Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.10.2022 19:41 | Pasi Seljas | ||
| Hiljaista on, lukitkin joukolla parkissa. | ||||
|
31.10.2022 19:19 | Reijo Salminen | ||
| https://vaunut.org/kuva/140785 | ||||
|
31.10.2022 19:16 | Antti Grönroos | ||
| Keminmaa, lähellä Isohaaraa. | ||||
|
31.10.2022 19:12 | Antti Grönroos | ||
| Tuota en ole huomannut. | ||||
|
31.10.2022 17:56 | Timo Salo | ||
| Niinpä, taitaa olla asemien ja laulun tarina suunnilleen samassa pisteessä... :-( | ||||
|
31.10.2022 17:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pohjois-Suomessa taitaa olla pulaa sopivista kuormausalueista. Raakapuulle on terminaaleja, mutta muiden tavaroiden kuljettaminen on jäänyt kovin vähälle huomiolle. | ||||
|
|
31.10.2022 17:23 | Markku Naskali | ||
| Tulee "roska silmään" sarjan kuvista ja laulun sanoista... | ||||
|
31.10.2022 16:50 | Jukka Ahtiainen | ||
| Verrokkikuva viiden vuoden takaa https://vaunut.org/kuva/122572?u=2471&kd=7.10.2017&kd2=7.10.2017&paik=Haukivuori | ||||
|
31.10.2022 15:50 | Jouni Hytönen | ||
| 150 metriä. | ||||
|
|
31.10.2022 14:45 | Kari Roininen | ||
| Tka-7 247. | ||||
|
31.10.2022 13:42 | Marko Anttila | ||
| https://www.rompetori.info/tapahtuma/kiikan-vanhan-aseman-v-1895-irtaimiston-myyntipaivat/all/ https://www.tyrvaansanomat.fi/elamanmeno/art-2000009020569.html ("vain tilaajille") |
||||
|
31.10.2022 13:27 | Jussi Tepponen | ||
| Aika samannäköinen Aitonevan veturin kanssa. Katso toinen kuva tällä sivulla: https://www.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/uutiset/496-kunnostushankkeet-etenevat-konepajalla.html |
||||
|
|
31.10.2022 13:24 | Tero Korkeakoski | ||
| Tää on kans aika älytöntä että kannattaa ajaa rekalla Kevitsasta Ajokseen ja sieltä sitten junalla eteenpäin. Miksei tavaraa voida kuormata junaan jo vaikka Rovaniemellä tai Kemijärvellä? | ||||
|
31.10.2022 13:04 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika mukavasti näyttäis olevan väkeä asemilla tuossa videossa. Miten usein noita junia kulkee? | ||||
|
|
31.10.2022 12:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi saattaa olla tuon aiemman listani Rördam & Co:n veturi, jonka Rördam olisi varustanut Löfströmille? Rördam & Co nimittäin nähtävästi varusti moottorivetureita häkäpöntöin. Ks. Hufvudstadsbladetissa 17.12.1944 julkaistu mainos, jossa mainostetaan Lokomon veturia Pedershaabin kuvalla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2259971?page=1 |
||||
|
|
31.10.2022 12:12 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvan tietojen mukaan kuvan alkuperäinen tilaaja oli Lövström Oy. Arvaisin, veturiin on asennettu puukaasunkehitin mutta missä itse kehitin on, jos edessä on lauhdutin. Lövström (= Ammus Oy) joka valmisti sotakorvauksia, 750 mm vaunuja, jarrullisia 872 kpl. Lisäksi jarrutomia näkyy valokuvassa tehtaan aluella. Jarrullisia ( 872 kpl) ja jarruttomia (3219 kpl) valmistettiin 1940 - 1950 lukujen vaihteessa Neuvostoliittolaisten piirustusten mukaan. Niitä varmaan piti myöskin liikutella tehdasalueella. | ||||
