Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.04.2022 20:45 | |||
| Tämä oli kovin hyödyllinen korotus, välilaituria odotellessa | ||||
|
26.04.2022 20:35 | Jimi Lappalainen | ||
| BSvs on hyvin todennäköisesti numeroltaan 0199252; https://vaunut.org/kuvat/?tt=22&i1=BSvs&i2=0199252 | ||||
|
26.04.2022 20:11 | Niko Padatsu | ||
| Erkki, Tämä kyseinen lumiharja on valmistekilven mukaan valmistunut 1999, numerolla 182. | ||||
|
26.04.2022 19:51 | John Lindroth | ||
| Kiva että näitä kuvia tulee! | ||||
|
26.04.2022 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein vekkuli Jaappanin-Iita! Tosi hieno peli! Domo arigatoo gozaimasu takusan, Eljas kuvasta. |
||||
|
|
26.04.2022 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla vaihtokone, kun tenderissä on viistottu takaosa...? Vai jaappaninpaikkuko se siinä? Ja perässä 200-paikkaiset JEi:t...? | ||||
|
26.04.2022 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pupujunasta mehiläismuumijunaksi (?)with one easy step! | ||||
|
|
26.04.2022 18:07 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä! Tove Janssonin muumit ovat asiaa. | ||||
|
26.04.2022 17:51 | Eljas Pölhö | ||
| Vertaa veturin tehdaskuvaan https://vaunut.org/kuva/154481 | ||||
|
|
26.04.2022 17:35 | Oula Ahlholm | ||
| Tyylikäshän tämä on. | ||||
|
|
26.04.2022 17:31 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kaikella se pittääki yrittää.. mikähän on prosenttimäärä..'saaliista'... | ||||
|
|
26.04.2022 17:25 | Niko Salo | ||
| Veikkaan, että huomattavasti enemmän kuin Pikkujätti Kunnakselle vaikka Kunnas piirsi hahmoistaan lääkäriasemalle omat versiot. | ||||
|
|
26.04.2022 17:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Paljonkohan Mehiläinen on tästäkin maksanut Janssonin tekijänoikeukseien haltijoille ? | ||||
|
|
26.04.2022 14:15 | Erkki Nuutio | ||
| Aivan oikein, Tommila. Painovirhe. Joukon kanssa olin paljonkin asioissa, etenkin metsäkoneaikanani. Paljolti Joukon ansiota oli Linnavuoren laajentuminen ja moottorien laatu- ja hintakilpailukyvn kehittyminen. |
||||
|
|
26.04.2022 14:00 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| OT. Alkuperäisessä tv-sarjassa kertojaäänenä oli muuan Richard Starkey. | ||||
|
|
26.04.2022 13:44 | Timo Salo | ||
| "Hiusten halkomista": Tammila on oikeasti Tommila... | ||||
|
26.04.2022 13:14 | Timo Salo | ||
| Kansipahvissa ollut "pientä ohivuotoa"...? | ||||
|
26.04.2022 12:46 | Julius Ylitalo | ||
| Haapamäen asema on kiva. Mukava risteysasema. | ||||
|
|
26.04.2022 12:39 | Timo Salo | ||
| Omat kersat on jo "täysikasvuisia" ja niinpä nuo lastenjutut on unohtuneet. Toista se oli 30 vuotta sitten. Kiitti Paulille infosta! | ||||
|
|
26.04.2022 12:34 | Timo Salo | ||
| Pienoisrautatieharrastajille edullinen erikoisuus: https://japan-figure.com/en-au/products/takara-tomy-tomica-thomas-friends-01-thomas-f-s-takara-tomy :-) |
||||
|
|
26.04.2022 12:34 | Pauli Ruonala | ||
| Koriste viittaa englantilaiseen lastenkirjaan ja siitä tehtyyn tv-sarjaan Thomas the Tank Engine, esitetty Suomessa nimellä Tuomas Veturi. Hahmo tunnetaan myös Japanissa, en tiedä millä nimellä. | ||||
|
26.04.2022 11:10 | Erkki Nuutio | ||
