Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.09.2022 12:15 | Marko Vornanen | ||
| Gfot edelleen. | ||||
|
06.09.2022 10:43 | Timo Järvi | ||
| Komea kuva tämäkin :) | ||||
|
06.09.2022 10:42 | Timo Järvi | ||
| Onnistunut kuva. Junan taakse jääneenä aikoinaan sijainnut Multisillan tasoylikäytävä, joka poistui 2000-luvun saneerauksen yhteydessä. Tuolla samaa kohtaa on tullut aikoinaan paljon fisusteltua ja myös kukonlaulun aikaan aikaisin aamulla. Aikaisen kesäaamun sadekeleillä tuli yleensä mukavasti lahnaa... :) |
||||
|
06.09.2022 10:31 | Petri Sallinen | ||
| PWG-vaunuissa on hyvin vähän samaa. Ne on johdettu rakenteellisesti tavaravaunuista kun taas suomalainen F on johdettu henkilöliikenteen vaunuista. Jos suomalaisista vaunuista pitäisi etsiä PWG-vaunun serkku, niin se olisi Gd-vaunusta muunnettu FG — tosin siinä ei ollut kattokoroketta. Pelkkä kattokoroke ei vielä tee sukulaisuutta :) https://de.wikipedia.org/wiki/Datei:Pwg_3360_Dresden.jpg |
||||
|
06.09.2022 10:11 | Jorma Rauhala | ||
| Vaikka tämä tästä: https://www.google.fi/maps/@60.2088638,24.9495027,3a,47y,251.68h,81.75t/data=!3m6!1e1!3m4!1sO4n5dBcnaEPvAS_94bxTew!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi | ||||
|
06.09.2022 10:07 | Peter Verschelden | ||
| Thank you for the requested information. I have found that everywhere these machines are photographed but are mostly not very well documented. Especially the railway registration is difficult to get from a photograph. I do not know when these were introduced, but I am sure that before they were not very often visible form the outside. In my opinion, all maintenance equipment is equally important as engines and waggons to keep the railways of the world operational. |
||||
|
06.09.2022 09:53 | Topi Lajunen | ||
| Sanotaan nyt niin, että tämän kaiken perusteella en pidä isääsi sen luotettavampana lähteenä kuin sinuakaan. | ||||
|
06.09.2022 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 91:n perusvaunu oli Cm 2158 vuodelta 1917. 91:n paikkaluku on 10 + 1, eli se 1 on vaununhoitaja. Itse asiassa numerolla 91 on kulkenut kaksi vaunua. Ensiksi oli sairasvaunu AS 91 vuodelta 1916. Se oli kaksiakselinen, avosiltainen ja sen pituus puskimineen oli 12 700 mm. I luokan istumapaikkoja oli kolme. Se alennettiin vuonna 1933, siitä tuli Es 3091. Istumapaikat oli nyt III luokkaa (raksittiinkohan istuimista toppingit poikkeen?). Vuonna 1961 Es - vaunusta tuli virkatarvevaunu XE 0685. Hylkäys sille tuli vuonna 1970. Toinen on kuvassa oleva salonkivaunu. |
||||
|
|
06.09.2022 08:39 | Jari Ahokas | ||
| The road registration is 400-IAI. Public information from Traficom: Registered (1st time in Finland) on Oct 6th 2011, VIN DWBHEDD0CB0050942, 5.9 l diesel engine, 99 kW, fuel tank capacity 280 l. Edit: on side of the machine is a possible railway registration number 99109970102-1 and a company name JK Autoverstas Ky |
||||
|
Kuvasarja: Yötön yö Etelä-Savossa |
06.09.2022 08:30 | Hannu Peltola | ||
| Tähän liittyvä lyhyt video on nyt Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=Xp3NcObf_jM | ||||
|
|
06.09.2022 02:35 | Mikko Mäntymäki | ||