|
|
31.10.2022 12:11 | Heikki Jalonen | ||
| Veturissa näyttää olevan jo häkäkaasulaitteet asennettuna. Nokalla puhdistinpöntöt, itse kaasutinpönttö osittain hytin sisäpuolella, kuljettajan oikean kyynärpään tuntumassa. Pöntön täyttö tietysti katon yläpuolelta. Mukavaa peruslämpöä. Ja jatkuvaa päänsärkyä. Kuvassa on varmasti menossa koeajo-ohjelma, tilapäisellä radalla. Taustan rakennus on epäteollisuusmainen. Minusta se on jokseenkin ilmiselvä 1930-luvun suunnittelua oleva kansakoulu. Verkkoaitoineen ja opettajien parvekkeineen kaikkineen. Voimistelusalin isot (=arvokkaat) ikkunat laudoilla suojattuina. Rakennus saattaa toimia tilapäisenä korjaamovarikkona tai asennuskeskuksena, pääartikkelina autojen "kuntoon" saattaminen. Kuvassa kokonaisena (ainakin melkein) näkyvä auto on Saksan-Fordin tuotoksia, luultavasti 1939 Limousine. Huomatkaa yksiosainen tuulilasi jollaista Amerikan-Fordeissa ei vielä käytetty. Jopa vähän uudempi vuosimalli (Wehrmacht-matkamuisto) voisi olla mahdollinen. Valokuvaamo Pietinen toimi Helsingisssä, Kasarminkadulla. Voisi siten olettaa, että kuva on otettu jostain lähialueelta, ei siis Jyväskylän suunnilta. Ehkä tuo veturimuutos on AKMOn tai SPJ:n hankkeita? |
||||
|
|
31.10.2022 12:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Pedesrhaabilta (Pedershåb) tuo todella näyttää. Suomeen on vuonna 1944 tuotu neljä Pedershaabia: 1) Finland lok blev bygget af Pedershåb i 1944. Byggenummer 414. 600 mm B-koblet benzinmekanisk traktor leveret til importør Rördam & Co., Helsinki, Finland. Type FD. Maskinnummer 15018. Ford motor på 40 hk. Tjenestevægt 3 tons. Pajarin Polttoturve Oy, Pajari (Kaipiainen) tørvefabrik nr. 12, Finland 1971 (hensat). 2) Finland lok blev bygget af Pedershåb i 1944. Byggenummer 415. 600 mm B-koblet benzinmekanisk traktor leveret til importør Rördam & Co., Helsinki, Finland. Type FD. Maskinnummer 15019. Ford motor på 40 hk. Tjenestevægt 3 tons. Solgt 19xx til Hangossa Forsit Oy / Suomen Forsiitti-Dynamiitti Oy, Hanko (750 mm). Omsporet 19xx til 1524 mm. Solgt 19xx til Veturimuseo, Toijala, Finland. 3) Finland lok blev bygget af Pedershåb i 1944. Byggenummer 423. 900 mm B-koblet dieselmekanisk traktor til importør Ekströms Maskinaffär, Helsinki, Finland. Type BWD. Maskinnummer 15521. B&W motor på 55 hk. Tjenestevægt 5 tons. 4) Finland lok blev bygget af Pedershåb i 1944. Byggenummer 424. 900 mm B-koblet dieselmekanisk traktor til importør Ekströms Maskinaffär, Helsinki, Finland. Type BWD. Maskinnummer 15522. B&W motor på 55 hk. Tjenestevægt 5 tons. Solgt til Veitsiluoto Oy, Kemi, nr 1. Lähde https://www.jernbanen.dk/fabrik.php?id=50 |
||||
|
|
31.10.2022 11:00 | Petri Sallinen | ||
| Veikkaukseni on Pedershaab Type FD. http://nystrupgravel.blogspot.com/2013/05/archive-material-from-nystrup-gravel.html |
||||
|
31.10.2022 10:45 | Petri Nummijoki | ||
| Lieneekö miellyttävin matkavauhti Dv15-veturille kuljettajan kannalta? 50 km/h vauhdilla varmaan kulkuominaisuudet vielä kelvolliset ja moottori lähes tyhjäkäyntikierroksilla, joka pitänee melua aisoissa. | ||||
