Lyhyen ajan sisään otan jo toisen kerran kantaa Tuukka Ryypön välillä niin lennokkaisiin ajatuksiin asioiden mutkattomuudesta ja olemisen sietämättömästä keveydestä.
Pahoitteluni. Olin luullut näiden asioiden kuuluvan rautatieharrastajan yleissivistykseen, eikä ollut hirveästi hinkua kirjoittaa pidempää tekstiä. Mutta, kirjoitetaan sitten asiat auki.
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
Euroopassa Rautatiekaluston myyntiin ja vuokraukseen on useita erikoistuneita yrityksiä. Haittaavana tekijänä vain on, että yksikään näistä yrityksistä ei myy tai vuokraa uutta tai käytettyä Suomen rautatiejärjestelmän mukaista kalustoa. Mutta esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa työhön valmista kalustoa saa hankittua, kuten muuallakin Euroopassa, tarpeen vaatiessa nopeimmillaan leasingsopimiksilla muutaman viikon sisällä.
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Liisausyrityksiä ei olisi ollut, vaikka raideleveytemme olisi mikä, koska Suomessa ei ole ollut toimivia rautatieliikenteen markkinoita. Kilpailulle on muodollisesti oltu avoimia jo vuodesta 2007, mutta varsinainen liikenteen aloittaminen on onnistunut vasta Proxionin ja Ratarahdin tekemän pioneerityön ansiosta, osapuilleen nyt. Liisausfirmojen puuttuminen ei siis osoita mitään.
Olet varmaan pannut merkille minkä otsikon alla tätä keskustelua täällä käydään. Harrastajan kannalta mielenkiintoisen yhteiskunnallisen muutoksen nouseminen otsikoihin hiljaisen kauden jälkeen on innostanut tälläkin saitilla pohtimaan muutoksen vaikutuksia. Kommenttini ajoitus on siis juuri oikea, sillä keskustelu on vasta alkanut tiedotusvälineissä uudelleen ja mahdollinen tarve liisata kalustoa on vasta nyt lähempänä konkretisoitua kuin aiemmin. Kommentti ei siis ollut tarkoitettukaan peilaamaan tilannetta historian näkökulmasta
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
Yhtenäinen raideleveys muun Euroopan kanssa mahdollistaa tämän. Käytännössä se siis tarkoittaa mahdollisuutta liisata ongelmitta kaikenlaista kalustoa ja toimivia jälkimarkkinoita, eli omaksi hankittua kalustoa voidaan myydä käypään hintaan myös pois.
Suurimman muutostarpeen Suomeen tuotavalle kalustolle aiheuttaa juuri tuo poikkeava raideleveys. Tuukka Ryypön tietämyksen mukaan virroittimen hiilien vaihdon jälkeen muutostyön muita kustannuksia on juurikin tämä telien vaihdon aiheuttama muutaman kymppitonnin lisäkulu. Valitettavasti muuntaminen standardileveydestä on kuitenkin pidempi prosessi, sillä koko telirakenne lujuuslaskentoineen on tehtävä kokonaan uudestaan. Jotta viranomainen hyväksyisi uuden telirakenteen, on uusi rakenne testattava ainakin staattisten ja dynaamisten ominaisuuksien sekä melun osalta. Tiedossani ei ole tämän työn hintaa, mutta niillä mainituilla kymppitonneilla muutoksia toteuttavat vasta ottavat työkalut esiin. Todelliset kulut suunnittelutyöstä toteutukseen saattavat testauksineen nousta muutamiin satoihin tuhansiin.
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Hankittava rautatiekalusto, etenkin pikkufirman hankkimana, on varmasti keskieurooppalaisia liukuhihnatuotteita. Telejä ei siten tarvitse suunnitella ja hyväksyttää uudestaan. Esim. Vectroniin löytyy jo nykyään 1435-milliset telit valmiiksi suunnitella. Ne tarvitsee vain valmistaa ja iskeä junan alle. Se lisäkustannus tulee 1524-millisten telien suunnittelusta ja hyväksynnästä, 1435 mm telit ovat uponnut kustannus ja siten suomalaisfirman kalustohankinnan näkökulmasta ilmaista suunnittelutyötä.
Komenttini alussa kirjoitan, että suurimman muutostarpeen SUOMEEN tuotavalle uudelle veturikalustolle aiheuttaa juuri mainittu raideleveys, 1524 mm. Missä kohtaa sitten olen väärässä, kun itsekin toteat, että lisäkustannus tulee 1524 mm telien suunnittelusta ja hyväksynnästä ?