| Juttelin puhelimessa Isäni kanssa hänkin vahvistaa tapahtumat todeksi, Sääntöjä rikkoneen kuljettajan nimeä en mainitse, ne tietää jotka tietää. En halua syytteitä niskaani. | ||||
|
|
06.09.2022 02:06 | Mikko Mäntymäki | ||
| Näin aika etenee vanha uimaranta jo lähes puskittunut. Mutta tuo penkka on hyvä uimaranta askelta 1-2 niin vettä oli 2 metriä. | ||||
|
|
05.09.2022 23:33 | Peter Verschelden | ||
| Does anybody know the railway registration and/or the road registration of the Doosan DX160w? And who owns this machine? |
||||
|
Kuvasarja: Höyryn juhlaa Tampereen Veturimiesten 100-vuotisjuhlissa |
05.09.2022 23:17 | Hannu Peltola | ||
| Nyt sain vihdoin ja viimein koostettua videon tästä upeasta tapahtumasta: https://www.youtube.com/watch?v=PNo0qB-RSKo | ||||
|
|
05.09.2022 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Petri, muistaakseni ratti nollille, enenkuin suuntavivulla sai valita autom./käsikäyttö. | ||||
|
|
05.09.2022 21:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Liikenneinsinööri laittaisi tuohon paikkaan kuolleen kulman paljastavan peilin. | ||||
|
05.09.2022 20:58 | Lasse Hinkkanen | ||
| Opastintyökunnan vaunut vietiin jollekin liikennepaikalle, jossa työkunta suoritti turvalaitteiden huollon. Työkunnan työnjohtajana toimi opastinasentaja ja opastinasentajan esimies oli opastinmestari, jolla saattoi olla useampikin työkunta alaisenaan. | ||||
|
|
05.09.2022 19:01 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ja uusi littera on? vai meneekö samalla näistä olisi hyvä ottaa tarkat tyyppikuvat että pystytään päivittämään kalustotietokannat ajantasalle. Yksin on hankala tehdä projektia johon menee paljon työtunteja, Tuon kirjaan vaunu huom kenttään mut junalistassa käytän vanhaa numeroa. Tein kalustotietokantaan muutoksen, montako näitä vihreitä Gfot:teja on? | ||||
|
|
05.09.2022 18:22 | Juha Vuorinen | ||
| Siistin näköinen kokonaisuus. Tuntematta ollenkaan olosuhteita, tulee kuitenkin mieleen kysyä, että eikö ylikäytävää olisi voinut tehdä kauemmas rakennuksesta? Kuollut kulma on vaaran paikka ja etäisyyden kasvattaminen rakennukseen olisi lisännyt näkemäaluetta. | ||||
|
|
05.09.2022 17:49 | John Lindroth | ||
| Hienohan tuosta tuli! | ||||
|
05.09.2022 16:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole enää asemarakennusta, vaan se on siirretty. | ||||
|
05.09.2022 15:51 | Rainer Silfverberg | ||
| "Round UP, Round DOWN"! | ||||
|
|
05.09.2022 15:36 | Marko Vornanen | ||
| 65 10 9844 026-6. | ||||
|
|
05.09.2022 15:22 | John Lindroth | ||
| Saksassa noita kuvaa muistuttavia löytyi lähinnä tyyppina PWG. | ||||
|
|
05.09.2022 15:07 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1906 Rautatiehallituksen kertomus tuntee seuraavat keisarikunnassa valmistetut vaunut: G 7615 ja 7616. Valmistaja Golubjeff, Pietari, vuonna 1873. D 253-262. Valmistaja Russisch-Baltische Waggon-Fabrik, Riika, vuonna 1898. G 6220-6244. Valmistaja Russisch-Baltische Waggon-Fabrik, Riika, vuonna 1899. D 273-297. Valmistaja St. Petersburger Waggonbau-Gesellschaft, Pietari, vuonna 1900. E 739-763. Valmistaja St. Petersburger Waggonbau-Gesellschaft, Pietari, vuonna 1900. Vuosien 1907-1918 Rautatiehallituksen kertomuksissa ei ole listattuna keisarikunnassa/Venäjällä valmistettuja vaunuja. Lisäksi itselläni on tiedossa yksi vaunun valmistajanlaatta joka on toiminimeltä "Ssudovagon" (ССУДОВАГОНЪ) Pietarista ja jossa on ilmeisesti tehtaan valmistusnumero 569, mutta voi olla, että se on peräisin venäläisestä vaunusta. |
