Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.08.2022 18:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitä Seepra tuolla teki? Eihän tuolla suunnalla käytetty enää noihin aikoihinkaan Seeproja. | ||||
|
14.08.2022 18:25 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
|
14.08.2022 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hdk:han se. Kumma, kun entisöintiä ei ole tehty loppuun saakka...? Ei numeroitakaan ole vaivauduttu laittamaan! |
||||
|
14.08.2022 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jugend tai Art Nouveau olikin enemmän mannermaalla harrastettua. Brittein saarilla arkkitehtoninen näkemys on sopeutunut sikäläisiin oloihin. En itse hämmästele kivirakennusten suurta määrää siellä. Jugendin lähtökohtana oli aikoinaan luonnonmuodot, esimerkiksi vaikkapa nyt kukan varren kaartuminen pehmeässä kaaressa. |
||||
|
14.08.2022 15:12 | Hannu Peltola | ||
| Verrokkikuva 60 vuotta aikaisemmin melkein samasta kohdasta: https://vaunut.org/kuva/157106?a=1 | ||||
|
14.08.2022 15:11 | Hannu Peltola | ||
| Vanhan kuvan https://vaunut.org/kuva/157107?a=1 veturitalli sijaitsi suurin piirtein vasemmalla olevien autojen kohdalla. | ||||
|
14.08.2022 15:07 | Hannu Peltola | ||
| Varmasti on ollut lämpöeristetty! Vaunun ikkunat ovat varmaankin myöhempää perua ja myös kuormausovi näyttää nykyisin puuttuvan. | ||||
|
|
14.08.2022 15:06 | Hannu Peltola | ||
| Tämä oli skottilaiseksi asemaksi varsin mukava, jugend-tyylin asemia ei niin hirveästi ole Skotlannissa. | ||||
|
14.08.2022 15:05 | Hannu Peltola | ||
| Vanhat linnat kuuluvat aivan oleellisena osana Skotlantiin! Kävimme perheen kanssa Skotlannissa ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja silloin vanhempi tyttäremme oli reilun vuoden ikäinen. Hän osasi puhua ennen matkaa neljä sanaa ja tuolla matkalla hän oppi viidentenä sanana sanomaan "LINNA". | ||||
|
14.08.2022 14:45 | Jaakko Kyyrönen | ||
| Uskaltaisin väittää kuvan olevan otettu vähintään 20 vuotta kuvatekstissä mainittua aiemmin eli myöhäisimmillään 1930-luvun alkupuolella. Satama-allas on täytetty joskus 1930-luvulla ja täyttömaalle rakennettiin SOK:n ja tukkukauppojen funkkistyyliset varasto-/toimistorakennukset. Sanottakoon vielä väitteeni tueksi että vuoden 1947 ilmakuvassa nuo satama-altaan tilalle tehdyt rakennukset jo ovat olemassa. |
||||
|
|
14.08.2022 13:52 | Kari Haapakangas | ||
| Puolustuksellisesti erinomaisella paikalla, mutta saari on kyllä kovin pieni. Veikkaisinpa, että linnan aktiiviaikana viereinen hieman suurempi saari on palvellut linnan huoltoa esilinnanna. | ||||
|
14.08.2022 13:16 | Miitre Timonen | ||
| Kyseisissä kuvissa näkyy myös Seitenoikean voimalaitoksen rakennustyömaa. Laitos otettiin käyttöön 1963. | ||||
|
14.08.2022 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pasila - Karjaa - rautatien asemien kanssa samaa ikäluokkaa. | ||||
|
|
14.08.2022 11:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kori lienee ollut lämpöeristetty. 50 jalkaa tekee 15 240 mm. Telit näyttävät mielenkiintoisilta. | ||||
|
|
14.08.2022 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo julkisivu tuo väkisinkin mieleen ajatuksen skotlantilaisesta platformskjulista...? Hieno! | ||||
|
14.08.2022 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole Vilppula. Kuistin koko, pylväiden lukumäärä ja ikkunoiden yläreunan muotoilu eivät ole alkuunkaan vilppulalaismallisia. Eikä tämä ole Myllymäeltäkään. |
||||
|
|
14.08.2022 11:20 | Pertti Miettinen | ||
| Voisikohan tämä olla Vilppula? | ||||
|
|
14.08.2022 09:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Tie näkyy jo Paikkatietoikkunan vuoden 1960 ilmakuvassa. | ||||
|
14.08.2022 02:01 | Juhani Pirttilahti | ||
