Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2022 08:25 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Komean näköinen paketti! | ||||
|
27.11.2022 05:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| evp = elää vaimonsa palkalla...? | ||||
|
27.11.2022 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Jorma, kiitokseni asian korjaamisesta. Kun tuota aikaa on päässyt kulumaan kesistä 1979 ja 1980, kun jonkun kerran pääsin mukaan Hurun ohjaamoon Mänttä - Vilppula - radalla. | ||||
|
|
27.11.2022 03:27 | Jukka Ahtiainen | ||
| Näen yhtäläisyyksiä Danny Kaye:n, UNICEFin Goodwill Ambassadorin kanssa - tuo iloa asemille Hurulla. https://www.unicef.org/goodwill-ambassadors/danny-kaye |
||||
|
26.11.2022 23:33 | Heikki Jalonen | ||
| Outoa, outoa. Voisipa olettaa, että AGA:n aseman kyltti noudattaa AGA:n graafisen ilmeen käsikirjaa ja AGA-logoa. Vaan eipä noudata. | ||||
|
26.11.2022 23:27 | Heikki Jalonen | ||
| Ruotsissa varakkuus on aina ollut suurempaa kuin ohutvaraisessa Suomessa. Näin hyvillä kulutuspinnoilla olevat renkaat olisivat meillä pyörineet vielä lukuisia vuosia tiestöllä. Erikoisesti vasemman puolen Michelin X olisi palvellut vielä parikymmentä vuotta jonkin Pösön alla, luovuttaen vielä useampia kymmeniä tuhansia turvallisia kilometrejä. Oikealla saataisi olla kovin ruotsalainen Gislaved; jonkin 140-sarjan Volvon tassu useinkin... | ||||
|
26.11.2022 23:20 | Hannu Peltola | ||
| Upea! | ||||
|
Kuvasarja: Lidingöbanan keväällä 2013 |
26.11.2022 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
|
26.11.2022 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Mainio kuva Vertiltä! Samalla selviää myös vaunuston kokoonpano. | ||||
|
26.11.2022 22:55 | Hannu Peltola | ||
| Jorma, olet aivan oikeassa! Veturimalli on Broadway Limitedin valmistama ja jostain syystä he ovat päätyneet tekemään Classification Lights -lyhdyt punaisilla väreillä. Valot pitäisi olla nokikaapin yläreunassa ja väri pitäisi olla jokin näistä: - Jos juna oli normaali aikataulunmukainen juna, valot olivat normaalisti sammutettuna. - Vihreä valo ilmaisi, että kyseessä on aikataulunmukaisen junan jokin osajuna ja lisää samaan junaan liittyviä junanosia seuraa perässä. Esimerkiksi raskas ja pitkä aikataulunmukainen tavarajuna saatettiin pilkkoa 2-3 osaan ja nämä junanosat ajettiin peräkkäin samalla aikataululla. Viimeisenä liikkuvan aikataulunmukaisen junan osiossa valot olivat sammutettuna. - Jos valot olivat valkoiset, kyseessä oli lisäjuna. - Punaisia valoja käytettiin puolestaan veturin kulkiessa yksinään peräpään valoina. |
||||
|
|
26.11.2022 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Osattiin sekoilla valojen kanssa Valloissakin. Punavalot (!) puskinlyhdyissä? | ||||
|
|
26.11.2022 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/51705 ei lämpöpatteri ollut k.a.:n polven tuho, vaan tuo käsijarrukammen rasvanippa. Niin selvästi muistan sen vieläkin... ja tunnen. | ||||
|
|
26.11.2022 22:26 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! | ||||
|
