Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.05.2023 18:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Jyväskylä 18.05.2023 14:56:56 rakennuspalo: keskisuuri Tyhjillään olevan vanhan asemaravintolarakennuksen terassi- ja julkisivurakenteissa syttyi kytöpalo Hannikaisenkadulla. Pelastuslaitos sammutti palon, varmisti sammumisen purkamalla rakenteita ja tuuletti sisätilat. Jyväskylän vanhassa asemaravintolassa syttyi kytöpalo – terassia ja julkisivua tuhoutui muutaman neliön verran Jyväskylän keskustassa Hannikaisenkatu 18:ssa sijaitsevan tyhjillään olevan vanhan asemaravintolarakennuksen terassi- ja julkisivurakenteissa syttyi iltapäivänä pieni tulipalo. Loput tekstistä on maksumuurin takana https://www.ksml.fi/paikalliset/5939518 |
||||
|
18.05.2023 15:45 | Jouni Halinen | ||
| Täytyy laittaa vähän kevennystä , keskustelu ylempänä kun ”körmyää” ylikierroksilla. Pekka Mäkinen Wikibedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen Taru (kuorma) autojen herrasta. Karpolla on asiaa https://www.youtube.com/watch?v=3C30ZxJJEqo |
||||
|
18.05.2023 15:42 | Topi Lajunen | ||
| Komean täysparran omaavana pyörittelen päätäni Juha-Pekan kommentille. Ei se meidän hyväpartaisten vika ole, jos sinulla ei kunnolla kasva. ;) | ||||
|
|
18.05.2023 15:39 | Topi Lajunen | ||
| Kurt, kolmas silta oletettavasti kuitenkin rakennettiin loppuun romahtamisen jälkeen? Muutoin tuohon tulisi aika pitkä sillaton vaihe... | ||||
|
18.05.2023 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo: oikein sanoit ja myös kansalaistaidon tunnitkin! Mikä taho pakotti nämä pois ja edelleen hyötyy koululaisten tyhmistämisestä pelkiksi junteiksi ja prekariaateiksi..? |
||||
|
18.05.2023 12:42 | Eljas Pölhö | ||
| Hr3 1916 ilmestyi kesäkuun 1943 "Veturi-ilmoitus"-kaavakkeen kohtaan "käyttökelvoton, ei korjata toistaiseksi". Se oli tässä sarakkeessa ainakin vielä elokuussa 1943. Hr3 1916 sijoitus tuohon aikaan oli V jakso, Äänislinna. Onnettomuus lienee sattunut touko- tai kesäkuussa 1943 Itä-Karjalassa (siellä oli myös useita Tv2-vetureita). Laitan lisää tietoa, jos löydän muistikortin, jolle olen kuvannut Äänislinnan varikon kirjelmät ja jos niistä ilmenee enemmän tästä asiasta. |
||||
|
|
18.05.2023 07:12 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo oikean laidan kasvillisuus viittaa meren läheisyyteen. Voisiko olla Porista? | ||||
|
|
18.05.2023 03:06 | Timo Salo | ||
| Noita vanhoja videoita katsellessa oppii paljon jo unohduksiin vaipuneita sanoja ja käsitteitä: Karaisu, Heinämadon tappo, Liippa, Karttoset, jne... Nämä videot pitäisi sisällyttää peruskoulun oppimäärään! Suorastaan kivaa, että tälläistä tietoa joku on ymmärtänyt digitoida ja tallentaa juutuubiin!!! (Pelkällä koodaamisella ei tätä maata pystyssä pidetä, eli ympäristöoppikin takaisin kouluihin!) | ||||
|
18.05.2023 00:52 | John Lindroth | ||
| Toivotaan HV tä takaisin radalle me oikeasti tykätään sinusta! | ||||
|
|
17.05.2023 23:52 | Jouni Halinen | ||
| Muutama traktori video lisää: Uusi traktori häikäisi 1950-luvun isännät https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/20/uusi-traktori-haikaisi-1950-luvun-isannat Traktorikaravaani Kokkolasta Helsinkiin vuonna 1925 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/04/traktorikaravaani-kokkolasta-helsinkiin-vuonna-1925 |
