Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.07.2023 11:29 | Hannu Peltola | ||
| Muutin paikan Haapakoskeksi tässä ja muissa kuvissa. Minulle nämä ovat täysin vieraita maisemia! | ||||
|
08.07.2023 11:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Mistä yksilöstä se kaasukone tehtiin? Siinä oli alkuperäinen tyylikäs jenkeissä muotoiltu kuorilo jäljellä. EDIT: Onkin taitaa C36 https://lngprime.com/europe/estonias-operail-testing-its-first-lng-powered-locomotive/49091/ |
||||
|
08.07.2023 10:35 | Marko Laine | ||
| Huppu päässä, niin ei tiedä, minne viedään :) | ||||
|
|
08.07.2023 10:13 | Jussi Pajunen | ||
| Hyvä kuva. Kiva tunnelma kuvassa :) | ||||
|
08.07.2023 06:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junien ja rautateiden vaunuluokkajako oli ennemminkin palvelutasojen eroja. Siitäkin huolimatta, että I luokan vaunuissa istujille junien nopeus oli täsmälleen sama kuin III luokan matkustajille... |
||||
|
07.07.2023 23:50 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekissä ei ole tarvetta suuremmalle huippunopeudelle tällä hetkellä. Näiden vetureiden liikennöimällä rataosalla Česká Kubice (raja) - Domažlice - Plzeň suurin sallittu nopeus on käsittääkseni juurikin tuo 100 km/h. Tämän veturin sisaryksilö 066 oli osallisena kuolonuhreja vaatineessa onnettomuudessa joka tapahtui Tšekissä vuonna 2021. | ||||
|
|
07.07.2023 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kaiken lisäksi Loviisan Rautatie-Osakeyhtiö oli aikoinaan jokseenkin merkittävä laivanvarustamo ikiomine merialuksineen. | ||||
|
|
07.07.2023 20:30 | Jyrki Längman | ||
| Eikös Loviisan asema toiminut yksityisradan aikana myös radan pääkonttorina. Eli tämä oli enemmän kuin pelkkä rautatieasema. | ||||
|
|
07.07.2023 20:27 | Arto Papunen | ||
| Jostain syystä nimi vaihtunut kun aiemmin Virossa oli "Stepan"-nimellä. Muuthan on nimellä Leo, Rudolf, Otto, Karl, Adam, Märt, Jakob, Oskar, August, Ilkka ja Ants. 19 veturiahan näitä oli kaikkiaan joista 12 uusittu C30-M(F)-ksi. Ja yhteen tullut runkovikaa ja onko romutettukin? | ||||
|
|
07.07.2023 19:34 | Panu Breilin | ||
| 1930-luvulla Malmin asemarakennukseen tuli vielä II luokan odotussali, mutta toisaalta Kuopion ja Riihimäen asemarakennuksiin sellaista ei tullut, vaan tuli vain yleinen odotustila (sekä lisäksi ainakin Kuopioon naistenhuone). | ||||
|
07.07.2023 18:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Aikoinani suutuin kielipoliiseille, sen jälkeen rupesin laittamaan junan tiedot niin että minä ja alanammattilaiset saa minun viestit auki. | ||||
|
|
07.07.2023 18:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Valtionrautateiden aikaan merkki ei ollut neliskanttinen. | ||||
|
|
07.07.2023 18:06 | Markku Naskali | ||
| Kiitos asiallisesta vastauksesta. Käsitin oikein sen että luokkajako tuolloin tarkoitti paljolti juuri tuota papisto/aatelisto/porvaristo jne. jakoa. Siltä ajalta kun muistan junien kolme luokkaa, kyse olikin kaiketi enemmän jo lompakon paksuudesta tai vähän siitä mitä haluttiin ulospäin esittää. Kun olin isän kanssa matkasta, kuljettiin kakkosessa, mutta kaksin äidin kanssa usein vain kolmosessa kun se oli halvempi rahasta tarkalle äidilleni. Ykkösessä matkustin muutaman kerran 70-luvulla kun työnantajani kustansi työmatkat siinä luokassa. |
