Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.11.2022 20:29 | Topi Lajunen | ||
| Jos takimmainen olisi hinauksessa, silloin keskimmäinen syöttäisi. Jos taas vain ensimmäinen olisi käytössä, se syöttäisi. Pointtina siis ei ole 1500 v, vaan ylipäätään hinauksen välttäminen. "Veturit tykkäävät olla käytössä." Käytössä oleva veturi sähköjarruttaa kaikkine siihen liittyvine etuineen, ja lisäksi osaa kertoa keulaveturille mahdollisista ongelmistaan. Hinauksessa oleva kuluttelee turhaan jarrupalojaan eikä tee muutakaan hyödyllistä. Lisäksi hinauskuntoon laittaminen ja takaisin käyttökuntoon palauttaminen vie aikaa, ja kuten tiedämme, ajan kuluminen on bisneksen vihollinen. Veturin ottama energia kuluu junan massan liikuttamisen lisäksi omien toimintojensa ylläpitämiseen, joten kyllä, energiaa kuluu hieman enemmän. Mutta vain niin hieman, että jo takaisinsyöttävä sähköjarrutus kattaa ne kulutukset. |
||||
|
09.11.2022 20:25 | Heikki Itävuo | ||
| SLC = Super Lining Control | ||||
|
09.11.2022 20:23 | Tapio Arvola | ||
| Milloin K60-kiskot saivat lähteä Järvenpään kohdalta? Tässä ollaan mielestäni jo uudemmilla kiskoilla. Vuoden 1968 kuvassa näyttäisi olevan vielä K60. Vaalensin kuvaa, jolloin kiskonliitokset ja kiinnitys pölkkyihin näkyy selvemmin. | ||||
|
|
09.11.2022 20:17 | Petri Nummijoki | ||
| Jaa mutta eihän Järvenpäässä ole tainnut olla asematunnelia vielä 1960-luvun lopullakaan tai ei ainakaan näy tässä 1968 otetussa kuvassa https://vaunut.org/kuva/61294? Eletäänkö tässä sitten paremminkin jo 1970-lukua ja sähköistyksen valmistelutöitä, vaikka tunnelma ei jotenkin vaikuta niin modernilta? | ||||
|
|
09.11.2022 19:30 | Petri Nummijoki | ||
| Tässä ei näy vielä panssariaitaa raiteiden välissä, joka kuvan https://vaunut.org/kuva/147046 perusteella oli kesäkuun alussa 1957 olemassa ainakin Järvenpään aseman eteläpäässä. Kun kuvassa on kukkaistutuksiakin eli ei liene kevättä vaan kunnolla kesän puolella otettu niin olisiko mieluummin varhaisempi vuosi kuin 1957? Toisaalta muistinvaraisesti sanoisin, että suojatus on aikataulukirjassa merkitty 1957 vasta Tikkurilaan tai enintään Keravalle asti ja Riihimäelle saakka vasta vuoden 1959 aikataulukirjassa. Siten 1956 ei Järvenpäässä olisi pitänyt olla vielä suojastusta eikä lähiaikoina tulossakaan. Varmaan opastimia on maastoon voinut olla pystytettynä jo hyvän aikaa ennen järjestelmän käyttöönottoa mutta olisiko pari vuotta etukäteen kuitenkaan? | ||||
|
09.11.2022 19:10 | Rasmus Viirre | ||
| Kyseessä on nykyään vihreän maalin omaavan 2663:n kaappi. Linkki kuvaan veturista ennen muutoksia: https://vaunut.org/kuva/137840 Mainittu veturi viherrettiin joskus vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa ja omistaa siis nyt jonkun toisen kopan. Kenties romutetun 2633:sen? 2614:n koppa on havainnoista päätellen vaihdettu sydäntalven aikoihin vuonna 2020. Linkki ensimmäiseen kuvaan veturista nykyisellä kopalla on 5.3.2021: https://vaunut.org/kuva/145853 |
||||
|
09.11.2022 17:19 | Jan Jahkola | ||
