Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.08.2022 07:09 | Timo Salminen | ||
| Ohoh, tehän olette olleet iltapäivällä samassa paikassa, jossa itse olin aamulla! Jossakin videossasihan muuten taisi olla tieto tuosta oikealla näkyvästä rakennuksesta. Oliko se ratavartijan asunto ja muistatko rakennusvuoden? | ||||
|
17.08.2022 07:08 | Timo Salminen | ||
| Sitä peruska... ei kun -ohraa kai, ja juuri siksi erinomainen kuva! Leppäkosken kulmilla on muutenkin otollisia maisemia. | ||||
|
17.08.2022 07:06 | Timo Salminen | ||
| Ahaa, te olette kuvanneet tämän Hyvinkäällä vähän ennen lähtöä ja minä sitten Arolammin pohjoispuolella vähän myöhemmin. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivä 14.8.2022 - Suomen rautatiet 160 vuotta |
17.08.2022 07:04 | Timo Salminen | ||
| Tällaisina tapahtumapäivinä saa kyllä aina kuvattua sellaisia yhdistelmiä, joita ei muuten näkisi - ja tietysti vain menemällä itse paikalle, ei niin, että pysyttelee 10 - 15 kilometrin päässä, kuten eräs toinen kuvaaja teki... Mainio ja havainnollinen sarja tämä. | ||||
|
17.08.2022 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jimi ja Teppo: kaavio on Valtionrautatiet 1912 - 1937 - teoksen II osassa, sivulla 289 oleva kuva 204. Sivulla 291 mainitaan, että Aurajoen silta Toijalan - Turun radalla (km. 243 + 739 m) oli jatkuva levysilta, sen jännemitat olivat 14,10 + 17,82 + 14.10, välipilarit valurautaa. Sillan räjäyttivät punaiset 15.4.1918. Särkynyt pilari korvattiin väliaikaisesti puupukeilla. [Jännemittojen ilmaisutapa on ajalta, jolloin Suomessa EI OLLUT vielä metrijärjestelmää. VR rakentaessaan ratoja käytti englannin tuumaa (25,4 mm). Vanha ruotsin vallan aikainen tuuma oli ollut nykymitassa 24,74 mm. Venäjän vallan aikana oli tullut käyttöön venäläinen tuuma, joka oli yhtä suuri kuin englantilainen. Metrijärjestelmästä annettiin asetus vuonna 1886.] "Suurin raudoittamaton, betoninen ratasilta on v. 1923 suunniteltu ja rakennettu Auran aseman lähellä. Sen holvin aukon leveys on 26,0 m ja korkeus 6,74 m. Rakennettaessa tehdyn suunnitelmasta poikkeamisen johdosta suoritettujen tarkistuslaskelmien mukaan voi tässä holvissa syntyä aina 34 kg/cm2:n vetojännitys lämpötilan alenemisesta. Tähän mennessä ei kuitenkaan siinä ole ollut havaittavissa paljaalla silmällä näkyviä halkeamia. Kun holvi on raudoittamaton, ei halkeamankaan syntyminen siihen vielä merkitse rakenteelle välitöntä vaaraa." (mts. 245) |
||||
|
17.08.2022 00:42 | Topi Lajunen | ||
| Telityypille nimensä antoi herra Jakobs, joten korrektein nimitys lienee "Jakobs-teli". Maailmalla toki kirjoitetaan nimeä vähän miten sattuu. | ||||
|
17.08.2022 00:39 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole meikäläiselle sattunut. Luotan tällöin kokeneempien paikallaolijoiden kykyihin. | ||||
|
16.08.2022 23:27 | Visa Pöntinen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
16.08.2022 23:16 | Jorma Toivonen | ||
| Jouni / Petri: vastanneeko seuraava vastaukseni kysymyksiinne? Uudet vuorot ilmestyivät keväisin (Riihimäki) vuoroja alettiin täyttämään virkavuosiltaan vanhemmasta päästä lukien. Ensimmäisenä täyttyi yleensä "lättävuoro" ja vasta senjälkeen Sm-vuoro, jota pidettiiin ansiollisesti rahakkaampana. Ehkä vuoron koostumus oli tärkeämpi kuin ansiotaso. "Lättävuorossa" huomattavasti vähemmän yötöitä (ainut Hnk:n yömakuu su-to). Topi: Ei ollut ajotapahtuma (oikein), entäs jos "kahva" luiskahtaakin ulos liian aikaisin - eikä ajopöytä lukkiuda? |
||||
|
|
16.08.2022 22:45 | Juha Kutvonen | ||
| Hyvä, niin pitikin :) | ||||
|
|