| Myös jokaista Tampereella 2000-luvulla avautunutta raideliikennejärjestelmää kohti on avattu kuohuva juoma. | ||||
|
|
14.08.2022 01:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Nyt ollaan asian ytimessä eli Skotlannin perusolemuksen äärellä. Vesistöjen poukamat ja niiden välittömään läheisyyteen rakennetut jylhät kivilinnat sävyttävät muutoin karua erämaista maisemaa. | ||||
|
13.08.2022 23:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sen verran kokoeroa, että siirtymä K30-raiteelta 60E1-raiteeseen ei onnistu suoraan vaan tarvitaan kaksi siirtymäpalaa K30->K43 ja K43->60E1. | ||||
|
|
13.08.2022 23:13 | Ossi Rosten | ||
| Ihan äkin olekaan ajatellu miten iso kokoero noilla kiskoilla on :D | ||||
|
13.08.2022 22:52 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/54453 ainut muutostyö tehtiin Ttv6:een. Valmet vaihtui Volvoon (TD 100 G). Jukka tainnut nähdä pahaa "painajaisunta" aamu-yön tunteina, ettäkö moottorin vaihto Scaniaan? Moista en ole kuullutkaan saati kokenutkaan. Taisivat Ttv:t olla varsin haluttomia yhteistyöhön toisen Ttv:n ja Dm7:n kanssa muutostyön jälkeen Dm7:ä Ttv:ksi. Joskus tultiin työmaalta parissa pois omilla miehistöillä, ei edes kokeiltu yhteistyötä. | ||||
|
13.08.2022 22:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama paikka aiemmin: https://vaunut.org/kuva/116130 | ||||
|
13.08.2022 22:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva vaunusta myös: https://vaunut.org/kuva/150760 | ||||
|
|
13.08.2022 21:43 | Miitre Timonen | ||
| Kuvauspaikka korjattu, Melalahtihan se toki on. | ||||
|
|
13.08.2022 21:43 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ihan joka perusparannuksessa kiskopaino tuplaannu, mutta tuossa odottelee 60E1-kiskoa K30-kiskojen eläkkeellejääntiä. :) | ||||
|
|
13.08.2022 21:37 | Jaakko Pehkonen | ||
| Varmaa tietoa tuosta Ukrainan lipulla varustetusta lätän numerosta ei ole minulla. Se saattaisi todennäköisesti olla tämä Paltamossa ennenkin ollut vaunu: https://vaunut.org/kuva/5729?paik=Paltamo , https://vaunut.org/kuva/22023?tt=3&i1=Dm7&i2=4154 eli 4154. Kuvauspaikaksi on lipsahtanut kivesjärvi, mikäli oikein muistan keväältä tämä oli Melalahdessa. |
||||
|
13.08.2022 18:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Liikennepaikan nimihistoria: 25.1.1915 – 31.5.1925 Ala-Vojakkala, 1.6.1925 – 30.11.1927 Ali-Vojakkala, 1.12.1927 – 1.6.1968 Alavojakkala. | ||||
|
13.08.2022 14:50 | Reijo Salminen | ||
| Jalkaanmenevyys! | ||||
|
13.08.2022 14:50 | John Lindroth | ||
| Ainakin tehtaan raiteiston alueella esiintyy Lokomo ex Neumeier höyry 96/29 se käytti numeroa kuusi.. Filmi Elävä arkisto Yle" Karkkila-Kauppala rautatehtaan varjossa". Move 21 dieseli saatiin radalla käyttöön v.54. |
||||
|
13.08.2022 14:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Tulee ihan mieleen biisi "Katson maalaismaisemaa" | ||||
|
|
13.08.2022 12:52 | Visa Pöntinen | ||
| Jep! | ||||
|
|
13.08.2022 12:49 | Miitre Timonen | ||
| Tuli satunnaiskuvana :D | ||||
|
13.08.2022 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse kirjeenkantajana Mäntässä olleena muistan oman työpäiväni alkaneen siinä aamuneljän - viiden maissa. Arvolähetykset tulivat niihin aikoihin Vilpussa pysähtyneissä yöjunissa P 51/52 olleissa postivaunuissa niin sanotuissa lukkopusseissa. Muutkin lähetykset tulivat postisäkeissä, niiden avaamisella ja sisällön lajittelemisella se työrupeama alkoi. Varsinaiselle päiväpostin jakelukierrokselle lähdettiin varttia yli yhdeksältä, omankin kantopiirin lajittelujen jälkeen. Fo-vaunujen postiosastoissa en itse 1970-luvun jälkipuoliskolla yleensä havainnut harmaatakkisia. Iltajunassa P 41 (Hki - Hpk - Sk) tuli kyllä Fo:ssa postia, joten Vilppulan