555-75687 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.05.2023 11:19 Jyrki Längman  
  Hieno kuva
kuva 16.05.2023 08:44 Kari Aho  
  Hieno tunnelma kuvassa.
kuva 16.05.2023 07:53 Vertti Kontinen  
  Kiitos paljon!
kuva 16.05.2023 06:34 Kari Haapakangas  
  "Lentävä Hampurilainen" toi kummasti mieleen mäkkärin tuoreen rekrymainoksen...
kuva 16.05.2023 01:36 Juha Toivonen  
  Enää ei puutu kuin SA-maastoväriset deeverit. Niitä voisi kätkeä reservikalustoksi syrjäisille pistoraiteille :) Tuo 2500 ja 2700 sarjojen punainen väri vihreine huomioraitoineen oikein imuroi vastustajan ilmavoimia iskemään sotilaskuljetuksiin.
kuva 16.05.2023 00:42 Esa J. Rintamäki  
  15.5.1933 alkoi uusi aika rautateiden historiassa: silloin alkoi kulkea nopea moottoripikajuna Berliinin - Hampurin välillä. Juna oli kaksivaunuinen "Lentävä Hampurilainen" (dieselsähköinen kiituri).

Siitä se sitten alkoi: Suomessa Dm4 - kiitojunan jälkeen Porkkana ja nykyisin kehityksen "korkeana" huippuna muovidild - hupsista, eikun Pendolino.

Puhumattakaan Burlington Zephyristä, Lyntogista, TEE - kiitojunista, Settebellosta, TGV:stä, IC 125:stä, Blauer Blitzistä ym.
kuva 16.05.2023 00:31 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, "mustelmahallituksen" järkevyyttä voidaan arvioida vasta sitten, kunhan hallitustyöskentelyä on kestänyt jonkin aikaa. Ainakaan en itse millään pysty pitämään perussuomalaisia erityisinä järjen jättiläisinä: ovat kuin viulunsoittajia, joilla on viulussa vain yksi kieli! Sitä jaksavat kitkuttaa, ihan kuin maailmassa ei mitään muuta olisi!

Hehkuttaminen jo nyt ei vielä todista oikeastaan mitään, eikö vain?
kuva 16.05.2023 00:23 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri N. Minun mielestäni Mersu Bf109:istä oli todella isosti apua, kun muu suomalaisten hävittäjäkonekanta alkoi olla lentävän ilmailumuseon luokkaa.

Bf109 oli alun perin suunniteltu torjuntahävittäjäksi, mihin se sopi erinomaisen hyvin: raakaa moottorin tehoa mahdollisimman pienessä lentorungossa (huima nousukyky kentältä startista korkealle "vastaanottokomiteaksi"). Toimintasäde tällöin ei saanut kovin suurta painoarvoa.

109:ää tosin ryöstöviljeltiin myöhemmin vaatimalla toimintamatkaa; siihen hiukan auttoi 300 litran lisätankki.

Tykkiaseistuskin siinä vaiheessa, kun esim. britit turvautuivat vastaavasti Spitfireissään ja Hurricaneissaan kahdeksaan kiväärikaliiperiseen konekivääriin. Näin siis vielä Englannin-taistelun aikana 1940. (Spitfire myös syntyi torjuntahävittäjäksi.)

Ei silti, muutaman sekunnin sarjalla "Battler Britton" nakkasi konekivääreillään noin 90 kg metallia "hunniin". Ja yleensä onnistui tiputtamaan Fritzin taivaalta. Oli maalitauluna sitten Heinkel, Dornier tai Mersu. Osuma nestejäähdytysjärjestelmään tiesi yleensä vain parin minuutin lentoaikaa ja slyyt.

Mersussa hyvää oli aseistuksen keskittäminen, tulivoimaakin oli: G-6-versiossa kaksi 13 mm kookoota nokalla ja potkurinakselilla 20 mm MG 151 - tykki. Pommikonetorjuntoihin tosin oli lisävarusteena 20 mm siipitykit, mutta ketteryys siinä kärsi. "Tykkiveneellä" sai tosissaan vääntää temppua taivaalla liittoutuneiden saattohävittäjien kanssa, että pääsisi kotitukikohtaan ehjin nahoin. Expertit pääsivät. Noviisit ei.

