|
|
08.02.2004 01:16 | Timo Tuomi | ||
| Pitää muistaa pari neuvostoperiaatetta: 'Määräkin on laatua' sekä 'ergonomia ja muotoilu ovat kapitalistien hapatuksia'. :P | ||||
|
|
08.02.2004 00:08 | Janne Ridanpää | ||
| En ole pitänyt tapana ottaa veturien numeroita ylös. Originaalikuvastakaan en saa sitä selville tuon keulan lumisuuden takia. | ||||
|
|
08.02.2004 00:03 | Perttu | ||
| Et nähnyt veturin numeroa? Joensuussa seisoi Sr1_det 3059 ja 303x.... | ||||
|
|
08.02.2004 00:02 | Perttu | ||
| No ei se hämäräkytkimellä kyllä toimi koska tuo valo läppäsi tuossa tolpassa vaikka oli aurinkoinen sää =) Kytkin näkyy tuossa valon alapuolella vasemmassa reunassa tuo musta härpäke =) | ||||
|
|
07.02.2004 23:49 | Te | ||
| Mitäs nuo merkinnät 1V ja 2V onkone jotain vaihtovälejä 11,91 on turussa tainnu käydä konepajalla | ||||
|
|
07.02.2004 23:45 | Joni Leskinen | ||
| Just sitä. Tässä kun ei ole mastoa toisella puolella jalankulkijoille lainkaan, ainoastaan puomi. | ||||
|
|
07.02.2004 23:45 | Hara | ||
| Toimiikos nämä hämäräkytkimellä vai ihan napista pitää napsauttaa päälle,Eikös näissä ole se 6V vilkkuparisto sisällä,kestää varmaan vuoden sillä paterilla vilkuttaa | ||||
|
|
07.02.2004 23:22 | Pale | ||
| EP57 Lapponia Ouluun lähti aina noin neljän aikaan. Sittemmin vaihtui IC57:ksi ja nytten onkin IC55. | ||||
|
|
07.02.2004 23:12 | Hara | ||
| Ja siinä sitten saa varmaan junasuorittaja vastauksen viheltimellä: Tuut Tuuuuuuuuuuuuuut | ||||
|
|
07.02.2004 22:17 | lari | ||
| Joo tuli vaan mieleen kun eräs sukulainen sattuu sillä ajelemaan. Tietysti eihän sitä voi kaikkia autoja muistaa vaikka tuollapäin liikuskeletkin... ;) | ||||
|
|
07.02.2004 22:04 | Perttu | ||
| Totanoin, taisinpa tuossa syksyllä nähdäkin.. | ||||
|
|
07.02.2004 22:02 | Vbl | ||
| Sillä kytketään tasoristeyksen valoyksiköiden polttimot yöjännitteelle jotta ne eivät häikäisisi autoilijoita. | ||||
|
|
07.02.2004 21:40 | Kutter9 | ||
| Kun kerran kaluston ostosta puhutaan niin minusta olisi hyvä liikeidea ostaa käytöstä poistuvia makuuvaunuja ja raflavaunu ja rahdata ne jonkin valtatien varteen motelliksi. Keulille voisi laittaa vempun koristeeksi (joten eikun startti rahaa vinkumaan ja hotelli pystyyn) ;-) | ||||
|
|
07.02.2004 21:39 | Juhana N. | ||
| Ihanaa nähdä Sameja muuallakin kuin vain "Stadissa"!! | ||||
|
|
07.02.2004 20:58 | Juha | ||
| Pöh, ei ne piiput veturissa ole :P | ||||
|
|
07.02.2004 19:43 | Hara | ||
| Onkos tuolle hämäräkytkimelle mitään käyttöä tuossa,ymärrän kyllä jo on tasoristeyksessä katuvalot niin niiden ohjaamiseen....?? ! | ||||
|
|
07.02.2004 19:22 | Timo | ||
| Onkos tuolla taaempana vanha kunnon Union-huoltsikka? | ||||
|
|
07.02.2004 19:17 | okeskira | ||
| Tuosta ei voi erehtyä päätyoven eristyksen ansiosta. | ||||
|
|
07.02.2004 19:05 | Juhana N. | ||
| 6080/6280. | ||||
|
|
07.02.2004 18:57 | Ville | ||
| Siinä tosiaan vanha ja uusi aika kohtaavat. Hieno tilannekuva! | ||||
|
|
07.02.2004 18:48 | Juhana N. | ||
| Jouni: Voisiko olla suunnilleen: 3098 - 3112 sekä aikanaan 3040 ja 3041. O. Reinikka: Virroitinkokeilu oli yksi erikoisuus ja sitten se, että 3040 oli 160 km/h:n Sr1. Ja 3040 oli ensimmäinen tuolla maalauksella (päädyt). Ja Botnia Express -junakin oli erikoisuus tavallaan. |
||||
|
|
07.02.2004 18:16 | Janne | ||
| Kuvasta löytyy myös paljon puhuttuja piippuja, jopa kaksin kappalein. :) | ||||
|
|
07.02.2004 18:13 | Jouni | ||