| Vähän sellainen juutubesta tutun stobe the hobon henkinen paikka kuvassa! | ||||
|
|
09.11.2022 17:02 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva voisi hyvin olla 1960-luvulta. Taustalla näkyy suojastusopastin, milloin pääradalle tuli suojastus? Lähtöopastimissa on vielä ristit, voisiko ne vielä olla rakenteilla? Alikulku keskilaiturille näyttää varsin uudelta, tämän rakennusvuoden varmasti joku paikallinen tietää! | ||||
|
09.11.2022 17:00 | Hannu Peltola | ||
| Meinasin juuri kommentoida, että kuvasta jotenkin välittyi 1930-1940 -lukujen tunnelma, en tosin tiennyt miksi! Kaimalta tulikin tarkka takaraja tämän kuvan ottoajankohdalle. | ||||
|
09.11.2022 16:50 | Heikki Itävuo | ||
| Työkone on siis Plasser SLC 06-16 (ks. https://vaunut.org/kuva/159131?a=1 ). Kiitos! Ttk-Rto ?? | ||||
|
|
09.11.2022 16:19 | Hannu Heino | ||
| Taustalla olevasta myllystä puuttuu siilot jotka tiedon mukaan rakennettiin vanhan myllyn palon jälkeen 1944, kuva on varmaankin enne sitä otettu. | ||||
|
|
09.11.2022 15:36 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan mekaaninen asetinlaite (ainakin osin) käytössä. Kuitenkin tuolloin käsittääkseni Helsingin ja Riihimäen välillä oli suojastus, ja se viitannee, että releasetinlaite olisi pitänyt olla käytössä. Onko kellään aikataulukirjan B 1.1 osassa vuodelta 1964 olevaa rataosaselostusta käytettävissä. Myös taustalla näkyvä vaunukalusto viittaisi, että kuva olisi hieman vanhempi. Mielenkiintoinen tuo ristiinkytketty risteysvaihde, Benderin-tyyppisellä asettimella. |
||||
|
09.11.2022 15:07 | Jyrki Längman | ||
| Tähän liittyvä osasuurennos https://vaunut.org/kuva/159141 | ||||
|
09.11.2022 10:59 | Pertti Hiltunen | ||
| Virkatarvevaunu on kuvattu Turussa. Asian paljastaa taustalla näkyvät Läntisen pitkäkadun rakennukset. Oikealla pilkistää entinen Keskon varastorakennus. Ajankohta lienee 1960-luvulta. |
||||
|
|
09.11.2022 10:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040056 vuodelta 1966 oli entinen vuonna 1937 valmistunut DEi (vuodesta 1956 CEi) 2606. Vaunun paikkaluku oli ollut 16/69. Toisin sanoen: kuvassa on entinen Mulatti - CEi. Yksinkertaisimmillaan virkatarvevaunu syntyi siten, että heitettiin penkit menemään. Samoin valaistuskin sai mennä, mitä muuta pitkän aikaa ratapihojen laidalla seisova vaunu ilman akkujen latausmahdollisuutta tarvitseekaan kuin roikkajohdon? Vilppulassa kuvan BG:tä näki joitakin kertoja Sellun raiteella yhdessä BT 01144:n tai 01149:n kanssa. Mukana myös pari entistä Ge:tä tai myöhemmin Gb:tä BG:ksi litteroituna. Olen kerran käynyt tämän vaunun sisällä: pari työpöytää, pylväsporakone nurkassa, jokunen hylly. Entisen 1. luokan puolella oli valkoisiksi emaloidut tuhkiksetkin riivitty pois. Lämmitys kaminalla, jonka savutorvi näkyy kuvassa Talvella 1995 tämä BG oli Salossa. |
||||
|
09.11.2022 10:01 | Jorma Toivonen | ||