||||
|
|
07.07.2023 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ne luokkajaot olivat osoitus siitä oikeasta "luokkajaosta". Ainakin siinä vaiheessa kun vanha sääty-yhteiskuntajako oli tai yritettiin pitää voimassa. Luokkajaon tehtäväkin oli ilmiselvä, rahvaan ei sopinut päästä samoihin tiloihin aateliston tai virkamiehistön (pikkiriikkiset lipunmyyntiluukut!) kanssa. Luokkaerojen hämärtyminen alkoi siinä vaiheessa, kun kansalaisyhteiskunta alkoi ottaa ensiaskeliaan. Suomessa ensimmäinen vahva askel oli mm. eduskuntalaitoksen käynnistyminen vuonna 1907. Yksi näistä askelista oli sekin, kun papiston yksinvaltius mielipidemuokkaajana alkoi murtua siinä vaiheessa, kun ensimmäinen sosialistiagitaattori astui junasta asemalle tullakseen propagoimaan työväenaatteesta. Yläluokan käsitys moisen röyhkeyden turmiollisuudesta on luettavissa vuoden 1918 sodan paisuttamista kuolintilastoista. Tyylikkäillä asemataloilla valtio (valtion radoilla) osoitti mahtinsa paikallisille asukkaille. Näillä oli sitä ennen ollut havaintoalueenaan "heimokantaisuus" ja/tai kyläyhteisö. Valtio siten oli näiden yläpuolella voimana, jonka ansiosta ihmisten näkemys maailmasta alkoi laajentua. Matkailu tosiaankin avarsi. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta oli siis Myllymäen asema, käytännöllisesti katsoen keskellä ei-mitään. Siitäkin huolimatta, että sen piti olla risteysasemana pohjoisen suuntaan (vaikka se risteysasema tulikin sitten Östermyra-Seinäjoelle). |
||||
|
07.07.2023 16:50 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| 7335 Kuopiossa: https://youtu.be/gNoRsTE0OdQ | ||||
|
07.07.2023 16:39 | Uwe Geuder | ||
| Saksan ensimmäinen suurnopeusrata, jossa ei kulje tavaraliikennettä. Nousut ovat liian kovia. Suurin sallittu nopeus 300 km/h melkein koko linjalla. Ranskassa suurnopeusradat on rakennettu vain henkilöliikennettä varten jo 1980-luvusta lähtien. Saksassa oli ollut aina tavoite, että yöllä tavaraliikenne käyttää samoja ratoja. Siksi rakentaminen oli paljon kalliimpaa ja hitaampaa kuin Ranskassa. Avattu 2002. |
||||
|
|
07.07.2023 16:36 | Kari Haapakangas | ||
| Oikeampi kysymys on, missä vaiheessa ne katosivat... | ||||
|
|
07.07.2023 16:21 | Markku Naskali | ||
| Nuo muut olen itsekin käsittänyt ja ymmärtänyt, mutta tosiaan: Eri luokkien odotussalit! Kuinka pitkään sellaisia on ollut? Tai onhan noita nykyäänkin toisin paikoin olemassa vip-tiloja tms. | ||||
|
|
07.07.2023 16:01 | Kari Haapakangas | ||
| Useamman luokan odotussaleja, matkatavaratiloja, henkilökunnan tiloja, mahdollisesti ravintoja, ja tietysti henkilökunnan asuintiloja. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvakimara virolaisesta tavaraliikenteestä vuosilta 2007-2018 |
07.07.2023 15:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä liikennettä on jäljellä? Eikös suurin osa perustunut transitojuttuihin, mikä lienee nyt seis. | ||||
|
07.07.2023 14:03 | Mikko Ketolainen | ||
| Kuvatekstiin voisi muuttaa tuon sahatavarajunaa muotoon sellujunaa. | ||||
|
