voidaan ehkä keskustella, kumpi näistä oli sunnuntai-iltaisin tärkeämpi. Itse muistan nämä molemmat noin 14-vaunuisina sunnuntaikokoonpanossa. |
||||
|
|
04.10.2022 11:01 | Jouni Hytönen | ||
| Ruska on näemmä Jyväskylässä jo pidemmällä kuin vaikka täällä Lappeenrannassa. Hieno kuva kaiken kaikkiaan! | ||||
|
|
04.10.2022 10:59 | Jouni Hytönen | ||
| Vasemmalla on Kanavuori ja oikealla Koskenvuori. Tässä mennään jo kolmatta ratalinjaa pitkin. Kaarteita oiottiin jo 1980-luvun perusparannuksessa, mutta vuonna 1995 uuden vesistösillan rakennustöiden yhteydessä linja muuttui jälleen merkittävästi. Uutuutena uudelle sillalle tuli nousua molemmista ajosuunnista. | ||||
|
|
04.10.2022 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Voisiko olla niin, että P 67:stä katkaistiin Seinäjoelle pari vaunua ja ne ehkä illalla liitettiin lisävaunuiksi P 70:een? | ||||
|
|
04.10.2022 10:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Piti oikein luntata vanhoja aikatauluja niin niiden mukaan junan P 69/70 historia on sellainen että - Vuoteen 1980 asti se oli EP-juna "Polaria" (numero 53/54 ) - Vuodet 1980-83 se ajettiin P-junana (69/70) mutta aikataulu yhtä nopea kuin Pohjanmaan radan ainoalla EP-junalla "Lapponia". P70 jopa pysähtyi Parkanossa, Toijalassa ja Hämeenlinnassa jossa Lapponia ei pysähtynyt mutta matka-aika silti sama. P67/68 oli Seinäjoen ja Helsingin välillä n puoli tuntia hitaampi juna. - Vuonna 1984 alkoi vähän kaulaa syntyä EP:hen koska pysähdyspaikkoja lisättiin. Matka-aika kuitenkin pysyi samana kun sähköt oli valmistunut Ouluun asti. Samaan aikaan tuli liikenteeseen "Botnia Express" joka oli kaikkein nopein juna Seinäjoki-Helsinki. - P70 junaan lisättiin vaunuja Seinäjoella perjantaisin ja sunnuntaisin. Se selittää ne tosi pitkät junat. Mistä rungosta ne vaunut otettiin ei ole tietoa. |
||||
|
|
04.10.2022 07:40 | Juhana Nordlund | ||
| Muutama sana tästä kuvasta: 1) Kuva on hieno, ja muutenkin mukava dokumentti aikansa pitkän matkan pikajunasta. 2) Kuvausajankohta sattui samaan viikonloppuun, jolloin vietettiin Vaasan radan 100-vuotisjuhlia. Itse matkustin junalla P 69 tuon viikonvaihteen lauantaina Riihimäeltä Seinäjoelle Rautatiemuseon delegaation kanssa. Meillä oli Cht-vaunun salonki käytössä. Mainittu Cht oli ollut alunperin Eht. 3) Auringonvalo vastaa kuvassa syksyistä päivää, sen(kin) puolesta päättelisin kuvan junaksi P 67:ää. | ||||
|
|
04.10.2022 07:18 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Todella upea kuva! | ||||
|
|
04.10.2022 00:00 | Arto Papunen | ||
| Eikö tullut vuosi lisäaikaa? | ||||
|
|
03.10.2022 23:54 | John Lindroth | ||
| Hieno syksyinen maisemallinen junakuva! | ||||
|
|
03.10.2022 22:49 | Mikko Ketolainen | ||
| Löysin varsinaisesta raportista tämän tekstin, Rautateiden verkkoselostuksen mukaan radan Ahonkylä-Kaskinen välisen osuuden kunnossapito loppuu 31.12.2022. Miten on sitten jos se uusi tehdas tulee Kaskisiin? | ||||
|
|
03.10.2022 22:36 | Jimi Lappalainen | ||
| En vaan voi käsittää, mikä siinä turvavyön käyttämisessä on niin vaikeaa. | ||||
|
03.10.2022 22:26 | Hannu Peltola | ||
| Torvet osoittavat tosiaan ainoastaan eteenpäin, mutta myös takasuuntaan ääni on "riittävä"! | ||||
|
Kuvasarja: Pikku-Jumbon vetämänä Virroille |
03.10.2022 22:24 | Jukka Ahtiainen | ||
| Upea kuvasarja kohta 30 vuoden takaa. Muistot elävät. | ||||
|
|
03.10.2022 22:24 | Mikko Ketolainen | ||