| Sananselitys voitelurasva -nimestä: Voitelun suorittaa voiteluöljy, jota on valtaosa rasvan tilavuudesta. Öljyn kaikkien ominaisuuksien pitää olla käyttökohteen vaatimusten mukaiset. Saennin (kuten metallisaippua) on höttöistä ainetta, jonka taytyy pystyä kaikissa oloissa (lämpö, tärinä jne) pitämään kiinni ympäröivistä öljyhiukkasista, jotta nämä eivät erotu ja ala vuotaa. Saenninkaan ei tietenkään saa jähmettyä kylmässä, mikä jäykistäsi laakeroinnin ja estäisi voitelunkin. Esimerkiksi laakereissa pystyy vierintäelimien vähäinen kosketus rasvaan erottamaan siitä tarvittavan, hyvin vähäisen öljymäärän pintojen väliin ja useimmiten mahdollistamaan EHD-tasoisen, kosketuksettoman nestevoitelun hyvinkin pitkään. Tarvittaessa öljyssä on HD-lisäaineita, jotka estävät pintojen kosketukset ja tahmautumisen hitaissa liikkeissä. Toisaalta saennin estää öljyn erottumisen. Siksi ei tarvita kovin tehokkaita tiivistimiä - etenkin kun mahdollisen ulkoa tullut lika pysähtyy saentimen höttöiseen ulkopintaan. Varsinaiset voitelukohdat pysyvät siksi puhtaina. Puhtaus kokoonpanovaiheissa on keskeisen tärkeätä. AINA suojukset avointen kokonaisuuksien päällä. |
||||
|
|
26.04.2022 11:04 | Heikki Jalonen | ||
| Erkki taitaa olla lähempänä tuon 620DS (6,6 L) mallin kanssa. 634DS (7,4 L) imu- ja pakosarjat ovat jotenkin erilaisia. | ||||
|
|
26.04.2022 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| 620-sarjassa ja 634:ssä nousivat ruiskutusputket kuvan malliin. 620-sarja tuli noin 1990 ja 634 noin 1995. Milloin lumiaharja valmistui? Valmet 611:n tuotanto alkoi noin 1975, mutta siinä ruiskutusputkia oli taivuteltu toisella tavalla. Myös 620 ja 634 olivat alkuaan Valmet - Kättemme töitä. Nimimuutos Sisudieseliksi tapahtui 1995 vaiheilla. Sisudiesel oli hyvä nimi etenkin traktorimoottorien tekijälle. Se ei kytkeytynyt Valmet-traktoreihin. Siksi moottorimyynti eri traktori- ym. konevalmistajille helpottui. Lisäksi Sisu oli huippumaineessa Euroopassa Truck Race -euroopanmestaruuksien ansiosta. Näin Tj Jouko Tammila kertoili aikanaan. Kun Valmet-yhtymä räjäytettiin, omi paperikoneväki Valmetin yritys- ja tuotenimen yksinoikeudella.. Muut toimialat saivat muuttaa nimensä, Traktoriryhmä Valtraksi ja Sisu-yhtymään liitetty Kuljetusvälineryhmä (trukit ja moottorit) Sisuksi (Sisu Terminal Systems ja Sisudiesel). Trukit ja terminaalitraktorit kuitenkin pian häpäistiin rantaruotsalaisesti Taxellin toimesta Kalmar-nimellä. Tämä vei sinne estottomasti valmistuksenkin työpaikkoineen. Tämä mielettömyys oli pääsyy suomalaisen trukkituotannon ja Tampereen tehtaan (alkuaan Valtion Lentokonetehdas) tuhoon. Kaupungin johto (kiinteistökeinottelijat) kuolasi "kiinteistöjalostuksen" kohteeksi päätyvän tehdasalueen hyväksi. Teollisten työpaikkojen menetys ei sitä kiinnostanut. |
||||
|
26.04.2022 09:25 | Arto Papunen | ||
| Noh tainnut enemmän iskeä Fenniarailiin kuin Operailiin.. Operail kuitenkin kuljettanut niitä hiilikuljetuksia ja pyttyjunia Kotkaan. Kun taas Fenniaraililla hiljennyt UPM-liikenne. No kai kummallakin(+VR:llä) vaikuttaa mitä eduskunta päättää idän liikenteen vaunukaluston käytöstä Suomen sisäisissä kuljetuksissa. | ||||
|
|
26.04.2022 09:19 | Lari Åhman | ||
| Maisema on muuttunut. Tulikos nämä vaunut vaneritehtaalta? | ||||
|
|
26.04.2022 08:42 | Heikki Jalonen | ||
| Valpurihan se. Tarkemmin, Sisudiesel 634 DS, ehkä jotain lisäkirjaimiakin. | ||||
|
|
26.04.2022 00:08 | Heikki Jalonen | ||
| Ei toimi vaseliini eikä Vitalis näissä, eikä oikeastaan missään muuallakaan - paitsi kasvomaskina, siihen se on oikein hyvin käypää, vesikin on vain hyvästä. Nykyajan junakaluston akselilaakereissa ei käytetä öljyvoitelua, se vaatisi kiertovoitelujärjestelmän. Liian mutkikasta. Näiden laakereiden voiteluvaatimukset ovat hieman pikkuisen korkeampaa tasoa, mitkään perinteiset rasvat eivät toimi. Kuormitukset ja lämpötilat (sekä miinus- että plussapäässä) vaativat aivan eri aineet. Lisäksi, rasvamäärä on rajoitettu, ei ole tilaa vararavinnolle, joka gramma on käyttöjakson aikana tarpeen. Ei siis ole tilaa joutoaineille. Käytännössä, rasva muodostuu mineraali- tai olefiinipohjaisesta öljystä ja barium- tai litiumsaippuapohjaisesta saentimesta sekä x-määrästä lisäaineita. SKF tai Timken eivät tarkempia reseptejään innokkaammin jakele, on tainnut kehitystyö hieman maksaa. Esimerkkinä, SKF erikoisrasva CTBU-laakereille on LGRT 2. Tuote on mineraali-litiumkompleksirasva, -40C...