| Teppo kaipasi TIETOA viimeisestä puukorivaunuilla ajetusta Helsingin lähiliikennejunasta. Jarmo Oksanen, jonka panos maamme nykyisenlaisen lähiliikenteen aikataulurakenteen luomiseen on ollut perustavaa laatua, kirjoitti Resiinassa 2/1994 sivulla 12: ”Puukoristen vaunujen aika täyttyi 24.4.1987, jolloin viimeinen näistä vaunuista koostunut juna saapui Riihimäeltä Helsinkiin.” Tässä samassa yhdeksänsivuisessa artikkelissa, VR:n sähköinen lähiliikenne 25 vuotta, luonnollisesti kerrotaan varsin kattavasti muistakin siihen mennessä olleista tärkeistä virstanpylväistä; mm. sivulla 13: ”Toukokuun 28. päivänä 1972 otettiin käyttöön linjatunnukset.” Rautatieguru Oksasen uusin kirjoitussarja Suomen makuuvaunuliikenteen historiasta ilmestyi Resiinoissa 1–3/2022. Lähiliikenteen linjatunnusten tuosta kerrottiin myös Rautatieuutisten 8/1972 sivulla 1, mutta Turistiin linjakaavio ja -tunnukset saatiin vasta 3.6.1973 alkaen. SKS |
||||
|
|
09.11.2022 07:37 | Teppo Niemi | ||
| Tuon entisen 32/49 paikkaisen CEi vaunun historiasta olisi kiva kuulla lisää.... | ||||
|
|
09.11.2022 05:59 | Teppo Niemi | ||
| Virkatarvevaunujen numeron ensinmäinen numero on aina 0. Sarjatunnus alkoi X kirjaimella, ja 1950 luvulta alkaen myös B kirjain tuli vaihtoehdoksi ensinmäiseksi kirjaimeksi, jolloin ensinmäinen kirjan kertoi ennakkotarkastuksen tarpeesta, jos vaunu piti liittää junaan. Mielenkiintoista tuo P alkuinen vaunu. Postin Pg VRn virkatarvevaunujen matkassa. |
||||
|
|
08.11.2022 22:54 | Mikko Mäntymäki | ||
| Takimmainen syöttää 1500V. | ||||
|
|
08.11.2022 22:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Torstain klo 23:17 Kirkkonummelle on ollut pakettikatkojuna. | ||||
|
|
08.11.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin puuvaunujunia iltapäiväisestä Helsingistä: Torstai 8.8.1985: R -> Riksu: Sr1 3003 + Ei 22641 + 22333 + 22659 + 22654 + 22310 + 22317 + 22651 + EFi 22372 + Ei 22316 + 22634 + 22314 + 22294 + 22610. K -> Kerava: Sr1 3042 + Ei 22618 + 22616 + 22655 + 22311 + 22621 + EFit 23503 + Ei 22631 + 22330 + 22308. Ja junia lähti ennenvanhaan iltapäiväneljän aikoihin paljon: Lapponia EP57, Karelia EP7, P129, R, K, Y-junakin Kirkolle klo 16.17, E jne. Tikkurilan suorallakin kolme junaa pohjoiseen (kaksi EP:tä!) linjasuojastusopastimien erottelemana. Eteläänkin tulossa mm. P2 Joensuusta, Helsingissä tuloaika puoli viideltä. Torstaina 3.10.1985: aamun R-juna Riksusta Helsinkiin: Sr1 3028 + Ei 22613 + 22652 + 22337 + 22319 + 22618 + 22311 + 22655 + 22318 + 22633 + EFi 22376 + Ei 22631 + 22638 + 22313. Lauantaina 26.10.1985 junan P141 ikkunasta nähtynä Riihimäellä "Peltolan tarhassa": Ei 22610 + 22294 + 22314 + 22303 + 22330 + EFi 22372 + Ei 22317. Korttiossa samalla nähty Eims 21511. Perjantaina 29.11.1985: iltapäivän riihimäkeläinen: Sr1 3028 + Ei 22608 + 22624 + 22653 + 22634 + 22623 + 22641 + 22654 + 22310 + 22317 + 22651 + EFi 22381 + Ei 22332 + 22330 + 22303 + 22314 + 22294 + 22610. Lopuksi kuriositeettina maanantaiaamun 2.12.1985 häpnaadi Kirkkonummelta: Aamun Sm-junan piti aikataulun mukaan lähteä kello 5.52. Lähtikin kello 7.25, koska lähtöpään vaihde oli jäässä! Junassa Sm1 6038 × Eio 6238 + Sm1 6035 x Eio 6235. Toinen kuriositeetti: torstaina 12.12.1985, kävin töiden jälkeen tapaamassa tuttavaa. Illalla klo 23.17 Kirkolle lähtenyt L-juna: Dv12 2540 + Eift 23408 + Eit 23134. Maanantai 20.1.1986: H-juna Riksuun, lähtöaika klo 16.10: Sr1 3031 + Ei 22654 + 22310 + 22317 + 22651 + EFi 22381 + Ei 22332 + 22303 + 22314 + 22294 + 22652. Samana päivänä, R-juna, samoin Riksuun, lähtöaika klo 16.15: Sr1 3098 + Eilf 25201 + Eil 25012 + 25004 + 25001 + 25010 + 25002 + Eilf 23204 + Eil 25003 + 25009 + 25011 + 25005 + 25007. |