postitoimiston postimies itse tuli asemalle keltaisen laituriautonsa kanssa ja meni vaunuun hakemaan niitä paria postisäkkiä joita silloin tuli. Lähteviä postisäkkejä en koskaan nähnyt hänen vaunuun vievän (= ei lajittelun/lajittelijan tarvetta). Sekin touhu loppui siinä 1978 tienoilla ja 1979 Fo:t korvattiin EFit:llä. Postin linja-autoista: Mänttä - Jämsä - Länkipohja - välillä kyllä kulki keltainen Ajokki, joka lähti Mäntästä päivittäin kello 13.30. En muista nähneeni, että josko sihen mitään postisäkkiä olisi heitetty takapään tavaraosastoon. Lukkojen takana, Jukka? Postivaunut olivat oma maailmansa, eihän sinne siviileillä ollut postivaunuliikenteen parina viimeisenä vuosikymmenenä mitään asiaa. Ja mitä postin ja VR:n välisiin suhteisiin tuli, kitkaa aiheuttivat kummankin osapuolen näkemyserot esimerkiksi aikatauluista sekä postivaunujen sijoittamisesta juniin. Joskus pääsivät yhteisymmärrykseen, joskus yhteisymmärrys oli hiukan hakusessa. Suosittelen kirjaa: Ilkka Teerijoki/ Postivaunun matkassa. Sivustolla Antikvaari.fi niitä silloin tällöin näkee myynnissä. Eikä kovin kovaa hintaakaan niistä nyhdetä! |
||||
|
|
13.08.2022 11:21 | Panu Breilin | ||
| 75 = rakennuksen järjestysnumero. 11 = rakennuksen tyyppinumero (11 on yhtä kuin asemarakennus). | ||||
|
13.08.2022 11:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Ankan ympärillä ollutkin joskus ketju? Lieneekö Hpk kylätoimikuntaakaan enää? | ||||
|
13.08.2022 10:40 | Rasmus Viirre | ||
| Onpas makea kuva kaikkineensa | ||||
|
|
13.08.2022 10:23 | Raimo Harju | ||
| Kesäinen maisema on luonnon taideteos. | ||||
|
13.08.2022 10:20 | Panu Breilin | ||
| Toiseksi vanhimpaan tunneliin pääsee. Vanhin tunneli on museovaunujen säilytyskäytössä ja sen päissä on aidat. | ||||
|
13.08.2022 09:03 | Timo Salo | ||
| :-) | ||||
|
13.08.2022 08:47 | Jukka Viitala | ||
| 7:ssa oli ainakin kaikki herkut jo 1983. Paitsi kaksinajo. Viritettiin 2 toimimaan etummaisen ohjaamosta mutta kävi pikku kämmi, kuolleen miehen jarru aktivoituu kun sytyttää linjavalot eli otsalampun tai ajaa suurimmalla vaihteella ja porhallettiin onnesta soikeina täyttä kun takimmainen iski hätäjarrut päälle. Olihan se varmaan mekastanut tyhjässä hytissä aikansa, mutta ei sitä etummaiseen kuullut. Kahvia läikkyi vähän, kirjanpito meni uuteen järjestykseen ja ratakin sai uutta sepeliä kun vaunuista vähän läikkyi. Loppumatka sujui tuplamiehityksellä ja viritykset purettiin vähin äänin. Periaatteessa siis vain syöttöä ohjattiin edestä, takimmaista piti ajaa kunnes sai nelosen silmään ja sitten hypspomps johtoveturiin kahveelle puskimien yli mikä on 60:n vauhdissa ihan terveellistä kuten Tekarin lavalla tepastelukin, jostain syystä lava edellä ajettaessa radalla olevat linnut eivät osaa väistää ajoissa. | ||||
|
|
13.08.2022 08:26 | Jukka Viitala | ||
| Pääseeköhän vanhoihin tunneleihin vielä vai onko koko alue jotain EU-aidattua satamaa? | ||||
|
|
13.08.2022 08:20 | Jukka Viitala | ||
| Sinisen perässä vois olla yksi punainen Ttv maisemakopilla vai pystyykö niitä enää liittämään yhteen? Ttv:t päivitettiin jossain vaiheessa Scanian rivikutvosilla muistaakseni Tka:n D11 kun tuo Linnavuoriscanian rivi8 ei ollut ihan vankinta tekoa tai no joo jos jäähdyttimessä olisi ollut enemmän ylipainetta niin olis varmaan toiminut. Ruottissa oli muistaakseni pudotettu Lättään vaparia yleisempi DS11 ja kokemukset ovat hyviä, tuplateho likimain samalla kulutuksella | ||||
|
13.08.2022 08:03 | Jukka Viitala | ||
| Linnavuoren hönkääsy on saattanut jättää pienet aromit tuonne katon alle lähtövaiheessa. Harmi, ettei nykyään saa sitä wanhaa kunnon rikkilöpöä kuin Putinin Essolta, jolla on pikku toimitusvaikeuksia nykyään, sillä olis kyllä häivytetty halvan ja kalliin hajuveden erot matkustavaisilta. Voi kun tuo olis Dm4 ja 2x tupladetroit KÖH | ||||