||||
|
|
17.05.2023 23:29 | John Lindroth | ||
| Olen katsellut ja tutkaillut kyseistä kuvaa rakentaessani HO mallin veturista Hr3 1919. Samainen veturi vilahtaa myös elokuvassa Sota jaRautatiet loppuosassa ja siinä näkyy myös sähköradasta varoittava merkki yhdistetyssä höyrykuvussa,itse olen päätynyt juuri tuohon versioon HO veturinrakennus projektissani. | ||||
|
17.05.2023 23:20 | Vertti Kontinen | ||
| Ei voi kuin kiittää! :) | ||||
|
|
17.05.2023 22:26 | Petri Nummijoki | ||
| Valmet 15 ja 20 vetivät molemmat vain yksisiipistä auraa. Valmet 15 oli varustettu mekaanisella käsikäyttöisellä nostolaitteella. Valmet 20:een sai lisävarusteena jo hydraulisenkin nostolaitteen mutta vakiona oli siinäkin mekaaninen nostolaite. Nämä Valmetin varhaiset mallit Valmet 33 mukaan luettuna eivät saaneet ainakaan Vakolan testeissä kovin mairittelevia arvosanoja. Käyttöominaisuudet olivat ehkä kelvollisella tasolla mutta kestävyys jätti paljon toivomisen varaa. Länsitraktoreiden tuontisäännöstelyn vallitessa näitä tietysti ostettiin silti ja säännöstelyn päättymisen yhteydessä syksyllä 1957 toteutettu suurdevalvaatio teki Valmetista vastaavasti hinnaltaan kilpailukykyisen. Lienee kuitenkin aika lähellä totuutta, että laatutraktoreiden kisaan Valmet ilmoittautui vasta vuoden 1960 lopulla markkinoille tulleella 361 D-mallilla. | ||||
|
|
17.05.2023 22:25 | Panu Breilin | ||
| Toinen kuva tästä samasta onnettomuudesta: https://vaunut.org/kuva/162066 | ||||
|
|
17.05.2023 19:19 | Jouni Halinen | ||
| Toinen video (kesä) Valmet 20:tä. Siinä on Esan mainitsema niittoterä, se on traktorin alla. https://www.youtube.com/watch?v=mtV0PKWrciE Astetta järeämpi traktori Valmet 33, siinä on jo 3-piste kiinnitys. Tuon kiinnityksen kanssa oli alussa jotain patenttiongelmia, nykyjään se on kaikissa traktoreissa sama merkistä ja mallista riippumatta. https://www.youtube.com/watch?v=vbG0VwCFQxg&t=27s Fordson traktori Rautahepo, video varmaan 30-luvulta https://www.youtube.com/watch?v=E2VS9AgpWkU |
||||
|
|
17.05.2023 18:00 | Timo Salo | ||
| Tämähän kehittyi mielenkiintoiseksi... Vallankin tuo Jarnon mainosfilmi oli lyömätön. Nykyäänhän ei tuollaisia "monitoimikoneita" valmista, kuin Avant Tecno... (Tai ainakin kotimaista laatua!)https://www.avanttecno.com/fi?gad=1&gclid=CjwKCAjw9pGjBhB-EiwAa5jl3Pr9ldBizxj5u8hMJnFnfBNLWDEShPoGcsmHcaJLobESKcU1oD36yBoCy4oQAvD_BwE&hsa_acc=2409976347&hsa_ad=500366055494&hsa_cam=12402517385&hsa_grp=121053711511&hsa_kw=avant%20tecno&hsa_mt=p&hsa_net=adwords&hsa_src=g&hsa_tgt=kwd-388440459767&hsa_ver=3&utm_campaign=JK%20%7C%20Avant%20br%C3%A4ndi%20FIN&utm_medium=ppc&utm_source=adwords&utm_term=avant%20tecno | ||||
|
|
17.05.2023 17:14 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuva sellaisesta 3 piste kiinnityksestä, mutta näissä pikku Valmeteissa ei taida sellaista vielä olla. Siihenhän kiinnitetään erilaisia lisävarusteita ja ne kytketään voiman ulosottoon eripituisilla nivelakseleilla. Videon mukaan aika raskaaseen työhön tuo 20:nen taipui. Videosta myös näkee miten voiman ulosotto toimii remmin välityksellä, mm. jäätä sahataan. Aika komea pakoputki tuossa keskimmäisessä! http://www.tractordata.com/articles/technical/threepoint.html | ||||
