Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.04.2022 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Hakusana "Mermec Roger 800" tuottaa jonkinlaista tietoa ja myös sisäkuvia. https://www.mermecgroup.com/measuring-trains-br-and-systems/recording-cars/533/roger-800.php | ||||
|
24.04.2022 20:47 | John Lindroth | ||
| Tällä junalla kuljetettiin yleisöä välillä Hki-Psl, teemana oli matkailumessut ja järjestäjänä Ageba. | ||||
|
|
24.04.2022 20:40 | Hannu Peltola | ||
| Minuila oli juuri näihin aikoihin AUK I:n aikainen PST-leiri Hätilässä. Santahaminasta lähdettäessä AUK:n vääpeli mainitsi harjoituksen alkupuhuttelussa: "Ilmoittaisin muuten pakkasasteet, mutta en voi, koska elohopea jäätyy -37 asteessa!". | ||||
|
Kuvasarja: Malmiradalla huhtikuussa 2022 |
24.04.2022 20:36 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja ja Malmiradan kuvia on aina hauska katsoa! Aika monet kuvauspaikoista olivat minulle tuttuja, viimeksi helmikuulta. | ||||
|
|
24.04.2022 20:32 | Teppo Niemi | ||
| Näin oli. Kylmeneminen alkoi, kun TEKUn joululoma alkoi. Ja kunnon pakkasia riitti etelässäkin helmikuun lopulle. |
||||
|
|
24.04.2022 20:15 | John Lindroth | ||
| Itse olin kuvaamassa tuota junaa Pasilan mäessä jota juna nousi hyvällä höyryllä ja äänillä.Sää oli todella talvinen jäätävän pakkasen takia! | ||||
|
24.04.2022 18:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä talo puretaan nyt. Ajoin äsken ohi ja kaivuri oli purkamassa. | ||||
|
24.04.2022 17:14 | Tauno Hermola | ||
| Eipä tullut mieleen, että siinä oli Hr11 veturien käytössä tuollainen parin vuoden tauko. Muistaako kukaan, minä vuonna rantaradan pikajunat siirtyivät ratapihan länsilaitaan, onko se nyt sitten ykköslaituri? | ||||
|
24.04.2022 16:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Tuli T54071:ssa Ouluun https://vaunut.org/kuva/154406 | ||||
|
24.04.2022 13:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitkiä nuo vaihteenopastinlyhtyjen varret - lienee lumisten talvien varalta. | ||||
|
|
24.04.2022 09:35 | Petri Nummijoki | ||
| Kuva https://vaunut.org/kuva/29544 on samasta tilanteesta. Sr12-vetoinen juna on P14 Kotkasta ja Kouvolasta sekä Hr12-vetoinen juna P64, jonka vaunut tulivat Kemijärvi-Oulu-alueelta. Sr12-vetoinen juna on silloisen ratapihan raiteella 7 ja Hr12-vetoinen juna raiteella 8. Nämä sijaitsivat suunnilleen siinä, missä ovat nykyisen ratapihan raiteet 8-9. Tuohon aikaan pikajunat lähtivät niin Pääradan kuin Rantaradankin suuntaan normaalisti raiteilta 2-4 eli suunnilleen siitä, missä ovat nykyisen ratapihan raiteet 4-6. Kuvan raiteet 7-9 palvelivat saapuvia kaukojunia. Näiltä raiteilta ei kai normaalisti lähtenyt junia lainkaan. Poikkeustilanteissa, kuten juhlapyhien ruuhkaliikenteessä saattoi joku juna lähteäkin. Rantaradan pikajunien vakituiseksi vetovoimaksi mieltäisin tämän kuvan ajoilta sarjat Hr12, Dm9 ja Dm4. Hr11-vetureita käytettiin Rantaradalla säännöllisesti 1961-1966 ja uudestaan vuoden 1969 lopulta kesäaikataulukauden alkuun 1971. Mutta 1966-1969 oli kolmisen vuotta, ettei Hr11 ollut käsittääkseni pääasiallinen vetäjä missään Rantaradan pikajunassa, vaikka silloinkin niitä kävi Helsingissä Dm4-vaunujen korvaajina tai mahdollisesti Hr12-vetureidenkin korvaajina, jos esim. kevään routavaurioiden aikaan Hr12-vetureilla oli Rantaradalla tilapäisiä liikennerajoituksia. |
||||
|
|