07.07.2023 13:32 | Jyrki Längman | ||
| Tämä ei kulje omin voimin. Tätä käytetään harvoin ja ajankohta on siten että museo on kiinni. Tämän säilytys on siten että se ei ole yleisön nähtävillä. | ||||
|
|
07.07.2023 12:58 | Markku Naskali | ||
| Joskus olen vähän ihmetellyt noita vanhoja asemarakennuksia. Pienissäkin kaupungeissa oli varsin massiivisia pytinkejä. Henkilökuntaa oli tietenkin ihan eri tavalla kuin nyt kun kaikki on digiä ja itsepalvelua, mutta silti. Mitä tiloja siis tuollaisessa oli? |
||||
|
07.07.2023 12:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tilanne muuttunut, kun nyt on säännöllisesti tänne päättynyt, ja alkanut kulkutiet? | ||||
|
|
07.07.2023 11:48 | Jouni Hytönen | ||
| Pieni tarkennus: silta on Haapakosken ratasilta ja Haapakoskea myös ylitetään. Saltunlahti oli minulle ihan tuntematon vesistönimi, mutta näemmä sellainenkin kartalta löytyy vähän etelämpää. | ||||
|
|
07.07.2023 11:44 | Jouni Halinen | ||
| Tämä tämä taitaa olla ns. omavalmiste?. Kulkeeko tämä myös omin voimin eteenpäin?, kun siinä on kuskin paikkakin (ajo ja terän ohjaus). Aika vaaralliselta näyttää tuo "voimalinja". Tällaiset vehkeet pitäisi olla huippu turvalliset, museolla kun pyörii paljon alaikäisiä lapsia ja on nykyään monella aikuisellakin asiat hakusessa. | ||||
|
07.07.2023 10:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, kuvatekstisi, ja hyvät kuvat tekevät "Mukilteo"-dioraamastasi äärimmäisen hyvin onnistuneen "todellisuussimulaation". Pienoisrautatiehan juuri on tällaista simulaatiota, jota nimenomaan katselee ilokseen. |
||||
|
|
07.07.2023 10:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äkkisilmäyksellä kuvan asematalo kävisi hyvinkin isosta kartanosta, a la Väinö Linnan Pentinkulmalta. | ||||
|
|
07.07.2023 09:52 | Juhana Nordlund | ||
| Tietenkin asian voi ottaa "aina pitää olla jotain sanottavaa" -näkökohdastakin. Tätä sivustoa seuraa toisaalta moni asioista perillä oleva ammattilainen ja toisaalta maallikko. En näe pahasta, että asioiden todellinen laita tuodaan esille, vaikka se osalle aiheuttaa erinäisiä jännitteitä. Sekin on totta, että asiansa voi esittää kohteliaasti muita kunnioittaen. Tähän asiaan voi kukin omalta osaltaan vaikuttaa vain omalla toiminnallaan. Se on kyllä sinänsä totta, että seislevyn nimi on harhaanjohtava, koska merkin informaatio on muutakin kuin vain pysähtyä sen eteen. Siitä ei jatketa eteen päin. Stop-merkkien (eli pakollinen pysäyttäminen) sisältö poikkeaa nimenomaan tässä suhteessa, ajaminen ei suinkaan pääty merkille, vaan sen saa ohittaa pysäyttämisen jälkeen tiettyjen ehtojen täyttyessä. |
||||
|
|
07.07.2023 09:17 | Jouni Halinen | ||
| Google kääntäjän mukaan "seis" on Lontooksi "stop", eli Jari kirjoitti aivan oikein. Ei tälläisestä asiasta nyt tarvitsisi saivarrella. Tämä on (taas) yksi esimerkki siitä, että aina pitää löytyä jotain sanottavaa toisten kirjoituksista. | ||||
|
|
07.07.2023 09:16 | Juhana Nordlund | ||
