|
|
07.09.2023 18:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Taustalla on Ttv 2, eli Ttv-Rto 2. | ||||
|
|
07.09.2023 18:21 | Jimi Lappalainen | ||
| VR-tiedotuksia 22 / 92 kertoo, että Turun ja Turun sataman välillä on junaliikenteen katkos 1.6. – 6.6.1992. Sinä aikanako nämä uudistukset saatettiin käyttövalmiiksi? | ||||
|
|
07.09.2023 17:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos vuonna 2015 (kahdeksan vuotta sitten) oli tämän ikäinen: https://vaunut.org/kuva/158532 niin kyllähän sen ymmärtää ettet ole CEO. | ||||
|
|
07.09.2023 17:21 | Jorma Kattelus | ||
| Hänen muistolleen, mikäli viimeinen matka. Töissä Vaikalassa: https://www.youtube.com/watch?v=UnJXXH2riEc | ||||
|
|
07.09.2023 17:15 | Asmo Rasinen | ||
| Ehkä Fenniarail mahdollisesti ajaa tilausjunia (Jos joku toinen ostaa vaunut) mutta varmaan tämä keskitetään patokangas-mussalo väliseen tavaraliikenteeseen En sitten ole mikää CEO!!! |
||||
|
|
07.09.2023 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| YBo7 1166 valmistui Linköpingissä maaliskuussa 1958. Sarjamerkiksi tuli Y7 vuonna 1970. Se oli ollut sijoitettuna Bodeniin ja Vännäsiin sekä siirrettiin 1980 Halmstadiin. Toukokuusta 1983 alkaen se oli Kristinehamnissa. Y7 1166 myytiin 1986 Norjan valtionrautateille (NSB) yhdessä vaunun Y7 1182 kanssa. Norjassa oli ollut ennestään kolme ruotsinlättää käytössä. Kun liikenne rataosalla Sira - Flekkefjord lakkautettiin 1990, muutettiin entinen 1166 virkatarvevaunuksi. Se romutettiin Narvikissa vuonna 2006. Norjasssa ruotsinlättien sarjamerkkinä oli ollut BM87. |
||||
|
|
07.09.2023 12:52 | Jyrki Längman | ||
| Video 25.08.2023 https://youtu.be/VgkCcgmNi4w |
||||
|
|
07.09.2023 11:01 | Juha Kutvonen | ||
| Vetokaluston sijoitteluluetteloiden mukaan 881 on siirtynyt Seinäjoelta Riihimäelle joskus 1.1953 - 6.1955 välillä. Tätä raidetta siirrettiin takaisinpäin tavaratoimiston purkamisen yhteydessä kesällä 1985: https://www.vaunut.org/kuva/44107 ja https://www.vaunut.org/kuva/44108 |
||||
|
|
07.09.2023 10:49 | Heikki Jalonen | ||
| Taustalla Turun Meyerin pikku-koljatti, 600 tonnin Kone (-cranes). Iso-koljatti (1200 t) jää kuva-alan vasemmalle puolelle. | ||||
|
|
07.09.2023 10:18 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole kyllä minulla tiedossa, että Dr16-vetureita olisi milloinkaan käytetty Jyväskylän ja Haapajärven välillä. Koeajojunat olisivat periaatteessa voineet käydä Äänekoskella, mutta en tiedä koeajojen suuntautuneen sinne koskaan. Normaalikäytön aikana Dr16-vetureita ei ole ollut niillä varikoilla, joilta käsin on hoidettu Jyväskylä-Haapajärvi-radan liikennettä. Dr16-vetureita käytettiin 90-luvulla Tampereen ja Jyväskylän välisissä IC-junissa silloin tällöin erikoistilanteissa, mutta ei niillä ollut aikaa mitään Äänekosken reissuja lähteä tekemään. :) | ||||
|
|
07.09.2023 10:18 | Pauli Ruonala | ||
| Jonossa ensimmäisenä sarjan HF-11OC höyryveturi, jollaisia Wehrmacht tilasi sodan aikana useilta tehtailta. Veturin HF-11017 valmisti Krenau Puolassa 1941 ja se oli käytössä Stalingradin rintamalla. Sodan jälkeen se jäi Latviaan, viimeinen käyttöpaikka oli paperitehtaalla Ligatnessa. Samanlaisia käytettiin Suomessa, Hyrynsalmen-Kuusamon kenttäradalla, jossa niitä oli yhteensä 10 kpl. | ||||