16.08.2022 22:36 | Topi Lajunen | ||
| "Asento 6:na" voitaneen pitää jousipalautteista kahvan käännöstä alaspäin, jolla vapautetaan ajopöydän kansi. En sitä hoksannut ajatella omaksi asennokseen. | ||||
|
16.08.2022 22:26 | Oula Ahlholm | ||
| Upea kuva! | ||||
|
16.08.2022 21:17 | Elias Murto | ||
| Jos verrataan koon sijaan tehoa, on Dr20 reilusti väkevämpi! Muut dieselit, Dr13 mukaan lukien jää teholukemissa kauas taakse. | ||||
|
16.08.2022 21:11 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi olla. Näin minä tunnistan. | ||||
|
|
16.08.2022 21:10 | Teppo Niemi | ||
| Ellen aivan väärin muista, niin kaavio löytyisi Valtionrautatiet 1912 - 1937 teoksen luvusta, jossa käsiteltiin vuoden 1918 siltatuhoja. | ||||
|
16.08.2022 21:03 | Tauno Hermola | ||
| Kerran yöjunassa Kemistä Hesaan konnari soitti välikössä hanuria :) Oli jollain matkustajalla haitari mukana ja konnarikin halusi vähän koittaa ja näyttää. | ||||
|
16.08.2022 20:53 | Tauno Hermola | ||
| Joskus kyllä ihmettelee, ovatko prioriteetit kohdallaan, ovatko ne siniset vaunut ja postivaunut kaikein arvokkaimmat, kun niitä pitää suuria määriä säilyttää ja katettua säilytystilaakin näyttää löytyvän. | ||||
|
|
16.08.2022 20:46 | Tauno Hermola | ||
| Olisiko tässä sama mies https://vaunut.org/kuva/31793 :) | ||||
|
|
16.08.2022 20:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohhoh! Onko siitä kuvaa tai piirrosta? | ||||
|
16.08.2022 20:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
16.08.2022 20:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Hetki menikin ihmetellessä kuvatekstiä :D | ||||
|
|
16.08.2022 20:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan henkilö on vaunut.orgissa esiintynyt myös linja-auton puikoissa :) | ||||
|
|
16.08.2022 19:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| Olen täysin samaa mieltä tuosta katosta. 5124:n kattokaarien kohdalla oli lukuisia korroosion alkuja ja niitä sitten puhdisteltiin ja suojattiin. Parimillistä peltiä, mutta pistehitsaamalla päälle tehty liitos on altis korroosiolle. | ||||
|
|
16.08.2022 19:10 | Lasse Reunanen | ||
| Sen vielä ymmärtäisi, että täysin välinpitämättömästi säilytetään, jos noita olisi paljon säästynyt, kuten vaikka lättiä, mutta kun on ainokainen. On vain ajan kysymys, eikä välttämättä edes pitkän ajan, kun alkaa olka riski katon romahtamisrsta lumikuorman takia realisoitua. Varmasti on jo korroisio rakenteita niin vahvasti nakertanut. | ||||
|
16.08.2022 19:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Kapea eteinen kapeimmillaan kapearaiteisella. | ||||
|
|
16.08.2022 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistakaa, että tässä kuvassa poseeraava "Jakobin" teli on aivan eri asia kuin Jakobin teli. Tarkoitan: sellaista kaksiakselista teliä, jonka päällä on kahden vaunun päädyt. Lähin esimerkki on Flirt-junissa. |
||||
|
16.08.2022 17:02 | Samuel Pajunen | ||
| Pääsin näköjään kuvaan :D | ||||
|
|
16.08.2022 16:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Porkkana nousee kuvissa ja kertomuksissa aika ajoin esille, joten selvästi keskustelulle junan säilymisestä on tarvetta. Minusta tilanne ei ole pahin mahdollinen eikä paras mahdollinen, mutta sitä on mahdollista parantaa miettien miten. | ||||
|
|
16.08.2022 16:20 | Mikko Herpman | ||
| No niin kauan kun kalusto on olemassa on se vielä kunnostettavissa. Toki työnmäärä ja hinta koko ajan nousee.. Keitele-Museolla meillä oli myös viimeiset hetket saada Dm7-kalusto katon alle. Mikäli tätä ei olisi saatu olisi kalusto huonontunut kovasti tänä päivänä. Olisihan se hienoa saada edes nyt jotain kattoa näiden päälle. Kylmäkin sääsuoja hidastaa ränsistymistä kovasti. | ||||
