Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.07.2022 11:40 | Santeri Turunen | ||
| Hieno kuva hienolta paikalta! | ||||
|
21.07.2022 11:09 | Antti Ojala | ||
| Entisessä toimessani taksisuharina, saatoin huvittaa asiakkaitani pysähtymällä Levysepänkadun tasoristeykseen junaa tähystämään. Tästä syntyi poikkeuksetta keskustelua, miksi pysähdyn, kun tästä ei ole mennyt junia enää moneen vuoteen. Yhtä monta kertaa asiakkaani yllättyi, kun totesin että toki kulkee - joka viikko. Tämä on niitä tasoristeyksiä, joita veturinkuljettajan on syytä lähestyä torvi pohjassa. | ||||
|
21.07.2022 08:19 | Samuel Pajunen | ||
| Joo huomattiin olitko siis vaihtotyön johtajana ? | ||||
|
20.07.2022 22:48 | Jyrki Längman | ||
| Siis hakusessa on se että onko muita kuin nämä kaksi jotka on museorautatiellä. Tuo toinen on tällä hetkellä kunnostettavaksi Minkiöllä | ||||
|
Kuvasarja: Lahti - Kouvola -liikennepaikat |
20.07.2022 22:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Viitaten sarjan tekstiin, tämä sarja esittelee vain Villähteen laiturityömaata :) | ||||
|
20.07.2022 21:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä olisi ollut mainio knoppi! :) | ||||
|
|
20.07.2022 21:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten olisi tämä: https://vaunut.org/kuva/129976 ? | ||||
|
20.07.2022 21:31 | Lasse Reunanen | ||
| Yksi syy voi olla myös logistiikka. VR:lla/RP:lla/Vapolla on ollut omaa lotja- ja mahdollisesti myös hinaajakalustoa Oulujärvellä. Loogista on ollut kuljettaa veturihalot Vaalaan. | ||||
|
20.07.2022 21:03 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Timo! | ||||
|
20.07.2022 20:24 | Pasi Seppälä | ||
| Nätti kuva savonradan päivärahtien väriläiskästä. Aikamoisia väriläiskiä ovat myös umpivaunujunat maalauksineen, mutta niitä ei nyt lasketa. | ||||
|
|
20.07.2022 19:38 | Jyrki Längman | ||
| Tietääkö kukaan että onko tämän tyyppisiä rakennuksia muualla säästynyt ja kuinka monta. Lisäksi missä ?. | ||||
|
|
20.07.2022 18:29 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Mahtavasti oivallettu ja toteutettu kuva! | ||||
|
|
20.07.2022 18:27 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tapiolla 10+ mielenkiintoisista kuvista. Itselle oli uutta tietoa että Vaalassa on ollut vyörytyslaite. Vaalahan on suunnilleen puolivälissä Oulu Kontiomäki väliä. Voisiko se olla yksi syy vyörytyslaitteen sijoittamiseen sinne? |
||||
|
20.07.2022 18:20 | Kurt Ristniemi | ||
| SVR laati vuonna 1896 sekä spesifikaation että piirustukset Luokan Ga vuoden 1896 tyypin katetulle tavaravaunulle. Sama tehtiin myös luokan Hbk vuoden 1896 tyypin yhdistetylle avoimelle tavara- ja lankkuvaunulle. Tiedossa on toki, että pystylaudoitettuja katettuja tavaravaunuja oli rakennettu jo ennen vuoden 1896 spesifikaatiota ja piirustuksia. Niiden vaunujen littera ei kuitenkaan ollut G, vaan G, G a, G a b, G a b d tai G a d. Myös vanharakenteisia vaunuja uusittiin rakentamalla niille pystylaudoitettu kori jo ennen vuoden 1896 spesifikaatiota. Näidenkään vanhojen vaunujen alkuperäinen littera ei välttämättä ollut pelkkä G. Eri lähteissä samat vaunut on saatettu kirjata hyvin erilaisin litteroin; joskus yleistäen G:ksi. joskus tarkoin alalitteroin. Toistaseksi en ole löytänyt tietoa siitä, milloin ja millä rautatiellä pystylaudoitus otettiin käyttöön. |
||||
|
|
20.07.2022 18:09 | Ari Virtanen | ||
| En tiedä huomasitteko siinä kuvatessa, kun jouduttiin pysäyttämään liike vähän rivakammin. -Rekan kuljettajalla ei pää kääntynyt yhtään kiskoja ylittäessä. | ||||
|
20.07.2022 16:56 | Juhana Nordlund | ||
| 4S:n ja 10S:n pääasiallinen kalusto ennen nivelvaunujen tuloa oli kaksiakselinen kalusto: moottorivaunu + perävaunu. | ||||