| Mikähän se tarkka ja oikea 160:n Susien lukumäärä oikein on? Minulta löytyy kuva 3098:sta 160:n laatta kyljessä. | ||||
|
|
07.02.2004 18:06 | Oskari Reinikka | ||
| Nyt ei oikein selvinny. Eli siis mitä erikoista tässä nyt on?? | ||||
|
|
07.02.2004 17:40 | Jyrki Tervo | ||
| Ei se ole lintu, soon korppi ! | ||||
|
|
07.02.2004 17:35 | Jouni | ||
| Ja eikö joskus ollut niinkin, että Lapponia ja Centria lähtivät yhteenkytkettyinä Helsingistä. Centrian runko irroitettiin Tampereella. Irvileuat nimesivät aikoinaan Äänekosken lättäjunan Hajuniaksi, Äänekosken ilmanlaadun perusteella. :D | ||||
|
|
07.02.2004 17:25 | Jouni | ||
| Tarkoitatko Vauhtia ja Voimaa -kirjan sivua 98? Saattaa ollakin, en yhtään muista, miltä tämä tasoristeys näytti toiselta puolelta. Betonielementtikansi siinä kuitenkin oli ja taustalla näkyy sopivan tuntuista maisemaa. | ||||
|
|
07.02.2004 17:20 | Juhana N. | ||
| Joo, Karelia Hki:stä Joensuuhun oli seiska ja sen lähtöaika taisi olla klo 16 jälkeen hieman. Eikös Lapponia Ouluun lähtenyt myös joskus klo 16 pintaan? Mielestäni ne eräässä vaiheessa lähtivät vierekkäisiltä raiteilta ja siis seisoivat jonkin aikaa samanikaisesti Helsingin asemalla ritirinnan. | ||||
|
|
07.02.2004 17:17 | Jouni | ||
| Imatra Express oli 17/18 Hki-Imatra-Hki. Karelia oli eri juna eli 7/8 Hki-Joensuu-Hki. | ||||
|
|
07.02.2004 17:15 | Juhana N. | ||
| EP Karelia ajoi Helsinki-Joensuu -väliä aikanaan. Mielestäni Imatra-Express oli kokonaan toinen junapari. En tietenkään vanno, kun ei tässä käden ulottuvilla ole vanhoja aikatauluja. Tämän kuvan juna on joka tapauksessa BOTNIA EXPRESS Seinäjoelle. Etummainen ykkösluokan vaunu on "aito" (ex) Cht eli sellainen, jossa on yhdeksän standardi-ikkunaa sivulla. Eht-vaunuista muutetuissa vastaavia ruutuja oli 10. Toisesta vaunusta en sano mitään, tosin se näyttää samanlaiselta kuin ensimmäinen. | ||||
|
|
07.02.2004 16:25 | Lari Åhman | ||
| Vaunujen ovet ovat hienosti syvennyksissä noissa puuvaunuissa. | ||||
|
|
07.02.2004 16:23 | Lari Åhman | ||
| Muistatko Perttu nähneesi nuilla puun lastaupaikoilla sellasta punasta Sisua jonka hytin ovessa lukee Velj. Piipponen? | ||||
|
|
07.02.2004 16:09 | s2 | ||
| Olisiko kyseessä erikoispikajuna karelia tjsp. Imatralle(T)/Joensuuhun? Lapsuudesta olisi jäänyt hämäriä muistikuvia junasta. | ||||
|
|
07.02.2004 15:44 | Christian | ||
| Ja ajomoottoreiden tuuletushan kytketään päälle vasta juuri ennen pääteasemalta lähtöä, eli silloin nuo valot sammuvat. | ||||
|
|
07.02.2004 15:39 | Joni Leskinen | ||
| Eikös tämä ole sama tasoristeys, joka on VR:n 125-vuotisjuhlakirjan kuvassa? | ||||
|
|
07.02.2004 15:30 | akrooks | ||
| Tämä on kyllä upea kuva. Tuo lentävä lintu kruunaa kokonaisuuden. | ||||
|
|
07.02.2004 15:20 | Tommi | ||
| niin kiihtyvyyden asettelu määrittelee kuinka paljon ajomoottoreille syotetään huipussaan virtaa varsinkin kun lähdetään paikaltaan. elikkäs jos on liukas keli niin ei se kestä kolmoskiihtyvyyttä koska pyörät alkavat lyödä ympäri. 3- ja 2- kiihtyvyys toimii niin että rattiin asetellaan vaan nopeusohje ja kun se on saavutettu lakkaa virran syöttö moottoreille, sen sijaan 1- asennolla ohjataan suoraan itse virtaa moottoteille, elikkäs käytetään tosi heikoilla keleillä taikka sitten jos haluaa harrastaa vähän sellasta "aktiivisempaa" ajamista. mutta muuten jos kelit oh hyvät niin kuka tuota pitää missäkin asennossa. VIKA-lamppu palaa siksi koska ajomoottorien tuuletus ei ole päällä, kuten näkyy TUULETUS-häiriä lampusta. eli jos ne on päällä ja edelleen palaa vika sekä tuuletushäiriä tällöin ei joku jäähdytyspuhallin toimi, joko ajomoottoteille taikka tyristorikaapissa tai sitten tasasuuntausilloilla |
