Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.11.2022 16:27 | Niila Heikkilä | ||
| Tavarajunalla tuskin on järkevää/taloudellista edes yrittää pysähtyä kaikilla matkan väliasemilla, mutta jos ajatuksella leikittelee ilman vakavia kytköksiä reaalielämään niin yksi CEmt veturin perään itsepalveluperiaatteella ilman lisämukavuuksia. Pysähdykset vain savon radan suuremmilla asemilla jossa kuljettaja jalkautuu tarkastamaan kyytiin nousijoiden liput. Cemtin yksi osasto muutettu henkilökunnan taukotilaksi jne.. | ||||
|
10.11.2022 16:17 | Juha Kutvonen | ||
| Rh:n kertomuksista selviää, että Järvenpään alikulkutunneli valmistui joulukuussa 1969. K60/K54-kiskonvaihto- ja ratapihatyöt tehtiin vuosina 1969-70 ja asemalaituri uusittiin 1970. Edit: Lisättäköön vielä, että taustalla näkyvä Värtsilän teollisuusraide rakennettiin vuosina 1968-69. |
||||
|
10.11.2022 15:51 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Esa: 5.4.1977 | ||||
|
|
10.11.2022 15:39 | Juhana Nordlund | ||
| 1. lk palvelut ovat junan toisessa päässä (eli Hki-päässä), joten sen puolesta laittaisin panokseni 1980-luvun alun puolelle. Omat muistikuvat matkustamisistani ovat sellaiset, että vielä esim. 1979 Helsingistä maakuntiin mentäessä CEit tai CEhit tapasi olla heti veturin jälkeen. Huomionarvoista on myös plootujen helmattomuus. 1970-luvun puoliväli sulkeutuu senkin puolesta pois (silloinkin helmattomia oli, mutta ei kovin usein noin monta noin suurella edustuksella). | ||||
|
10.11.2022 15:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Potta nyt ainakin toimii kuin junan vessa...? | ||||
|
10.11.2022 15:39 | Teppo Niemi | ||
| Pöytähän on aluksi myyty Haapamäen höyryveturipuisto Oy:lle josta se museorautatielle. Ensiksi se varastoitiin Minkiölle, josta se siirrettiin myöhemmin Humppilaan. Ja kun tuon lavan luovutuksesta johtuen Haapamäen höyryveturipuisto Oy:n seuraava toimitusjohtaja hankki kääntölavan Porvoosta ja kuljetutti sen Haapamäelle. Nyttemmin tuo lava on jälleen Porvoossa. |
||||
|
|
10.11.2022 15:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisikin Kouvolan suunnan junia? Sähköistys sinne oli 1975 vielä vaiheessa. Mahdollista tietenkin on sekin että sähkön puolella olisi huoltokatkos, siinä yksi selitys Deeverille? Milloinkas Mommilassa kolahtikaan, EP ja järjestelijä? |
||||
|
|
10.11.2022 15:27 | Jussi Tepponen | ||
| Pöytä on varastoituna Humppilassa. Jos joskus saadaan kapearaidemuseo toteutettua voisi museon veturipuolen "sisäänkäynti" olla tuon kuvan mukainen (tuo leveä raide tosin kapeana). | ||||
|
|
10.11.2022 14:58 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Aikahaarukointia: Veturin perässä oleva Eht 23308 on rakennettu vuonna 1976, ja toisaalta muutettu sarjaan Cht vuonna 1986, jolloin se olisi saanut ykkösluokan keltaisen raidan. | ||||
|
|
10.11.2022 14:53 | Reijo Salminen | ||
| Mitähän noissa tolpissa ja aseman seinässä mahdetaan mainostaa? Häiritsevän lähellä että saisi selvää. | ||||
|
