Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.11.2022 02:49 | Matti Melamies | ||
| Hevosessa on kuitenkin useita hevosvoimia. Hevosvoima onkin siinä mielessä harhaanjohtava mittayksikkö. | ||||
|
|
01.11.2022 23:07 | Hannu Peltola | ||
| Veturi taitaa olla yhden hevosvoiman (DIN) tehoinen? | ||||
|
|
01.11.2022 22:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Vetovoima käy siis kauralla. | ||||
|
01.11.2022 21:12 | Jarno Piltti | ||
| Brake slack adjuster / Bremsgestängesteller sanoo google, ilmeisesti SAB:n valmiste. Eli jarrujen kulumisen huomioiva säätölaite? | ||||
|
01.11.2022 20:52 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mikä tuon harmaan kannen (tms.) tarkoitus on? | ||||
|
01.11.2022 20:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa on näppäilyvirhe, pitää olla 1869 (koskee esikuvaa, pienoismalli on kyllä tuoreempi). | ||||
|
01.11.2022 20:09 | Eljas Pölhö | ||
| Tapahtumailmoituksissa ja kuljettajien työkirjoissa on pääsääntöisesti merkitty se väli, jonka ao. kuljettaja (tai lämmittäjä) ajaa (lämmittää/on kuljettajan apuna). Tämä aiheuttaa helpolla hämminkiä etenkin tavarajunien kohdalla, kun Kv-Pm tavarajunaan on merkitty Kv-Mi tai Tpe-Pri tavarajunaan on merkitty Tpe-Pej. Pikajunien kohdalla asia näyttää ilmeiseltä, mutta tavarajunien samanumeroiset reitit eivät ole yhtä tunnettuja. | ||||
|
|
01.11.2022 19:58 | Juhani Katajisto | ||
| Oikeassa olet Petri. Siinä pitäisi lukea TK 1057 (Hki - Tpe). En osaa sanoa luinko väärin vai oliko alkuperäisessä 1. liikennepiirin ilmoituksessa noin merkitty. Vastaavien TK 1057:n kohdalla, mitä tsekkasin lukee (Hki - Tpe). Hyvä huomio. Yleensä nämä TK:t Helsingistä lähdettäessä on merkitty joko Hki -Tpe tai Hki - Kv vaikka matkasivatkin pitemmälle. Ilmeisesti silloin kuin kuljettajat tekivät tapahtumailmoituksia merkitsivät junanumeron vain sille osuudelle, minkä itse ajoivat vai jatkuivatko samat junanumerot vielä Tampereen ja Kouvolan jälkeenkin?.. | ||||
|
01.11.2022 19:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Lyön vetoa että kun Raide-Jokeri on aloittanut alkaa pillitys siitä että raitiovaunut ovat kuin giljotiineja jotka eivät pysähdy kun ylittävät kevyen liikenteen väyliä! | ||||
|
|
01.11.2022 19:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Käsittääkseni vain KE-G viittaa jarruihin ja DRV2-600 johonkin muuhun. | ||||
|
|
01.11.2022 19:43 | Markku Naskali | ||
| Uudentyyppisiä joo. Ennen oli rautateillä paljon samantapaisia "ylikäytäviä" joissa oli esim. lankutuksen avulla helpotettu radan ylitystä. | ||||
|
|
01.11.2022 19:04 | Petri Nummijoki | ||
| Lieneekö junan numerossa pieni virhe, koska TK1057 oli Oulun kiitotavarajuna? Kouvolan suunnan kiitotavarajunia olivat TK1075 (määräasema Kuopio ja Pieksämäeltä jatkoyhteys myös Joensuuhun) sekä TK1077 (määräasema Imatra). Jos Ggv-vaunuista oli kysymys niin TK1075 voisi olla todennäköisempi Kouvolan suunnan junista. Junan TK1077 aikataulu oli sen verran hidas, että siihen voitiin liittää sn75-vaunujakin eikä ollut tässä mielessä pakko käyttää parasta sen aikaista vaunukantaa. | ||||
|
|
01.11.2022 19:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Katso myös https://vaunut.org/kuva/159019?u=2471&d=01.11.2022 | ||||
|
|
01.11.2022 18:37 | Juhani Katajisto | ||