Mersua pidettiin oivallisena sotavehkeenä, motivoituneiden ässiemme käsissä. Lentomestari Ilmari Juutilainen, kun häneltä kerran kysyttiin, että miltä tuntuu ampua vihollista Mersun tykillä: - "On kuin työntäisi vihollista punahehkuisella rautakangella perseeseen."

Suomalaisten valttina oli ampumataito, yhdistettynä heiluritaktiikkaan. Toisin sanoen: korkealta syöksy vauhdilla vihollisen niskaan, ta-ta-ta-ta-ta ja veto vauhdin avulla takaisin ylös. Mersulla ei suositeltu kurvataistelua, nopeus oli valttia.

Venäläisiä rasitti kovasti sekin, ettei Stalinin Neuvostoliitossa mitenkään kannustettu yksilösuorituksiin. Stalinin puhdistukset juuri ennen sotaa opettivat sangen ankaran läksyn!

Lend-Leasesta oli apua, mitä konekantaan tulee, mutta juuri edellä mainitusta syystä iivanat eivät oikein arvanneet ottaa täyttä hyötyä esimerkiksi Spitfireistään irti. Tämä on tosiasia, koska Stalinin ajan pahamaineisessa rikoslaissa, pykälässä 58, oli rangaistavaksi määrätty "ulkomaisen tekniikan ihailu" (!).

Tosin, venäläiset oppivat kyllä sotimaan hävittäjäkoneilla, kunhan he saivat lentokonetehtailtaan kelpo työkaluja (LaGG - 3 oli "melkein" hätäratkaisu, samoin MiG - 3.) La - 5 ja sen FN-versio plus La - 7 olivat jo kovan luokan vehkeitä.

Lentäjistä sen verran, että nimekkäistä venäläisässistä tietääkseni ainakin Boris Safonov taisteli talvisodan aikana suomalaisia vastaan, koneensa oli ketteräksi tunnettu I - 16 "Rata". Safonov tosin kaatui myöhemmin ilmataistelussa.

Neukkujen isot pojat (muun muassa Ivan Kozhedub, 62 ilmavoittoa) taistelivat etelässä, saksalaisia vastaan. Ja olipa punatähtikoneiden puikoissa naisiakin: Lilija Litvak, muun muassa.

Niin ja Lend-Leasesta vielä, onneksi jenkit varjelivat mustasukkaisesti omaa P-51D (Merlin) - Mustangiaan. Sen kanssa Mersulla oli kyllä jumppaamista selviytymistä ajatellen, kertoivat jotkut saksalaisässät. Allison - Mustangia jotkut "ilmailutarhamme" pilotit kohtasivat taivaalla.
kuva 16.05.2023 00:12 Tero Korkeakoski  
  Näitä taitaakin olla neljä vaunua? Jostain syystä olen luullut että olisi vain kolme tässä sarjassa. En kai niin väärin voinut nähdä tänä aamuna Harjavallassa.
kuva 16.05.2023 00:03 Tero Korkeakoski  
  Oliko kaikissa Son -vaunuissa turvapäädyt vai oliko tää joku kokeilu? Sti -sarjan ammoniakkivaunuissahan ei ollut.
kuva 15.05.2023 22:19 Pasi Seppälä  
  On kyllä hieno tunnelma ja komeat värit kuvassa. Täydet pojot täältä.
kuva 15.05.2023 22:08 Hannu Peltola  
  Nyt on upeata!
kuva 15.05.2023 22:01 Hannu Peltola  
  9-tien remontti saa nyt EU:n puolustusohjelman rahoitusta ilmavoimien varanousutien rakentamiseksi Toivalan kohdalle. EU-rahoitus ei sinällään ole mikään oikotie onneen, hakeminen ja rahoituksen seuranta on äärettömän byrokraattista, rahoitus kattaa aina ainoastaan osan investoinnista (20-50%), rahoituksen kattama osuus selviää jälkikäteen ja aikajänne tilityksiin on pitkä.
kuva 15.05.2023 21:43 Erkki Nuutio  
  Kuten Politicon kirjoituksesta selviää, rahoittaa EU jo nyt puolustusta vahvistavia rautatie- ja muita yhteyksiä.
Mutta YLLÄTYS, YLLÄTYS - vain Keski-Euroopassa. Yksi tuettu hanke osui toki Viroon. Siellä ministerit ovat hereillä.
Mutta saamaton Harakka ja saamaton Tuppurainen eivät ole olleet hereillä tässäkään asiassa.
Yhtä saamattomia ovat olleet puolustus- ja valtiovarainministeri.