Älä sotke tähän yhteyteen Eurooppalaisen raideleveyden "uponneita" kustannuksia ja ilmaista suunnittelutyötä.
Varsinkin pienissä sarjoissa valmistetut veturit modifioidaan useasti asiakkaan määreiden perusteella varsin yksilöityihinkin vetotehtäviin. Niin myös esimerkkinä käyttämäsi Fennia Railin Dr18, joka on valmistajansa CZ LOKO:n muunneltu malli kotimarkkinoille valmistettavasta modernisoidusta veturityypistä 774.7. Mistään putkena suollettavasta liukuhihnatyöstä ei siis ole kysymys.
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
Tuukka Ryyppö unohti optimismissaan myös varsin kalliin kulunvalvontajärjestelmän. Rautatieturvalaitteet ja tähän tekniikkaan kuuluvat junien kulunvalvontajärjestelmäthän ovat Euroopassa historiallisista syistä eriytyneet kansallisiksi ja alueellisiksi yksittäisten rautatieturvalaiteteollisuusyritysten hallitsemiksi erillisiksi järjestelmiksi, mikä osaltaan rajoittaa valtakunnanrajat ylittävää rautatieliikennettä. EU:ssa on siis yli 20 erilaista kulunvalvontajärjestelmästandardia. Ruotsissa ja Norjassa käytetään samaa järjestelmää, mutta muuten rajat ylittävässä liikenteessä junat joudutaan varustamaan useamman maan järjestelmillä. Suomen järjestelmää valmistaa kuulemma yksi toimittaja yksinoikeudella ja hinnat ovat sen mukaisia. Järjestelmän hinta liitäntöineen on noin parisataatuhatta euroa veturia kohden.
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Tietosi koskevat vain vanhoja vetureita. Sr3:sta lähtien Suomessakin veturien kulunvalvontajärjestelmä on ETCS, jossa on mukana JKV-välikappale. Näitä välikappaleita löytyy kaikkiin EU-alueen kulunvalvontajärjestelmiin ja ne ovat käytännössä hyllytavaraa. Toki tämän välikappaleen vaihtokustannuksen olisin voinut mainita. Se ei kuitenkaan ole sen ylitsepääsemättömämpi ongelma kuin esim. ostettaessa käytetty Vectron Belgiasta Itävaltaan.
No tottakai tietoni tältä osin käsittelee vain vanhoja vetureita, sillä uusiahan meillä ei vielä ole tuotantokäytössä. Kuluista puhuttaessa kyse ei ole kuitenkaan mistään mainitsemistasi marginaalisista JKP-adapteripalikoiden hankinnoista vaan tämän hetkisen tiedon mukaan ERTMS/ETCS+STM-veturilaitteiden kustannus jo olemassaolevaan kalustoon on noin 350 000 €/veturi.
Jälkiasennuksessa tulevat lisäksi sarjakohtaiset suunnittelu- ja hyväksyttämiskustannukset, jotka ovat suuruusluokkaa 0,5–1 M€/sarja.
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
Nykyinen veturi- ja ratalaittein toimiva JKV-järjestelmä on 1980-luvun tekniikkaa, joka on Suomessa otettu käyttöön vuosina 1992–2009, ja se on päätetty korvata elinkaarenhallintasyistä 2020-luvulla uudella yhteentoimivalla eurooppalaisella rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (ERTMS, engl.European Rail Traffic Management System) ja sen eurooppalaisella junien kulunvalvontajärjestelmällä (ETCS, engl. European Train Control. Muutoskustannuksia siis luvassa tämänkin osalta tulevaisuudessa.
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Ei ole, koska jo nykyiset veturit (VR:llä Sr3:sta lähtien) ovat sisäisesti ETCS-kulunvalvonnalla, vaikka ETCS jutteleekin JKV:n kanssa erityisen lisälaitteen avulla.
Uuteen kalustoon ko. laitteet tulevat uushankinnan myötä, joten ko. kustannus on mukana jo kaluston hinnassa (= siis Sr3 / tuleva Dr"X")
Suomalaiseen JKV-järjestelmään kehitetty sovitustiedonsiirtomoduuli (STM) eli mainitsemasi "lisälaite" mahdollistaa kuitenkin sen, että ERTMS/ETCS+STM-järjestelmällä varustettu yksikkö voi liikennöidä sekä JKV- että ERTMS/ETCS-rataosuuksilla.