||||
|
|
08.11.2022 21:34 | Simo Virtanen | ||
| Kaikissa kuitenkin virroittimet ylhäällä. | ||||
|
|
08.11.2022 21:33 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva | ||||
|
08.11.2022 20:37 | Pasi Seppälä | ||
| Oikein nätti kuva. | ||||
|
|
08.11.2022 19:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytännössä ekat kaupalillset vetotehtävät jotka Sr1 -vetureille annettiin oli näiden ruuhkajunien vetäminen, n vuodesta 1974. Helsingistä lähti 70-80 luvulla samalla kellonlukemalla kaksi pitkää puuvaunujunaa n klo 16:10, ja ne etenivät pääradalla rinnakkain, K-juna itäisintä raidetta ja R keskimmäistä raidetta, aina Tikkurilaan asti. Vuosina 1973-74 ajettiin kanssa koe- tai koulutusajoja Sr1:n vetämillä tyhjistä puuvaunuista kootuilla pitkillä junilla rantaradalla. |
||||
|
08.11.2022 19:57 | Jarno Piltti | ||
| Tästä ei junakuva idyllisemmäksi enää muutu. | ||||
|
08.11.2022 19:56 | Jarno Piltti | ||
| Sattumakuva. Tyylikkäästi sommiteltu piuhat mukaan! | ||||
|
|
08.11.2022 19:54 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kaluston siirtoa, ei 6-vaunuinen Z235 tarvitse edes 2xSr1. | ||||
|
|
08.11.2022 17:34 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvasta https://www.vaunut.org/kuva/12829 löytyy varmaan jotain viitteitä (eli huhtikuun lopulla 1987). Olisiko tämä kuva jostain sähkövetoisten puukoristen paikallisjunien alkuajoilta eli 1970-luvun puolivälistä? 80-luvulla Riihimäen veturivetoiset ruuhkapaikallisjunat lähtivät aika lailla keskeltä ratapihaa ja vain Keravan juna laidasta, joten ajoittaisin tämän aikakaudelle, johon oma muisti ei riitä. Tietysti joskus on voinut olla poikkeava lähtöraide vaikka ratatöiden tai liikennehäiriöiden vuoksi. | ||||
|
|
08.11.2022 17:12 | Teppo Niemi | ||
| Niin, mikähän mahtoi ollakkaan viimeinen Pääkaupunkiseudun puukorisin vaunuin ajettu lähijuna pääradalla? Pakettikatkoja ei lasketa. Siis tietos ei luuloa. |
||||
|
08.11.2022 17:05 | Matti Melamies | ||
| Olemme yhtä mieltä siitä, että Kemijärven sähköistys oli sen toteutusaikana ylimitoitettu ratkaisu. Oliko asialla Rainerin mainitsemat etelän Lapin ystävät vai Paavo Väyrynen? Väyrynen on kuitenkin pohjoisen poikia, vaikka onkin asunut todellisuudessa paljon etelässä. | ||||
|
|
08.11.2022 16:58 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onko tässä ollut tarvetta suorittaa veturinsiirtoa samalla? Muutenhan ei tuollaista vetovoimaa tarvittaisi junaa varten. | ||||
|
|
08.11.2022 16:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuvaunut taisi poistua pääradan lähijunista 1985 paikkeilla kun koko tilattu sarja teräksisiä lähiliikennevaunuja oli valmistunut. Tai käytännössä sähhköradan pakettikatkoöinä ne palasi takaisin. |