| Raportti onnettomuudesta on valmis R2021-03 Linja-auton ja ratakuorma-auton välinen tasoristeysonnettomuus Kaskisissa 5.10.2021 Tutkintanumero: R2021-03 Onnettomuustyyppi: Tasoristeysonnettomuudet, Raideliikenne Onnettomuuspäivä:5.10.2021 Julkaisupäivä:29.9.2022 Tutkinnan aloituspäivä: 5.10.2021 Seinäjoelta Kaskisiin matkalla ollut ratakuorma-auto törmäsi opiskelijoita Kristiinankaupunkiin kuljettaneeseen linja-autoon Pyhän Eskilinkadun varoituslaitteettomassa tasoristeyksessä Kaskisissa tiistaina 5.10.2021. Ratakuorma-auton kuljettaja yritti varoittaa linja-auton kuljettajaa soittamalla vihellintä, mutta linja-auto jatkoi pysähtymättä tasoristeykseen STOP-merkistä huolimatta. Ratakuorma-auto ja linja-auto törmäsivät tasoristeyksessä, mikä seurauksena ratakuorma-auto suistui kiskoilta. Linja-auton kuljettaja ja sen kyydissä olleet seitsemän matkustajaa saivat törmäyksessä eri asteisia vammoja. Törmäyksestä aiheutuneet aineelliset vahingot olivat mittavat. Onnettomuudella ei ollut vaikutuksia kaupalliselle rautatieliikenteelle. Onnettomuudessa osallinen linja-auto oli ajanut reittiliikenteenä järjestettyä koulukuljetusta, jolloin sen hankinnassa ei ollut sovellettu koulukuljetusten kriteereitä. Tällaisissa reittiliikenteenä järjestetyissä koulukuljetuksissa tilaajalla ei ole mahdollisuutta asettaa turvallisuuskriteereitä eikä määritellä niitä sopimuksissa. Lisäksi tutkinnassa havaittiin, että koulukuljetusten reittisuunnittelun ohjeissa ja työkaluissa ei huomioida tasoristeysturvallisuutta. Linja-autoyrityksen turvallisuudenhallinta ei ohjeistanut poikkeustilanteeseen reagoimisessa ja osittain tästä syystä linja-autoa ajaneen uuden kuljettajan perehdytys reitin ja ajoneuvon osalta jäi puutteelliseksi. Kuljettajalla oli ollut ongelmia ajoneuvon käsittelyssä ja reitillä pysymisessä, mistä matkustajat olivat edellisenä päivänä antaneet kuljettajalle voimakasta palautetta. Linja-autoalalla ei yleisestikään ole olemassa vaatimuksia turvallisuudenhallintajärjestelmälle. Linja-autossa olleista kahdeksasta henkilöstä vain kaksi käytti turvavyötä. Turvavöiden käyttämättömyys linja-autoissa on tämän perusteella edelleen yleistä. Viranomaisyhteistyö oli alusta alkaen tehokasta ja varautuminen mahdolliseen suurempaan ja vakavampaan onnettomuuteen toteutui suunnitelmien mukaisesti. Nykyiset pelastustoimen ja ensihoidon toimintamallit Kaskisten alueella toimivat onnettomuuden yhteydessä tarkoituksenmukaisesti. Turvallisuuden parantamiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että 1. Opetushallitus ohjeistaa opetuksenjärjestäjiä varmistamaan turvallisuusasioiden huomioon ottamisen koulukuljetusten järjestämistavasta riippumatta sekä tiedottaa liikennöitsijöille ja opetuksenjärjestäjille ohjeistuksen olemassaolosta ja tavoitteista. 2. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää Ratalakia muutettavaksi niin, että näkemäalueiden turvallisuuden kannalta välttämättömien raivaustoimien tekeminen olisi mahdollisimman sujuvaa myös tasoristeyksissä, joissa näkemäalueilla on olemassa olevia rakennuksia tai kasvillisuutta. Uusien turvallisuussuositusten lisäksi Onnettomuustutkintakeskus toistaa aiemman suosituksen: 3. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii säännökset, joiden avulla turvallisuusjohtamisjärjestelmä saadaan käyttöön koko linja-autoalalle. Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus avaa Väyläviraston edeltäjälle Liikennevirastolle kohdennetun aiemman suosituksen: 4. Liikenteen turvallisuusvirastoa suositellaan mahdollistamaan matalan kustannuksen varoituslaitteiden käyttöönoton ja varmistamaan, että Liikennevirasto jatkaisi matalan kustannuksen varoituslaitteiden käyttöön soveltuvuuden tutkimusta ja ryhtyisi toteuttamaan niiden käyttöönottoa. https://tinyurl.com/2h9d9xme |
||||
|
|
03.10.2022 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 69 lauantaina 7.6.1986 (matkustin Hki - Kha koiranpentua katsomaan), edellisperjantaina oli Hanasaaren voimalaitoksen turbiinisalissa riehunut tulipalo. Sr1 3037 + Eit 23247 + 23093 + 23195 + EFit 23520 + Eit 23222 + Rkt 23810 + CEhit 26018 + CEit 2664 + Cht 2371. Taisi olla Provinssi-rock viikonloppuna. Ihmettelin CEit:n ja Cht:n läsnäoloa kyseisessä junassa. Cht:ssä oli pahan kuuloiset lovet pyörissä. |