10.11.2022 14:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihan uteliaisuuttani vain kysyn kun muistan että aita kiertää ratapihan aukottomasti. Muutenhan parkkipaikan ja laiturin välillä ravattaisiin raiteidenyli jatkuvasti koska se houkuttelisi monia tunnelin kautta n 200 m matkan kiertämisen sijaan. En siis kyseenalaista millä asialla ollaan liikkeellä, vaan siksi kysyn että onko portti avattu tai pala otettu pois aidasta jotain työmaaliikennetä varten? | ||||
|
|
10.11.2022 14:20 | Tommi K Hakala | ||
| Eikös tämä kääntöpöytä ole tallessa, Minkiöllä? | ||||
|
|
10.11.2022 14:10 | Petri Nummijoki | ||
| Voisiko kuva olla jostain 70- ja 80-lukujen taitteesta tai jopa 80-luvun puolelta? Lähinnä huomiota kiinnittää, että veturi on melko kauhtuneen oloinen ollakseen 2600-sarjaa eikä edes sarjan alkupäätä. Tästä päätellen veturi olisi jo ehtinyt nähdä kunnolla elämää. | ||||
|
10.11.2022 14:04 | Mikko Herpman | ||
| Harmi kun ei ole pesukonetta Pieksämään hallissa... | ||||
|
|
10.11.2022 13:46 | Jukka Ahtiainen | ||
| Syytä toimia kuvatessa(kin) korrektisti ja on ok, jos asiaan kiinnitetään huomiota tai keskustellaan. Sen sijaan kysymyksen muotoilu "Miten on muuten kuvaaja päässyt aitauksen sisäpuolelle?" menee överiksi. Sanotaan nyt niin, että olen mm. simultaanitulkannut ratatyöturvallisuuskurssin saksalaiselle, joka sai täydet pisteet. Ehkä kysyjä voi päätellä siitä, kummalla puolella aitaa eläkeläinen vietti aikaansa. Em. linkistä varmaan näkee, mistä kuvan voi ottaa. MfG Jukka |
||||
|
|
10.11.2022 12:32 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Jos kuva on otettu tuosta parkkipaikan kulmasta mistä luulen, niin ei ole tarvinnut välttämättä edes kurottaa aidan yli. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6677227.242635388&e=374414.7975727776&title=T%C3%A4ss%C3%A4?&desc=&zoom=13&layers=W3siaWQiOjMsIm9wYWNpdHkiOjEwMH0seyJpZCI6Miwib3BhY2l0eSI6MTAwfV0-z |
||||
|
10.11.2022 12:25 | Tuukka Varjoranta | ||
| Korjattu. Ja nuo vilkkuvalot ovat vain koeajoilla läsnä, taidetaan seurata samaa protokollaa kuin Tampereella. | ||||
|
|
10.11.2022 12:00 | Reijo Salminen | ||
| Eikös 46 ole ensi viikolla? | ||||
|
10.11.2022 11:53 | Jussi Tepponen | ||
| Museorautatieyhdistys ry:n arkistossa kuvan tekstinä on: No: 2596 1929 Mänttä Pitkää propsijunaa vetää Mäntän rautatien veturi n:o 5, Orenstein & Koppel 6685/1920, 0-6-0T. Tämä veturi veti radan purkujunan. |
||||
|
10.11.2022 11:46 | Jussi Tepponen | ||
| Museorautatieyhdistys ry:n arkistossa kuvan tekstinä on: No: 2845 31.8.1929 Mänttä Mäntän rautatien matkustajajuna veturinaan n:o 4 Baldwin 16113/1898, 0-4-2ST (“Amerikaanari“,ex-UR2). Kuvassa vaunut ovat jo aika kauhtuneet ja Mäntän rautatien uusi liikemerkki ei ole enää maalattu niin hyvin kuin 1920-luvun alussa. Kyseessä saattaa olla Mäntän rautatien viimeinen matkustajajuna ma 31.8.1929. |
||||
|
|
10.11.2022 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne otetaan toivottavasti pois sitten kun Raide-Jokeri aloittaa varsinaisen liikennöinnin? | ||||
|
|
10.11.2022 11:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten on muuten kuvaaja päässyt aitauksen sisäpuolelle? | ||||
|
|