Uudet VR:n Siemensiltä tilaamat Vectron-sähköveturit (Sr3) varustetaan ensimmäisinä Suomessa ETCS+STM-veturilaitteilla. Nykyisestä kalustosta ne, joiden elinkaari ulottuu ETCS-käyttöönoton loppuvaiheeseen ja jonka on liikennöitävä kulunvalvontajärjestelmällä varustetuilla rataosuuksilla, on varustettava uudelleen ETCS+STM-järjestelmällä ja korvattava nykyiset JKV-veturilaitteet. Kalusto, jonka elinkaari lähenee loppua ennen ERTMS:n käyttöönottoa, jätetään varustamatta, ja niiden käyttö suunnitellaan siten, että ne liikennöivät ainoastaan JKV-rataosuuksilla. Kalustokierron suunnittelussa haastavaa on, että tällä hetkellä voidaan kalustokiertoa arvioida enintään viiden vuoden päähän, koska tarpeet muuttuvat kysynnän mukaan, myös tulevat liikennöinnin kilpailutukset vaikuttavat kysyntään.
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
Sen lisäksi että eri maiden veturien sähköjärjestelmät (muutkin osat kuin ne virroittimet ja hiilet)
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Nykyaikaiset uudet veturit ovat kaikki teknisesti monivirtavetureita, joista yksinkertaisesti jätetään tarpeettomien jännitteiden komponentit tarpeen mukaan posi. Jälleenmyyntiä harkitsevat pienfirmat EU:ssa tapaavat hankkia veturinsa nelivirtavetureina, jos pelkäävät mahdollisesti tarvitsevansa jälleenmyyntiä toiseen EU-maahan. Jonkin pienfirman hankkiessa veturia se siis olisi monivirtaveturi, minkä aiheuttamat lisäkustannukset ovat hankintapäätöksen kannalta erittäin vähäiset.
Tässä olet jo asiapitoisemmalla tiellä
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
poikkeavat toisistaan pitää vielä muistaa, että toimintavarmuuden takaamiseksi täällä kylmemmässä ilmanalassa rautatiekaluston lämpötilamitoitus vaikuttaa varustelun materiaalinvalintoihin ja lisää yksilöllisemmän valmistustavan tarvetta. Tämä taas nostaa luonnollisesti hintaa.
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
...tämänhän mainitsinkin. Pätee Ruotsissakin.
No niin mainitsit... hyvä. Mitä tuo "pätee Ruotsissakin" muuten tässä markkeeraa. En ole verrannut sääoloja maittain missään ?
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
Katseen suuntaaminen itään edullisemman kaluston hankinnan toivossa ei tuo helpotusta asiaan sekään, sillä varmasti kaikki harrastajat tietävät sen ehdottoman jyrkkyyden, jolla Liikenteen turvallisuusvirasto suhtautuu muun venäläisen kaluston kuin kuin suomalais-venäläisen Allegro-junan liikennöintiin, joka on mitoitettu yhteensopivaksi rataverkkoomme.
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Niin, siksi sitä ehdotatkin vain sinä. En minä.
Minähän käsittelen kommentissani nykyistä toimintakulttuuria, enkä suinkaan ehdota toimintamalleja.
Huolellisempaa tutustumista tekstiin ja ajatus mukaan
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
Venäläisten vaunujen kanssahan rataverkkomme on yhteensopiva ainoastaan, jos niiden reitin alku- täi päätepiste on Venäjällä. Venäläiset veturit tai vaunut eivät täytä vaadittavia EU-määräyksiä, eikä niiden muuntaminen EU-määräysten mukaiseksi ole kuulemma mahdollista. Baltian tilanteen tietäen ei sieltäkään ole mitään ostettavissä.
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Uushankinnan EU-sovittaminen toki olisi mahdollista, kuten Dr18:sta näemme. Sehän on pitkälti ČME3, jossa vieläpä on ilmeisesti jopa entisen Neuvostoliiton alueelta hankitut telit. Mutta, itään katsominen kaluston uudishankinnan suhteen olisi lähinnä idiotismia. Älkäämme sortuko sellaiseen, jooko?