|
|
07.09.2023 10:13 | Jouni Hytönen | ||
| K30-kiskotus alkaa tämän kesän 2023 jälkeen olla jo melko vähissä. Ymmärtääkseni ensi kesänä korvataan vielä Saarijärven pohjoispuolinen K43-osuus 54E1-kiskoilla. | ||||
|
|
07.09.2023 08:07 | Jari Välimaa | ||
| spekulointi on kuitenkin kivaa | ||||
|
|
07.09.2023 06:07 | Otto Tuomainen | ||
| Kyseinen CER Cargon veturi on tullut vastaan Unkarissa etanolijunan kanssa, mutta kunnollinen kuva jäi saamatta. Tuo toinen yhtiö on MVÁ, ei MAV. Sen veturi on myös sininen, mutta värisävy on huomattavasti vaaleampi kuin Dr18:ta. Noista neljästä ensimmisestä yksilöstä ainakin kolme liikkuu käsittääkseni lähinnä suljetulla teollisuus tms. alueella. | ||||
|
|
06.09.2023 23:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Tällä hetkellä kulussa olevan T3343:n vauhti on Julian nopeuskäyrän mukaan Kannonkoskelle saakka noin 50-60 kilometriä tunnissa, sillä nopeustieto perustuu kuljettajan päätelaitteen GPS-paikannukseen, joten tieto ei välttämättä vastaa tarkasti junan todellista nopeutta. Näkymä päivittyy junan liikkuessa. Kannonkosken ja Keitelepohjan välillä nopeus on pudonnut noin 20 kilometriin tunnissa. Sama on toistunut Pihtiputaan pohjoispuolella. Kannonkosken ja Keitelepohjan välillä on Julian ennakkoilmoitusten mukaan menossa pölkynvaihtoa ja tuentatöitä ja Pihtiputaan pohjoispuolella vuorostaan kiskon ja pölkynvaihtoa. Molemmissa nopeusrajoitus 20 kilometriä. Pihtiputaan pohjoispuolen työmaan yläpuolella on 50 kilometrin rajoitus, joka on raiteen stabiloitumisajan nopeusrajoitus. Sitten kuormassa kulkevan junan, eli esim. T3344:n nopeus on "ylhäältä alaspäin" Pihtiputaalle n. 50 kilometriä tunnissa, sieltä Saarijärvelle n. 35-40 kilometriä tunnissa ja välillä hieman allekin, Saarijärven ja Äänekosken välillä saa sitten "painaa" kaasua enemmän ja nostaa nopeutta n. 60-75 kilometriin tunnissa. | ||||
|
|
06.09.2023 23:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva, jäänyt huomaamatta. | ||||
|
|
06.09.2023 23:15 | Arto Papunen | ||
| Eihän niitä ole muualla kuin 10? Ja oliko ne ennen 101:stä valmistetut 4 kuinka samanlaisia.. ne muuthan enemmän samannäköiset on Cer Cargolla(Oliko tämäkin Unkarissa?), MAV:lla (Unkari), 4kpl ArcelorMittalilla (Ukraina). Cer Cargo näyttää käyttävän myös muita CZ lokon vetureita kuten pienempää neliakselista Effishunter 1000:a | ||||
|
|
06.09.2023 23:06 | John Lindroth | ||
| Ainakin Pasilan hiilipiippuinen Tk3 numero 895 on käynyt Järvenpäässä lumiauran kanssa 60-luvulla! | ||||
|
|
06.09.2023 22:21 | Timo Haapanen | ||
| Onko tietoa, mikä on numeroiden 3100, 3050, 3042 ja 3061 tilanne? Kuulemma romujonossa, mutta onko virallisesti hylätty? | ||||
|
|
06.09.2023 21:41 | Keijo Loisti | ||
| Erkki Nuotion lumityöt kommenttiin: Muistan, että 1960-luvulla myllynraiteella olisi ainakin joskus käynyt valkoinen lumiauravaunu. Lunta ratapihalta talvella poisti porukka, joka muodostui raidetyöntekijöistä lapioineen ja hevosmies hevosen + korkeareunaisen reen kanssa. Miehet lapioivat lumen hevosen rekeen sillä pois kuljetettavaksi. Joskus joissain paikoissa miehillä oli käytössä isot lumikolat, joilla lumi työnnetiin johonkin sopivaan paikkaan. Ratapihan vaihteista miehet hakkasivat myös jäitä irti ja kuljettivat pois. | ||||
