Valtion rataverkko

[Lauri Rantala]

Pääratatyöryhmän kommentti

"Vientivetoisen, kilpailukykyiseen kuljetuslogistiikkaan perustuvan, maan liikennestrategiassa tulee paremmin nostaa esille kansainvälisten yhteyksien merkitys. Toimivalla tavara- ja henkilöliikenteellä on oleellinen vaikutus Suomen kansantalouden ja kilpailukyvyn kannalta. Tämä koskettaa kaikkia liikennemuotoja.

Rautatieinfrainvestoinnit ovat merkittävä ja vaikuttava keino elvyttää taloutta ja tukea positiivista työllisyyskehitystä. Investoinneilla nykyiselle rataverkolle tuetaan keskeisellä tavalla myös vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä sekä edistetään yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta oleellisia ilmastotavoitteita.

Investoimalla rautatieinfraan meillä on mahdollisuus saada liikkeelle myös merkittäviä yksityisiä investointeja erityisesti asema-alueilla sekä edistää teollisuutemme tuotteiden vientiä kestävällä tavalla Euroopan markkinoille."

https://paarata.fi/suomen-paarataryhma-antoi-lausunnon-valtakunnallisen-liikennejarjestelmasuunnitelman-luonnoksesta/

[Lauri Rantala]

VR yhtymän lausunto Liikenne12 hankkeeseen

"Ostoliikenne on entiseen tapaan mahdollista myös henkilöliikenteen kilpailun
avauduttua täysimääräisesti 1.1.2021 alkaen vapaan pääsyn (Open Access)
mallilla. Open Access -mallissa operaattorit voivat kilpailla samoilla rataosilla
markkinaehtoisesti itse hankkimallaan kalustollaan ja kalustokustannukset tulevat
luonnollisesti osaksi liikennöinnin kustannuksia. "

https://vrgroup.studio.crasman.fi/pub/Tiedoteliitteet/Liikenne_12_suunnitelma_VR_Group_23022021_lausunto.pdf

[Eljas Pölhö]

VR_Yhtymä Oy:n lausunnon kohta "...itse hankkimallaan kalustollaan ja kalustokustannukset tulevat
luonnollisesti osaksi liikennöinnin kustannuksia." Mitenkä tämä suhtautuu siihen, että  VR-Yhtymä Oy liikennöi osittain kalustolla, jota se ei ole itse hankkinut. VR Oy perustettiin 1995 (sittemmin sulautus->VR-Yhtymä Oy) ja se ei joutunut ostamaan tai vuokraamaan silloin liikenteessä ollutta kalustoa (kuten monet muut vastaavat rautatieoperaattorit). Valtionrautatiet oli keskusvirastomuotoinen laitos vuoteen 1989 ja sen jälkeen valtion liikelaitos vuoteen 1995 ja se on täysin eri asia kuin operaattori VR Oy->VR Yhtymä Oy.

VR-Yhtymä Oy on kyllä ansiokkaasti viime aikoina romuttanut kalustoa, jota se ei itse ole hankkinut. Vielä on jotain jäljellä, kuten dieselveturit (Dv12, Dr14, Dr16), sähkökalustoa (Sr1, Sm2) ja loputkin 1-kerrosvaunut. Kuka omistaa tavaravaunut, jotka on rakennettu ennen 1995?

[Topi Lajunen]

Jahas, taas tämä sama usein toistettu harjaanjohtava väite.

Sekä Virasto-VR:n että Yhtiö-VR:n kalusto on valtion omistamaa. Aiemmin se omisti sen virastonsa kautta, nykyään omistamansa yhtiön kautta.

Vaikka juridisesti nämä kaksi toimijaa ovat eri asia, on kyseessä kuitenkin sama toimija aivan kaikilla muilla mittareilla.

Se, että VR-niminen instanssi pyöri eri tyyppisellä rakenteella, ei muuta sitä faktaa, että ihan sitä samaa VR:n kalustoa on nyt ja silloin.

Eli kaikki VR:n nyt omistama kalusto on sen ihan itse hankkimaa.

[Tuukka Ryyppö]

Jahas, taas tämä sama usein toistettu harjaanjohtava väite.

Sekä Virasto-VR:n että Yhtiö-VR:n kalusto on valtion omistamaa. Aiemmin se omisti sen virastonsa kautta, nykyään omistamansa yhtiön kautta.

Vaikka juridisesti nämä kaksi toimijaa ovat eri asia, on kyseessä kuitenkin sama toimija aivan kaikilla muilla mittareilla.

Se, että VR-niminen instanssi pyöri eri tyyppisellä rakenteella, ei muuta sitä faktaa, että ihan sitä samaa VR:n kalustoa on nyt ja silloin.

Eli kaikki VR:n nyt omistama kalusto on sen ihan itse hankkimaa.