|
|
17.05.2023 16:20 | Jarno Piltti | ||
| Työ sujuu ja urakat kannattaa, mainoselokuvan mukaan pystyy vaikka mihin: https://www.youtube.com/watch?v=aKn2sD4Pk18 |
||||
|
|
17.05.2023 15:47 | Timo Salo | ||
| Jounin muistelema "lempinimi" on täälläkin tuttu, mutta noista ulostuloista en tiedä mitään. Kolmisiipistä(vai oliko niitä vain yksi?) auraa ja kolmipyöräistä äestä sillä vedettiin ihan ok tuloksin. Metsässäkin niitä näki polttopuu-/risusavotassa! | ||||
|
|
17.05.2023 15:10 | Jouni Halinen | ||
| Eiikös noista pikku Valmeteista käytetty nimitystä "piikkilangan kiristäjä". Olivat kuitenkin soivia pelejä 50-luvun Suomessa. Eikös sillä pystynyt käyttämään voiman ulostulosta (pidempi remmi) sirkkeliä, puimakonetta ym. ja 3-piste systeemissä sitten kaikenlaisia härpäkkeitä. | ||||
|
17.05.2023 13:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Kylläpä on Joensuun asemasta tullut moderni. | ||||
|
17.05.2023 10:47 | Vertti Kontinen | ||
| Listassa oli vain Fenniarailin käyttämät kuormauspaikat | ||||
|
|
17.05.2023 10:42 | Marko Nyby | ||
| Tuo ei taida olla tyhjentävä listaus kuormauspaikoista, koska siitä puuttuu mm. Parkano, Patokangas, Riihimäki, Kolari, Oulainen, Pitkämäki... Miten tuo lista on siis muodostettu, ja mitä tarvetta varten? Kattavampi kuormausaluekartta on esimerkiksi täällä, vuoden 2021 tilanne kuvassa 1: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/185109/vj_2022-29_978-952-317-966-0.pdf Ja tiedän, että tätäkin on jo päivitetty, mutta kuvasta näkee kätevästi kokonaiskuvan sen hetkisestä kuormauspaikkaverkosta. Varsinkin nykytilanteessa on silti aina kiinnostavaa kuulla lisätietoja pienempienkin paikkojen käytöstä. |
||||
|
|
17.05.2023 09:39 | Timo Salo | ||
| Noita kun katselee, niin huomaa traktorien kehittyneen "jonkun verran" sitten Valmet 20:sen aikojen. Meidänkin perunapellon se kuitenkin sujuvasti mullitti ja kynsi keväin/syksyin aivan sujuvasti...https://konedata.net/traktorit/valmet-valtra/valmet-15-20/ | ||||
|
17.05.2023 09:25 | Juha Kutvonen | ||
| Ja jo ennen Dm4:ää Suomessa VR asetti kulkuun "Lentävän tamperelaisen" aikataulukauden 103 alusta 15.5.1934. Aluksi vain kesän ajaksi, mutta suuren suosion vuoksi junan liikennöintiä jatkettiin myös talvikaudeksi. | ||||
|
|
17.05.2023 08:56 | Erkki Nuutio | ||
| Scanian kehittyminen kivikautisten autojen tekijästä yhdeksi maailman johtavista valmistajista kertoo sen tehon joka kotimaisella kilpailijalla (Volvolla) ja tiukalla valtiollisella ja kansalaisten protektionismilla Ruotsissa on ollut. Kivikautisissa Scanioissa (kuten LBS 76) oli ainakin jonkun aikaa kaksi keppiä - toinen viidelle perusvaihteelle ja toinen puolittajalle. Näiden 5x2 ei ollut Elon laskuopin mukainen 10, vaan 8 ! Nopean perusnelosen ja hitaan perusvitosen kokonaisvälitys kun oli käytännössä sama. Silti monelle suomalaiselle kelpasi kivikautisella ohjaamolla varustettu, kesällä kiehuva ja talvella palelluttava auto. Olihan se SENTÄÄN ruotsalainen, eikä joku kotimainen Sisu tai Vanaja. |