||||
|
05.09.2022 14:15 | Mikko Herpman | ||
| Sattumukuvana pollahti, mielenkiintoinen kuva ja sattui silmään nuo monet spray-purkit tuolla montussa. Lieneekö voitelu-/irrotusöljyä tai muuta mukavaa... | ||||
|
|
05.09.2022 13:25 | Juhani Pirttilahti | ||
| Radat ja niiden pientareet pidettiin tuohon aikaan vapaana kasvillisuudesta (myrkyillä) niin eihän niissä ollut lehmälle juuri mitään syötävää. | ||||
|
|
05.09.2022 13:22 | Mikko Mäntymäki | ||
| Toivottavasti noita vihreitä ei ole "raiskattu" EVN numeroilla? | ||||
|
|
05.09.2022 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mm. työnjohtajana ja valvojana opastintyökunnalle. Mekaaniset opastinlaitteet vaativat huoltoa silloin tällöin. | ||||
|
|
05.09.2022 13:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ottamatta sen kummemmin kantaa mihinkään tarinan absurdiusaste ei yleisesti ottaen kerro yhtään mitään siitä onko kerrottu tarina joskus tapahtunut. | ||||
|
|
05.09.2022 12:57 | Julius Ylitalo | ||
| Melalahdessa on asemarakennus ja välisuojastuspaikka | ||||
|
|
05.09.2022 12:42 | Markku Naskali | ||
| Mikä oli opastinmestarin tehtävä? | ||||
|
|
05.09.2022 12:37 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Toisella puolella rataa ainakin näkyy hentoja pystypylväitä, joten kai jonkinlainen sähköistetty paimenlanka tai sitten perinteinen piikkilanka niiden välillä kulkee. Otaksuisin, että niitä on myös tällä puolella rataa. | ||||
|
|
05.09.2022 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapahtui pienoinen ihme: - minulta löytyi tämänkin vaunun tietoja: BG 04575 oli entinen Gep 30'908 vuodelta 1945. Se taas oli rakennettu vaunusta Hd 155'532 vuodelta 1923. |
||||
|
05.09.2022 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassakin kerran oli tällaisesta Gg:stä väsätty asuntovaunu; siinä oli leveä matkustajavaunun terveysikkuna "heitetty" sivuseinälle. Entinen Hdk oli muutettu BH-sarjaan ja siinä taas oli alaltaan parin - kolmen neliömetrin kokoinen saunakoppi. | ||||
|
|
05.09.2022 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Nii on. Aitoa nostalgiaa! Onko muuten edes mitään aitaa laitumen ja radan välillä vai oliko lehmät siihen aikaan niin fiksuja että eivät menneet radalle? | ||||
|
Kuvasarja: Oulun Päivät 3.9.2022 |
05.09.2022 10:35 | Oula Ahlholm | ||
| Kyllähän minä kävin, kuvia sieltä tulee myöhemmin, kunhan saan kuvat kamerasta ulos. :) | ||||
|
Kuvasarja: Oulun Päivät 3.9.2022 |
05.09.2022 10:20 | Rasmus Viirre | ||
| Kävithän vilkaisemassa pienoisjunanäyttelyitämme (sanahirviö) porhaussilla? :) | ||||
|
05.09.2022 09:49 | Kari Haapakangas | ||
| Tuohan kannattaisi täydentää "kirkkovene"-kuvioksi. Pääsisi ainakin naureskelemaan sisään (ja ulos) kömpijöiden kustannuksella. | ||||
|
05.09.2022 09:07 | Jan Jahkola | ||
