Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.09.2006 19:45 | Simo Toikkanen | ||
| Kyllä, ns. kääntyväkärkistä risteystä käytetään vaihteissa, joiden suurin sallittu nopeus poikkeavalla raiteella on 110 km/h tai suurempi. Kuvan oikoradan vaihteissa on sn poikkeavalla raiteella 140, Riihimäen suuntaan johtavissa vaihteissa 80 km/h. | ||||
|
15.09.2006 19:18 | Tapio Arvola | ||
| Konduktööri oli unohtanut Helsigissä EFitin takaikkunan auki, joten likainen lasi ei haitannut kuvaamista. | ||||
|
15.09.2006 19:16 | Ville Virtanen | ||
| Kyllä olen. :) | ||||
|
|
15.09.2006 19:07 | Robert Sand | ||
| Kumma vaihde... Onko siellä risteyksissäkin joku kieli? | ||||
|
15.09.2006 19:01 | Nalle Fyrqvist | ||
| Ruotsin Rautateiden 150-vuotisjuhlakuvia on tulossa jossain vaiheessa lisää. | ||||
|
15.09.2006 19:00 | Esa Leskinen | ||
| Kaikesta päätellen upeat pirskeet! Herää pakostakin kysymys mitä meillä saadaan aikaan vuonna 2012. Enpä usko, että ainakaan VR on halukas sijoittamaan senttiäkään näyttäviin (= kalliisiin) tapahtumiin, joista ei ole välitöntä taloudellista hyötyä odotettavissa. Kaikkihan muistamme, kuinka vuonna 1987 Valtionrautatiet jätti 125-vuotiskekkerinsä lähes kokonaan väliin, koska näkyvään juhlintaan ei kuulemma ollut varaa. | ||||
|
|
15.09.2006 18:29 | Joni Leskinen | ||
| Ootkos säki Korsolainen Ville? :) | ||||
|
15.09.2006 17:45 | Jussi Kortman | ||
| Kiitoksia tiedoista. | ||||
|
|
15.09.2006 17:19 | Johannes Erra | ||
| Eli norjalainen on. | ||||
|
|
15.09.2006 17:18 | Johannes Erra | ||
| Veturi on tyyppiä El 1. Toimitettiin NSB:lle vuonna 1922 numerolla 2001, myytiin yksityiselle Rjukanbanenille 1966, oli siellä käytössä numerolla 14 1980-luvun lopulle. | ||||
|
15.09.2006 16:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| OK. kiitos tiedosta. | ||||
|
15.09.2006 16:49 | Tapio Muurinen | ||
| Tunnelmaltaan hieno ja lämminsävyinen kuva. Oikeastaan tuo Volvon pyöräkuormaajan oranssi vilkkuvalo tekee tästä kuvan! Ja vielä melkein täysi kuu. Eikä tallin seinustalla nojaileva farkkukansakaan pahemmin haittaa :). | ||||
|
|
15.09.2006 15:29 | Jussi Kortman | ||
| Alueella oli myös paljon kaluston esittelyä,myös uudempaa ja useamman operaattorin.Illalla se X60 näytti myös olevan normaalissa liikenteessä. | ||||
|
|
15.09.2006 15:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Juu, oikeanpuoleista tarkoitin siis.. mitäs se X60 tuolla tekee vanhusten seassa? oliko joku esittely vai mitä en nyt ihan tajua.. | ||||
|
15.09.2006 15:04 | Juhana Konttinen | ||
| Olipas todella mielenkiintoinen mm. tuo "När järnvägarna elektrifierades". Hyvin oli esitetty sähköradan rakennusta silloisilla menetelmillä. Näppärästi se näytti käyneen, joskin lihasvoimalla ja työvoimavaltaisesti. Melkeinpä voisi tästäkin veturista vetää johtopäätöksiä, että ruotsalainen veturimuotoilu ei ole merkittävästi muuttunut RC-vetureihin. Samanlaista pyöreää laatikkoa :) | ||||
|
|
15.09.2006 15:03 | Jussi Kortman | ||
| Tuona iltana paikalla oli varmasti parisataa kuvaajaa,mutta kuten ennenkin olen todennut niin:Aina mahtuu sekaan,kun käyttää Rexonaa.Kiitokset vielä Juhani ja Koopee hyvistä tietopaketeista. | ||||
|
|
15.09.2006 14:55 | Jussi Kortman | ||
| X60 vahvistetaan. | ||||
|
15.09.2006 14:51 | Jussi Kortman | ||