|
|
06.09.2023 21:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Tästä pidän minäkin kovasti. Nikkelivaunusto pääsee oikeuksiinsa juuri tältä kuvauskorkeudelta. | ||||
|
|
06.09.2023 20:30 | Timo Haapanen | ||
| Laitoin keskustelupalstalle inventaarioni myös Sr ykkösistä (https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14338.0 | ||||
|
|
06.09.2023 20:25 | Timo Haapanen | ||
| Komppaan Juhaa! | ||||
|
|
06.09.2023 20:14 | Otto Tuomainen | ||
| Tällä sivustolla ei ole valitettavasti näkynyt juurikaan kuvia Dr18-vetureiden ulkomaisista sisaruksista. Tosin ymmärrettävää veturityypin vähälukuisuuden vuoksi. | ||||
|
|
06.09.2023 19:11 | Timo Haapanen | ||
| Silmätkin revitty päästä... :( | ||||
|
Kuvasarja: Lavassaaren rautatiemuseo |
06.09.2023 18:56 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuvasarja Lavassaaresta ja varsinkin ilmakuvat antavat kivan tarkennuksen radan sijainnista! | ||||
|
|
06.09.2023 17:52 | Martti Vuorikoski | ||
| Tavaramakasiini vielä paikoillaan, lastauslaituria ei ole. Takana näkyviä omakoti-ja pienkerrostaloja ei ole, tilalla uusi omakotitalo alue, myös rivitaloja aikas mukavasti alueella. | ||||
|
|
06.09.2023 15:41 | Ilmari Tommola | ||
| Hyvin mahdollista. On kylläkin outoa, miksei ratatöiden aiheuttamista muutoksista olisi kerrottu aiemmin. | ||||
|
|
06.09.2023 15:11 | Joonas Leinonen | ||
| Alkuperäinen säiliövaunujen purkupaikka on tuossa kuvan vasemmassa laidassa, siellä näkyy kiskotkin vielä betonikentällä | ||||
|
|
06.09.2023 14:46 | Panu Breilin | ||
| Ainakaan toistaiseksi ei ole yhtään vihreää CEmt-vaunua. Toki tässä voisi olla hyvä kandidaatti ensimmäiseksi... Tiedä sitten mitä muutoksia VR ylipäätään suunnittelee yöjunien kokoonpanoihin, esimerkiksi ajatellen, että kaikkien yöjunien junatunnukseksi on 31.3.2024 alkaen vaihtumassa PYO. Jos tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa kaikissa yöjunissa osa vaunuista on CEmt-vaunuja niin sitten kai niiden olisi loogista olla vihreitä? |
||||
|
|
06.09.2023 14:22 | Kari Haapakangas | ||
| Kalustoa tuntuu olevan enemmän kuin (säilytys)raiteille mukavasti mahtuu | ||||
|
|
06.09.2023 14:19 | Kari Haapakangas | ||
| Onpa melko mahtavat varjostimet! Tuikkujen teho ollut pieni? | ||||
|
|
06.09.2023 13:47 | Samuel Pajunen | ||
| Jep | ||||
|
|
06.09.2023 13:28 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös suojaavasti ruostuva ole sellainen nykyaikainen ratkaisu ;-) | ||||
|
|
06.09.2023 13:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Tutun näköinen vaunu viimeisenä! | ||||
|
|
06.09.2023 13:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Maalataanko nämä kanssa vihreiksi? | ||||
|
|
06.09.2023 13:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Tympeästi vaan puiden takana ja hankala kuvattava. | ||||
|
|
06.09.2023 11:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin että Pohjois-Saksassa olisi ratatöitä. | ||||