||||
|
03.10.2022 21:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Leidiis änd pleibois. | ||||
|
|
03.10.2022 21:56 | Jorma Toivonen | ||
| Veturissa ei taida olla omia "torviaan" takapään suuntaan? Eteen suunnattujen tyfonien ääni ilmeisesti on riittävä. | ||||
|
|
03.10.2022 21:52 | Petri Nummijoki | ||
| Junaa P69 en muista nähneeni viikonloppuruuhkassakaan, kuin enintään 10 vaunun kokoonpanossa ja tyypillinen mitta sille olisi mielestäni 7-8 vaunua. Nämäkin ovat aikana, jolloin se oli jo tavallinen pikajuna. EP69:n aikoina juna lienee ollut vielä pari vaunua lyhyempi. Jos P70:ssä on joskus ollutkin mielettömän pitkiä kokoonpanoja niin kyllä se on silloin ollut muodostettu enimmäkseen jostain muista vaunuista, kuin EP69:n perusrungosta. | ||||
|
|
03.10.2022 20:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jumalattoman iso pienoisrautatie! Komeaa...! | ||||
|
03.10.2022 20:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin näyttää pysyneen ryhdissään. | ||||
|
03.10.2022 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Peltitiilikatto...! Ei silti, ei minulla mitään tuotakaan vastaan ole. Pysyypähän kunnossa. |
||||
|
|
03.10.2022 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt vain teettämään kyltit nykytrendin mukaisesti: - "Guys" ja "Dolls". | ||||
|
|
03.10.2022 20:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Nopeutta nostettiin asteittain 1980-luvun alkuvuosina pääradoilla ensin 130 sitten 140 km/h sitä mukaa kun kiskojarrullisia vaunuja saatiin liikenteeseen. Ne laitetiin ensisijaisesti EP -junien vakiorunkoihin. Myös porkkanoille sallittiin jossain vaiheessa 140 pääradoilla. P70 :n tunko oli sama kuin EP69 eli ainakin teknisesti mahdollisuus ajaa 130 tai 140, toinen juttu jos nopeammasta ajosta piti maksaa jotain lisää kuljettajalle niin VR ei ehkä suostunut aina. | ||||
|
03.10.2022 20:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Vastakkaisella puolella rataa tasoristeyksen poistosta muistuteltiin autoilijoita vielä 2010-luvun aikanakin: https://tinyurl.com/yc34hf54 | ||||
|
03.10.2022 20:34 | Marko Nyby | ||
| Tässä on hieno tunnelma. | ||||
|
|
03.10.2022 20:10 | Jussi Pajunen | ||
| Samaa mieltä Jimin kanssa. Tästä on vaikea ellei mahdoton parantaa. Hieno otos. Sommittelu ja värit ovat kyllä komeat. | ||||
|
03.10.2022 19:41 | Veeti Heino | ||
| Vaunu oli Ein 23246, 45 on Pohjankurussa. | ||||
|
03.10.2022 19:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Punasusi eli Canis rufus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Punasusi | ||||
|
|
03.10.2022 19:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt on kovatasoinen kuva! | ||||
|
|
03.10.2022 18:28 | Petri Nummijoki | ||
| Vaikka 1980-luvun alkuvuosina oli vielä monen pikajunan aikataulussa varauduttu mahdollisuuteen liittää mukaan puuvaunuja eli suurin sallittu 110 km/h riitti aikataulussa pysymiseen niin P67/68 oli niitä tavallisia pikajunia, jotka muodostettiin pelkästään teräsvaunuista eli suurin sallittu vuosikymmenen alussa 120 km/h ja myöhemmin 140 km/h, kun se tuli ratojen kunnon puolesta mahdolliseksi. Tässä mielessä junien P68 ja P70 välillä ei ollut eroa. | ||||
|
03.10.2022 18:22 | Vertti Kontinen | ||
| Huomenna tasan kaksi vuotta sitten näytti samoissa maisemissa tältä: https://vaunut.org/kuva/142591 | ||||
|
|
03.10.2022 18:20 | Rasmus Viirre | ||
| 3073 on ”uhattuihin” lajeihin kuuluva punainen susi. | ||||
|
|
03.10.2022 18:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä se oli sama matka ja juna oli Helsingissä vasta klo 23-24 paikkeilla. Juna saapui Seinäjoelle pikkasen myöhässä Dv12 parin vetämänä joka vaihdettiin Sr1:een. Kuitenkin oltiin Helsingissä ajoissa. Lieneekö juna ollut harvoja pikajunia jotka siihen aikaan saivat kulkea 140 km/h koska vaunusto tuli EP-junasta? | ||||