+120C, d>600 kkm. SKF mainitsee juuri LKAB-kaluston eräänä referenssinään tälle rasvalle. Jos tätä myytäisiin Volkkarin kaupassa, sitä mainostettaisiin Long-Long-Long-Long-Long-Life-tuotteena... Tuotteen hinta olisi myös erittäin pitkä... |
||||
|
|
25.04.2022 22:19 | Kari Kuusela | ||
| Ukrainan sodan tuomat talouspakotteet iskevät pahasti Operail Finlandin liiketoimintaan. Millainen lie tulevaisuus? | ||||
|
25.04.2022 22:06 | Juhani Katajisto | ||
| Huomasin tämän saman asian kasatessani kirjan auraustietoja. - On aika sattuman kauppaa löytää vielä tietoja laatikkoauroista tämän jälkeen auraustyössä, kyllä tämä niin joutsenlaulua on. Mutta kuka tietää? | ||||
|
25.04.2022 22:06 | Oula Ahlholm | ||
| Toinen on 2818, nimittäin sama juna kuvattu Pellossa. | ||||
|
|
25.04.2022 20:51 | Jarno Piltti | ||
| Tolkuttoman myöhäinen käyttö tämä, nyt kun Katajiston uutta lumiaurakirjaa olen selaillut. | ||||
|
|
25.04.2022 17:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yleisesti vierintälaakereiden voiteluaineena käytetään vedetöntä vaseliinia. Sitä on käytetty maailman sivu ja toimii yhä! Öljyvoiteluakin käytetään. |
||||
|
25.04.2022 14:02 | Erkki Nuutio | ||
| Jälkiasenteiset veturin valoheittimet, Pintschin tekemät. Sivuilla lasiaukot veturinumeroa varten, lyhdyt mahdollisesti jostain Hv2-veturista. Valoaukkojen lasit olivat myöhemmiten tummennettuja, siis ilman veturinumeroa. Nämä valonheittimet eivät liene olleet alunperin sähköistettyjä. Ovatko tässäkään kuvassa? |
||||
|
25.04.2022 12:56 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa oleva vaihde vasta viime kesänä uusittiin eli nyt ei ole enää tuotakaan puupölkkyosuutta ja vaihde siirtyi kauemmas tasoristeyksestä. | ||||
|
25.04.2022 12:55 | Jouni Hytönen | ||
| Taavetin ongelma oli ainakin sijainti irti kyläkeskuksesta ja vuosi vuodelta vähennetyt pysähdykset. Jos käytettävissä olevia junia on tyyliin yksi suuntaansa, ei ole iso yllätys, ettei matkustajia kovin paljon ole. Tämän laiturin ongelma oli sijainti kahden raiteen välissä, ainoana kulkuyhteytenä laituripolku kahden tavoitetilassa 200 km/h raiteen yli. | ||||
|
25.04.2022 10:28 | Kari Suominen | ||
| Vunujen sisustuksen suunnitteluun alettiin 1950- ja 60 lukujen vaihteessa käyttää enenevässä määrin ulkopuolisten suunnittelijoiden apua Valtionrautateiden omien suunnittelijoiden asemesta. Koneteknisen osaston määreet alkoivat vaihtua sisustusarkkitehtien visioihin viihtyisyydestä, joiden perusteella valmistui ensimmäinen opinnäyte eli erään tunnetun kahvilavaunun sisustuksen muokkaus uuteen uskoon. | ||||
|
|
25.04.2022 09:41 | Hannu Peltola | ||
| Tässä linkki nettikauppaan, jos sattuisi olemaan tarve tilata... https://www.amstedrail.com/products/bogies/swing-motion/ |
||||
|
|
25.04.2022 09:23 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä lisää, jos haluaa suorastaan yksityiskohtaista tietoa : https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:998684/FULLTEXT01.pdf Viitteiden kautta saa vielä tarvittaessa lisätietoa. |
||||
|
25.04.2022 08:24 | |||
| Mulle kävi kerran niin että veturi putosi kiskoilta seitessään. Mentiin Iisalmen Sahoille tyhjiä vaunuja työntäen ja sahoilla pysähdyttiin kaarteeseen. Tyhjävaunuroikka nykäisi veturia pysähtymisen jälkeen jollon laho rata levisi veturin etutelin alla ja pyörät putosivat kiskojen väliin. | ||||