||||
|
|
08.11.2022 16:37 | Markku Naskali | ||
| Muistelin että kirjaimet otettiin käyttöön pian sähköjunaliikenteen alkaessa ja vähän ihmettelin tunnusta puuvaunussa, mutta ajettiinhan lähiliikennettä silloin vielä vanhalla kalustolla etenkin Riihimäen suuntaan. Milloinkahan puuvaunut R-junista poistuivat? | ||||
|
08.11.2022 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Luokka-alennus tapahtui vissiin 70-luvun puolessavälissä, kun teräsmakuuvaunuja oli saatu käyttöön sen verran että joka yöjunassa käytännössä oli niitä, ja paikat puuvaunuissa voitiin hinnoitella halvemmiksi, tosin niin että oli ero matkustiko 2 hengen (ent. 1. luokan) vai ja 3 hengen (ent. 2. luokan) hyteissä. | ||||
|
|
08.11.2022 15:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä muistan että 1972 aikataulukauden vaihtuessa tuli kirjaintunnukset käyttöön. Sitä puffattiin kanssa niin että asemilla oli infojulisteita siitä, ja hinnoittelu muuttui vyöhykepohjaiseksi. Myös termiä "lähijuna" tai "lähiliikennejuna" alettiin käyttää, sitä ennen ne oli pelkkiä henkilöjunia ja kansan suussa "sähköjunia". | ||||
|
08.11.2022 14:04 | Hannu Peltola | ||
| Jyrkihän olikin julkaissut kartan pohjoisesta linjasta, tästä selviää Norra Lidingöbananin reitti: https://vaunut.org/kuva/27640?paik=Liding%C3%B6 | ||||
|
|
08.11.2022 13:29 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/35261 kommenteissa kerrotaan että, linjatunnukset otettiin käyttöön 28.5.1972. Toisaalla kuvan https://vaunut.org/kuva/5459 kommenteissa todetaan tuon tapahtuneen vasta 3.6.1973. Ja kun katsoo tuota kuvaa, niin 1500 V junanlämmityskaapeli on kytketty vaunujen väliin, eli taidetaan olla ajassa, jolloin vetovoimana oli Sr1. |
||||
|
|
08.11.2022 13:16 | Teppo Niemi | ||
| Siinä yhteydessä ovat 1. luokasta kertoneet, vuoden 1956 luokkamuutoksen yhteydessä käyttöön tulleet numerot kadoneet. | ||||
|
|
08.11.2022 13:16 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun alennus 1. luokan makuuvaunusta 2. luokan makuuvaunuksi on jo tapahtunut. Samalla sarjatunnus on muuttunut Cm -> Em. | ||||
|
|
08.11.2022 12:59 | Markku Naskali | ||
| Milloin tulivat nuo kirjaintunnukset käyttöön? | ||||
|
08.11.2022 12:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen Gummitehtaan (sitemmin Nokia) 8-kerroksinen pääkonttori valmistui 1940 Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun kulmaan. | ||||
|
|
08.11.2022 11:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Sähköistys oli aluepoliittinen päätös ja VR vauhditti sitä sillä että halusi ajaa ainoassa matkustajajunassaan vain 2-kerrosmakuuvaunuja, koska ei osannut hinnoitella sinisten vaunujen makuupaikkoja riittävän kalliiksi. VR ehdotti myös koko Rovaniemi-Kemijärvi yhteyden korvaamista kiskobussilla/maantiebussilla jos ei sähköistystä tule, ja se sai etelän Lapin ystävät aktivoitumaan. |
||||
|
|
08.11.2022 09:55 | Petri Nummijoki | ||