||||
|
17.05.2023 08:20 | Kari Haapakangas | ||
| Isot pojat ovat kertoneet, että SF tarrat vaihtuivat FIN tarroihin, kun kyllästyttiin kuuntelemaan ulkomaalaisten vitsejä Sovjet Finland -merkistä. Etelässä -kuuleman mukaan- SF-tarra tarkoitti myös "kattokaa, köyhät, on käyty ulkomailla", mutta tätä merkitystä ei pohjoisessa tunnettu. Kaikkihan me oltiin käyty Haaparannalla rasvaretkellä. Näille reissuille lapsia ei vain pyydetty, vaan suorastaan vaadittiin! "Kengännauhat" ja "suklaatupakit" olivat kyllä yleensä aivan riittävä lahjus jälkikasvulle. |
||||
|
16.05.2023 22:49 | John Lindroth | ||
| Stfsjö Järnväg oli toiminnassa vuosien 1901-1939välillä. Radan pituus oli 18km ja raideleveys 600mm. | ||||
|
|
16.05.2023 22:01 | Timo Haapanen | ||
| Vertin kuvat ovatkin aivan omaa luokkaansa! | ||||
|
|
16.05.2023 20:45 | Jan Jahkola | ||
| Paljon kommentteja tuokin kuormuri saanut. Näyttää jotenkin ruotsalaisen oloiselta, olisiko tuotu käytettynä Suomeen joskus. Eli jos tuossa on aluevaihteisto, niin vasta 143:ssa on alue- ja jakajavaihteisto..? Hieno tasoristeys myös. Kokkolassa Laajalahdentie tr (Energiatiellä) sai vastikään uudet valot ja puomit yms. Vanhat valoyksiköt oli hieman saman tyyliset kuin kuvassa. | ||||
|
|
16.05.2023 20:28 | Jan Jahkola | ||
| Eipä niitä FIN tarrojakaan ole pitkään aikaan ainakaan henkilöautoissa tarvinut. Meillä oli joskus myös tarra jossa luki pelkkä FI, se kait oli hyvin lyhytaikainen vaihe. Ehtiköhän edes autoon kiinni. | ||||
|
|
16.05.2023 20:28 | Jukka Peltonen | ||
| Onkohan kuvassa vasemmalla kasa lumiaitoja joitä käytettiin paikoissa joissa lumi helposti kinostui raiteille. | ||||
|
|
16.05.2023 17:51 | Panu Breilin | ||
| Oma lukunsa on sitten Heinäveden/Vihtarin kuormaus jolle jo haettiin kapasiteetti maaliskuussa alkavaksi, mutta joka ei kuitenkaan toteutunut. | ||||
|
|
16.05.2023 17:27 | Arto Papunen | ||
| No nyt ei ainakaan muuttunut kuormauspaikat kun tuli seuraavat säännöllisen liikenteen muutokset. (eli kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Eli raakapuun kuormauspaikat nyt: Kotolahti, Toijala, Heinola, Pori, Kaipola, Suolahti/Hankasalmi, Kalvitsa, Kurkimäki. | ||||
|
16.05.2023 17:23 | Jonne Seppänen | ||
| Saa nähdä koska nämä saavat uuden omistajan mukaista väritystä | ||||
|
16.05.2023 16:39 | Miitre Timonen | ||
| Jounin tarkat muistiinpanot on kyllä arvostettavia ja aina mukava lisä kuvien yhteyteen. | ||||
|
|
16.05.2023 14:11 | Vertti Kontinen | ||
| Nämä kuormauspaikat tuntuvat vaihtuvan varsin tiheästi. Haapamäellekkään ei montaa junaa ole ajettu. Hyvä, että kuvasit! | ||||
|
16.05.2023 14:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Asemalta löytyi puolikas graafinen aikataulu vuodelta 1958 rataosilta Ri–Tl(–Wi), (Kyl–)Tl–Tpe(–Llh), Tpe–Ov(–Jsk), Ov–Wp(–Män), Wp–Hpk–Ph, Keu–Hpk–Kol. Samassa paperissa siis kaikki. Aikatauluja näkyy vain kello 5–12 koska puolet paperista puuttuu. Ei ollut kääntöpuolellakaan. Kuva: https://tinyurl.com/56xr9bzv | ||||
|
16.05.2023 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Mierontiellä enää olekaan palakiskoa? | ||||
|
|
