|
|
01.12.2003 20:32 | Jouni | ||
| Anna kun arvaan: jokaista tolppaa on pitänyt siirtää 5-20 metriä, jolloin vanha tolppa menee hylkyyn. Kaikki mastot ovat tietenkin nyt uusia massiivisia, junaonnettomuuden kestäviä mastoja, ei missään tapauksessa näitä siroja vanhoja. Osuinko oikeaan? ;) | ||||
|
|
01.12.2003 20:23 | Olli | ||
| Kyllä BMo:t on tehty Ob:n alustasta lisäämällä ties mitä kierrätysosia siihen päälle :) | ||||
|
|
01.12.2003 20:21 | Jouni | ||
| Osaakos Teppo päätellä jäykistepoimuista, mitä vaunuja tuossa menee? :) | ||||
|
|
01.12.2003 19:53 | tomi | ||
| Radio-ohjauksen myötä myös opastinjärjestelmä on nyt uusittu ja nämä vanhat tolpat ovat romukasassa ratapihan lähellä. | ||||
|
|
01.12.2003 19:21 | Perttu | ||
| Paineilmatoiminen. | ||||
|
|
01.12.2003 19:16 | RPekka | ||
| Mutta onko tuo lasinpyyhintäkoneikko paineilma- vai hydraulitoiminen? | ||||
|
|
01.12.2003 19:14 | Perttu | ||
| Ei kai se Tka8 niin susikaan ole. Mielyttävä istuin, hyvä näkyvyys, tosin kouran sijoittelu on takamuksesta, se haittaa kivasti näkyvyyttä vasemmalle. kun taas "väärästä päästä" ajettaessa on näkökentän edessä puomi, joka häiritsee vielä sitä kouraa enemmän... Mutta muutakaan keinoa sen sijoittelulle ei ole. Nostueinkäyttäjällä hankala paikka keikkua astinlaudalla ja käyttää vipuja =) | ||||
|
|
01.12.2003 19:06 | Jouni | ||
| Tuota voi sanoa jo kierrätykseksi: otetaan vanha umpivaunu, heitetään kori pois ja asennetaan kuuppa -> saadaan Mas. Kun taas kahdesta Mas-vaunusta heitetään alusta menemään, säästetään kuupat ja asennetaan ne neliakseliselle alustalle, saadaan BMo. :) Onkohan alusta Ob-vaunusta, kun pituus on 18 m? | ||||
|
|
01.12.2003 18:57 | Jouni | ||
| Vaununsiirtokanki on varmasti työturvallisuudeltaan parempi kuin rautakanki: rautakankea täytyy vääntää ylöspäin, vaununsiirtokankea painetaan alas. Rautakanki voi lipsahtaessaan tulla päin huolimattoman käyttäjän näköä. :/ | ||||
|
|
01.12.2003 18:54 | Jouni | ||
| Kyllä minä olen nähnyt (tai kuullut radiosta) useastikin. Tuo Tepon kuvaama tilanne ei ehkä ole kovin yleinen, mutta noin ne vaunut kyllä varmasti pysyvät siinä, missä niiden on tarkoitus pysyä. :) | ||||
|
|
01.12.2003 18:48 | JanneR | ||
| Enpä ole ikinä nähnyt tilannetta, jossa veturia olisi tarvittu jarrukengän irroittamiseen. | ||||
|
|
01.12.2003 18:41 | sarod | ||
| Kysymys kuuluukin, onko Tka8 vähemmän susi kuin Tve4? | ||||
|
|
01.12.2003 18:10 | Mikko MUstonen | ||
| Kiva Juna Kuva!!! | ||||
|
|
01.12.2003 17:38 | Ville | ||
| Olet Ana muuten oikeassa. Tämähän tuleekin tässä Joensuuhun päin eikä sieltä pois, joten se on todellakin T7125. Näitä kämmejä sattuu joskus näitä kuvia ja tietoja lajitellessa. | ||||
|
|
01.12.2003 16:14 | Hr 1 | ||
| norkaalijattutus? :-D | ||||
|
|
01.12.2003 16:06 | Gumrak | ||