Ei ole, vaan valtion hankkimaa. Sekä Virasto-VR:n että Yhtiö-VR:n kalusto on valtion omistamaa. Virasto-VR:n aikana kaluston hankki valtio valtion rahoilla. Silloin valtio omisti kaluston virastonsa kautta, nykyään omistamansa yhtiön kautta. Ja nykyään se valtion omistama yhtiö hankkii kalustonsa itse.

Vaikka juridisesti nämä kaksi toimijaa ovat eri asia, on kyseessä kuitenkin sama toimija aivan kaikilla muilla mittareilla. Ero siis on vain siinä, kuka kaluston on aiemmin hankkinut, ei niinkään siinä, kuka sen nykyään omistaa.

Se, että VR-niminen instanssi pyöri eri tyyppisellä rakenteella, ei muuta sitä faktaa, että ihan sitä samaa valtion kalustoa on nyt ja silloin. (tässä sulla, Topi, varmaan oli typo? Olit kirjoittanut tuohon "VR:n kalustoa", vaikka tekstisi alussa nimenomaisesti alleviivasit ihan oikein, että kyse on valtion kalustosta, pyöritteli asiaa miten päin tahansa. Ja sen kaluston määräysvallan pitää todellakin olla aidosti valtiolla. Siksihän kalustoyhtiö tarpeellinen onkin, mistä sinäkin toki kirjoittamasi pohjalta voinet näemmä päätyä loogisesti vain olemaan samassa käsityksessä.

[Mikko Nyman]

Eli kaikki VR:n nyt omistama kalusto on sen ihan itse hankkimaa.

Tämä ei ole totta.

Sen sijaan asia meni niin, että Valtionrautatiet-nimistä liikelaitosta yhtiöitettäessä sen seuraajaksi perustettu VR-Yhtymä Oy ja sen tytäryhtiöt saivat mm. liikkuvan kaluston ja esimerkiksi koko joukon kiinteistöjä apporttiomaisuutena eli vastikkeetta valtiolta. VR-Yhtymä Oy sai tässä järjestelyssä esimerkiksi Helsingin rautatieaseman kiinteistön, ja VR-Yhtymä Oy:n 100-prosenttisesti omistama VR Osakeyhtiö liikkuvan kaluston.

Näin ollen "kaikki VR:n nyt omistama kalusto on sen ihan itse hankkimaa." ei pidä paikkaansa, sillä
1) nykyistä VR-Yhtymä Oy:tä (tai VR Osakeyhtiötä) ei ollut olemassa silloin, kun nyt romutettua kalustoa on hankittu.
2) koska osa VR:n tällä hetkellä omistamasta kalustosta on hankittu ennen kuin yhtiötä on edes ollut olemassa, olematon osakeyhtiö ei ole voinut hankkia sitä itse.

Valtionrautatiet-liikelaitosta yhtiöitettäessä sen omistamat kalustot ja kiinteistöt olisi ilman muuta pitänyt siirtää johonkin aivan muualle kuin VR-konserniin, josta esimerkiksi VR olisi sitten voinut vuokrata tarvitsemansa palvelut. Tämä olisi mahdollistanut tasapuolisen kohtelun kaikille toimijoille.

En ymmärtänyt 1990-luvulla, enkä ole tähän päivään mennessä ymmärtänyt, miksi yhtiömuotoisesta VR:stä leivottiin tuollainen aivan käsittämätön taseporsas. No, ehkä joku viisaampi osaa tämänkin kuution palloksi selittää.

Huomioinarvoista on, että osakeyhtiömuotinen VR ei ole investoinut markkaakaan ennen vuotta 1995 hankittuun kalustoon tai kiinteistöihin. Investoinnilla tarkoitan tässä nimenomaisessa asiayhteydessä kaluston ja kiinteistöjen hankintaa.

[Lauri Rantala]

junakalusto ei ole este muiden tulolle, mutta VR:n kiinteistöomistukset mm. rautatieasemat ovat. Siihen ei kukaan halua kommentoida ?

[Lauri Rantala]

VR valmistautuu henkilöjunapuolella kilpailuun

Ostaa lisää uutta kalustoa

https://svenska.yle.fi/artikel/2021/03/06/vr-forbereder-sig-pa-okad-konkurrens-inom-persontrafiken-koper-nya-tag-for

[Lauri Rantala]

Myös Ruotsissa kerrottu uutinen

Rautatieliikenne on vapaata !

https://www.jarnvagsnyheter.se/20210308/11590/tagtrafiken-ar-nu-oppen-i-finland-bade-inhemska-och-utlandska-konkurrenter

[Juha Kutvonen]

VR valmistautuu henkilöjunapuolella kilpailuun

Ostaa lisää uutta kalustoa

https://svenska.yle.fi/artikel/2021/03/06/vr-forbereder-sig-pa-okad-konkurrens-inom-persontrafiken-koper-nya-tag-for

"Rolf Jansson välkomnar också de senaste initiativen kring lokaltrafik utanför huvudstadsregionen. Inför vårens kommunalval har flera politiker, främst inom De gröna men också inom Centern, börjat tala sig varma för regional och lokal tågtrafik enligt svensk modell, främst i Åbo- och Tammerforsregionen men också i andra delar av landet.[...]– Vi är beredda att investera och svara på det här behovet, vi är mycket intresserade av både närtrafik och likväl fjärrtrafik, säger Rolf Jansson."