|
|
20.07.2022 15:46 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Petri! | ||||
|
|
20.07.2022 15:36 | Petri Nummijoki | ||
| Linjoilla 4 ja 10 oli myös ruuhkalähtöjä, jotka ajoivat vain osan matkaa vakireittiä. Kai niillä saattoi olla vakituisesti, vaikka 2-akselisia vaunuja ennen nivelvaunujen käyttöönottoa? | ||||
|
|
20.07.2022 15:18 | Juhana Nordlund | ||
| Periaatteessa näin. Todetaan vielä, että osa vaunuista 1 - 15 ja 16 - 30 oli parhainakin vuosinaan varavaunuja. Vuoden 1959 vaunuja oli siis enemmän kuin mitä linjojen 4, 6 ja 10 vakiovuoroihin (kokopäivävuoroihin) tarvittiin. Tietenkin varavaunuja noista vuoden 1959 sarjoista pyrittiin sijoittamaan samoille linjoille, kun tarvetta ilmeni. Mutta joskus niitä näkyi satunnaisesti muuallakin. Ja tosiaan sarjan 331 - 375 vaunuja sattui ajoittain varavaunuksi 4:selle, 6:selle tai 10:pille, ja teliperävaunu oli mahdollista normaaliin tapaa liittää mukaan. Jos varavaunuksi tuli Ratti-Karia tai sitä vanhempi, niin hyvin todennäköisesti se kulki ruuhkassakin ilman perävaunua, koska sille ei todennäköisesti kovin äkkiä olisi saatu sopivaa kaksiakselista perävaunua. Oma juttunsa olivat sitten jotkut kertaluontoiset tapahtumat, jotka aikaansaivat kysyntäpiikkejä jollain suunnilla. Olen nähnyt kuvia selostuksineen, joissa joskus linjalla 2 (Itä-Pasila) ja 5 (Katajanokka) on ollut ajossa yhdistelmä RM1 (HKL 331 - 375) + teliperävaunu. Itä-Pasilan kakkosen aikana ensimmäinen nivelsarja oli jo käytössä, jolloin linjoilla 4 ja 10 aikanaan ollut kalusto oli tietenkin siirtynyt toisarvoisempaan käyttöön muutenkin. |
||||
|
20.07.2022 15:03 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että kyseessä on radanpitoa palveleva (esim..sepelin lastaus) palveleva raide. Siihen viittaisi myös lastauslaituri. | ||||
|
|
20.07.2022 14:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Kysyin jo Facessa, mutta kysytään täälläkin... Mikähän tuon oikealla olevan miniraiteen tarkoitus on? Ajattelin että siinä voisi olla muuntajanpurkuraide, mutta ainakaan ilmakuvissa ei niitä betonirakennelmia näy. | ||||
|
20.07.2022 13:33 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Sitten varmaan kysymyksessä olikin viimeinen SK ja veturina 1310. Ajattelin niitä olleen vielä myöhemminkin kuin 1964, koska sarjalla sentään ajettiin vuoteen 1968 asti. Korjausluokasta ei sinänsä ollut puhetta vaan oli omaa tulkintaani. Lokakuussa 1964 isä oli Kauklahdessa, joten 23.10.1964 ei oikein kävisi. | ||||
|
|
20.07.2022 13:32 | Petri Tuovinen | ||
| Onpa hyvä kuva!!!! | ||||
|
|
20.07.2022 13:18 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Mutta vähintäänkin aikavälillä 1960-1972 eli sarjan 1-30 toimittamisen jälkeen ja ennen nivelraitiovaunujen käyttöönottoa olivat 1-30 vakituisia teliperävaunujen vetäjiä ja lähinnä poikkeustilanne, jos teliperävaunu esiintyi sarjan 331-375 moottorivaunun kanssa? | ||||
|
20.07.2022 11:50 | Heikki Jalonen | ||
| Ainakin tuolla Vaalassa on käyttövoimana ollut sähkö. Eristimien lukumäärä tolpassa, mutta myös (auki oleva) sulakekotelo kolmine sulakehattuineen kertovat, että käytössä oli "voimavirta" (3~380V). Luultavasti kaikki ne liikennepaikat, jossa tämän suuruusluokan muokkaava polttoainehuoltoa tehtiin, olivat sähköverkon piirissä jo 1920-luvulta lähtien. | ||||
|
|
20.07.2022 11:41 | Heikki Jalonen | ||