| Töölön ratapihalla 13.3.1961 junasta TK 1057 (Hki - Kv kiitotavarajuna) suistui vaihteen nro 3 kohdalla Ggv vaunut 33720 ja 33614 kiskoilta. Vaunuille ei sattunut näkyviä vaurioita, mutta lähetettiin Turun konepajaan lähempää tarkastusta varten. Korjausjuna nosti vaunut kiskoille ja nostokustannukset olivat 10150,00 mk, joista 500 mk korjausjunan hiilistä. | ||||
|
01.11.2022 17:56 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Harvinaista. Kyseinen Tka 179 liikkunut tänään 1.11.2022 Pieksämäellä. Eli ei olekkaan vielä romutettu. | ||||
|
|
01.11.2022 17:43 | Jarno Piltti | ||
| Finnan korkearesoluutioisessa kuvassa jarrulaitteeksi paljastuu KE-G DRV2-600, mitä se sitten ikinä onkaan: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7823?imgid=2 |
||||
|
01.11.2022 16:55 | Jarno Piltti | ||
| Nythämä vast huomasin että tässä on Adolf Bockin signeeraus. Merimaalari kuivalla maalla! No, eipä tässä kaukana lähimmästä satamasta olla. | ||||
|
01.11.2022 15:30 | Juhana Nordlund | ||
| 9.4.1971 oli pitkäperjantai. Sen tiedän ja muistan, että menimme vanhempieni ja pikkusiskoni kanssa pääsiäiseksi Helsingistä Poriin tuona keväänä, ja meillä oli paikat kiitojunanvaunussa (joko KEi tai KEis). Jos tuo on Porin aamujuna, niin varsin ilmeisesti meidän väki oli kyydissä kuvan junassa. | ||||
|
|
01.11.2022 14:20 | Juhana Nordlund | ||
| Hervannassa ylityspaikkoja on ilmeisesti halliin johtavalla Hermiankadun radalla. Tampereen ratikan infosivu kertoo niistä, että "Hervannassa ylityspaikkoja on Hermiankadulla kohdissa, joista ihmisten arvellaan joka tapauksessa mielellään kulkevan kadun yli. Ajoradan yli on näissä paikoissa suojatie, mutta kiskojen yli siis ei." | ||||
|
01.11.2022 14:19 | Jukka Ahtiainen | ||
| Aikataulumerkintöjä kuluvalta vuodelta https://juliadata.fi/timetables?s=1922&d=26.8.2022 | ||||
|
01.11.2022 14:05 | Timo Salo | ||
| Tuo nimitys "romuvarasto" johtuu lähinnä noista auton raadoista, joista yksi (pakettimersu) näkyykin vasemmalla takana... | ||||
|
01.11.2022 14:03 | Timo Salo | ||
| Samaa katselin, että tuo "ruoto" kaatuu jonkun päälle pian! Nyt jo takakenossa... | ||||
|
|
01.11.2022 13:52 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^ Porin radan aikainen Lielahden ylikäytävä korvattiin vuonna 1927 Thure Hellströmin suunnittelemalla punatiilisella asemarakennuksella (Wikipedia). | ||||
|
01.11.2022 13:47 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^OT. Vuonna 1976 Mikolla oli Kuusrockissa 12-kielinen Ibanez (ja värjätyt hiukset). | ||||
|
|
01.11.2022 13:32 | Marko Anttila | ||
| Tampereella vain reunakivet ovat erilaiset (viistottu rotvalli) niiden ylityskohtien kohdalla, eikä muita merkintöjä. Käsittääkseni näitä on vain Hämeenkadulla. | ||||
|
|
01.11.2022 13:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä tämä asemarakennus mun käsittääkseni on työkäytössä. Levyt suojaavat ikkunoita ilkivallalta. | ||||
|
|
01.11.2022 11:54 | Kari Haapakangas | ||
| Hormin kaatamisen olisi luullut kuuluvan purkamistoimeksiantoon jo pelkästään turvallisuussyistä! | ||||
|
|
01.11.2022 11:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos olisi paremmassa kunnossa niin voisi toimia vaikka ravintolana tai pubina. Selvästi hollantilaista arkkitehtuuria! | ||||
|
01.11.2022 11:21 | Petri Nummijoki | ||