Täytyy uskoa että maallemme häpeällinen saamattomuus päättyy täysjärkisen uuden hallituksen myötä.
Muuten saamme maksaa EU:n puolustusohjelman uudistuksen kautta puolustusinfran parannukset Keski- ja Etelä-Euroopan maihin! Kuten maksamme jo nyt italialaisille ikkunaremontit.
kuva 15.05.2023 21:10 Otto Tuomainen  
  Nyt olen muutaman päivän ajan ajellut Ostravan alueella vastaavilla junilla, ero siisteydessä prahalaisiin yksiköihin verrattuna on huomattava.
kuva 15.05.2023 21:08 Rasmus Viirre  
  Jahas Tve5 606 siirretty Tampereelta Pieksämäelle kun Kokkolan Tve5 605 meni Tampereelle.
kuva 15.05.2023 19:23 Jarno Piltti  
  Kiitos, tämä on kiinnostava havainto. Numeronsa perusteella kuvan vaunu on mallia 15-1597. Resiinassahan näistä oli maininta.
kuva 15.05.2023 17:44 Martti Vuorikoski  
  Varmuudella 142H 14 L V8 420hv 10lovinen vaihteisto, hyvä ja vakaa ajaa, ei nitise ainut huonopuoli pellit meinaa loppua ja aina kuljettajan istuimen edestä.
kuva 15.05.2023 16:42 Petri Nummijoki  
  Messerschmitt Bf109 oli epäilemättä valtava parannus Suomen aikaisempiin hävittäjäkoneisiin verrattuna mutta 1943-1944 oli Neuvostoliiton ilmavoimillakin konekanta eri tasolla, kuin talvisodassa tai jatkosodan alussa. En siinä mielessä näkisi, että Suomella oli Messerschmitt Bf109-koneiden kanssakaan laadullinen etu vastustajaan nähden koneiden puolesta. Käytännössä etu saattoi olla sitä kautta, että neuvostolentäjien taitotaso oli ilmeisesti hyvin kirjava.
kuva 15.05.2023 16:23 Kurt Ristniemi  
  Ja tässä sama vielä Google Mapsin StreetViewssa:
https://www.google.com/maps/@60.3816021,25.3950978,3a,75y,162.28h,89.36t/data=!3m6!1e1!3m4!1shCGIFCNJInIyRLIt8omi6w!2e0!7i13312!8i6656
kuva 15.05.2023 15:57 Tapio Keränen  
  Michelsböleen vievä Kurkisuontie (11748) on Anttilan (Andersböle) aseman itäpuolella. Kuvassa näkyviä teitä pääsee vain lähimaatiloille.
kuva 15.05.2023 14:59 Timo Salo  
  Saman huomion tein kuin Esa, Mersu oli Suomen Ilmavoimien palveluskäytössä vuoteen 1954, eli kymmenen vuotta! Ei ihan mopo ollut, kuten Brewster, jonka amerikkalaiset laivaston lentäjät hylkäsivät "huonona" koneena...? (hävisi kömpelönä koneena mm. Mitsubishi Zerolle pacificilla. Tosin esim. Ilmari Juutilaisen käsissä sekin Möhkö muuttui tappokoneeksi!)
kuva 15.05.2023 14:43 John Lindroth  
  Kuva on varsinainen rautatieidylli!
kuva 15.05.2023 14:31 John Lindroth  
  Itse asiassa Natolta tulee nopeastikin palautetta ellei radat toimi!(Baltic trainspotting/Modern War Institute)
kuva 15.05.2023 14:02 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri N., unohdit Messerschmitt Bf109 - hävittäjien hankinnan 1943. Tosin isojen sotaherrojen laatima toivomuskirje "Adolf Hitler - joulupukille" oli toteutunutta huomattavasti pitempi. Siksikin, kun saksalaisilla alkoi tuossa vaiheessa sotaa olla omaakin tarvetta ihan riittämiin. Listalla oli mm. Messerschmitt Me 110 - yöhävittäjiä tutkalla varustettuna, laivueen verran.