|
|
13.08.2022 07:09 | Jukka Viitala | ||
| Oliko kaikki suorat ikkunat karkaistua Sekurit-lasia? Vanhoissa Dm3:ssa ennen päivitystä ja myös Ruotsin lätissä oli kaarevat ikkunat, ne oli varmaan laminoituja. Dm-kalustoissa lasit vaihdettiin perimätiedon mukaan kalterisuojattuihin kiitos jääpuikkoja täynnään olleiden Turun radan tunnelien... mitäs niitä olikaan 2 ja sittemmin myös Tottola Dm4 elinkaarella. Olis varmaan ollut halvempaa kouruttaa tunneli. | ||||
|
13.08.2022 06:57 | Jukka Viitala | ||
| Mulle on aina ollut suuri mysteeri nuo lätän hallintalaitteet, vaikka olen istunut konekopan päällä yli 50 vuotta. Faija päästi mut kaikkien veturien puikkoihin ja ne oli loogisia, mutta lätät oli kaupallisessa käytössä yleisön seassa joten niihin en päässyt. Dv15 kiihtyy kuin tykin suusta pelkkänä veturina ja myös pysähtyy, uskomatonta ajatellen kuinka pienet kosketuskohdat sillä on kiskoihin. Mutta joo, mitäs tuolla mysteerilaatikossa on? | ||||
|
13.08.2022 06:46 | Jukka Viitala | ||
| Matkatavaravaunusta tulee mieleen laiturijunat, joiden vetäjänä oli sininen Valmet. Koska, missä ja kuinka paljon näitä nestekaasuhimmeleitä tehtiin ja oliko kaasukäyttöisillä moottoreilla yhtä lyhyt elinajan ennuste kuin kaasutrukkien Toyota-moottoreilla, jotka menivät harvoiksi 2000 tunnin nurkilla, vaikka sama pata kesti autoissa puoli miljuunaa kilsaa bensalla? | ||||
|
|
13.08.2022 06:38 | Jukka Viitala | ||
| Millainen suhde Postilla oli VR:ään? Pysyikö harmaatakit "lukkojen takana" koko matkan pääsemättä edes vessaan? Vielä Kekkosen aikana Posti kuljetti huomattavia rahasummia, jotka varmaan nykytyylistä poiketen tavoittivat myös vastaanottajansa. | ||||
|
13.08.2022 06:26 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa vaunuissa oli alustan läpi kulkeva vetotanko, koska tästä luovuttiin? Vielä 80-luvulla oli letkassa M, jossa vetotanko kulki läpi vaunun, alusta oli varmaan 1800-luvulta. Palveli "ohjausvaununa" kun palasimme JuHalta TKa:n työntäessä, vaunun päällä oli Santra-koppi. Silloinen liikenneosasto ei käännellyt rautoja rataosaston junille johtuen jostain ammattiliittojen kalistelusta, apukuljettaja jalkautui junan eteen. Ikinä ei ollut suoraa paluutietä kuormausraiteelle, sinihaalariset käänsivät raudat ristiin kun olimme linjalla, vaikkei tarvetta ollut. Se valtion tehokkuudesta. Silloin rataosasto tienasi paremmin joten luottamusmiestä vi_utti. Lähtöluvat saatiin sentään punalakkisilta ja latu oli auki samantien. TKa:lla olisi mennyt vuosi, jos olisi pysähdytty joka vaihteella, koukussa yli 200 t ja vetäjänä 26 t 2-akselinen. Rullasi kyllä liiankin hyvin alamäessä, Scania ei juuri menohaluja hillinnyt eikä jarrutkaan, Mas-vaunujen korjaus oli vähän täytetyön tyyppistä konepajoilla joten mentiin niillä mitä saatiin. Painoin itse päätypuskimesta läpi kun junassa ei ollutkaan jarruja. Kävelyvauhdissa.Tuli onneksi takaisin omia jälkiään mutta toppari oli hiukan masentavan näköinen. | ||||
|
13.08.2022 05:46 | Jukka Viitala | ||
| Wanhojen siltojen maatukien rakenteissa olisi nykyinsseille opittavaa. Osa tehtiin isona kantavana kenkänä pehmeikölle. osassa oli pitkiä (koheesio)paaluja alla. Holvikaarissa oli eniten haastetta, ne ei saaneet levitä. Pehmeiköille vakiintui edullinen levypalkki, jota toki käytettiin myös kovalla pohjalla kuten Tammisaaressa. Merivedelle altistuva rikkipitoinen patarauta ei nyt vältsisti ole toimivin siellä, mutta maalia mahtuu maailmaan ja jänteitä on vaihdettu kestävämpiin, osasyynä N-liiton raskaat sotilasjunat 1940-1941, joissa akselipaino oli huikea 20-25 t. Meillä taisi olla n 15 t tuolloin. | ||||