| Vaalan merkitystä rautatieliikenteen kannalta 1940-luvun luvun lopulta 1950-luvun loppuun on varmaan suuresti lisännyt Oulujoen voimalaitosten rakennustyö, johon liittyi melkoinen liikenteenhoidon tarve. Laadin aikoinaan pienen kuvasarjan noista voimalaitosradoista: https://vaunut.org/sarja/2282 Vaalasta käsin lienee hoidettu Jylhämän ja Nuojuan (Ahmas) liikenne joten siellä lienee ollut oma päivystäjänsä ainakin kiivaimman rakennuskauden ajan. Ehkäpä siksi investointi polttoainehuoltoon on nähty tarpeelliseksi. Sodan jälkeenhän tuo laitos on rakennettu. Vaalan talli itsessään on selvästi vanhempaa perua, varmaan jo radan rakennuksen ajoilta. Vaalassa on myös ollut sivuraiteita sahalle ja Oulujärven rantaan jo ennen voimalaitosten rakennuskautta. Soraa ja hiekkaa on myös otettu monilta paikoilta. |
||||
|
|
20.07.2022 11:35 | Eljas Pölhö | ||
| Tr2 kattiloiden mukaiset täyskorjaukset (TK) olivat välillä 22.12.1959 (1312) ja 23.10.1964 (1307). Seitsemän veturia kävi vielä välikorjauksessa (SK) ajalla 4.1.1963 (1312) ja 13.12.1964 (1310). Vuoden 1962 TK:t olivat 1303 = 28.11.1962, 1304 = 26.1.1962, 1311 = 8.6.1962 ja 1315 = 11.4.1962. | ||||
|
|
20.07.2022 11:15 | Juhana Nordlund | ||
| Teliperävaunujen ollessa aivan uusia vaunuja 1 - 30 ei vielä ollut käytettävissä. Sitten kun 1 - 30 tulivat, ne sijoitettiin samoille linjoille, joilla teliperävaunuja käytettiin (4, 6 ja 10). Joskus 1 - 30 -sarjan vaunun ollessa huollossa sijaisvaununa saattoi olla jokin sarjasta 331 - 375. Myöhemmin, kun vaunuja 1 - 30 alettiin muuttaa kuljettajarahastukseen (aikavälillä 1978 - 84), teliperävaunut jäivät yhä useammin vaunujen 331 - 375 vedettäviksi. Tosin ainakin linjalla 8 esiintyi jonkin aikaa tilanne, että moottorivaunu oli kuljettajarahastuksessa, mutta mukana ollut perävaunu kulki sitten perinteisessä rahastajarahastuksessa. Linjan 6 viimeisinä rahastajarahastusvuosina peruskokoonpano ruuhkassa oli 331 - 375 + perävaunu, ruuhka-ajan ulkopuolelle pelkkä 331 - 375. Perävaunujen käyttö päättyi tultaessa kesään 1983. Viimeinen perävaunulinja oli 6. | ||||
|
|
20.07.2022 10:44 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvinkään konepajalla käynti on hyvä teoria mutta kolmen peräkkäisen numeron päätyminen pajalle samaan aikaan tuntuu erikoiselta ellei kysymys ollut varta vasten suunnitellusta muutostyöstä. Höyryveturit valtionrautateillä kertoo, että osa Tr2-vetureista varustettiin 60-luvun alkuvuosina suoratoimijarrulla. Olisiko ollut se sitten? Vai panttasiko Pieksämäki vetureitaan talviliikenteen yli ja lähetti niitä korjaukseen vasta kevään tultua, kun liikenne oli hiljentynyt ja/tai Kouvolasta saatu täydennystä numerosarjasta 1305-1309? Koska muuten viimeinen Tr2-vetureiden täyskorjaus on valmistunut ja mille yksilölle? Isäni oli töissä Järvenpäässä joskus loppuvuodesta 1964, kun sinne tuli Tr2 koeajolta Hyvinkäältä ja miehistö kertoi, että kysymyksessä olisi viimeinen Tr2, joka on päätetty täyskorjata. Lieneekö suunnitelma pitänyt? |
||||
|
|
20.07.2022 10:14 | Petri Nummijoki | ||
| Mistä sahauksen käyttövoima näihin tyypillisesti saatiin? Käytettiinkö sähköä jo yleisesti ainakin sotien jälkeen vai maamoottorilla tai peräti höyrykoneella? Halkojen käyttöhän väheni voimakkaasti vetureiden polttoaineena 1960-luvun puoliväliä lähestyttäessä, joten 1960-luvun alkuvuosien jälkeen ei liene ollut enää montaa liikennepaikkaa, joissa halkoja olisi tehty VR:n omana työnä. Näin ainakin olettaisin. | ||||
|
20.07.2022 10:10 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| OT. Äskettäin tuolla veturitallissa järjestettiin Valentin Vaala -elokuvafestivaali. | ||||
|
|
20.07.2022 10:02 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko Vaala höyryvetureiden pääasiallinen vesi- ja polttoainetäydennyspaikka Kontiomäen ja Oulun välillä, kun siellä on ollut näin kovat rakennelmat vai oliko Vaalassa jotain paikallisiakin tarpeita esim. vaihtoveturin ylläpidolle? | ||||