| Kannattaa huomata myös se, että rato:ssa on erikseen seislevy ja seismerkki (molemmat yhteenkirjoitettuna ilman väliviivaa). En nyt ainakaan tuon puolesta alkaisi kutsua kuvan seislevyjä seismerkeiksi, koska se vasta sekaannuksia aiheuttaisi. Stop-merkiksi (tai stopmerkiksi) kutsuminen olisi sekin omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä. Tieliikenteen STOP-merkki eli pakollinen pysäyttäminen on sisällöltään eri kuin seislevyn informaatio. Myös Tampereen raitioteille oli suunnitteilla pakollisen pysähtymisen ilmoittava raitiovaunuja koskeva merkki, mutta niitä ei ehkä ole asennettu toistaiseksi mihinkään kohtaan rataverkkoa. Tampereen raitiotien pakollinen pysäyttäminen -merkki on Raitiossa 3 / 2020 julkaistun tiedon mukaan neliö (pyöristetyin kulmin), joka on keltataustainen ja siinä on keskellä paksu vihreä poikkipalkki. Miettikää ajatuksella: Mitä eroa on siinä, että ilmoitetaan kohdasta, jonka ohi ei ole lupa ajaa ollenkaan verrattuna siihen, että ajo on sallittua pakollisen pysäyttämisen jälkeen. | ||||
|
|
07.07.2023 08:32 | Jari Välimaa | ||
| valtion rataverkolla käytössä olevat merkit löytyy väyläviraston dokumentista osoitteesta https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-10_rato17_web.pdf. Mutta kun vastaavaa ei löydy Tampereen raitiotieverkosta, niin emme tiedä millä tavoin sitä siellä kutsutaan ? joten olisiko hyväksi kutsua jollain muulla nimellä kuin valtiolla ? |
||||
|
|
07.07.2023 06:14 | Juhana Nordlund | ||
| Tampereen raitiotien merkeistä esitetään varsin asiallinen tietopaketti Suomen Raitiotieseuran jäsenlehti Raition numerossa 3 / 2020. Siinä todetaan muun muassa seuraavaa: "Useimmat Tampereen raitiotiellä käyttöön otettavista merkeistä pohjautuvat joko junaliikenteestä tuttuun Väyläviraston ratatekniseen ohjeistoon, tai ne ovat sovelluksia Saksassa vuodesta 1987 alkaen käytössä olleesta raitiotiejärjestelmien rakentamista ja operointia säätelevästä BOStrab-ohjeistosta." Esan mainitsema seis-levy on valtion rataverkolla peräisin ajalta, jolloin silloinen Valtionrautatiet (VR) oli samanaikaisesti sekä liikenteenharjoittaja että infrastruktuurin ylläpitäjä. Mutta nykyisellään operaattori ei tosiaan päätä, mitä merkkejä valtakunnalliselle rataverkolle (tai Tampereen raitioteille) sijoitetaan. | ||||
|
07.07.2023 00:50 | Uwe Geuder | ||
| Lackaffe (lakka-apina) on kyllä haukkumanimi henkilölle, joka näyttää, että hän on rikas vai muuten kuuluu bättre folkiin. Tässä tapauksessa kuitenkin firma, joka koristaa rakennusten julkisivuja: https://www.lackaffen.de/ | ||||
|
07.07.2023 00:27 | Uwe Geuder | ||
| > Entiset Saksan osavaltioiden rautatielaitokset (K.Bay.Sts.B, KPEV, K.Sä.Sts.B ym) kuuluivat "Länderbahn"-nimityksen alle, aprillipäivään 1920 asti. Alex-junassa Münchenistä Regensburgiin olikin varsin nostalginen tunnelma. Ei ihan 1920, mutta ainakin 1970 - 1980-tyyliä. 6-paikkaiset hytit ja avonaiset vessajärjestelmät. Niin paljon istumaleveyttä ei saa toisessa luokassa enää missään. Ja hytissä syntyy usein keskustelu kanssamatkustajien kanssa, nykyisissä avoimessa suurtilassa enää harvoin. Ja palveluna he mainostavat, että lipun saa ostettu konduktööriltä. Minulla oli jo hyvin edullinen alennuslippu paljon pidemmälle matkalle, sitä en olisi varmaan saanut. Deutsche Bahnilla on sama "palvelu"-taso kuin VR:lläkin. Muuta kuin sakkolappuja ei voi junassa enää saada. |