| Kuvien tunnisteisiin jos sais lisättyä Mustang :) | ||||
|
|
05.09.2022 08:39 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvatekstistä tuli mieleen, että Sr1:ssä kai 1400 A on maksimivirta automaattiohjauksella ja käsisäädöllä taas kentänheikennys ei kytkeydy. Mutta kuinka näppärästi voidaan vaihtaa automaattiohjaukselta käsisäätöön tai päinvastoin? Onnistuuko jopa vedon katkeamatta vai pitääkö tehot käyttää nollassa välillä? | ||||
|
|
05.09.2022 08:33 | Pasi Seppälä | ||
| Nättiä vanhanajan maalaismaisemaa vaikka kuva ei ole kuin reilu 40 vuotta vanha. Voisi käydä maisemaltaan 60-luvun kuvastakin täysin. Tyylikäs hakejuna Alstikalla koukussa. Kuvassa on kaikki kohdallaan. Erittäin hieno. | ||||
|
|
05.09.2022 08:30 | Petri Nummijoki | ||
| Vaikka Lapinlisän laittaminen voi tuntua harmittomalta niin riskinä on, että asian ottaa totena joku sellainen, joka ei itse ole samaa aikakautta elänyt eikä voi kyseenalaistaa asiaa omien havaintojensa pohjalta. Monet höyryajan legendat perustunevat tähän. Ajatus 180-välityksistä Sr1:ssä perustunee siihen, että Sr1:n nopeusennätys oli vuosia vähän päälle 180 km/h (muistaakseni 183 km/h tarkasti ottaen) mutta kyllä se ajettiin 160-välityksillä varustetulla Sr1:llä. Sittemmin nopeusennätys parani 1980-luvun puolivälissä arvoon 191 km/h ja 1990-luvun puolivälissä arvoon 197 km/h. Sr1-vetureitahan ei oltu virallisesti hyväksytty suuremmalle nopeudelle kuin 140 km/h (ei edes 160-välityksillä varustettuja yksilöitä), ennen kuin 1995, jolloin asia tuli ajankohtaiseksi suurimman sallitun nopeuden noustessa Rantaradalla arvoon 160 km/h. Silloin todettiin, etteivät kulkuominaisuudet riitä ja 160-välityksillä varustettujen vetureiden suurimmaksi sallituksi määrättiin 150 km/h paitsi sitten jollain noilla teleihin lisätyillä vaimentimilla varustettuna voitiin oikeastikin hyväksyä 160 km/h muutostöiden jälkeen. Sr2-vetureiden määrän lisääntyessä sovittiin kuitenkin yli 140 km/h kulkevat junat ajettaviksi niillä ja kaikkien Sr1-vetureiden välitykset vaihdettiin nopeuden 140 km/h mukaisiksi. Tällä kaiketi pyrittiin parantamaan vetureiden veto-ominaisuuksia tavaraliikenteessä. |
||||
|
|
05.09.2022 05:09 | Topi Lajunen | ||
| En ole tuosta tietoinen. Ainakaan samalla sukunimellä ei ole minulla kavereina ketään. Ehkäpä isälläsi on eri sukunimi? Oli miten oli, sukunimistä riippumatta, valehtelu on valehtelua. |
||||
|
|
05.09.2022 03:55 | Mikko Mäntymäki | ||
| Topi, sinä ja isäni olette FB:ssä kavereita. | ||||
|
|
05.09.2022 03:30 | Topi Lajunen | ||
| Jos niissä on omasta mielestäsikin "Lapin lisää", niin kyllä. | ||||
|
|
05.09.2022 03:14 | Mikko Mäntymäki | ||
| Topi, väitätkö isääni valehtelijaksi? | ||||
|
|
05.09.2022 02:43 | Topi Lajunen | ||
| Miksi ihmeessä sitten kerrot noita tarinoitasi tosiasioina? | ||||
|
|
05.09.2022 00:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jorma, näissä mitä mitä olen kuullut on varmasti "lapin lisää". | ||||
|
05.09.2022 00:08 | Antti Ojala | ||
| Kas, asemapäällikkö on vaihtanut alaa. | ||||
|
04.09.2022 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikaistuksissa tehtyjä...? | ||||