10.11.2022 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo pikajunan raide on 9 ja on yhä edelleen. 7 ja 8 ovat keskimmäiset, kaarikaton molemmin puolin. | ||||
|
|
10.11.2022 11:28 | Teppo Niemi | ||
| Ja kohta puoliin on luvassa lisää muutoksia alkavan Espoon kaupumkiradan rakentamistöiden myötä. | ||||
|
|
10.11.2022 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Ensinmäisenä vaununa Eht. Yöjunan kilvityksestä päätellen kuva on otettu aamulla. Nyt pitäisi olla käytössä Helsingin aseman raidejärjestys tuolta ajalta. Mahtaisiko PRKn arkistosta löytyä? |
||||
|
|
10.11.2022 10:47 | Tuukka Varjoranta | ||
| Katolla oleva vilkkuvalo on ihan oikea varoitusvalo ja noita löytyy vaunun molemmista päistä varoittamaan autoilijoita uudesta raidekulkineesta. | ||||
|
|
10.11.2022 10:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo oranssi valo katolla varoitusvilkkuvalo vai onko se heijastus jostain muusta valonlähteestä? | ||||
|
|
10.11.2022 09:20 | Erkki Nuutio | ||
| Viitaten siis edellä todettuun kuvaan vuodelta 1968 on tämä aikaisintaan vuodelta 1970 (alikulkukatokset ym.). | ||||
|
|
10.11.2022 09:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näyttääpä hyvältä tuo vaunu. Muotokielessä ja värityksessä on jotain 80-luvun Star Trekin henkeä mukana. USS Enterprise kiskoilla? | ||||
|
10.11.2022 01:23 | Tuomas Masalin | ||
| Belgrad-Budapest avautuu modernisoinnin jälkeen ehkä 2025, nyt valmiina on osuus Belgrad-Novi Sad. Radan nopeus nousee 200 km/h ja matka-aika putoaa 8 tunnista 3,5:een. Keskeytetty Belgrad-Sofia jatkunee myös tulevaisuudessa ratatöiden valmistuttua. Myös viime vuosina usein keskeytetty Hellas Express:in lyhennetty reitti Belgradista Thessalonikiin (alunperin Dortmundista Ateenaan) saattaa jatkua, viime vuosina se on kulkenut vain Pohjois-Makedonian ja Kreikan rajalle, jos on ylipäätään kulkenut. |
||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
10.11.2022 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mänttäläinen historian ekspertti oli Karl - Emil Lindblad, muistaakseni toiminut tehtaalla konemestarina. Eikä enää ole elävien kirjoissa... Hänellä oli kerrassaan mahtava kokoelma vanha Mänttä - aiheisia valokuvia. Myös kappeesta! |
||||
|
|
10.11.2022 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi nro 5 on Orenstein & Koppel 6685/1920, ja tyypiltään 0 - 6 - 0 T. Siinä on näemmä tasoluistit ja kaasuvalo. Ettei kuljettaja olisikin Benjamin Tarttanen? Veturista on muistona jäljellä kylkinumero 5 eräällä mänttäläisellä keräilijällä. Ei suostu myymään! |
||||
|
10.11.2022 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän asemalla tapahtui vanhaan aikaan skandaali: postimestari Hugo Blåfieldin vaimo kavalsi aseman kassasta rahaa tyttärensä koulumenoihin. Vaimo vieritti syyn teosta asemamies Arvid Raiskinmäen niskoille. Raiskinmäki osoittautui syyttömäksi ja rouva Blåfield joutui joksikin aikaa telkien taakse. (Arvid harrasti kilpapyöräilyä ja valokuvausta.) Herra Hugo B. muisti tapahtumaa pahalla ja teloitti Arvidin Lietunniemessä maaliskuussa 1918, kahden muun punikin lisäksi. Toinen punikki oli ollut kotkalainen muurari, joka oli ollut rakentamassa sellutehdasta. Arvidilta jäi leski ja kaksi poikaa, Paavo ja Pekka. Paavo kaatui talvisodassa ja Pekan tunsin vanhana miehenä, asui Hakatalossa, Etelätie 2:ssa. Eräs Blåfieldin tyttäristä oli nuorehkona kuollut näyttelijätär Heidi Blåfield. Lähde: Kunto Ruokolainen: Mäntän sankarit. (Ruokolaista uhkailtiin kirjan tekemisestä. Mäntän seurakunta lupasi tukea kirjoittajaa, mikäli juttua tulee.) |