26.11.2022 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Tausta on valmis taustakuva, joka on kyllä Washingtonista, mutta noin 200 kilometriä pohjoisempaa Mt. Bakeristä. Snohomish sijaitsee Snohomish-joen laaksossa ja maasto on vielä täällä varsin tasaista. Cascade-vuorten ensimmäiset rinteet alkavat noin parinkymmenen kilometrin päässä itään Monroessa. Osassa Great Northernin höyryvetureita oli näyttävä "Glacier Park" -maalaus: savukaappi oli maalattu grafiitin väriseksi, kattila vihreäksi ja hytin katto punaiseksi tai oranssiksi. Maalauskaavio sai alkunsa yksittäisen konepajan (työntekijän?) ideasta ja se levisi nopeasti muihinkin konepajoihin. Maalaus oli kuitenkin varsin harvinainen ja ainoastaan osa vetureista maalattiin näin. Maalauskaavio oli kuitenkin niin näyttävä, että nyt kaikki pienoisrautatievalmistajat maalaavat kaikki GN:n höyryt näin. #1141 kaipaisi säistämistä, mutta en ole vielä uskaltanut säistää höyryvetureita. |
||||
|
26.11.2022 20:52 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://www.e-periodica.ch/cntmng?pid=sbz-002:1959:77::470 | ||||
|
Kuvasarja: Lidingöbanan keväällä 2013 |
26.11.2022 20:48 | John Lindroth | ||
| Kiinnostava kuvasarja Lidingöbananilta! | ||||
|
26.11.2022 20:34 | Hannu Peltola | ||
| Hieno Deeveri-kuva! (tämä pompsahti satunnaiskuvana) | ||||
|
|
26.11.2022 20:31 | Jukka Peltonen | ||
| Täsmälleen samaa mieltä Gunnarista. | ||||
|
|
26.11.2022 20:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovesta voi erottaa koneapulaisen polven menoksi suunnitellun lämpöpatterin sijoituksen. | ||||
|
|
26.11.2022 20:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan se niinkin, että.dieselin pakokaasusta osa on käyttämättä jäänyttä ilmaa. Asia riippunee siitä, miten säädöt on tehty, pakokaasuanalysaattorin avulla tai ilman. | ||||
|
26.11.2022 20:13 | Hannu Peltola | ||
| Hieno Huru-kuva! | ||||
|
26.11.2022 20:12 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä on Huru upea näky ja tässä kuvassa veturi pääsee hyvin oikeuksiinsa! | ||||
|
|
26.11.2022 20:10 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva, tässä on jotenkin sadunomainen tunnelma! | ||||
|
Kuvasarja: Lidingöbanan keväällä 2013 |
26.11.2022 19:40 | Hannu Peltola | ||
| Näitä vuoden 2013 kuvia oli mukava katsoa. Muutos on ollut valtava ja kieltämättä Lidingöbanan vanhassa asussaan oli rautatieharrastuksen kannalta paljon mielenkiintoisempi! | ||||
|
Kuvasarja: Lidingöbanan keväällä 2013 |
26.11.2022 18:52 | Simo Virtanen | ||
| Kyllä, Lidingö-banan oli liki jokakertainen käyntikohde Tukholman reissulla, kunnes de-hiivatisointi vei sen. | ||||
|
|
26.11.2022 18:31 | Timo Salo | ||
| Siinä tuo SUOMALAINEN veturi puhaltaa lähes kirkasta kaasua taivaalle.... | ||||
|
26.11.2022 17:57 | Jyrki Talvi | ||
| Kok Vaihde- ja opastinturvalaitos otettiin käyttöön 2.11.22 vastaavanlaiset kaiteet ovat käytössä mm, sekä laituripolun Valo- ja äänivaroituslaitos Jäs ja Vti. | ||||
|
Kuvasarja: Museojunan vierailu Kokemäellä. |
26.11.2022 17:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Ilonaiheet ja tunnelmakuvat nykymaailmassa tekevät hyvää (etänäkin). | ||||
|
|