Sitäpaitsi Saksan sotataloustilanteen huonouden vuoksi lentokonevalmistuksen tuotannonsuunnittelu oli täysin tolkutonta, ennenkuin Albert Speer pääsi asiaan kiinni. (Adolf H.:lla itsellään EI OLLUT minkäänlaista sotasuunnitelmaa vielä syyskuun alussa 1939, ellei uhoamista elintilan ottamisesta Neuvostoliitolta sellaista ollut.)

Gefechtsverband Kuhlmeystä oli todella isosti apua kriisitilanteessa, mutta ei Saksa sitä pelkästään hyvää hyvyyttään tänne käskyttänyt. Toisena tekijänä oli Kuhlmeyn ja oman porukkamme vahva motivaatio pistää kampoihin Isä Aurinkoiselle.
kuva 15.05.2023 13:48 Tommi K Hakala  
  Kyllähän Nato vois olla kiinnostunut siitä, että Suomessa poikittaisradat olisivat satamasta asti vireessä. Kuten Mierontie ja Savonlinnan seutukin...
kuva 15.05.2023 12:44 Hannu Peltola  
  Ohessa on taustaksi Politico-lehden artikkeli Itä-Euroopan rautatieinfran puutteista sotilaskaluston kuljettamiseen. Kuvituskuvana on ranskalaisia Leclerc-panssarivaunuja Operailin avovaunuissa ja veturina näkyy olevan Operailin C36: https://www.politico.eu/article/europe-military-mobility-budget-slammed-as-almost-nothing-to-tackle-russia-challenge/
kuva 15.05.2023 12:19 Joona Kärkkäinen  
  Mikähän lienee kuvan ukrainalaisten vaunujen tarina. Vaikuttaa hieman erikoiselta, että Venäjältä Suomeen kulkee ukrainalaisen UkrLandfarming-yhtiön vaunuja ottaen huomioon sotatilanteen.
kuva 15.05.2023 12:10 Jouni Halinen  
  Mitä minä olen ymmärtänyt asiantilan oikein niin homma rullaa seuraavasti. Noin 40 Hornettia on kerrallaan ilmassa joko menossa tehtävälle/tehtävällä/tulossa tehtävältä ja noin 20 yksilöä on maassa varustelussa. Ja jos en aivan väärin muista, niin tätä demottiin jokin aika sitten seuraavasti. Eli 60 koneesta muodostettiin 15 kpl 4 koneen parvea ja nämä sitten (etelästä pohjoiseen) ottivat vauhtia Suomen läntisiltä rajoilta itään päin ja tekivät U-käännöksen lähempänä Venäjän rajaa. Muistan lukeneeni tästä lehtijutun, en nyt kylläkään löydä sitä?. Löytääkö joku muu?.

Nythän on aloitettu isot rakennustyöt ainakin Kuopiossa ja Rovaniemellä, jossa mm. parannetaan kenttien kantavuutta (isot sotilaskuljetuskoneet) koneille louhitaan kalliosuojat ym. Joten tulevaisuudessa naapurin on aika vaikeaa hahmottaa missä koneita kulloinkin säilytetään. Muille siviililentokentille ja varalaskupaikoille olisi fiksua rakentaa kevyempiä (näkö) lentokonesuojia.