|
|
31.10.2022 10:33 | Mikko Herpman | ||
| Toisessa kuvassa näkyy ajoneuvoja missä on häkäpönttöjä. Mahtaako tähän veturiinkin olla menossa häkäpönttöasennukset, selittäisi testiradan tarpeen? | ||||
|
31.10.2022 10:29 | Jarno Piltti | ||
| Kappas vain, sehän meni heti tilaukseen! | ||||
|
|
31.10.2022 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Ei ole VMT Lentokonetehtaan tuote. Onko taustan rakennus VMT Rautpohjamainen? | ||||
|
31.10.2022 09:58 | Erkki Nuutio | ||
| Täten selviää ainakin näiden Lokomon retusoitujen kuvien kuvaaja ja kai retusoijakin (ehkä kuvaamon kesäharjoittelija). Tämän kuvan asetelma ja retusointi on kyllä tyylikkään iskevä. |
||||
|
31.10.2022 09:42 | Mikko Mäntymäki | ||
| Joillakin on ollut ylimääräistä rahaa kun muutaman kymmenen neliön maalaaminen ei ole ilmaista "huvia". | ||||
|
|
31.10.2022 09:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kirjan saa aika paljon halvemmalla täältä https://www.kustantajalaaksonen.fi/category/4/rautatiekirjat SKS |
||||
|
|
31.10.2022 09:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama laite etuviistosta nähtynä: https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.B1AEFBCACC7022EC93E1791C572E174F |
||||
|
|
31.10.2022 08:45 | Mikko Herpman | ||
| Veturi on niin hyvässä maalissa, missähän lie tehty voisiko olla konepajan pihalla tilapäisellä testiraiteella? Hauskoja detaljeja paljon, käynnistyskampi ohjaamon lattialla ja epämääriset auton ja kärryjen osat veturin takana. Joku varmaan tunnistaa tuon auton ja sen vuoden, lieneekö jenkki, Buick? | ||||
|
31.10.2022 08:40 | Mikko Herpman | ||
| Näkyy olevan Dm7 A-ohjaamot molemmissa päissä ajopäänä. Miten mahtoi olla noihin aikoihin, oliko suht normaalia että ajettiin konepäästä, vai olikohan se lähinnä sattumaa. Useimmiten vaunut kaiketi olivat satunnaisin päin seisontaraiteella ja sieltä koottiin tarvittava kombo. Ja ei varmaankaan ollut aikaa kääntää tai järjestellä vaunuja niin että ajettaisiin B-ohjaamosta? Muistelen lukeneeni että jossain vaiheessa työsuojelulliset näkökulmat kuitenkin heristivät korviaan ja olisi tullut jotain suositusta ajaa "hiljaisesta" päästä aina kun se oli mahdollista? |
||||
|
31.10.2022 07:22 | Hannu Peltola | ||
| Seppo, niin, eihän tässä kuvassa ole kuin kolme laivaa... | ||||
|
31.10.2022 04:51 | Arto Papunen | ||
| Kait tämäkin siirtynyt nyt Kotkaan Kouvolasta? | ||||
|
|
31.10.2022 01:31 | Seppo Sandberg | ||
| Helsingin satama! Ei yhtään laivaa! |
||||
|
|
30.10.2022 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän "suora vaihde" kytkeytyy nopeuden noustessa - enpä muista enää noita "vaihtonopeuksia". Tehonsäätöpaineen nopeahko pudotus useimmiten sai "suoran" kytkeytymään, sitten sai varovaisesti kokeilemalla lisäillä tehoja. Dv15/-16 sarjoilla tehonsäätö toimi tarvittaessa nopeastikin ("ratilla" suora ilmayhteys tehonsäätöön). Pahus, kun poistivat ratista aikoinaan suoratoimijarrun ohjauksen (tosi kätevä vaihtotöissä). |