||||
|
09.11.2022 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän asematalo oli 1970-luvulla Punaisen Ristin kerhotalona. Se oli aika vekkulisti sijoitettu ratapihaan nähden. Siitä hiukan oikealle ja "ylös" on Pajula. Aseman vierestä "ylös" menee Laivarannankatu. Tehtaalla taivasta tavoittelevat spriitorni (vasen) ja siitä hieman oikealle happotorni. Etualan vaaleassa talossa (kolmioikkunat vintillä) asui pumpputehtaan koneistamon työnjohtaja L. Ojala perheineen, 1970-luvulla. Tästä talosta vasemmalle on Kaivokatu. Vinolan kattoa näkyy juuri ja juuri osittain, alareunassa. Lahden takana on Pättiniemen työväenasunnot. Niissä oli asukkaita vielä 1975. |
||||
|
09.11.2022 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkon tällä puolella olevan kuusikon kohdalla on nykyisin seurakuntatalo. Kapearaiteinen kulkee nykyisen Kirkkopuiston läpi. Kuvan oikeassa alanurkassa on asuintalo: Varala. Äitini asui siinä perheineen, ennen kuin muuttivat Tammikankaalle. Varalan kellarissa säilytettiin punavankeja vuonna 1918. Äitini kertoi, että kun Neuvostoliiton pommikoneet yrittivät osua tehtaaseen tammikuussa 1940, pommit menivät lahden yli Pättiniemeen. Mikäli pommit olisivatkin pudonneet lahden tälle puolelle, olisi Varalaan osunut. Kuvassa, kirkosta noin klo 10 suuntaan on talo, jossa on vaaleat nurkkalaudat. Sen paikalle rakennettiin 1930-luvulla Ol Männyn kauppatalo. Siitä vasemmalle, linja-auton kohdalle valmistui sittemmin KOP-pankin talo asuntoineen. Se on jo pitkään ollut myytävänä. Pääkonttorin kohdilla oli ollut ennen talo, jonka kutsumanimi oli Leuna, Plevnassa taistelleiden mänttäläisten asuttama siis. Koskelanlammen takana näkyy vaalea sairaalarakennus selvästi. Yhtiön ammattikoulussa koneopin tunnilla 1975 kerran laskettiin että kauanko kestäisi, jos pumpputehtaan isoimmalla U-pumpulla tyhjennettäisiin koko lampi (edellyttäen, ettei lampeen tule uutta vettä Virtasalmesta). Vastaus: kahdeksan tuntia. |
||||
|
|
09.11.2022 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuolleselällä noin kilometrin verran pohjoiseen Vuollesalmesta on kaksi saarta: Pieni Tenkko ja Iso Tenkko. Niistä itään on Keurussaari. Veturitallin suunnitteli Mäntän "hoviarkkitehti" Heimo Kautonen. Talli uskoakseni valmistui noin vuonna 1949. |
||||
|
|
09.11.2022 23:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, Kupittaan asemallakin on tuollainen VR-potta :D | ||||
|
09.11.2022 23:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/31132 :) | ||||
|