| KooPee:Kyllähän sä ton kömytyksen suhteen olet ihan oikeassa, eli korjataampa vähän tekstiä. | ||||
|
15.09.2006 14:10 | Miika Rissanen | ||
| Raivausautoa odotellaan... ;D | ||||
|
15.09.2006 14:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei olla vanhalla ratapenkereellä, vaan järven toisella puolella... siellä, missä menee maantie. Hmm.. klo 20 illalla. Juna on menossa kohti Helsinkiä. Junan perässä oli vielä yksi sininen vaunu. | ||||
|
15.09.2006 13:24 | Jouni Hytönen | ||
| En tiedä, montako runkoa varmasti on liikenteessä, mutta vähintään 14 niitä täytyy olla. Ja koska Rx-vaunuja on vain 12, niin vähintään kaksi Rk-vaunua täytyy olla rungoissa. Usein on 11 Rx ja 3 Rk. Ja IC-väreissä niitä on jo ainakin neljä. | ||||
|
|
15.09.2006 12:56 | Lari Åhman | ||
| Lari, ok. Eli näitä Rk:llisia runkoja on siis useampia. | ||||
|
15.09.2006 12:48 | Lari Åhman | ||
| Itseasiassa Kajaani ohjataan jo Iisalmesta käsin, Soinlahti valmistunee seuraavana ja siitä edelleen pohjoiseen. Vähitellen kauko valtaa rataosan, ja kohta voi tämäkin suorittaja pistää lakin ja hanskat narikkaan... | ||||
|
15.09.2006 12:44 | Johannes Erra | ||
| Ja vielä alkuperäiseen kysymykseen: El 16 -veturit ovat siis vuosilta 1978-84, ja nuo Tågkompanietin/TGOJ:n veturit myytiin Ruotsiin 2003. | ||||
|
|
15.09.2006 12:28 | Tauno Hermola | ||
| Kuvattu vissiin vanhalta ratapenkereeltä? Mikä juna (l. mihin aikaan tuolla on oltu haahuilemassa ;))? | ||||
|
15.09.2006 12:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pilkunnysväystä, mutta eikös tuo käsiopaste ole "Lähtö" (pysähtyneelle junalle liikennepaikalta)? | ||||
|
|
15.09.2006 12:13 | Jape Ruotsalainen | ||
| Mykistyneenä näitä katselee. Upeita kuvia! | ||||
|
|
15.09.2006 11:58 | Otto Karikoski | ||
| Kaunis kuva. | ||||
|
15.09.2006 11:57 | Jani Hoivala | ||
| Ei tällä hetkellä mitään erityistä toimintaa paitsi tehtaan koneita puretaan hiljalleen ja sitte yhdessä pienessä hallissa toimii Viiala vene saneeraus | ||||
|
15.09.2006 11:50 | [Tunnus poistettu] | ||
| Niinpä siitä olisikin saatvissa varsin hyvin pelimerkkejä. | ||||
|
|
15.09.2006 11:31 | Johannes Erra | ||
| El 16 -vetureita valmistui alun perin 17. NSB:llä ei niistä enää ole yhtäkään. 11 veturia on norjalaisella tavaraliikennefirmalla Cargo Netillä, kaksi Tågkompanietilla ja neljä niinikään Ruotsissa TGOJ Trafikilla. | ||||
|
15.09.2006 11:29 | Johannes Erra | ||
| Kaksinajolaittein varustetun saneeratun veturin tyyppimerkintä oli Du2, varustamattoman Du. Ensimmäinen Du-saneeraus tehtiin vuonna 1948, Du2-saneeraukset toteutettiin 1968-1976. | ||||
|
15.09.2006 11:24 | Miika Rissanen | ||
| Joulukuusiefekti ;) | ||||
|
15.09.2006 10:38 | Teemu Lokka | ||
| JR = Japan Railways ... | ||||
|
15.09.2006 10:37 | Teemu Lokka | ||
| sitä itekkin attelin... | ||||
|
|
15.09.2006 10:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vielä 1960-luvun alussa R:iä -käytettiin raskaissa tavarajunissa (inom Dalarna) niin että vaikka kysymyksessä on heidän vahvin koneensa oli takaa työntämässä apuvetureina mm. SJ:n kuuluisia B-sarjan Ten-Wheelereitä. Näitä mahtavia spektaakkeleita onnistuivat ruotsalaiset harrastajat vielä tuolloin "ikuistaan". Näyttäis niin kuin näitä R:ä-olisi vielä aika paljon käytetty 1960-luvun alussa keski-Ruotsissa Morassa ym siellä päin heidän "herkullisilla" höyryalueillaan, jossa mm. heidän viimeiset suuret normaaliliikenteen aikaiset kaksinvetohöyrynäytelmänsä nähtiin vielä henkilöjunissakin? | ||||