Jos joitain kiinnostaa, niin tästä voi lukea aiheesta enemmän: Kimmo Moisio jatkuvan lentokelpoisuuden hallinta ja kehittäminen, Diplomityö
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/25078/Moisio.pdf?sequence=4
kuva 15.05.2023 11:43 Erkki Nuutio  
  Kartta näyttää tosiaan kuvauskohdan. Silloin kuvasta näkyvistä kahdesta tiestä toinen lienee Andersböleen ja Michelsböleen vievä kylätie?
kuva 15.05.2023 11:28 Erkki Nuutio  
  Teemu: Olet väärässä kun väität että mantieteelle emme voisi tehdä mitään.
Juho-Kustin aikana ehkä ei voitu. Mutta valtiomme oli toimintakykyinen ja -tahtoinen.
Saatoimme laskea teräsverkon Suomenlahden poikki. Siksi emme kuolleet nälkään ja kylmään ja aseitakin saimme.

Nyt voimme tehdä Tallinnan tunnelin. Nyt se pitää tehdä!
Sitä pitkin taisteluajoneuvot, ammukset ja sotilaat, sekä polttoaineet ja kaikki muu tulevat pikatoimituksina.

Pitää loppua se nahjustelu, jota puoluetoverien hankkeissa liihoitellut harakka edusti neljä vuotta.
Nahjustelevien ihmisten Suomen pitää lopettaa nahjustelunsa ja ottaa keskeisten EU-maiden (ja NATOn) puoltamana 80% EU-tuki Tallinnan tunnelille.
Jaksamme kyllä sen loppurahan maksaa, kun työllisyyttäkin tulee moninverroin vastineeksi.
kuva 15.05.2023 11:03 Juha Toivonen  
  En tiedä kuinka paljon eri maiden välillä sotilasjunaliikennettä Euroopassa on. Esimerkkinä Nato-sotilaskuljetuksista seuraava. Täällä parhaillaan harjoituksissa oleva USA:n Abrams vaunusto tuotiin Puolasta ja puolalaisilla siviilirekoilla, ja samalla Tallinkin lauttapalveluita käyttäen.
kuva 15.05.2023 11:00 Timo Salo  
  Kannattaa katsoa tuo, niin ymmärtää paremmin miksi emme ole osa Venäjän Federaatiota...(ja NATOhan ratkaisee puolustuskykymme ongelmat paljon paremmin, kuin Natsi-Saksa aikanaan): https://areena.yle.fi/1-3245121
kuva 15.05.2023 10:55 Hannu Peltola  
  Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että ilmavoimat toimivat kaikilla koneillaan 24/7 ilmassa ilman, että niitä pitää tankata, huoltaa ja aseistaa välillä? Itäkaluston ominaisuuksiin kuuluvat mm. pienempi toimintasäde, suurempi polttoaineenkulutus ja suurempi huoltotarve kuin läntisillä vastineillaan. Voimasuhteiden eroa tasoittaa kummasti, jos läntisillä koneilla voidaan tehdä esimerkiksi 5-6 päivittäistä lentosuoritusta itäisiä 2-3 lentosuoritusta vastaan. Lisäksi tuttu nelikirjaiminen lyhenne tasoittaa jatkossa kummasti voimasuhteita.
kuva 15.05.2023 10:42 Hannu Peltola  
  Kari, hyvinkin tavallista! Varsinkin esimerkiksi Yhdysvalloissa etäisyydet ovat pitkiä ja vaikkapa panssaripataljoonan siirtäminen muulla kuin rautatiekuljetuksella olisi käytännössä mahdotonta.
kuva 15.05.2023 10:40 Kari Haapakangas  
  Kuinkahan tavanomaista mahtaa Nato-maissa olla "raudan" liikuttelu rautateitse nykypäivänä?
kuva 15.05.2023 10:13 Tapio Keränen  
  Kari on oikeassa.
kuva 15.05.2023 10:08 Juha Toivonen  
  Ennen kaikkea Ukrainassa brutaalia tuhoamissotaansa harjoittava "ystävällismielinen" itänaapurimme, ei tällä hetkellä itse kykene tuottamaan juurikaan nykyaikaista maavoimakalustoa, kuten taistelupanssareita, tai toisiinsa linkittyviä asejärjestelmiä. Kiitos pakotteiden ja niin perivenäläisen, heikon tuotantokulttuurin. Puhumattakaan siitä, että hallitsisivat em asejärjestelmien yhteiskäytön ja koordinoinnin sekä ennen kaikkea soveltamisen muutoksineen äkkinäisesti muuttuvissa taistelutilanteessa.