09.11.2022 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiusalan talo erottuu oikeassa reunassa, Tehtaankadun pohjoispuolella, oikealla. Siitä Tehtaankatua vasemmalle on rivi polkupyöräkatoksia (hävisivät 1970-luvun aikana). Sellutehtaan kuorimoa ei näemmä vielä ole. Koskelanlammen kaakkoisnurkassa näkyy kaksi rakennusta, joista isompi oli sairaala (isoisäni kuoli siellä elokuussa 1949). Sairaala toimi yhtiön poliklinikkana vielä 1980-luvulla. Pumpputehtaan myynnin (1986) ja pois siirtymisen jälkeen poliklinikka muutti pumpputehtaan entiseen konttorisiipeen. Mäntänkosken yläpäässä, vasemman puolen puoliympyrässä on "Metsäperkele" Gustaf Adolfin muistomerkki. Lammen lounaisnurkan lähellä on myös polkupyöräkatoksia. Alapuolinen vesialue on Mäntänlahti eli puhekielessä Massalahti. |
||||
|
09.11.2022 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy oikein selvästi Asemanmutkan omakotitalot. Uudemmasta veturitallista oikealle on Mäntän mylly. Asematalo näkyy myös selvästi, sen vasemmalla puolella on asemapäällikön asunto. Oikealla taasen on rautatieläisten rivari ("kasarmi"). Myllystä oikealle on yhtiön varastoja. Leveäraiteisilla raiteilla oli Bender - vaihteenasettimia. Postin ja poliisin, "valtiontalo" on juuri ja juuri rajautunut kuvan alareunan ulkopuolelle. Mäntylinna - vuokrakerrostalo on kuvassa hyvin näkyvillä. Veturitalleilta noin kello 7:n suuntaan on kaksi kookasta taloa: ylempi on yhtiön ammattikoulutalo ja alempi oppilasasuntola (ainakin 1970-luvulla). Asuntolasta seuraava oikealle on asuintalo "Pajula". Aseman vasemmanpuoleisesta tasoristeyksestä lähtee alaspäin Kaivokatu. Seuraava oikealle, suurin piirtein saman suuntainen on Laivarannankatu. Postikatu kulkee alareunasta viistosti vasemmalle noin 30 ast kulmassa. Tällä alueella olen ollut päiväpostin kantajana 1975. |
||||
|
09.11.2022 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piipun varjo osuu juuri niemeen: Rusinniemi. Sen takana on Rusinlahti, jossa oli jo kauan ollut uimaranta. Koskelanlammen talojen kohdalla oli myös voinut uida, siinä tosin on äkkisyvää. Kuvan Mänttä-sanan yläpuolella olevaan kohtaan rakennettiin myöhemmin yhtiön virkailijasauna. Aivankuin Virtasalmen rautatiesiltaa ei vielä olisi rakennettu? Rusinniemen tällä puolella rannassa lojui pitkään laho soutuveneen hylky. Se oli maalattu joskus muinoin vaalean turkoosinsiniseksi ja jotkut "vasenkätiset" olivat tuhrineet punaisella maalilla sen nimeksi Kulli I. |
||||
|
|
09.11.2022 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi MWR:n 4 oli "Amerikaanari" (Baldwin 16113/1898). Se oli ollut Nyykaarpyyn radan numero 1. Kuvasta näkyy, kuinka se on ns. satulatankkiveturi. Mänttään se saapui vuonna 1916. Tyypiltään nro 4 oli 0 - 4 - 2 ST. Se olikin varsin sopiva radan matkustajajunaveturiksi. Sitten kun radan matkustajajunaliikenne loppui vsltion radan valmistumisen myötä, niin Kaanari jäi ilman työtä. Kaanarin perässä on Mäntän rautatien pakaasivaunu. Veturi on ikuistettu pienoismalliksi: vaunut.org/kuvat/68755. Tiedot kirjasta "Kapeat kiskot", 1993. |
||||
|
09.11.2022 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuva Malmilta! Vihellysmerkkikin kuvassa! Olikohan Malmin klassiset lähtölupaopastimet L1 ja L2 vielä kuvaushetkellä käytössä? Niistä on selostus VR 1937 osa II - historiikissa, sivuilla 349 ja 350. |
||||
|