|
|
15.09.2006 10:20 | Lari Nylund | ||
| Nyt täytyy antaa Jussille pisteet kuvasta. Upeaa katseltavaa. | ||||
|
|
15.09.2006 10:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kysymyksessä siis ruotsin vahvin höyryveturisarja. SJ:lle rakennettiin 5 R:ää vuosina 1908-1909 malmiradan liikenteeseen. Kun malmiradan sähköistys valmistui kokonaisuudessaan 1923, joutui koneet "tavallisiin" tavarajuniin. Ruotsalaiset olivat erittäin "ylpeitä" näistä R-koneistaan. - Meillä oli toisinaan ruotsalaisten harrastajien kanssa kissanhännänvetoa kumpi on näistä vahvempi, tämä vai Trumppa. (Tosin jotkut ruotsalaisetkin harrastajat pitivät Trumppia vahvempina kurkkiessaan nenä lytyssä Riksun tallien glasien läpi näitä Ämerikan ihmeitä). Mikäli ruots. ja suomalaiset käyttävät samaa kaavaa vetovoiman laskemiseen niin tämä olisi paperilla hieman vahvempi. Silti taitaisin lyödä roponi Trumpan puolesta. Näitähän myytiin yksi F-koneiden yhteydessä 1937 Tanskaan. Kolme R:ää olisi vielä tallella | ||||
|
|
15.09.2006 09:43 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Eikös kömytys ole dieselien yksinoikeus? Höyry savuaa tai haikuaa. Termin rajapintaa lähempänä on tietysti öljypolttoinen höyry. | ||||
|
|
15.09.2006 09:41 | Nalle Fyrqvist | ||
| Kyseessä on Bombardierin X60-juna | ||||
|
|
15.09.2006 09:36 | Simo Toikkanen | ||
| Jotenkin tuo kankidieseli vaikuttaa paljolti saksalaiselta V65-veturilta... | ||||
|
|
15.09.2006 09:23 | Robert Sand | ||
| Se pitäisi olla X60. | ||||
|
|
15.09.2006 09:19 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kuva on muuten äärimmäisen hieno. Tilanne on vangittu hyvin, vaikka ympärillä varmaan olikin paljon kuvaajia ja liikehdintää. | ||||
|
|
15.09.2006 09:19 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Näinhän se, NSB hankki sarjaa 19a 2-8-0 ja SJ näitä R-vetureita 0-10-0. Vuosina 1940-1944 oli yksi R lainassa NSB:llä, aluksi numero 976, myöhemmin 978. | ||||
|
|
15.09.2006 09:17 | Jussi Kortman | ||
| Joo niimpä tietysti.En nyt muista näin äkkiseltään.Täytyy tutkia kuva-arkistoa. | ||||
|
|
15.09.2006 09:12 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Ilmeisesti oikealla hieman näkyvää tarkoitetaan. | ||||
|
|
15.09.2006 09:11 | Jussi Kortman | ||
| Taitaa olla F-sarjan 1200. | ||||
|
15.09.2006 09:08 | Simo Toikkanen | ||
| Varsin mielenkiintoinen kankikoneisto! Aivan kuin rakennussarjasta olisi unohtunut muutama osa... | ||||
|
|
15.09.2006 09:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hieno. Mikäs tuo tulevaisuuden juna tossa taustalla on? | ||||
|
|
15.09.2006 08:55 | Nalle Fyrqvist | ||
| Oli kyllä varsin jalkaanmenevät kömytykset, kun olin itse tuolla Ruotsin Rautateiden 150-vuotisjuhlapäivässä. Pitäisi laittaa videoleikkeitä sitten joskus, kun saa omat kotisivut aikaiseksi. Störst och Vackrast on tämän veturin kutsumanimi. Koko tapahtuma oli varsin Jalkaanmenevä. |
||||
|
|
15.09.2006 08:53 | Pasi Seppälä | ||
| Muistuttaa kovasti kotimaista versiotamme. No lättäjunissakin on havaittavissa selvää yhdennäköisyyttä naapurin vastaavaan. | ||||