24.04.2022 06:03 | Tauno Hermola | ||
| Mitä Turun junien vetovoimaan tulee, tuohon aikaan se oli Hr11, Hr12 ja Dm9; Dv12 ja Dr13 tulivat sitten myöhemmin, kun Hr11 ja Hr 12 olivat poistuneet käytöstä. | ||||
|
|
24.04.2022 05:49 | Tauno Hermola | ||
| Kun kuva on otettu 1967, niin eiköhän Turun junat silloin ja vielä monta vuotta myöhemminkin lähteneet (ja saapuneet) juuri jostain näiltä main eli nykyisten laiturien 10-11 paikkeilta. Joku varmaan tietää, koska Turun junat siirtyivät tuonne ykköslaiturille, veikkaukseni on joskus 90-luvulla. | ||||
|
23.04.2022 23:22 | Juhani Katajisto | ||
| Saksalaiset käyttävät näistä järkälemäisistä tankkivetureista (heillä tenderiveturi) Brocken sanaa = järkäle. Nythän siellä on tulossa uusi tiiliskiven paksuinen Schwere Brocken Band 4, jossa taas käsitellään mm. yhtenä veturisarjana meidän Vr3-sarjaa. Aiemmissakin Schwere Broken-sarjan kirjoissa he ovat käsitelleet meidän Kukkoamme. Määräävin tekijä päästä mukaan on ollut Kukon pyöräjärjestys. Heillähän on ollut enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä 0-10-0T-tyyppisiä vetureita, mikäli on uskominen heidän teksteihinsä. | ||||
|
23.04.2022 22:49 | Juhani Katajisto | ||
| Kerran vieraillessani jo höyryajan jälkeen Iisalmelaisen veturinkuljettaja Osmo Rossin kotona ja hänellä oli kylässä viereiseltä tontilta veturinkuljettaja veljensä Ensio. Kuuntelimme stereoäänityksiä sekä halko-, että hiilijumboista raskaissa sorajunissa. Voi oikein aistia vanhojen veturinkuljettajien liikutuksen, kun he totesivat, että on hyvä että tällaistakin on jäänyt jälkipolville kuultavaksi. Höyryveturien äänet olivat tuolloin jo jääneet kaukauseen menneisyyteen myös heidän mielistään ja muistot tulvahti hyvin voimakkaina heidän mieliinsä. - Halko-Jumbon ääni raskaissa junissa oli paljon korkeampi sihisevämpi kuin halkopolttoisen Pikku-Jumbon, jonka ääni oli matalampi ja kaikupohjaisempi. Onnistuin joskus äänittää yhtä aikaa molempien sarjojen halkopolttoisia vetureita, jolloin erilaiset äänet erottuivat selvästi. | ||||
|
23.04.2022 22:39 | John Lindroth | ||
| Tapsalta upea lättäjuna turva-maaluksessaan! | ||||
|
23.04.2022 22:31 | John Lindroth | ||
| Tässä on talvitunnelmat ja miljöö paikallaan! | ||||
|
|
23.04.2022 22:17 | John Lindroth | ||
| Antin muistikuva vahvistaa tietoa ja muistikuvia noista hiilipiippuisen TV1 veturin hyvistä äänistä itse en valitettavasti niitä läheltä koskaan päässyt kuulemaan.Petrin kuvaelma on mielestäni aivan totuudenmukainen. | ||||
|
23.04.2022 22:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, vuonna 2015 siirtyi tehdas tankkien tuotantoon. Tai ainakin peruskorjaamiseen. | ||||
|
|
23.04.2022 21:57 | |||
| Minun kotimökille oli Iisalmesta linnuntietä 15-16km. Tyyninä talvi-iltoina veturin ääni kuului selkeästi kun juna lähti kiihdyttämään kohti Lapinlahtea. Silloin ei ollut vielä raskaan sarjan vetureita Iisalmessa. Luultavasti silloin oli noita piippuja käytössä. | ||||
|
23.04.2022 19:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
23.04.2022 19:07 | |||
| Nyt on Doneskissa toisenlainén meininki, ei valmisteta vaunuja. | ||||
|
23.04.2022 19:04 | |||
| Joskus on Dv:n teliin tullut repeämiä kun on noin kääntynyt. Repeämät näkyvät altapäin katsoen. | ||||
|
23.04.2022 19:03 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Pyörätien merkki on väärässä asennossa. Sen tulee olla näkyvissä, kaikille kohdetta lähestyttäessä! Tuommoisia 'oikealta tuleville' merkkejä ole olemassakaan. | ||||