|
|
20.07.2022 09:57 | Petri Nummijoki | ||
| Käytettiinkö muuten teliperävaunuja pääasiassa moottorivaunujen 1-30 kanssa, kun niitä oli lukumäärän puolestakin saman verran vai yhtä lailla myös vaunujen 331-375 perässä? | ||||
|
20.07.2022 09:07 | Erkki Nuutio | ||
| Vesa kuvannut asuintalonsa edustalta. Asunnossa piti MFH:n johtokunta kokoustaan ainakin kerran. | ||||
|
20.07.2022 09:00 | Erkki Nuutio | ||
| Vesiviskuri näkyy tässäkin kuvassa, mutta hyvin naamioituneena. | ||||
|
|
20.07.2022 08:56 | Erkki Nuutio | ||
| Oletettavasti tämä on pystytetty parikymmentä vuotta aikaisemmin hyvin perustetuille maatuille. Hyvin on kestänyt säitä, mutta ei maaseudun väenkatoa. Voivuoria rakentamalla ja metsätöillä korjattiin sodan seurauksia maaseudulla, mutta elintaso oli vaatimaton. Seurauksena oli maaltapako ennen kaikkea 60-luvulla rintamaille ja Ruotsiin. Ruotsiin menetimme lopullisesti ehkä 150 000 ihmistä. Se oli valtava menetys Suomelle ja etenkin Lapille. Ei liene löydetty VR:n päätöksiä vyörytyslaitosten rakentamisesta, eikä siten tunneta rakennusvuosiakaan. Tässä kuvassa näkyy vesiviskurikin. |
||||
|
20.07.2022 00:55 | Teemu Sirkiä | ||
| Vain hetkeä aiemmin Hillosensalmella juna kulki vesisateessa. No, päivän aikana keli vaihteli auringon ja sateen välillä aika useasti ja kuurot olivat sadetutkan perusteella hyvin paikallisia. | ||||
|
19.07.2022 23:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaikenlaisia donitsikokouksia sitä on aikoinaan vaunut.orgin välityksellä järjestelty :P | ||||
|
|
19.07.2022 23:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaikuttaa samankaltaiselta kuin kuvan https://vaunut.org/kuva/26720 Wiima. | ||||
|
19.07.2022 23:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikähän edellisessä kommentissa on ollut niin erikoista, että sitä on pitänyt muokata viidentoista vuoden jälkeen? :) | ||||
|
|
19.07.2022 23:34 | Oula Ahlholm | ||
| Mitä mallia kuvan bussi on? | ||||
|
|
19.07.2022 23:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisikohan bussi Helmisen Linjan? | ||||
|
|
19.07.2022 21:49 | John Lindroth | ||
| Ehdottomasti huomionarvoinen kiinnostava kuva! | ||||
|
19.07.2022 21:27 | John Lindroth | ||
| Kuva on onnistunut siinä menoa ja meininkiä! | ||||
|
19.07.2022 20:42 | John Lindroth | ||
| Jyrki on oikeassa,tenderi on väärin päin mutta lienee kuitenkin tähän veturityyppiin oikea tenderi. Takana näkyvä kattila hiekkaputkineen voisi vaikka kuulua veturisarjaan HV1. | ||||
|
19.07.2022 19:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Tähän tulee varoituslaitos. | ||||
|
|
19.07.2022 19:45 | Kai Krause | ||
| Kiitos, korjaan kuvauspäivän, joka oli väärin, tunnus on oikein, meni vet-tukkuksella vaikka oli "vaunu" mukana | ||||
|
|
19.07.2022 19:32 | Jyrki Längman | ||
| Joku tenderi siinä on mutta se näyttäisi olevan väärin päin. Tederi saattaa siis olla kiinni jossain toisessa veturissa. | ||||
|
|
19.07.2022 19:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja miten niin "ilman tenderiä"? | ||||
|
19.07.2022 19:21 | Lari Åhman | ||
| Veikkaisin, että Iisalmi - Ylivieska ja toki Hyvinkää - Hanko -rataosien sähköistymisen myötä Dv12-vetureita joutaa aika paljon eläkkeelle. Varsinkin ensin mainittu työllistää niitä vielä paljon. Dr16:lle voisi olla Joensuun seudulla töitä, mikäli rajaliikenne jatkuu. Varmaan Dr19 syrjäyttää nämäkin kunhan niitä on riittävästi maassa. | ||||
|
19.07.2022 19:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Tasoristeys on poistettu noin 2009–2010. En tiedä sen nimeä, koska tasoristeys.fi -palvelu on jostain kumman syystä pitänyt lakkauttaa. | ||||