| Lättähatuista puuttui tosiaan ohjaamolämmityskin alun perin moottorittomasta päästä, joka varmaan osaltaan kannusti myös ajamaan "etuperin". Tai olisikohan numerosarjan 4175-4216 vaunuissa ollut moottorittoman pään ohjaamolämmitys jo uutena, kun ne olivat muutenkin tuunattua mallia (viides vaihde, tasokkaammat istuimet, isot lumiaurat)? Ainakin suurimmasta osasta sarjaa kakkospään ohjaamolämmitys aluksi kuitenkin puuttui. Kuulemma eräs kääntöön halunnut kuljettaja oli perustellut moottoripää edellä ajamista turvallisuusnäkökohdilla eli moottoripäässä olisi edes jotain rautaa vastaanottamassa tasoristeyksissä mahdollisesti eteen tulevaa. |
||||
|
|
01.11.2022 10:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Purettu vuonna 2016 siirrettäväksi, olet kommentoinut siihenkin: https://vaunut.org/kuva/109158 | ||||
|
01.11.2022 10:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9816 muutettiin virkatarveasuntovaunuksi BT 01161 1970-1980 - lukujen taitteessa. | ||||
|
|
01.11.2022 10:28 | Jorma Rauhala | ||
| Odotussalista on jäänyt mieleen kuviollinen kivilaattalattia, jotain täysin epätyypillistä Suomen rautatieasemilla. | ||||
|
|
01.11.2022 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten ne on toteutettu Tampereen pikaraitiotiellä? Olen matkustanut sillä mutta en nähnyt tarkemmin tällaisia koska nousin kyytiin keskustassa ja jä määränpää oli Hervanta ja niissä oli normalit suojatiet ja liikennevalot. | ||||
|
|
01.11.2022 10:07 | Mika Hakala | ||
| A29 Tasoristeys "Merkkiä käytetään rautatien tasoristeyksessä, jollei junasta varoiteta käsiohjauksella. Merkkiä voidaan käyttää myös raitiotien tasoristeyksessä." Finlexin mukaan mahdollisuudet olisi perinteisen tasoristeyksen merkin käyttämiseen. |
||||
|
|
01.11.2022 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Verrokkikuva on kyllä todella nykyistä vastaava! Verrokkikuvassa tosin Haapamäen porukka näyttää olleen ajelulla... | ||||
|
|
01.11.2022 09:51 | Juhana Nordlund | ||
| Yksi raitiotien ylityspaikkoihin liittyvä näkökohta Helsingin kaupungin nettisivulta lainattuna: "Ylityspaikka ei kuitenkaan poista raitiovaunun kuljettajan varovaisuusvelvollisuutta jalankulkijoita kohtaan." | ||||
|
|
01.11.2022 09:09 | Pietu Tuovinen | ||
| Kadulla nyt vielä jotenkin ymmärrän, mutta eikö tässä perinteinen tasoristeys asiaankuuluvine merkkeineen olisi ajanut saman asian...onko kyse siitä että uusia tasoristeyksiä, varsinkaan vartioimattomia, ei mielellään saisi enää tehdä? Vai eikö raitiotiellä saa olla tasoristeyksiä kun se ei ole rautatie... | ||||
|
01.11.2022 01:43 | Mikko Mäntymäki | ||
| r002 osalta pitäisi päästä eroon 35:sta. | ||||
|
|
31.10.2022 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Vanhat h-vet. kuljettajat halusivat kuunnella Valmetin rouskutusta siirtyessään siistimpään työ-ympäristöön. Vaihtopisteiden kuuleminen - mittarien perusteella ei haluttu (onnistumatta) toimia - kaiken a ja o. Kääntöpöytiä oli tuolloi lähes kaikilla varkoilla, joten vaunut käännettiin halutuimpiin suuntiin. Vasta 70-luvun puolivälin jälkeen (?) kiinnitettiin huomiota kuljettajien vasemman korvan kuulokäyrän madaltumiin ja ehdottiin ajelua "kylmästä" päästä. | ||||
|
|
31.10.2022 22:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mitä v onko joku poltanut sen. | ||||
|