||||
|
|
07.07.2023 00:08 | Uwe Geuder | ||
| Omituista, että taulukossa ei ole maatunnus D niin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/96631 tai DE niin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/153836 . DB on toistaiseksi vielä myös rataverkon ylläpitäjä, mutta kun Saksassa on vain yksi suuri verkko, en ymmärrä miksei maatunnusta käytetä. | ||||
|
|
07.07.2023 00:02 | Jyrki Längman | ||
| Ja tähän liittyvä video Niittokone Minkiöllä 06 07 2023 https://youtu.be/ZJ-0oeckPnE |
||||
|
06.07.2023 23:54 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, nykyisin tulee yksi juna, joka jaetaan Schwandorfissa Praha-osaan ja Hof-osaan. | ||||
|
|
06.07.2023 23:52 | Uwe Geuder | ||
| > ja toinen osa Nürnbergiin Väärin meni. Hofiin on oikea. |
||||
|
|
06.07.2023 23:38 | John Lindroth | ||
| Hyvä että Jyrki julkaiset näitä suorittavan portaan työskentelykuvia! | ||||
|
|
06.07.2023 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Lisätietoa ja -kysymyksiä kuvassa https://vaunut.org/kuva/162944 | ||||
|
|
06.07.2023 22:54 | Uwe Geuder | ||
| Juu, olin tullut Regensburgiin Alex-junalla Münchenistä. Münchenenistä Regensburgiin veturina oli Taurus (esim. https://vaunut.org/kuva/162937 ). Regensburgissa on ajosuunnan vaihto ja 223-sarjan veturi jatkui sähköistämättömällä osuudella Schwandorfin suuntaan. Schwandorfissa juna jaetaan kahteen, toinen osa jatkaa Prahaan ja toinen osa Nürnbergiin. Schwandorfista Prahaan kuljetaan Plzeňin kautta, hyvin mahdollista, että saksalainen veturi kulkee siihen asti. | ||||
|
|
06.07.2023 22:06 | Otto Tuomainen | ||
| Näillä Alexin 223-sarjalaisilla liikennöidään myös Tšekin puolelle Plzeňin päärautatieasemalle saakka. | ||||
|
|
06.07.2023 21:09 | Teemu Sirkiä | ||
| Mitä tekemistä VR:llä on valtion rataverkon tai Tampereen raitioverkon merkkien kanssa? Lienee kuitenkin aika varma fakta, että esikuva näille on otettu valtion rataverkolta. | ||||
|
|
06.07.2023 20:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entiset Saksan osavaltioiden rautatielaitokset (K.Bay.Sts.B, KPEV, K.Sä.Sts.B ym) kuuluivat "Länderbahn"-nimityksen alle, aprillipäivään 1920 asti. Silloin muodostettiin Deutsche Reichsbahn. Historia on näköjään tekemässä täyttä kierrosta (jälleen kerran? Yleisesti ottaen...). |
||||
|
|
06.07.2023 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten muistelisin, että VR voitti näiden kuljettamiskilpailutuksen? Tämä olisi yksi mahdollinen selitys VR-mallisille seis-levyille...? |
||||
|
|
06.07.2023 19:47 | Roope Prusila | ||
| Minä näen tuossa kaksi kappaletta seis merkkejä. Jätetään ne stop merkit tieliikenteen puolelle. | ||||
|
|
06.07.2023 19:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Eivätkös nuo ole seis-levyjä eivätkä stop-merkkejä? :) | ||||
|
06.07.2023 18:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistaakseni olen nähnyt Raide-Jokerilla samanlaisia ajokielto-tötteröitä. | ||||
|
|
06.07.2023 18:35 | Jari Välimaa | ||
| Kuvan päivämäärä korjattu. | ||||
|
06.07.2023 18:05 | Timo Haapanen | ||
| Tänään liikkeellä on T 55009 (55007 peruttu), kulkee välin VAR-VKA, ei Nokialle asti. | ||||