| Junassa on samaa näköä kuin Sm4:ssä eikä se ole ihme koska kummatkin ovat CAFin valmistetta. Sisällä on myös samanlaisia valaistusratkaisuja. Kulmikkuus lienee 80-luvun muotoiluideoita, nuohan ovat 10 v vanhempia kuin Sm4. | ||||
|
|
01.12.2003 16:00 | Teppo | ||
| Yritetään, vaikka tästä tuskin tulee mitään. Kuvassa on jarrutönkiä, jotka vaikuttavat veturin tai vaunun pyörään. Eli näillä saadaan aikaan norkaalijattutus painamalla niitä vivuston avulla pyörän kulkukehää vastaan. Ja jarrutöngät ovat kulutustavaraa. Näissä kommenteissa on käsitelty myös pysäytyskenkää, joita käytetään vaihtotöissä vaunujen pysäyttämiseen ja paikallaan pysymisen varmistamiseen. (Niitä voidaan käyttää laskumäessä myös hiljentämiseen, mikäli mäki on varustettu hiljennyskiskoilla. Ana |
||||
|
|
01.12.2003 15:49 | Antti N. | ||
| Koita kaima kestää. Eiköhän kaikki oo tuon kengän toimintaperiaatteen tajunnut... | ||||
|
|
01.12.2003 15:06 | Harri | ||
| Matkustajajunien muutokset aikatauluihin tapahtuu yleensä "vain" kesäkuun ja tammikuun alkupuolella, mutta tavarajunien aikataulumuutokset tapahtuvat 5-6 kertaakin vuodessa, joten 1.6.2002-aikataulut on aikalailla vanhentuneita monin paikoin... | ||||
|
|
01.12.2003 15:04 | Harri | ||
| Vakinaisten tavarajunien luetteloon on tullut muutoksia ensin 1.9.2003, sittemmin 24.11.2003 ja aina kuljetustilanteen mukaan laitetaan kulkuun lisäjunia/perutaan vakijunia. Jos joku juna ei ole ehtinyt uuteen vaki-junien luetteloon, mutta on tarve ajaa se vaikka päivittäin, niin se sitten laitetaan kulkuun lisäjunana vaikka joka päivä, vaikka useammaksi päiväksi kerrallaan. | ||||
|
|
01.12.2003 14:50 | Ana | ||
| En minä nyt niin tyhmä ole etten tietäisi että vaunun pyörän alle ei voi laittaa kenkää. Mutta kun te ette ymmärrä tätä minun selitystä. On niin hankala selittää | ||||
|
|
01.12.2003 14:02 | s2 | ||
| Salzigeriinhan se meni kun kyseinen kone on muistaakseni sieltä suunnalta kotoisin ja Imatralla ei ollut intressejä pitää veturia keskusasemalla..ja veturin lempinimihän oli Topi..Veturi oli ihan hyvässä kunnossa(ulkoisesti)90-luvun alkuun mutta sitten suunta on ollut varsin ikävä... | ||||
|
|
01.12.2003 14:00 | Mikko Itälahti | ||
| Ja aina on tietenkin muistettava kumipyörien vierintävastus vs. teräspyörät/teräskiskot ja myös rataverkon huomattavasti tieverkkoa matalampi korkeusprofiili. | ||||
|
|
01.12.2003 12:17 | Teppo | ||
| Olisikohan se lämmityksen puhallus lasille (jotta lasit eivät huurru) | ||||
|
|
01.12.2003 12:11 | Perttu | ||
| Hehe, ketju kohtaa =) Puu, paperi, ihmiset jotka sitä paperia käyttää =) | ||||
|
|
01.12.2003 11:30 | Juha Vuorinen | ||
| Ja vs-kangen tilallahan voi käyttää vaikka rautakankea, kunhan on momentti kohdallaan.. | ||||
|
|
01.12.2003 10:48 | Jouni | ||
| Käytetäänköhän muuten VR:llä enää missään vaununsiirtokankia vai tehdäänkö kaikki pienetkin siirrot esim. konepajoilla nykyään koneellisesti? Vaununsiirtokanki on yksinkertainen, mutta nerokas laite, jolla "nylkyttämällä" saa raskaankin laitteen liikkeelle melko helposti. Haapamäellä näitä kankia ainakin on. ;) | ||||