31.10.2022 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| 50-60km/h oli melko mukava matkavauhti Vv15:lle (rata-osasta riippuen). 60km/h tuntui 70-luvun alkuvuosilla aika hurjalta esim. Hy-Kr välillä. Usein näytti, että apuveturi pyrkii väkisin johtoveturin ohitse. Kr-Hnk välillä meno tasaantui (oliko raskaampi kiskotus 60kg/m ja ruotimaton maaperä?). | ||||
|
|
31.10.2022 22:12 | Jukka Ahtiainen | ||
| Rautateiden ja pienoisrautateiden piiristä löytyy paljon musiikkimiehiä. | ||||
|
31.10.2022 22:05 | Petri Sallinen | ||
| Tuttu kuva. Lisää dataa veturista löytyy täältä, mikäli tehdaskuvan veturi on nro 2. https://vaunut.org/kuva/117944?t=lokomo%2Baitoneva |
||||
|
31.10.2022 21:04 | Simo Virtanen | ||
| Nokian asemanseudun asemakaava on jo ehdotusvaiheessa eli viittä vaille valmis. Tämä asemarakennus suojellaan ja rinnalle kasvaa uusi matkakeskus, 6-7 kerrostaloa, pysäköintitalo ym. https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000009165889.html On selvää, että lähiliikenteen pääteaseman äärellä maankäytön tuleekin olla tehokasta. |
||||
|
31.10.2022 20:35 | Uwe Geuder | ||
| Ja sama vuonna 1941: https://www.deutsches-kursbuch.de/1941/4_141.htm (taulukko 318b) Silloin oli vielä toinen haara Schönaichiin, mutta se on purettu. | ||||
|
|
31.10.2022 20:34 | Jarno Piltti | ||
| Tässäpä kiinnostava ratainfra kehystää kiinnostavaa junaa! | ||||
|
31.10.2022 20:32 | Jarno Piltti | ||
| Vähäleinen yökuva täynnä valoja mustalla sametilla. Hieno. | ||||
|
|
31.10.2022 20:18 | Uwe Geuder | ||
| Osittain jopa joka 15:des minuutti. Kun menee osoitteeseen https://www3.vvs.de/mng/#!/XSLT_TRIP_REQUEST2@init?language=en , klikkaa oikealla "Timetable book pages" ja syöttää linjana RB46 sitten saa perinteisen aikataulun PDF-muodossa. Paitsi että vanhanaikaisia symboleja enää ole. Aikaisemmin näki aikataulusta heti, jos ei juna kulje päivittäin, kellonaikojen edessä oli aaltomerkki. Nykyisin se on enää sarakkeen ylärivillä. Ja S on tärkeä, koska se tarkoittaa, että vain koulupäiväisin. Mutta ST on suurille enemmistölle merkitsemätön, koska se viittaa vain kalustoon. Ja vielä tyhmempi, myös koulupäivä (Schultag) voisi ilman muuta lyhentää ST:ksi. |
||||
|
|
31.10.2022 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katos, katos, kun katos asiakkaat! | ||||
|
|
31.10.2022 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| En minäkään herra Alatalon ylimpiin palvojiin kuulu, mutta se mikä minua ilahduttaa, on se että hän oli aikoinaan ruvennut akustisen 12 - kielisen kitaran soittajaksi. Joka jannu siihen ei pystykään, vaan yrittelee vajaakielisellä räpellellä Albert Järvinen - kloonina. Muutenkin "Twelveriä" näytään pelättävän maailmalla. Lieneekö maine alaluokan soittimena periytynyt Blind Willie MacTellistä, Leadbellystä ja Lydia Mendozasta? Bluesiin, folkiin ja gospeliin Twelver sopii oikein loistavasti! Mikolla näyttää kitaransa olevan Martin D12-28, mikä ei mikään halpalaatikkokaan ole. Martin näyttää vieläkin merkkinä olevan korkean laadun tae. (Olen paria Martinin mallia kokeeksi rämpyttänytkin). Sääli että Gibson teki Hummingbird 12:aa vain lyhyen sesongin ajan, muutama vuosi sitten. Kappale on tosi hyvä, Mikko ei ole juuriaan unohtanut, eikä turhanpäiten ylpistynyt. Tsemppiä kiittäen, toivottaa 12-kielistä jo noin 50 vuotta soittanut (harrastanut), joka ei suinkaan pyri Leo Kottke - klooniksi. Kunhan nyt jotenkuten oppinut virityksen tarkistamaan, heko heko! |
||||
|
31.10.2022 19:41 | Pasi Seljas | ||
| Hiljaista on, lukitkin joukolla parkissa. | ||||