Näistä seikoista johtuen nyt tuolla rassaillaan kasaan onnettoman vanhanaikaista T54, T55, T62 museokalustoa, mistä ikinä niitä saadaan raavituksi kasaan. Ukrainassa on jo lukuisasti tullut todistetuksi se, kuinka itänaapurimme sotilasdoktriini elää edelleen isä aurinkoisen, eli stalinin kautta. Isoilla panssarimuodostelmilla ja/tai jalkaväkirynnäköillä "sankarillisesti uraata huudellen" suoraan vastustajan raskaan kenttätykistön tulitukseen. Ja jälki & lopputulos on varsin rumaa. Tähän on oivan lisämausteen tuoneet Ukrainalle lännestä annetut Javelin-pst ohjukset, ja Carl-Gustav pst singot. Romua ja miestappioita on venäjälle syntynyt. Ja syntyy yhä...
kuva 15.05.2023 10:06 Teemu Saukkonen  
  Kulkisipa täälläkin tuollaisia.
kuva 15.05.2023 10:05 Teemu Saukkonen  
  Ilman Natoa olisimme vaikeuksissa alta aikayksikön, kalustoa on mutta ei logistiikkaa meren taakse. Ilman sitä ei pitkään panna vastaan. Maantieteelle emme voi mitään, paitsi mikä nyt viime kuun alussa tehtiin...
kuva 15.05.2023 10:05 Petri Nummijoki  
  Toiseen maailmansotaan verrattuna pitää muistaa, ettei Suomella ollut laadullista etua vastustajaan nähden, kuin korkeintaan jatkosodan alussa Brewstereiden ansiosta. Hornettien tilaamisesta (1992) lähtien kaiketi ideana on ollut, että Suomen konekanta pyrittäisiin pitämään laadullisesti kilpailukykyisenä mahdollista uhkaa vastaan.
kuva 15.05.2023 09:55 Juha Toivonen  
  Land Rovereita pukkaa...
kuva 15.05.2023 09:55 Timo Salo  
  Kovin on ruusunpunainen kuva asioista... Kannattaa lukea esim. historiankirjoja kuinka vastaavan kokoisilla ilmavoimilla pärjättiin 1939/40. Vasta -44 suurhyökkäystä pystyttiin jotenkin topuuttelemaan, kiitos lento-osasto Kuhlmayn. Sittenkin rautaa satoi ihan riittävästi!
Pitää myöskin muistaa, että n. 30% koneista on huollossa/korjauksessa/päivityksessä. Tuo Petri N. mainitsema ilmatorjunta on tosiaan laiminlyöty tähän asti, liekkö tulossa asiaan muutosta lähiaikoina?
kuva 15.05.2023 09:54 Juha Toivonen  
  Eikös jokin taho heittänyt jälleen uutta ideaa Pori - Haapamäki radan kunnostamiseksi liikenteeseen. Nyt sitä kutsuttiin tuossa avauksessa "Nato-radaksi". Taisi tuokin suunnitelma kuihtua?
kuva 15.05.2023 09:52 Petri Nummijoki  
  Ukrainassahan Venäjä ei ole saavuttanut ilmaherruutta ja kaiketi Suomen hävittäjäilmavoimat ovat nykyiselläänkin Urkainan vastaavia vahvemmat ja vahvistuvat vuosikymmenen loppuun mennessä vielä huomattavasti. Ilmatorjuntaa Ukrainalla lienee enemmän mutta on se myös pinta-alaltaan suurempi maa ja Suomessakin lienee useampi hanke menossa ilmatorjunnan vahvistamiseksi.
kuva 15.05.2023 09:43 Kari Haapakangas  
  Kuulostaapa todellakin "asiantuntijataholta". Missään vaiheessa eivät kaikki koneemme ole yhtä aikaa ilmassa, joten pienellä rotaatiolla pystymme kyllä pitämään paria ilmassa vuorokauden ympäri.