||||
|
|
30.10.2022 22:31 | Jouni Halinen | ||
| Täältä sen kirjan saa tilattua https://www.suomalainen.com/products/kauko-kuosma Tällainen video löytyi Areenasta Kauko Kuosmasta https://areena.yle.fi/1-50116095 |
||||
|
|
30.10.2022 22:20 | Jimi Lappalainen | ||
| 600 metrin päässä on Tervakirnu. | ||||
|
|
30.10.2022 22:01 | Juhani Katajisto | ||
| Toiveesi on toteunut Jarno. Kauko Kuosmasta ja hänen käsittämättömän upeista rautatiekuvista vuosilta 1954 - 1964 on juuri ilmestynyt kirja. Se sisältää paljon sellaista kuvamateriaalia, mitä aiemmin ei ole harrastusmielessä valokuvattu. Hän otti heti alusta alkaen vuodesta 1954 myös korkealaatuisia värikuvia mm. Sk3, Sk4, Tk1, Tr2, Vv12-sarjoista, joitain harvinaisuuksia mainitakseni ja värikuvia kiskoautoista jo vuosilta 1955 ja 1956 mm. Rautatiemuseon Dm7 4020 Joensuussa 1956. Muuta herkkua mm. Puumotti ja Nohab arkiaskareissaan ja jne. Ja hienoja kuvia mm. Porista ja Salosta, joista juuri ei korkealaatuisia harrastuskuvia ole 1950-luvun puolivälistä näkynyt. Kirja sisältää herkkua mahan täydeltä! | ||||
|
30.10.2022 21:47 | Henri Hovi | ||
| Tuossa eniten valkoisia kontteja sisältävän konttikokoelman kohdalla oli telakan allas. | ||||
|
|
30.10.2022 21:37 | Jarno Piltti | ||
| Voi kun ilmestyisi kirja Kauko Kuosman junakuvista. Vai kirjasarjako siitä tulisi? | ||||
|
|
30.10.2022 21:30 | Oula Ahlholm | ||
| Ei ole Kuopio, eikä Oulu. Löytyy Meri-Lapin alueelta ;). | ||||
|
|
30.10.2022 21:14 | Antti Grönroos | ||
| Viitsitkö Oula antaa vinkin? | ||||
|
30.10.2022 21:12 | Antti Grönroos | ||
| Minkälainen juttu? | ||||
|
30.10.2022 21:02 | Erkki Nuutio | ||
| Puolestaan tämä kuva : https://www.vaunut.org/kuva/35439?tag0=0%7CK4%7C lienee otettu viimeistään vuonna 1927 . Alavalonheittimet ovat AGA-tyyppisiä ja valokaasusäiliö on käyntisillalla, mutta ylävalonheitin on yhä öljylyhty. Kas kun siihen ei ole koskettu. Eikö öljylyhty ollutkaan saunalyhdyn tehoinen, vaan AGA-valokaasulyhtyä luxikkaampi? Täällä olevasta sillan koekormituskuvasta näkee, että ainakin jotkut K4-veturit olivat halkolämmitteisiä ja halkopiipullisia 20-luvun puolivälin aikoihin. 30-luvun alkuvuosien tavarajunat taisivat olla pula-ajan lyhentämiä. Niihin riitti heikompikin veturi. Siksi osaa K4-vetureista kannatti ehkä seisottaa parempien aikojen toivossa. Vaikuttaa että kuva olisi ajalta 1920-1925. |
||||
|
|
30.10.2022 20:59 | Juhani Katajisto | ||
| Ahaa tältä G7 253 näytti siis nuoruusvuosinaan. Kuosman Kake kuvasi tämä maaliskuussa 1955 lämpimänä Kokkolassa. Silloin tässä oli korkealla lisälaudoituksella varustettu turvetenderi? Se oli kukkuroilleen halkoja. - Tuolloin Kokkolassa oli myös sisarveturi Sk4 251 lämpimänä. Kansakunnan viennin vetäessä näitä veteraanejakin tarvittiin vielä Kokkolassa mm. Ykspihlajan satamaliikenteessä. | ||||
|
|
30.10.2022 20:51 | Timo Salo | ||
| En varsinaisesti kuulu Mikko Alatalon ihailijoihin, mutta tämähän on HYVÄ! Kiitos Jukka!!! (en ollut kuullut/nähnyt ennen) | ||||