|
|
06.09.2023 11:30 | Ilmari Tommola | ||
| En usko että ainakaan Ruotsin puolella olisi ollut aikatauluun vaikuttavia ratatöitä, sillä Malmöstä lähdettiin jo alkuperäisen aikataulun mukaan. | ||||
|
|
06.09.2023 11:08 | Panu Breilin | ||
| Nykyisinhän tämä on asuinkäytössä ja hyväkuntoinen. | ||||
|
|
06.09.2023 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Johtuiko aikataulun muutos ratatöistä? Ainakin Postvagnen foorumissa on puhuttu niistä. Sitten nuo viimeaikaiset myrskyt ovat kanssa sekoittaneet junaliikennettä Ruotsissa. | ||||
|
|
06.09.2023 10:47 | Timo Haapanen | ||
| Onko kyseessä VET 17221, joka tuo Vecturin? | ||||
|
|
06.09.2023 10:11 | Riku Outinen | ||
| Mikko: 14.9 näyttäisi olevan haku Hangosta. | ||||
|
|
06.09.2023 09:55 | Timo Haapanen | ||
| 3049 on siis siirtynyt yllämainittuun joukkoon, näin ollen 15 kaikkiaan poissa pelistä, 97 jäljellä ajossa (ellei sitten ole tullut vielä muita poistettuja). | ||||
|
|
06.09.2023 09:44 | Mikko Heino | ||
| Onko Fenniarailin Vekturi jo Suomessa? Muistaakseni tänään 6.9.23 piti tulla. | ||||
|
|
06.09.2023 09:29 | Erkki Nuutio | ||
| Kohtalaisesti on tullut lunta. Linjaraiteet puhdisti lumiaurajuna, samoin useasti läpiajettavat sivuraiteet. Lumenluonti pitkiltäkin sivuraiteilta, kuten myllyn raiteelta kuului normaalisti asemamiesten (Järvenpäässä ehkä kaksi) tehtäviin. Alumiinikuuppaiset lumikolat tulivat kauppoihin 60-luvun alussa ja muovikuuppaiset kai vähän myöhemmin. Sopiva muovi on polyeteeni. Masatools kuitenkin esiintyy edelläkävijänä, vaikka aloitti vasta vuonna 1982 : https://www.masitools.fi/fi/yritys/ . Luultavasti kuitenkin polyeteeniäkin käyttäneitä edeltäjiä oli jo 60-luvun loppupuolella. Kuvan aihe : myllyraiteen lumityöt, jotka lienee tehty lumilapioilla voimaannuttavien huudahdusten (=kirousten) kera. |
||||
|
|
06.09.2023 09:28 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kiitos John https://youtu.be/IapSRfhq9Fo |
||||
|
|
06.09.2023 09:01 | Ilkka Hovi | ||
| Lännestä tullessa ennen Fiskarin laituria oli pitkähkö nousu. Tuo seisakeopastin helpotti tarvittaessa pysähtyvän junan kulkua, varmaan lähteminen seisakkeellta on ollut kuvan ottoaikaan hidasta. Muistelen olleen 1966 (- 1967) tasoristeys josta oli kulku Fiskarsille. Tuo laiturirakennus oli viimeisillään ja junat eivät enää pysähtyneet paikalla. Jos haluaa katsomaan missä tuo paikka oli, ajaessa Fiskarsista tunnelin läpi ja pian vanha tie kääntyy oikealle. Muistaakseni tie loppuu ennen rataa ja pitää kääntyä vasemmalle ja ajaa pienteollisuusalueen läpi. | ||||
|
|
06.09.2023 08:59 | Joonas Leinonen | ||
| Sr1 3022 ja 3049 seisovat nyt konepajalla ilman telejä riisuttuna hylkyjonossa | ||||
|
|
06.09.2023 08:29 | Kari Haapakangas | ||
| Pieni suuri Helsinki voi tosiaan ylpeillä harvinaisen monipuolisella joukkoliikennevalikoimalla. Mitäs vielä oikein puuttuisi? No, ainakin köysirata ja funikulaari... | ||||
|
|
06.09.2023 08:26 | Erkki Nuutio | ||
| Haluatte varmaan osoitella sormella syyllistä (Valtasta) ja puida nyrkkiä tälle. Hän on oikeanpuoleinen etualalla olevista. | ||||