|
|
16.08.2022 15:55 | Lasse Reunanen | ||
| Alkavat olla jo menetettyjä. Noihin kun olisi 20 v sitten talkoilla tehty kakkosnelosesta ja peltikatteesta kevyen katoksen ainanaan päälle, niin mitään merkittäviä vahinkoja ei olis käynyt. 2x4 runko, peltikate ja pressuseinät olisi kustantaneet joitain tuhansia, aivan murto-osan siitä mitä nyt merkittävien vaurioiden korjaus maksaa. Lumikuorman kestokin olisi ollut helposti ratkaistavissa oikealla suunnittelulla. Kattorakenne olisi saatu tuettua junaan vaurioittamatta sitä. Sitten jos joskus olisi haave entisöidä tuo, pitäisi kate luonnollisesti purkaa pois, se ei siis olisi mikään talli. Käsittämätöntä omaisuudenhoitoa. | ||||
|
16.08.2022 15:32 | Rasmus Viirre | ||
| Eipä tosiaan kummemmin koristusta ole, mutta voittaa tämä ainakin Sr2:n ADtranz laatan, joka taisi löytyä ainakin 3229:ltä. Sininen on ihan kiva taustaväri. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki 13-14.10.2012 |
16.08.2022 15:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuvasarjassa on myös jotain menneelle vuosikymmenelle tyypillistä, kuten käynti satamassa, vaunuja Kalkun pistoraiteella tai vaikka oranssi turvaliivi. :) | ||||
|
16.08.2022 15:05 | Arto Lehto | ||
| Voi olla et muisti pätkii -- ei ollu muuta ylhäällä ku kuvaus aika kameran tallentamana. Tuon olen videosta kaapannu - löysin stil kuvista samasta paikasta kuvan josaon vain tasoristeys ja siinä oli kellonaika --> onsittenkin Raisiosta Turkuun juna | ||||
|
|
16.08.2022 14:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mulla oli tismalleen sama ajatus 15v sitten. :) | ||||
|
|
16.08.2022 12:59 | Julius Viherranta | ||
| Joo, ikkunatiivisteet ovat vuotanut ja sitä kautta sitä vettä on sinne päässyt sen takia aika menetettyjä nämä kaksi yksikköä on jos ei tässä 10v aikana aleta toimiin... | ||||
|
|
16.08.2022 12:34 | Tommi Koskinen | ||
| Kokoonpanoa kun katsoo niin olisiko kuitenkin PAI 65802 Raisiosta? | ||||
|
|
16.08.2022 12:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei pitäisi olla yhtään kivitettyä ikkunaa ellei aivan viimeaikoina ole sellaista tapahtunut. Sen sijaan vesittyneitä lämpölasielementtejä on muutama. Talvella jäätymisen myötä lasien välissä oleva vesi laajenee ja lasi ei sitä voimaa kestä vaan räsähtää säröille. | ||||
|
|
16.08.2022 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä on Bredat muumioituneina ja ikkunat kivitettyjä... Surullista. | ||||
|
16.08.2022 11:41 | Juha Kutvonen | ||
| Taisi tuo liikemerkki vaihtua uuteen viimeistään saneerauksen yhteydessä. En ainakaan muista nähneeni yhtään saneerattua veturia siipipyörälogolla. | ||||
|
|
16.08.2022 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, Jorma! Tuot loistavasti esiin käytännön ratkaisuja siinä missä minä aikoinaan imin teoriaa itseeni. Lähes asuin Hpk talleilla ja Vlp asemalla joissa seurasin silmä tarkkana työskentelyjä. Puhumattakaan etupäämatkustamisesta. Teoriapuoleni vahvistui entisestään, kun Tku konepajalla pistivät käteeni Riipolan Dm 7- kansion ja myöhemmin syventyminen Moottori kakkoseen antoi tuntikausien ajankulua, kun kynänkärjellä seurasin sähkö- ja paineilmakaavioita sivu sivulta. Jorma, kiitos sinulle, että olet olemassa. |
||||
|
16.08.2022 11:39 | Juha Kutvonen | ||
| Kuva-arvonnasta putkahti aivan mahtavaa silmänamia, hmmm! | ||||
|
|
16.08.2022 11:29 | Petri Nummijoki | ||