26.11.2022 13:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä kuvaa voisi luulla 1960-luvulla otetuksi jos värit olisivat "haaleammat", mutta hyvä näinkin! | ||||
|
|
26.11.2022 11:25 | Raimo Harju | ||
| Kumpa Pori-Haapamäki rata olis vielä ajokunnossa, niin siellä metsän keskellä vois nähdä kuinka tontut ja pukit heidän perässään kirmaisivat. | ||||
|
|
26.11.2022 09:08 | Pasi Seppälä | ||
| Nätit iltahämärän sävyt saatu kuvaan pitkällä valotuksella. Komea kuva sekä juna. | ||||
|
26.11.2022 06:58 | Marko Laine | ||
| Tuo Saustila nimi tulee vieressä olevasta Saustilan tilasta, jonka maiden halki rata kulkee. Saustila on ollut aikoinaan osa Jokioisten kartanoa. | ||||
|
26.11.2022 01:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Savon radan yöjunan aikataulukoeajoja? ;) | ||||
|
25.11.2022 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän kommentin kirjoitin vastauksena herra Mikko Herpmanille: Kyllä, Mäntän rautatiellä matkustajajunat ainakin kulkivat aikataulujen mukaan. Seuraavaksi ote kirjasta "Kapeat kiskot", sivulta 137: "Liikenteen alusta eli vuodesta 1897 lähtien matkustajajunapareja oli iltapäivisin kulussa kaksi. Esimerkiksi 16.5.1899 alkaneella aikataulukaudella junat kulkivat seuraavasti: km 0: Mäntästä 12.45, km 1: Koskela 13.00, km 8: Vilppulaan 13.25 ja Mäntästä: 16.00, Koskela: 16.15, Vilppulaan: 16.40. km 0: Vilppulasta 13.55, km 7: Koskela 14.20, km 8: Mänttään 14.30 ja Vilppulasta 17.10, Koskela 17.35, Mänttään 17.45. Mäntän ja Koskelan yhden kilometrin väliä varten oli aikataulussa varattu huomattavan paljon aikaa. Täytyy muistaa, että tämä osuus kulki tehdasalueen halki, jolloin nopeus oli alhainen ja aikataulu mahdollisti myös välillä tehtävät vaunujen mukaanotot ja jätöt. Tällä välillä olivat myös rautatien omistajan kauppaneuvos Serlachiuksen asuinlinna ja tehtaiden konttorit, eli jos tarvetta ilmeni, varmasti oli mahdollista pysähtyä ottamaan tulijoita. Kun oltiin päästy "oikealle" pääradalle, juna sai ajaa kahtakymppiä perille. Toukokuun 16. päivästä 1900 alkaen otettiin käyttöön aamupäivällä kulkenut kolmas junapari. Saman vuoden elokuun alusta tämä pari siirrettiin liikennöimään yöllä. Aikataulut oli sovitettu toimimaan VR:n junien jatkoyhteisvuoroina ja sama järjestelmä junalukumäärineen oli käytössä koko liikennöimisajan." Ote Jorma Rauhalan minulle lähettämästä faksista 18.10.1996: Aikataulu, voimassa 1.5. - 31.8.1913: Juna 1, Mäntästä klo 1.40, tulo Vilppulaan 2.20. Juna 2, lähtö Vilppulasta 3.46, tulo Mänttään 4.21. Juna 3, Mäntästä klo 10.35, tulo Vilppulaan 11.20. Juna 4, lähtö Vilppulasta 12.05, tulo Mänttään 12.40. Juna 5: Mäntästä klo 16.03, tulo Vilppulaan 16.48. Juna 6, lähtö Vilppulasta 17.20, tulo Mänttään 17.55. Ylimääräisten junien 351a ja 352a kulussa ollessa odotetaan niistä tulevat. Vuonna 1975 täytti Kuorevesi - Mänttä - Wilppula - lehti 50 vuotta. Juhlan kunniaksi jokaiselle tilaajalle jaettiin kotiin jäljennös lehden ensimmäisestä numerosta, eli n:osta 1, torstaina huhtikuun 30 p:nä 1925: Takasivulla on Juna-aikataulu. Mäntän rautatie: junat lähtevät: Mäntästä, klo 1.50 yöllä, 11.15 a.p., 4.40 i.p. Koskelasta, klo 1.55 yöllä, 11.20 a.p., 4.40 i.p. (ilmiselvä