|
|
01.12.2003 08:59 | Teppo | ||
| Kyllähän jarrukengän (tai nykyisin oikeammin) pysäytyskengänkin voi "kiristää" pyörän alle. Käytännössä se vaatii useamman vaunun. 1. Asetetaan viimeisen vaunun alle kenkä. 2. Painetaan vaunu kengän päälle ja kiristetään seisontajarru 3. irroitetaan jätettävä vaunuryhmä 4. puristetaan vielä hieman runkoa "kasaan" 5. asetetaan kenkä ensimmäisen jäävän vaunun pyöräkerran eteen 6. Lähdetään pois muun rungon kanssa Tulos: Vaunuroikka on molemmista päistä kenkien päällä, eikä ole ihan käsivoimin irroitettavissa. |
||||
|
|
01.12.2003 08:46 | Teppo | ||
| JTT 4.2 (9) (http://www.rhk.fi/maaraykset/jt/jt/Jtt_03.pdf) kertoo (ote) 121 ... 130 km/h 1/6 vaunuista, 131 ...140 km/h 1/4 vaunuista ja 141 ... 160 km/h 1/2 vaunuista). Ken haluaa lisätietoja, lukekoon aluksi, mitä JTT:stä löytyy. | ||||
|
|
01.12.2003 08:39 | Teppo | ||
| Jollen väärin muista, niin se meni Hannoverin lähelle Salzgitterniin. (Joka tapauksessa paikkakunta on Imatran ystävyyskaupunki) | ||||
|
|
01.12.2003 08:35 | Teppo | ||
| Apukoneen tehtävä. Tuottaa esim. paineilmaa, sähköä yms. esim veturin tai laivan tarpeisiin. Apukonetta ei käytetä yksikön liikuttamiseen tai muuhun vastaavaan kuten pääkonetta. Esim Dv15 veturissa apukone pyörittää kopressoria, jolla tuotetaan esim. pääkoneen käynnistykseen tarvittava paineilma. | ||||
|
|
01.12.2003 01:06 | Timo O. | ||
| hö, siis korotetut selkänojat | ||||
|
|
01.12.2003 01:02 | Timo O. | ||
| Niin se minunkin mielestä laitettiin uutena 4175-4216, mutta vaihdettiin neliportaiset aika nopeasti. Näissä oli myös uutena isot yksiosaiset lumiaurat, mutta eipä Linnavuorelaisessa riittäny tehot niin vaihdettiin vanhan malliset 2-osaiset tilalle. Korotetut niskatuet ja kiskojarrut tuli sitten vaunuihin 4197-4216 ja EFiab 11651-11655 sekä Eiab 12004-12013 | ||||
|
|
01.12.2003 00:55 | Perttu | ||
| Muistaakseni joensuussa näin Deeverin telin jossa luki ihan yläreunassa "Tämä puoli ylöspäin"liidulla kirjoitettuna Joku tai sama henkilö oli lisännyt sitten pyöriin "Nämä on pyörät" |
||||
|
|
01.12.2003 00:50 | Jouni | ||
| Aina kulkee joku koiranleuka liidun kanssa perässä... Onko telillä kuumetta? :D | ||||
|
|
01.12.2003 00:49 | Perttu | ||
| Joo, tuo on totta mutta ei sitä silti kiristetä sen päälle mitenkään =) | ||||
|
|
01.12.2003 00:47 | Jouni | ||
| Täytyy kyllä nyt olla vähän Anankin puolella, eli voidaan vaunu tarvittaessa vetää kengän päälle niin, ettei se sieltä pyörän alta käsin vetämällä pois tule. Heiton jälkeen jarrukenkä saattaa ihan muutenkin jäädä pyörän alle jumiin. | ||||
|
|
01.12.2003 00:21 | Perttu | ||