| Opastintyypin ja saneeratun Dr13-veturin lisäksi 90-luvulle viittaa ravintolavaunun punainen merkkiraita. Uusi liikemerkki veturin nokallakin on enemmän 90-lukua, vaikka 80-luvullakin vuodesta 1987 lähtien sellaisen näkeminen oli Dr13-veturissa mahdollista. | ||||
|
16.08.2022 11:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Itävaltalaiset junat ainakin ennen vanhaan olivat jotenkin sympaattisen näköisiä. Eivät niin korskeita kuten DB:n eikä niin viimeisen päälle puleerattuja kuin sveitsiläiset. | ||||
|
|
16.08.2022 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilman noita paria yksiyiskohtia on kuin kasarilta. | ||||
|
16.08.2022 10:54 | Timo Salo | ||
| Se on juurikin tuo Mas-vaunu mikä on syöpynyt mieleen... Juhalle sen verran, että hiukan epäloogisia nuo hakutoiminnot. Tämä BMo on virkatarvevaunu(???) ja Mas on tavaravaunu kuten oletin tuon BMo:nkin olevan. Vanhana ei oikein jaksa selvitellä omalla tarmolla noita tyyppejä, kun ne ei niin paljoa edes kiinnosta. Tekniikka ja kuvat mihin on nähty vaivaa ja myös onnistuttu ovat minun juttuni. Kuten myös historialliset kuvat, joita saattaa tutkia tunninkin helposti! Eli jokainen taaplaa tyylillään... :-)https://vaunut.org/kuva/153310?tag0=11%7CMas%7C | ||||
|
16.08.2022 10:42 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos. Syy, miksi halusin pystykuvan, oli nuo taustan risteävät sähköjohdot, jotka näyttivät mielestäni kivoilta ja siksi halusin ne mahduttaa kuvaan. | ||||
|
|
16.08.2022 10:32 | Juha Kutvonen | ||
| Kyllä, mutta saneerattu veturi ja uusi opastintyyppi vievät enemmän ysärille. Tosin nuo opastimet yleistyivät vasta 2000-luvulla. | ||||
|
16.08.2022 10:27 | Juha Kutvonen | ||
| 420-sarjan värityksestä - talvella 1968-69 valmistunut kolmen junayksikön protosarja oli maalattu yksilöllisiin väreihin: 420 001 harmaa-oranssi, 420 002 harmaa-sininen, 420 003 harmaa-punainen. Näistä ensimmäinen oli suunniteltu Ruhrin alueen S-Bahn -liikenteeseen, toinen Müncheniin ja kolmas Frankfurtin ja Stuttgartin alueelle. Sarjajunien valmistuksen aikaan S-Bahn:in väritykseksi oli kuitenkin päätetty harmaa-oranssi, pl. Münchenin alue, joten 420 003 jäi ainoaksi punaharmaaksi yksiköksi. | ||||
|
|
16.08.2022 10:22 | Kari Haapakangas | ||
| Enempi kyllä kasaria dieselin vetämine sinisineen. Kyllä ysäri oli jo punainen sähköllä höystettynä. | ||||
|
|
16.08.2022 10:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai jopa kasarilta, aivan kuten Karelia tai Savonia aikoinaan. | ||||
|
|
16.08.2022 10:10 | Juha Vuorinen | ||
| Timo hyvin todennäköisesti muistelee Mas-vaunuja, vaikka olihan niitä vaunutyyppejä muitakin, esim. Ma ja Mah. Ja Mas:sta oli myös kolme eri kokoista versiota. Tässä BMo:ssa on vanhoista Mas-vaunuista kaksi suurinta 15 kuution kuuppaa peräkkäin. Bmo:t ovat jatkumo rautatielaitoksemme kierrätysperinteelle, eli miksi ostaa kaupasta uutta, kun voi omassa pajassa askarrella vanhoista: aikanaan Mas:ssa vanhalle G-vaunun alustalle asennettiin uusi kuuppa, BMo:ssa nämä kuupat siirrettiin toiselle vanhalle alustalle (liekö Ob/Oc -alustoja kaikki?). Sen verran vielä Timolle loppuun ohjausta, että täälläkin on erinomaiset hakutoiminnot, joilla voi katsella aikaisemmin julkaistuja kuvia ja hakea tietoa sekä erilaisten tunnisteiden että kuvatekstihaun perusteella. Silloin ei tarvitse kirjoitella, että "mitä lienee" ja "ei mene jakeluun". Minä ainakin pidän sitä kanssaharrastajien aliarviointina, ettei viitsitä edes perusasioita selvittää itse ja laittaa kohdalleen. Asialliset kysymykset ovat sitten erikseen, jos tietoa ei löydy. Plussaa kuitenkin siitä, että tällä kertaa kuvaussuunta oli edes radalle päin... |
||||