|
|
30.10.2022 20:26 | Petri Nummijoki | ||
| Tv2-vetureiden osalta on todettava, että myöhemmin 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkupuolella ne olivat keskimäärin Tv1-vetureita aktiivisemmassa käytössä. Esim. 1958 ajettiin Tv1:llä 51815 km veturia kohden ja Tv2:lla 61632 km. 1962 lukemat olivat Tv1:llä 39473 km ja Tv2:lla 42684 km. Varmastikin asiaan vaikutti, että Tv2-veturit oli sijoitettu Ouluun, jossa Tv-sarjat olivat vielä tässä vaiheessa tavaraliikenteen perusvetureita mutta Tv1-vetureita oli Etelä-Suomen varikoillakin, joissa Tr-sarjat ja dieselveturit veivät parhaimmat vuorot. Toisaalta jos Tv2-vetureihin olisi oltu tyytymättömiä niin varmaankaan niitä ei olisi sijoitettu varikolle, jossa käyttöä löytyi keskimääräistä enemmän. | ||||
|
|
30.10.2022 20:09 | Heikki Jalonen | ||
| Veturissa näyttää olevan edelleen Stephenson-luistinohjaus, amerikkalaisen termistön mukaan "Shifting Link Motion"; kehyksen sisäpuolisena rakenteena. Mainitussa järjestelmässä koneen käyntisuunta ja täytös säädellään liikuttamalla kulissikaarta ylös-alas, kulissikiven pysyessä paikallaan. Kulissikaaren paikkaa säädellään normaalin tyylisellä suuntapaakalla tai -pyörällä. Kulissikivi on kiinnitetty lyhyen vivun päähän, joka liikuttaa kehykseen laakeroitua poikittaista väliakselia. Sen ulkopäässä oleva vipu puolestaan liikuttaa luistitangon välityksellä varsinaista luistia. Liikuntalaitteisto on lähes täysin näkymättömissä. Epäkeskot ovat varmasti käyttöpyöräkerran akselilla, jolloin epäkeskotangot jäävät kovin lyhyiksi eikä ohjaus ole geometrisesti ideaali. Useammalla vetopyöräkerralla olevassa veturissa ohjaus voitaisiin ottaa etäämmällä koneistosta olevasta kytketystä pyöräkerrasta, tällöin käytetäisiin taivutettuja (akselin ylä- ja alapuolelta ohittavia) epäkeskotankoja. Akseliluvusta riippumatta, sisäpuolinen liikuntakoneisto on hankalammin hoidettavissa ja korjaukset vaikeampia suorittaa kuin tavallisessa ulkopuolisessa ohjauksessa. Kyseessä lieneekin jo katoamassa ollut perinnekäytäntö, kehyksen sisäpuolisilla luistikaapeilla olleessa veturissa ratkaisu oli luonteva. Ne olivat kuitenkin jo Amerikan radoilla väistyvä ratkaisu. Puhumattakaan kehyksen sisäpuolisilla sylintereillä olleista vetureista, ne olivat jo 1860-luvulla poistuvaa teknologiaa. Luisti on tasoluisti, mutta luultavasti tasapainotettua tyyppiä, sen verran suuri se on. Luistikaapin päädyssä olevasta shokkiventtiilistä päätellen se on mahdollisesti Allen-Richardson-tyyppiä. |
||||
|
|
30.10.2022 19:58 | Jukka Ahtiainen | ||
| Viimeinen juna https://www.youtube.com/watch?v=_U1ozh5n510 | ||||
|
30.10.2022 19:25 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Jimi! | ||||
|
|
30.10.2022 19:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Keulan muotoilu on kuin suoraan Ruotsista :) https://vaunut.org/kuva/158775 | ||||
|
|
30.10.2022 19:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
30.10.2022 19:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea väritys! :) | ||||