| Kyllä se lähtee ihan käsivoiminkin. Tota, Ana kuule ihan sellanen junan pyörään liittyvä perusasia. Jos sinne pyörän _alle_ laitetaan jarrukenkä niin se vaunu tipahtaa kiskoilta samantien, koska laippa ei enää ole pitämässä pyörää kiskon harjalla. sama kuin yrittäisit ajaa polkupyörällä kiskon harjalla =) | ||||
|
|
30.11.2003 22:59 | Ana | ||
| Joo mutta eikös se ole kumminkin niin tiukalla siellä se kenkä ettei se käsivoimin lähde irti.Joten pitää vetää vähän veturin vaunuja. Näin yhesti kun ensin päivällä dr teki vaihtotöitä ja jätti yhden sp vaunu nipun odottamaan lähtöä illalla ja miehet laittoivat jonkin kengän sinne vaunun eteen ja sen jälkeen kuulin kun mies sanoi radiolla veturiin työnnä vähän.Ja sp nippu lähti illalla kouvolaan ja kun sr1 oli kiinni vaunuissa se vetäisi vähäsen jolloin juna kuorman tarkistaessaan otti kengän pois. | ||||
|
|
30.11.2003 22:45 | Olli | ||
| Vaunun pyörää ei mitenkään kiristetä jarrukengän päälle. Riittää kun kengän pistää kiskoille jonnekin pyörän läheisyyteen, mielellään tietty alamäen puolelle :) Vaunun rullatessa (vaihtotyössä ja laskumäissä esim.) jarrukenkiä päin ja edelleen noustessa niiden päälle kuuluu kova kirskuna kun jarrukengän pohja liukuu kiskoa vasten ja vaunu jarruttaa. | ||||
|
|
30.11.2003 22:38 | Ana | ||
| Se on odottanut että jotkut toiset veturit menee pois varikolle.Säiliöissä tuodaan ammoniakkia siilinjärvelle. | ||||
|
|
30.11.2003 22:36 | Ana | ||
| Joo mutta se jarrukenkä pannaan siis kiskolle ja kiristetään vaunun pyörä sen päälle.Siitä muuten kuuluu kova rutina.Kun tuota on vähän hankala selittää. | ||||
|
|
30.11.2003 22:22 | Joni | ||
| Koetapa Ana nyt kestää hieman kritiikkiä. Ei tarvitse huutaa ja edelleenkään mitään ei siis laiteta pyörän alle. Älä ota kaikesta herneitä nenään, sillä tavalla elää pidempään. Sinullakin niitä vuosia varmaan on aika paljon vielä elettävänä. | ||||
|
|
30.11.2003 22:18 | Jouni | ||
| Eikös toinen Joensuun Seepra ole Niiralassa? | ||||
|
|
30.11.2003 22:14 | Jouni | ||
| Mielenkiintoinen tieto! Pitäisiköhän kaivaa muistivihoista kaikki paikat, missä olen tämän veturin nähnyt? :) No, enpä taida... | ||||
|
|
30.11.2003 22:09 | Jouni | ||
| Miehitys on varmaankin lopetettu jo 1.2.1965, kun tämä on alennettu laiturivaihteesta seisakevaihteeksi (lähde: VR Käskylehti). | ||||
|
|
30.11.2003 22:05 | Ana | ||
| JOO OKEY USKOTAAN.MUTTA KENKÄ ON SE JOKA PANNAAN VAUNUJEN LIIKUMISEN ESTÄMISEKSI PYÖRÄN TAA | ||||
|
|
30.11.2003 22:04 | Ana | ||
| Joo on niitä semmoisiakin junia joita ei ole merkattu | ||||
|
|
30.11.2003 22:03 | Ana | ||
| Eihän tuo ole T7526 VAAN T7125. | ||||
|
|
30.11.2003 22:02 | Jouni | ||
| Olikohan niskatukisarja 4197-4216, sama, jossa oli alun perin viisivaihteinen vaihteisto. Pikalättä... :D | ||||
|
|
30.11.2003 22:01 | Ana | ||
| Nuo kun ovat kaiken lisäksi vielä uudempia vtadeja niin ei niissa kyllä sementtiä kuljeteta.Sitä paitsi eihän nuo ole edes likaiset.Sementti vtadit jotka ovat pielisen betonin omistuksessa ovat kyllä niin harmaana että. | ||||