Tässä kohtaa kehoittaisin Sinua itseäsi pyrkimyksiin välttää ne idiotismin vaarat, sillä kommenttiesi taso alkaa muuten lipsua asialinjalta
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
Kalliiksi siis alkaa kaluston, niin uuden kuin käytetynkin, hintalappu muodostua Europpalaisilta markkinoilta yksittäisinä tai pieninä sarjoina hankittuna. Kaluston saanti Suomeen ei ole ongelma, jos uskaltaa kalliisti investoida, mutta kaluston myyminen käytön päätyttyä voi osoittautua hankalaksi, sillä ketä kiinnostaa mahdollisesti käytettynä Suomeen ostettu kalusto, joka on muutettu pois eurooppalaisesta standardista
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Suomeen ostettavaa kalustoa ei muuteta pois eurooppalaisesta standardista. Eurooppalainen standardi määrittää sähköjärjestelmän (25 kV, tästä voidaan joissain maissa poiketa), raideleveyden (1435 mm, tästä voidaan joissain maissa poiketa) ja kulunvalvonnan (ETCS, käytössä EU-alueen uudiskalustossa, tästä voidaan joissain maissa poiketa). Muut asiat ovat kaikissa maissa keskenään eroavat, eivätkä siten eurooppalaisia standardeja.
Näistä esimerkeistä sähköjärjestelmä ja kulunvalvonta toteuttavat standardin jo nyt Sr3:ssa ja telitkin on valmiiksi suunniteltu, eli ne pitää vain tilata tehtaalta, joka niitä jo nyt suoltaa liukuhihnaltaan.
Tässä kohtaa olet havainnut todellisen virheen. Tarkoituksenani on ollut kirjoittaa ...muutettu Eurooppalaisesta raideleveydestä
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
, ajettu sopimuskauden ajan ja taas pitäisi muuttaa lisäkuluilla kalliisti takaisin euroopan standardiin.
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Ei tarvitse, koska ne ovat jo nyt Euroopan standardin mukaiset ainakin VR:llä. Se lämmöneristyksen vaikutus on suurin ongelma, mutta ei sekään näy Ruotsissa olleen ylitsepääsemätön. Ja Ruotsin rautatiethän ulottuvat tunnetusti paljon pohjoisemmas kuin Suomen.
Tässä edellinen virhe toistuu, koska sama kommentti sisältää saman virheen kahdesti
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
Ellei kalustoa Suomesta sitten myydä romuraudan hinnalla niin ei varmasti ketään, sillä raideleveyteen 1435 mm kalustoa löytyy ilman muutostarvetta ja sen tuomia lisäkuluja enemmän kuin runsaasti.
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Puhut lisäkuluista. Voisitko eritellä niistä jotain muutakin kuin keksimäsi 1435 mm telien suunnittelukustannukset ja ETCS-pohjaisen järjestelmän korvaamisen ETCS-pohjaisella.
Keksimäni 1435 mm telien suunnittelukustannukset...? En löydä kirjoittamastani tekstistä mainittua kohtaa. Muutoksista Suomen raideleveyteen (1524 mm) olen kyllä maininnut kustannuksia lisäävänä tekijänä (lainaus tekstistä : Suurimman muutostarpeen Suomeen tuotavalle kalustolle aiheuttaa juuri tuo poikkeava raideleveys)
ETCS-kulunvalvonnasta jo aiemmassa kommentissa
Kalustoa Suomesta pois vietäessä käytettäväksi muualla aiheutuu lisäkuluja raideleveyden muutoksista
Lainaus käyttäjältä Kari Suominen :
Tätä tarkoitin kirjoittaessani, että investoijan pitää voida luottaa siihen, että kalustoinvestointi saadaan maksettua takaisin, sillä suomalaiselle raideliikennekalustolle ei ole olemassa oikeastaan minkäänlaisia jälkimarkkinoita.
Lainaus käyttäjältä Tuukka Ryyppö :
Nyt vähän realismia, jookos? Aina ei tarvitse olla pessimisti ja liihotella laiskasti asioihin syvemmin perehtymättä oletuksella, että "kaikki menee kuitenkin pieleen, mikään ei ole mahdollista." Voi ottaa asioista selvän sen sijaan, että pupeltaa mutua täällä keskustelufoorumeilla.
Jotkut asiat elämässä ovat mahdottomia. Kaikki eivät.
Vähän realismia...? En ole fatalisti eikä faktojen mainitseminen ole pessimismiä. Jos "pupellukseni" asiassa on Sinun realistisen näkemyksesi mukaan erilainen, niin esitä asiasi perusteluineen nyt tässä kun Sinulla on siihen hyvä tilaisuus. Saammepa lukea optimistisemman ja asioista perusteellisesti selvää ottaneeen henkilön kannanoton asiaan. Jäämme odottamaan.