|
24.04.2022 23:55 | John Lindroth | ||
| Schwere Brocken /Regelspurige E-Tenderlokomotiven, Ilmestyi kirja tekijänä Wolfgang Flegenbaum vuonna 2016.(Herdam Fotoverlag)Kirja kertoo E akselijärjestyksen höyryvetureista! | ||||
|
|
24.04.2022 23:43 | |||
| Surullinen kohtalo tällä asemalla, varmasti olisi riittänyt matkustajia | ||||
|
|
24.04.2022 23:27 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aina voi oppia uutta laakereista ja niiden huollosta. Aika vaikeata sille laakerille olisi kenttäoloissa mitään tehdä, joten loogisestikin vaihto menee pyöräkerran vaihdon kanssa samaan. Kiitokset seikkaperäisestä selostuksesta. | ||||
|
24.04.2022 23:18 | Topi Lajunen | ||
| No, ne kaikki tulevat sieltä oikealta. Ehkä se olisi paremmin paikallan tuossa kuvan oikeassa laidassa, osottamassa sinne oikealle tulosuuntaan. | ||||
|
|
24.04.2022 23:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä täällä on edelleen kaksi raidetta. | ||||
|
24.04.2022 22:58 | Jimi Lappalainen | ||
| En, mutta työ oli vasta alussa. Voin yrittää myöhemmin. | ||||
|
|
24.04.2022 22:46 | Matti Melamies | ||
| Kova on kiire jos sunnuntaina pitää purkaa. Ehditkö ottaa kuvaa purkutyöstä? | ||||
|
|
24.04.2022 22:08 | Heikki Jalonen | ||
| Pujahtipa tuonne pieni virhe, korjaillaan: AAR Class-K laakerin mitat ovat 6½x9. K-sarjan laakerit ovat ns. CTBU-tyyppiä, Compact Tapered Roller Bearing Unit. Kantavuus/rakennekoko-suhteeltaan päivän tehokkainta laakeriteknologiaa. Täsmennetään samalla tuota käyttöikä-asiaa, ilmaisin asian epäselvästi. Parempi ilmaisu on "käyttöjakso", jonka aikana laakerille ei tehdä mitään huoltoa, eikä varsinkaan voitelun jälkitäyttöä. Käyttöjakso on tyypillisesti 500--600 kkm, testeissä on saavutettu luokkaa 800 kkm olevia käyttöjaksoja. Käyttöjakson päättyessä laakeri vaihdetaan uuteen tai kunnostettuun. Uusi laakerointi tulee vaunun alle kunnostetun pyöräkerran mukana, eli käytännön vaihtovälin määrää pyöräkerran kierto. Pelkkien laakereiden kenttävaihtoja ei normaalisti tehdä. Laakerin kunnostus on erikoistyötä, usein siitä vastaa laakerin valmistaja. Kunnostuksen yhteydessä laakeri puretaan, osat pestään, särö- ja mittatarkastetaan. Epäkelvot osat vaihdetaan, lisäksi kaikki polymeeriosat (häkki ja tiivisteet) vaihdetaan. Laakeri kootaan uuden voiteluainetäytön kera. Lopuksi välykset ja käynti tarkastetaan kuormittavilla laitteilla. Varsinkin voiteluaineen laatu ja täsmälleen oikea määrä ovat erittäin ratkaisevia luotettavuuden ja käyttökeston kannalta, samoin suorituksen puhtaus. Kun oli puhetta noista patruunalaakereiden eduista, niin pitää vielä muistaa mainita myös niillä saavutettava kapeampi tuentaväli (=laakeri saadaan lähemmäs pyörää) joka puolestaan vähentää akselin taivutusrasitusta, edesauttaen korkeampien akselipainojen käyttöä. Vaunun kyljessä näkyy punainen lätkä "31t". Se kertoo, että itse vaunu on valmis/hyväksytty 31 t akselipainolle. Salliiko rata vielä sillä painolla ajamisen on toinen asia. |
||||
|
24.04.2022 21:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole halpa se uusi kevytliikennesiltakaan; https://www.rakennuslehti.fi/2022/03/turussa-paukkuvat-taas-siltabudjetit-raunistulan-kevyen-liikenteen-silta-maksaa-jo-7-miljoonaa/ | ||||
|
24.04.2022 21:33 | Jussi Pajunen | ||
| Hieno kuva. Aurinkoinen kevätsää tosiaan tuo kuvaan mukavan tunnelman. | ||||
|
24.04.2022 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Hakusana "Mermec Roger 800" tuottaa jonkinlaista tietoa ja myös sisäkuvia. https://www.mermecgroup.com/measuring-trains-br-and-systems/recording-cars/533/roger-800.php | ||||