09.11.2022 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättäjunasta näkee selvästi, ettei vaunujen koreja ole vielä nostettu Dm7-vetokytkinkorkeudelle. Yhtenä tuntomerkkinä on vetovaunujen sisäänkäyntiovien alareunat: ne ovat suorat. Dm6- ja liitevaunujen korotus tehtiin 1959, joten näinkin kuvan ajoitus täsmää. Etummaista kuutosta ohjastetaan moottoripäästä, näemmä. Kuvan taustan vaalea vaunu on tosiaankin postivaunu, ainakin minun mielestäni. Niissä vanhoissa Ggh- ja Ggp-vaunuissa oli tavalliset eteiset päädyissä, kun niiden perusvaunuina oli ollut Dk. Postivaunu lienee kaksiakselinen, kuvaushetkellä muutaman vuoden ikäinen P - vaunu. |
||||
|
|
09.11.2022 22:03 | Ilkka Hovi | ||
| Siinä näkyy myös vanha, matala vesitorni radan vierellä. Olisiko pohjoiseen menevän radan varrella erillinen vesiviskuri ? | ||||
|
09.11.2022 22:02 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinka monimutkainen toimenpide on laittaa Sr3 hinauskuntoon (jarruttomana)? | ||||
|
|
09.11.2022 21:16 | Teppo Niemi | ||
| Kiskonkiinitykset eivät oikein näytä kuuluvan K60.kiskolle, vaan ennemminkin UIC54 kiskolle, joka kuvan ottamisen aikaan tunnettiin K54 merki nällä. Lähtöopastimet ovat todennäköisesti poissa käytöstä, koska Järvenpää - Jokela välillä ei suojastus ole käytössä ja Järvenpää - Pohjois-Purola liikennöintii läntistä raidetta käyttäen. | ||||
|
09.11.2022 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Nätti kuva! | ||||
|
|
09.11.2022 20:43 | Hannu Peltola | ||
| Hyvät huomiot! Tässä kuvassa voisi näkyä ykkös- ja kakkosraiteen välissä perustukset aidalle. Ja suojastus sekä opastimet voisivat olla rakenteilla, mikä puoltaisi vuotta 1956. Mysteeriksi jää alikulkutunneli! | ||||
|
09.11.2022 20:41 | Erkki Nuutio | ||
| 30-luvun loppuvuosia tai 1940-1944. Osa rakennuksista esiintyy näissä Jaakko Harjuvaaran keräämissä kuvissa : http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/historia_jarvenpaa2.shtml . Yksi lastausraiteista menee kauempana olevalle teollisuusrakennukselle ja siihen kytkeytyvälle suurelle varastorakennukselle. Olikohan mattotehdas kyseessä? Vuonna 1871 valmistuneen vesitornin takana tienee tekeillä Alu Oy:n hallimainen rakennus. Etualalla kävelytie laskeutuu asemalta alikulkusiltaa kohti. |
||||
|
|
09.11.2022 20:29 | Topi Lajunen | ||
| Jos takimmainen olisi hinauksessa, silloin keskimmäinen syöttäisi. Jos taas vain ensimmäinen olisi käytössä, se syöttäisi. Pointtina siis ei ole 1500 v, vaan ylipäätään hinauksen välttäminen. "Veturit tykkäävät olla käytössä." Käytössä oleva veturi sähköjarruttaa kaikkine siihen liittyvine etuineen, ja lisäksi osaa kertoa keulaveturille mahdollisista ongelmistaan. Hinauksessa oleva kuluttelee turhaan jarrupalojaan eikä tee muutakaan hyödyllistä. Lisäksi hinauskuntoon laittaminen ja takaisin käyttökuntoon palauttaminen vie aikaa, ja kuten tiedämme, ajan kuluminen on bisneksen vihollinen. Veturin ottama energia kuluu junan massan liikuttamisen lisäksi omien toimintojensa ylläpitämiseen, joten kyllä, energiaa kuluu hieman enemmän. Mutta vain niin hieman, että jo takaisinsyöttävä sähköjarrutus kattaa ne kulutukset. |
||||