|
23.04.2022 18:11 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Mukava, että Oula pittää huolen täällä pohjosessa näistä valakoista.. Mie koitan osaltaan näistä Tka7:sta.. | ||||
|
|
23.04.2022 18:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Pyörätie tulee tuolta oikealta, merkki on periaatteessa ihan oikein aseteltu. Tämä on kuvattu viereisen maantien penkalta. | ||||
|
23.04.2022 18:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunun tyyppi 13-401. | ||||
|
|
23.04.2022 18:09 | Kari Haapakangas | ||
| Tasoristeysmerkki on pahasti vinossa. Eihän se mikään rautatien "liikennemerkki" ole! | ||||
|
23.04.2022 17:30 | Jukka Martio | ||
| On todellakin järjetöntä tukea Venäjän hyökkäystä kuljettamalla heidän hiililastejaan. | ||||
|
Kuvasarja: Suistuminen Niemenkadulla 1.4.2022 |
23.04.2022 17:21 | Arto Papunen | ||
| Taisi olla niin, että 101 Riihimäki, 401 Kouvola ja 801 Oulu. | ||||
|
|
23.04.2022 17:21 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Järjetöntä.. | ||||
|
23.04.2022 16:49 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ukrainan terästeollisuus on yhä ollut merkittävässä roolissa rautatiekaluston raskaiden varaosien valmistajana. Pyöräkertoja on Ukrainasta toimitettu VR:lle, DB:lle ja monelle muulle yhtiölle... | ||||
|
|
23.04.2022 16:33 | Urpo Mustapää | ||
| Ukrainahan oli Neuvostoliiton konepaja joten se ilmeisesti halutaan takaisin vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Harkovan veturitehtaan tuotteilta kuten T-34 näkee edelleenkin muistomerkkeinä eri puolilla Venäjää. | ||||
|
Kuvasarja: Suistuminen Niemenkadulla 1.4.2022 |
23.04.2022 15:41 | Jorma Toivonen | ||
| RR101 taitaa asustella Riihimäellä. https://vaunut.org/kuva/126627?s=1 | ||||
|
23.04.2022 15:23 | Tero Korkeakoski | ||
| Säiliövaunuissa pitää olla kilpi tyhjänäkin, mutta pakattujen kiinteiden aineiden kuljetuksessa kilpi on vain kuormassa. | ||||
|
23.04.2022 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, puuvaunujen mukavuus myös helteillä perustui torpedoventtiilien olemassaoloon, ainakin omasta mielestäni. Hyvä keksintö, vörkkii ilman liikkuvia osia koko ajan. Teräsvaunujen seistessä ratapihoilla oli niissä kaikki laitteet sammuksissa. |
||||
|
23.04.2022 12:39 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo teli on 110% Americanaa. Toimittaja (eli tärkeimpien patenttien haltija) on AmstedRail Company Inc, Wacker Drive, Chigago, IL, U.S.A. Telimallin markkinanimi on Swing-Motion (R). Motion Control viittaa bolsteripalkin heilahteluiden kitkavaimennukseen. Noita LKAB-vaunuja ajetaan 30 t akselipainoilla; infran parannusta parannusta 31 t suunnitellaan. Akselipainon perusteella telin tarkempi tyyppi on siten AS-520, suurin sallittu akselipaino 32,5 tonnia. Akselipainoa vastaava laakeri on Class-K (6½x12). Tuo avopäinen patruunalaakeri on kaksois-kartiorullatyyppiä ja on jo kymmeniä vuosia ollut AAR-standardirakenne, vanhoja Timkenin, Amstedin ja Nacon patentteja. Rakenne on kestovoideltu eikä vaadi huoltoa käyttöikänsä puitteissa. Avopäinen laakeri on rakenteeltaan kevyempi, jäähtyy paremmin ja sallii helposti erilaiset lisävarustelut, kuten maadoitusharjat ja pulssianturit, joita nykyajan kalusto yhä enemmän vaatii. Samoin, akseleiden ultraaminen sujuu kätevämmin. |