painovirhe!) Vilppulasta, klo 2.55 yöllä, 12.20 j.p.p., 5.45 i.p. junat saapuvat: Vilppulaan klo 2.20 yöllä, 11.45 a.p., 5.10 i.p. Mänttään klo 3.25 yöllä, 12.50 j.p.p., 6.15 ip. Samassa ilmoitettiin Valtion rautatien junien aikatauluista: Junat lähtevät Vilppulasta: Etelään: Klo 12.40 yöllä pikajuna Helsinkiin [Vaasasta] Klo 2.45 yöllä postijuna Helsinkiin [Torniosta] Klo 4.00 yöllä sekajuna Tampereelle Klo 12.10 päivällä postijuna Helsinkiin [Torniosta] Klo 7.13 i. sekajuna Tampereelle [Viipurista Haapamäen kautta] Pohjoiseen: Klo 2.44 yöllä postijuna Tornioon [Helsingistä] Klo 3.44 yöllä pikajuna Vaasaan [Helsingistä] Klo 11.28 päivällä sekajuna Viipuriin Haapamäen kautta [Tampereelta] Klo 5.32 i.p. postijuna Tornioon [Helsingistä] Samassa lehden numerossa oli merkki uuden ajan sarastamisesta: VILPPULAN AUTTO alottaa taasen säännölliset kulkuvuoronsa Vilppulan - Jämsän välillä maanantaista toukokuun 4 p:stä alkaen. Lähtee Vilppulasta joka arkipäivä klo 5.35 illalla Jämsään ja Jämsästä samoin joka arkiaamu klo 8 Vilppulaan. Ylimääräisiä ajoja suoritetaan. Hinnat kohtuulliset. Lähemmin puhelin 64 Vilppulasta. T. Murtomäki. |
||||
|
25.11.2022 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aero? "Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle". Ei mikään ihme, että nimi Finnair otettiin käyttöön...? |
||||
|
25.11.2022 20:49 | Lasse Hinkkanen | ||
| Puomit laitettiin ennen paikoilleen vasta käyttöönotossa. | ||||
|
|
25.11.2022 18:53 | Jorma Rauhala | ||
| Suomessa on vain yksi "Saustila" ja se on Sauvon kunnassa. Onko tämä Raiskionojan rumpu? Se laskee radan alitettuaan Lähdeojaan ja se puolestaan meijerin takana Jänhijokeen. | ||||
|
|
25.11.2022 18:45 | Marko Laine | ||
| Kyllä sekä opastin että tasoristeysmerkki näkyvät selkeästi kuusiaidan läheisyydestä huolimatta. Ainoastaan, jos sattuu ratti olemaan autossa oikealla puolella, niin voi olla vähän haastavampaa, mutta tasoristeyksen lähestymismerkit kuitenkin ilmoittavat risteyksen olemassaolosta, joten täysin "puskista" tuo tasoristeys ei kenellekään tule. | ||||
|
25.11.2022 18:25 | Jorma Rauhala | ||
| Käykö tuossa Minkiön linja-autosilmukassa nykyään mikään linja kääntymässä? | ||||
|
25.11.2022 15:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Jaa, eikös tämä ollutkaan Turun ja Porin välillä kulkeva kiskobussi? :) | ||||
|
|
25.11.2022 15:28 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Näin pehmeä valaistus ja tasavärinen materiaali on erinomainen yhdistelmä kaikenlaisten kulmien häivyttämiseen. Tarkkaan tihrustamalla kuvastakin kyllä erottaa, että pölkyn päiden ja luiskan väliin jää hyvinkin pölkkyväliä vastaava tasanne. Tasanteen riittävyyteen tai käyttämäni termistön oikeellisuuteen en ota kantaa. |
||||
|
|
25.11.2022 15:02 | Erkki Nuutio | ||