16.05.2023 13:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään Räntämäellä on ns. avoimien ovien päivä 24/7. Sisältä talo on hävityksen kauhistus; kaikki ikkunat rikottu, lattiat täynnä roinaa, nuotioita tehty sisällä, mitä vain voi keksiä. Rakennuksella tuskin on enää minkäänlaista rahallista arvoa, kaikki on pantu paskaksi. | ||||
|
|
16.05.2023 12:57 | Jouni Hytönen | ||
| 4166 pysyi liikenteessä lättien kaupallisen liikenteen viimeiseen päivään 28.5.1988 saakka ja se oli mukana viimeisessä Jyväskylään saapuneessa normaaliliikenteen lättäjunassa H 905 Haapamäeltä Jyväskylään. 4167:n ajot päättyivät jo syksyllä 1986. | ||||
|
16.05.2023 12:48 | Hannu Peltola | ||
| Pari poikkeusta rynnäkkötykkien myöhempään historiaan on: - Tsekkoslovakia rakensi Hetzer-rynnäkkötykkejä eli saksalaisittain Jagdpanzer 38(t) -vaunuja vielä sodan jälkeen ja mm. Sveitsi otti niitä käyttöön 158 kappaletta. Sveitsin viimeiset yksilöt olivat käytössä 1970-luvulle saakka. - Saksassa rakennettiin vielä 1960-luvulla toisen maailmansodan aikaiseen Jagdpanzer IV:een pohjautuvia rynnäkkötykkejä ja vuosina 1965-1967 valmistui yhteensä 770 Kanonenjagdpanzer-vaunua. Näiden käyttökelpoisuus oli varmasti jo 1960-luvun alussa kyseenalainen! - kolmas on tosiaan ruotsalaisten S-tankki, mutta se taidetaan laskea tornittomaksi taistelupanssarivaunuksi. |
||||
|
16.05.2023 12:31 | Panu Breilin | ||
| Tve5 606 on seissyt tuossa Dv12 2531:n seurana jo pidemmän aikaa. Liekö varaosalähteenä vaiko odottelemassa uutta käyttöä? | ||||
|
|
16.05.2023 12:24 | Timo Salo | ||
| Eikös rynnäkkötykillä ammuta lähinnä vihollisen taisteluvaunuja max. parin kilometrin päähän ja vastaavasti telatykillä keskityksiä kymmenien kilometrien päähän vihollisryhmityksiin? Olisko pieni ero ominaisuuksissa??? | ||||
|
|
16.05.2023 11:55 | Kari Haapakangas | ||
| Rynnäkköpanssareita on nykyäänkin, mutta rynnäkkötykit jäivät historiaan, kun kuulalaakerit eivät sodan päätyttyä olleet enää pulatavaraa. Niin, no, ruotsalaisilla oli stridsvagn, mutta sekin taidettiin laskea taistelupanssarivaunuksi tornittomuudestaan huolimatta. |
||||
|
|
16.05.2023 11:41 | Kari Haapakangas | ||
| Kiskon irroittaminen vain on nykyisellään melkoisen julma projekti... kuinkas pitkän pätkän pultit siinä pitääkään pyöritellä ennen kuin yksi (1) kisko on irti :D | ||||
|
|
16.05.2023 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös se muinainen nimitys "rynnäkkötykki" (saksaksi Sturmgeschütz) enää olekaan muotia...? | ||||
|
|
16.05.2023 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha: - Riittää, kun käyttää Villin lännen elokuvista tuttua konstia, kisko irti ja niin sotilasjunan aikataulu pettää pahemman kerran. | ||||
|
16.05.2023 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm7 4167 oli ensimmäinen juna, joka kulki Juurikorpi - Hamina - radalla, sen valmistumisvaiheessa. Rata valmistui alkuvuodesta 1984. Eteenpäin - lehdessä olleen kuvan mukaan Lätän keulaan, ylikulkusiltaan oli teipattu lappu, jossa luki "Eka Juha". |
||||
|
16.05.2023 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Hienot värisävyt! | ||||
|
|
16.05.2023 11:19 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva | ||||