Sitä paitsi, pitäähän sen hyökkääjänkin tankata ja ladata ;)
kuva 15.05.2023 09:40 Kari Haapakangas  
  Taitaapa kyseinen tie olla kuvaajan selän takana. Veikkaisin kuvauspaikaksi tätä:

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6694991.697495947&e=411520.04979886016&title=Kuvaaja&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
kuva 15.05.2023 09:30 Timo Salo  
  Kaikki on suhteellista sotavoimaakin ajatellen! Kuulin "asiantuntijataholta" esim. sellaisen väittämän, että Suomen Ilmavoimat pystyy pidättelemään noita erikoisoperaattorin vastaavia n. KAKSI TUNTIA... (sitten täytyy tankata ja ladata)
kuva 15.05.2023 09:22 Juha Toivonen  
  Eiköhän Vovkalla ja sen kenraaleilla ole suurempiakin ongelmia lännen sotamateriaalien kasvamisessa...muuallakin kuin Ukrainassa. Ohessa Puolan valtion julkaisemat uushankintasopimukset sitten maaliskuu 2022.

Maaliskuu: 3 Type 31 -fregattia, 1,59 miljardia euroa (mrde)
Huhtikuu: 250 M1A2 Abrams SEPv3 -panssarivaunua, 4,48 mrde
Kesäkuu: 3 Kormoran II -miinantorjunta-alusta, 532 me
Heinäkuu: 180 K2 Black Panther -panssarivaunua, 3,43 mrde + puitesopimus 820 lisenssi-K2:sta;
32 AW149-monitoimihelikopteria, 1,75 mrde
Elokuu: 212 K9A1 Thunder -telahaupitsia, 2,26 mrde + puitesopimus 460 K9PL:stä
Syyskuu: 48 FA-50PL -kevythävittäjää, 2,83 mrde;
96 AH-64E Apache Guardian -rynnäkköhelikopteria, yli 10 mrde;
48 Krab-telahaupitsia, 798 me
Lokakuu: 288 K239 Chunmoo -raketinheitinjärjestelmää, 3,35 mrde
Marraskuu: 2 Saab SIGINT-alusta, 620 me
Joulukuu: 2 Airbus S950 VHR -tiedustelusatelliittia, 575 me

2023
Tammikuu: 116 M1A1 Abrams -panssarivaunua, 1,32 mrde
Yhteensä: yli 33,5 mrde

Tässä olisi hankintamallia Suomellekin. Kelpaisi tällaista arsenaalia kuljetella harjoituksiin sinne sun tänne.
kuva 15.05.2023 09:20 Erkki Nuutio  
  Katselin Suomen karttakirjasta 1920 (suurennettu näköispainos, Karttakeskus 2009) kartasta 11C Andersböke / Anttilaa.
Anttilan vaiheilla Sipoo - Porvoo -tie ylitti ja vaihteli radan puolta neljän tasoristeyksen voimin.
Tämä kuva esittänee yhtä näistä neljästä tasoristeyksestä.
Mutta mikä kuvassa näkyvistä teistä on (Helsinki / Kerava -) Sipoo - Porvoo -tie, siis oman aikansa pää/pikatie?
Oliko se mäeltä laskeutuva tie, joka tässä tasoristeksessä vaihtaa puolta?

Mainitussa kartassa ei Anttilan tienoilla haarautunuti muita teitä kuin Andersbölen / Michelsbölen kylätie.
Vasta Hinthaaran kohdalla Sipoo - Porvoo -tiehen liittyi, tasoristeyksen ylitettyään Mäntsälästä tullut tie.
kuva 15.05.2023 08:42 Panu Breilin  
  Tämä lähti Vuohijärveltä kahden aikoihin S66:n ohituksen jälkeen, päästi Mikkelissä ohi T7131:n ja Kalvitsassa IC67:n ja oli Pieksämäellä kuuden aikaan.
<<   >>