| Omat muistikuvani tasoristeyksestä ja soratiestä sinne alkavat 50-luvun loppupuolelta. Rukkamäestä päin tullessa oli alamäki ja päätteeksi 90 asteen mutka, näkyvyys oikealle huono. Rantaperkiöstä päin tullessa tasoristeys oli kammottava: Ensiksi jyrkähkö ylämäki ja sen päässä 90 asteen mutka. Raiteen edessä 5..10 cm tiestä koholla jätetty suojalankutus. Lankkujen ja kiskojen välissä oli noin 10 cm raot molemmin puolin ja kiskot taisivat olla koholla lankkuihin nähden. Puolisen kilometriä ennen tätä oli tulo Nuolialantieltä Metsolankadun kautta Härmälän lentokentän kiitoradan poikki. Piti muistaa antaa tietä laskeutuville ja nouseville Aeron DC-3 -koneille ja Vihureille. Tätä Myllymäen 40-lukuinen nokka-Sisu toisti tiheästi päivittäin matkustajineen, tehostamattomine ohjauksineen, synkronoimattomine vaihteistoineen ja alitehoisine bensiinimoottoreineen. Ja talvisaikaan kitkattomine renkaineen ja useinkin huurteisine laseineen. Jälkipuhe: Voisipa siedättää näitä maailman perikatoa vouhottavia henkilöitä aikahypäyttämällä 50-luvulle tai vielä mieluummin 40-luvulle, niin Euroopan jo nyt sekaisin vienyt vouhotus rauhottuisi. |
||||
|
25.11.2022 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Logo, eli "GAS:n pulu"! Myöhempi GAS:n lintulogo kantoi juuri tätä nimitystä. Iskä kerran kertoi herrakuskina ollessaan, että hävetti maailmalla, kun työasuun kuuluneessa koppalakissa ei ollut minkäänlaista firmanmerkkiä, "oltiin kuin mustalaiset!" Liikennepuolen pomo, Inkisen Pasi (joka toimi myös tehtaan soittokunnassa), kaivoi jostain tavaroistaan esiin messinkisen GAS:n pulun, joka oli ollut soittokunnan soittajien lakissa, noin 15 senttiä leveä... |
||||
|
25.11.2022 14:18 | Jarno Piltti | ||
| Ilmankos tuossa on polttoaineen täyttöaukko. | ||||
|
25.11.2022 14:15 | Jarno Piltti | ||
| Ai kauhee mikä graafinen esitys. Ei varmaan koronan jälkeen oikein tulisi kysymykseen. | ||||
|
|
25.11.2022 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| VT = Verbrennungs-Triebwagen, eli polttomoottorillinen moottorivaunu. | ||||
|
25.11.2022 13:42 | Jorma Toivonen | ||
| Sininen valo Niiralassa oli Onkamon suunnalta tullessa. Ellei sieltä tullut tavarajunaa, vaan pelkkä veturi, se saatiin kätevästi suoraan lähtevän junarunkonsa eteen. Mitä tulee Venäjällä käytettävään siniseen opastinvaloon, niin helpomminkin samaa tarkoittavaa opastetta pääsee näkemään Virossa. Vaihtotyöopastimen sininen valo on ”vaihtotyö kielletty”-opaste. Lupa annetaan valkoisella värillä. Itse opastimen korkeuden ei kannata antaa hämätä, ne voivat olla mastossa tai ilman mastoa. SKS |
||||
|
|
25.11.2022 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| KEis oli Olympiakiitojunavaunuston keskimmäinen vaunu. Siihen oli sijoitettu myös dieselgeneraattori sähkön tuottoa varten. KEis 22407 muutettiin vuonna 1976 Johdonvetojuna 4:n vaunuksi BG 040098. Jvv-4 hylättiin vuonna 1983. |
||||
|
25.11.2022 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Hei heipparallaa Helsinki, kaikkien riemujen kaupunki!" | ||||
|
25.11.2022 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä myös. Takaraivossa kummitteli muinaisen "Tekniikan voittokulku"- kirjan maininta Heilmann - höyrysähköhöyrysähköveturista! Kuukkelikin tietää kertoa jotain Heilmann - veturista, joka tavallaan oli "luolamiesesi-isä" dieselsähköveturille. |
||||
|
25.11.2022 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuota veturia kutsuttukin joskus muinoin "Killiäiseksi"? | ||||