||||
|
23.04.2022 10:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Muistelen jossain 90-luvun Resiinassa olleen maininta että hiottaisiin jopa kerran vuoteen. | ||||
|
|
23.04.2022 10:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Uusissa venäläisissä on melkein samanlaisia telejä. Vanhemmissa on erilaiset laakeripesät. | ||||
|
|
23.04.2022 10:43 | Petri Nummijoki | ||
| Sittenhän Ci- ja CEi-vaunut ovat olleet hyviä. CEit- ja Cit-vaunuissa oli kuitenkin ensimmäisessä luokassa penkitys 1+2 eli vain kolme matkustajaa rinnakkain, kun Ci- ja CEi-vaunuissa oli 2+2, joten tilaa ei voinut olla jälkimmäisissä matkustajaa kohden yhtä paljon. Toisaalta siniset vaunut olivat usein hellesäällä kuumia, jos runko oli seisonut koko päivän ratapihalla. Puuvaunut eivät tainneet olla yhtä arkoja kuumenemiselle ja avattavia ikkunoitakin oli niissä enemmän? | ||||
|
Kuvasarja: Suistuminen Niemenkadulla 1.4.2022 |
23.04.2022 10:38 | Jarno Piltti | ||
| Tietääkö joku missä RR101 majailee? Ja onko se ylipäätään edes raivausauto? Yksikkötunnuksen 10 = aseman numero ja 1 pitäisi olla sammutusauto, vai kuinka? | ||||
|
23.04.2022 09:28 | Pasi Seppälä | ||
| Oikein mainio juna-maisemassa kuva. Varsinkin jos on yllättäen sattunut kohdalle. | ||||
|
Kuvasarja: Suistuminen Niemenkadulla 1.4.2022 |
23.04.2022 09:22 | Pasi Seppälä | ||
| Vaikka tapahtuma ei niin mukava ollutkaan, niin mielenkiintoista oli seurata hyvien kuvien kautta. Mistä asti tuo raivausauto on tullut Lahteen? Tämmöiseen tapaukseen tuskin lasketellaan sinivalot vilkkuen? |
||||
|
23.04.2022 09:04 | |||
| Kuvasin saman junan Haapajärvellä mutta en saanut onnistunutta kuvaa. | ||||
|
Kuvasarja: Suistuminen Niemenkadulla 1.4.2022 |
23.04.2022 08:54 | Simo Virtanen | ||
| Mainio kuvasarja pian ikuisuuten häviävästä rautatiemiljööstä. Hienoa dokumentointia! | ||||
|
23.04.2022 00:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pitäisi tai ei. Berlin-Friedrichshagen tarkoittaa samaa kuin vaikkapa Helsinki-Pitäjänmäki. Eli kaupungissa Berliini sijaitseva kaupunginosa nimeltä Friedrichshagen. Se on ihan yhtä oikein tai väärin ja yhtä vaadittua tai vapaaehtoista kuin sanoa Helsinki-Pajamäki tai Helsinki-Eira. | ||||
|
|
23.04.2022 00:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Venäläiset telit tosin ovat kopioita jenkkiteleistä. Useimmat suomalaisharrastajat kyllä tietävät asioista sen verran, että tunnistavat tuollaisen telin jenkkityyppiseksi. | ||||
|
Kuvasarja: Suistuminen Niemenkadulla 1.4.2022 |
22.04.2022 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Mainio kuvasarja tapahtumasta Jarnolta. Olisikohan tuon noston voinut välttää? Kun kuljettaja havaitsee veturin etupään heijailevan edestakaisin - "pakki" päälle ja takaisin... Itselle sattui lähes samanlainen tilanne Riihimäen veturitalleilla aikoinaan - Dv12 piti siirtää paakkuntuneen lumen/jään yli raiteelta toiselle. Ei taida onnistua - eikä onnistunukkaan, olin varautunut, varovasti... kun Dv:n keula lähti ajelehtimaan, eikun takaisin samoja jälkiä... |
||||
|
22.04.2022 23:33 | Jarno Piltti | ||
| Numero lienee 99 74 9491 003-4? | ||||
|
|
22.04.2022 23:26 | Jarno Piltti | ||
| Melko venäläisen näköinen, sanoisi suomalaisharrastaja. | ||||
|
22.04.2022 23:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Puskimista nostoa: https://vaunut.org/kuva/143833 | ||||