| Patokankaan raakapuuterminaaliakaan ei ollut siinä vaiheessa, kun Kemijärven radan sähköistyksestä päätettiin eikä vielä tämän ketjun ensimmäisten kommenttienkaan aikaan. Tosin tässä Kemijärven ratapihallakin kuormattuja raakapuujunia käsittääkseni ajettiin jossain määrin Sr1:llä mutta se oli tarkkaa puuhaa, kun Kemijärveltä Rovaniemen suuntaan lähdettäessä alkaa pian ylämäki ja Sr1 tarvitsi vauhdinottoa avuksi pystyäkseen nostamaan mäestä yhtä raskaan junan, kuin Dv12-pari. | ||||
|
|
08.11.2022 09:48 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja oli hauskaa lukea näin yhdeksän vuotta myöhremmin, miten tämänkin kuvan ajoitus täsmentyi ryhmätyönä niin, että jäljelle jäi enää kolme vaihtoehtoista vuotta! Autojen perusteella varmaan voisi aikahaarukkaa vielä kaventaa? Vuodenaika on selvästi keskikesä, koska Kivimiehen vieressä olevat puskat ovat täydessä lehdessä. | ||||
|
08.11.2022 09:28 | Timo Salo | ||
| Ihastuin tuohon Simon heittämään ajatukseen! Sinisiä/puisia (onko puisia vielä niin pitkään matkaan sopivia olemassa?) makuuvaunja pari molempia ja ravintolavaunu? Kiskojen kolke vain puuttuisi... (ja höyryveturin tuoksu vaihtunut dieseliin) | ||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
08.11.2022 07:37 | Robert Sand | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja. Kiitos! | ||||
|
08.11.2022 02:47 | Matti Melamies | ||
| Satelliittikuvista näkyy kaikki tai ainakin riittävästi sotilaalliseen toimintaan, joten vakoilijoilla ei ole ainakaan todellista tarvetta kuvausdrooninen lennättämiseen esim voimalaitosten läheisyydessä. Yksinäisen droonin epäileminen olevan pommitustehtävässä on turhaa hysterisointia. Kybervakoilusta tietoverkkoja myöten on enemmän syytä olla huolissaan. |
||||
|
|
08.11.2022 02:40 | Matti Melamies | ||
| Patokankaan raakapuuterminaalin valmistuminen oli kuitenkin se asia, joka poisti päivystäjädeeverin Kemijärveltä. Patokankaalla ajojohtimet loppuvat juuri sopivasti ennen kuormasaluetta ja Sr1 pystyy vaihtamaan siellä vaunustot omatoimisesti. Nykyinen Sr3:n käyttö perustuu käsittääkseni sen kykyyn vetää pidempää junaa kuin Sr1. Sen sijaan Patokankaalla Keitele Timberin kuormausraiteen käyttäminen vaatii dieselveturia tai sähköveturin apudieseliä, mutta hyvin pienillä sähköistyksen jatkamisilla siinäkin voitaisiin toimia tavallisella sähköveturilla, jos raakapuuterminaalille menevien raiteiden pituudet riittäisivät veturin ympäriajoon. (Tästä en ole varma.) Tuo kuormausraide on siis niin pitkä, että Fennian junaa ei tarvitse siirtää kuormauksen aikana. Paavo Väyrynen pullisteli järjestäneensä Kemijärven (rautatien) sähköistyksen, mutta onko asia selkeästi näin? |
||||
|
|
07.11.2022 23:09 | Simo Virtanen | ||
| Piti oikein tarkistaa aikataulu tälle junalle. Vuorokauden kestävään matkaan olisi mahtava päästä mukaan. Eikö siinä voisi vetää mukana makuuvaunuja kiireettömästä matkateosta nauttiville? | ||||
|
|
07.11.2022 22:25 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan R-juna, joka koostuu 94 paikkausta Ei vaunuista vuodelta 1939. | ||||