||||
|
|
07.02.2004 15:12 | Jouni | ||
| Vikaan meni, Express-Cht-vaunuja olivat 2360, 2362, 2366 ja 2377. Vaunujen tyyppi oli itse asiassa Chft. | ||||
|
|
07.02.2004 15:07 | MikkoM | ||
| Tämä kuva on kuvattu järvenpuolelta eli läntisenraiteen puolelta. Olisin mennyt kuvaamaan tämän järvenjäältä mutta sielä oli vettä liikaa. olisi pitänyt ottaa kumisaappaat mukaan. | ||||
|
|
07.02.2004 15:07 | Jyrki Tervo | ||
| Tuos onkin kaikki muu isoa paitsi klasit. Ja niistäkin on melkein suurin konehuoneen sivussa oleva akkuna (toivottavasti konehuoneeseen on myös ovi) . Kun vertailee ulkomaiden vetskoja omiimme, on meikäläisissä noin pääsääntöisesti paras näkyvyys ulos. Muiden maiden veturinkuljettajille ei ilmeisesti tähystystä radalle ole katsottu niin tärkeäksi, kun on jätetty hätinä navetanklasin kokoinen reikä tirkistelyä varten. Sattaapi siis olla, että puolisokeat miehet, lähinnä korvakuulolta, ajelevat noita ulkomaan junia. | ||||
|
|
07.02.2004 14:51 | Oskari Reinikka | ||
| jo on vehkeet! | ||||
|
|
07.02.2004 14:49 | Juhana N. | ||
| Mielestäni "BOTNIA EXPRESS" muuttui (vaunujen kyljissä) "EXPRESSiksi" siinä vaiheessa viimeistään, kun EXP-junareittejä tuli muuallekin kuin vain Seinäjoelle. Nyt en sitäpaitsi muista, milloin tällainen lippulaivan reitti ulotettiin Vaasaan asti. Varmasti täällä joku kuitenkin muistaa. Joka tapauksessa myöhemmin kylkitekstinä oli vain EXPRESS. | ||||
|
|
07.02.2004 14:42 | Jouni | ||
| No, kerronpa nyt, mikä on tuon jalkaanmenevyyden tarina. Sehän lähti liikkeelle aikoinaan siitä, kun henkilö X kuunteli musiikkia, joka miellytti häntä kovin, jolloin jalka alkoi liikkua musiikin tahdissa. Musiikki siis "meni jalkaan". Sittemmin tämä käsite yleistettiin tietyissä piireissä kaikkiin asioihin, jotka miellyttivät silmää, korvaa tai nenää. :D | ||||
|
|
07.02.2004 14:34 | Jouni | ||
| Heh, kylmä sota päättyi jo yli 10 vuotta sitten. Kaikki Neuvostoliitto-krääsähän on nykyään muotia, kaipa suuri yleisö nyt yhden höyryveturinkin sulattaa. Ei ole joka pojalla... :D | ||||
|
|
07.02.2004 14:23 | Jouni | ||
| Eikös tämä seisonut R-museon ja Haapamäen välissä myös Loviisan tallissa? | ||||
|
|
07.02.2004 14:18 | Jouni | ||
| Jep, Haapamäellä laitettiin vaunuun kattohuovat ja asennettiin noita puuttuvia laseja. Vaunu myös maalattiin. | ||||
|
|
07.02.2004 14:12 | Jouni | ||
| Eikös loppuajasta vaunujen kyljessä lukenut vain "Express"? Vai oliko osa vaunuista nimikoitu Botnia Expressille ja osa Imatra Expressille? Express-vaunuja taisivat olla Eit 23231-23234, 23269-23272, Rt 23702 ja 23706 sekä Cht 2362, 2366, 2375? ja 2377. | ||||
|
|
07.02.2004 14:04 | Rikhard | ||
| Vempun sauhut kehiin kuningas! | ||||
|
|
07.02.2004 13:24 | Juhana N. | ||
| 160:n Susia on eri aikoina tainnut olla enemmänkin kuin vain 10. Kuvaushetkellä sellaisia olivat ainakin 3040 ja 3041. Ja kuvan 3040:ssä on siis yksipolviset virroittimet. Käsittääkseni jotain yksipolvista mallia oli kokeiltu jo ennen tätä jossain ihan "tavallisessa" Sudessa. | ||||
|
|
07.02.2004 13:16 | Korkki | ||
| Tykkivaunut kait käskettiin romuttaa Pariisin rauhansopimuksessa. | ||||
|
|
07.02.2004 12:55 | Joni Leskinen | ||
| Tuota virrotinmallia käytettiin niissä 10 sudessa, jotka oli rakennettu jo tehtaalla 160 km/h nopeudelle. | ||||