Kuulenko mannerlaattojen liikkuvan? Tämä on varmaankin ensimmäinen julkinen lausunto VR:n taholta sitten 1960-luvun puolivälissä omaksutun strategian, jossa ilmaistaan kiinnostus pääkaupunkiseudun ulkopuolisen paikallisjunaliikenteen hoitoon

[Lauri Rantala]

"Rolf Jansson välkomnar också de senaste initiativen kring lokaltrafik utanför huvudstadsregionen. Inför vårens kommunalval har flera politiker, främst inom De gröna men också inom Centern, börjat tala sig varma för regional och lokal tågtrafik enligt svensk modell, främst i Åbo- och Tammerforsregionen men också i andra delar av landet.[...]– Vi är beredda att investera och svara på det här behovet, vi är mycket intresserade av både närtrafik och likväl fjärrtrafik, säger Rolf Jansson."

Kuulenko mannerlaattojen liikkuvan? Tämä on varmaankin ensimmäinen julkinen lausunto VR:n taholta sitten 1960-luvun puolivälissä omaksutun strategian, jossa ilmaistaan kiinnostus pääkaupunkiseudun ulkopuolisen paikallisjunaliikenteen hoitoon

Lähijunalikenne muualla Suomessa pitää kilpailuttaa, asiaa ei voi enää hyväksyä hyvävelikerhoissa.

[Lauri Rantala]

Liikenne12 suunnitelmasta pyydetyt lausunnot on nyt käsitelty ja muodostettu yhteenveto

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/4131755f-165a-48d7-8afc-d17d302aa504/YHTEENVETO_20210318094200.PDF

[Tuukka Ryyppö]

"Rolf Jansson välkomnar också de senaste initiativen kring lokaltrafik utanför huvudstadsregionen. Inför vårens kommunalval har flera politiker, främst inom De gröna men också inom Centern, börjat tala sig varma för regional och lokal tågtrafik enligt svensk modell, främst i Åbo- och Tammerforsregionen men också i andra delar av landet.[...]– Vi är beredda att investera och svara på det här behovet, vi är mycket intresserade av både närtrafik och likväl fjärrtrafik, säger Rolf Jansson."

Kuulenko mannerlaattojen liikkuvan? Tämä on varmaankin ensimmäinen julkinen lausunto VR:n taholta sitten 1960-luvun puolivälissä omaksutun strategian, jossa ilmaistaan kiinnostus pääkaupunkiseudun ulkopuolisen paikallisjunaliikenteen hoitoon

Lähijunalikenne muualla Suomessa pitää kilpailuttaa, asiaa ei voi enää hyväksyä hyvävelikerhoissa.

Mikä sitten on lähijunaliikennettä? Onko Hyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki lähiliikennelinja? Entä samalla pysähdyskäyttäytymisellä toimiva Seinäjoki-Vaasa? Miten tuo määritellään?

[Lauri Rantala]

Lähijunalikenne muualla Suomessa pitää kilpailuttaa, asiaa ei voi enää hyväksyä hyvävelikerhoissa.

Mikä sitten on lähijunaliikennettä? Onko Hyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki lähiliikennelinja? Entä samalla pysähdyskäyttäytymisellä toimiva Seinäjoki-Vaasa? Miten tuo määritellään?

Määritelmä kysymyksiä onko joku linja lähiliikennettä, paikallisliikennettä yms.

Tämä on  sen sijaan mielenkiitoista:

"Inför vårens kommunalval har flera politiker, främst inom De gröna men också inom Centern, börjat tala sig varma för regional och lokal tågtrafik enligt svensk modell, främst i Åbo- och Tammerforsregionen men också i andra delar av landet."

Että paikallisia junayhtiöitä Ruotsin mallin mukaisesti.

[Lauri Rantala]

Info tilaisuus Jyväskylä-Tampere raideyhteyden kehittämisestä

"Väylävirasto kutsuu kaikki Tampereen ja Jyväskylän välisen rataosuuden suunnittelusta kiinnostuneet virtuaaliseen infotilaisuuteen maanantaina 12. huhtikuuta. Tilaisuudessa hankkeen alkumetreistä kertovat suunnitteluhankkeen projektipäällikkö Väylävirastosta sekä Lahdenperän ja Jämsän välisen rataosuuden suunnittelun vastuuhenkilöt. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kirjallisia kysymyksiä.

Aika: 12.4.2021 kello 18-20, Paikka: Microsoft Teams -livetapahtuma"

https://vayla.fi/-/tervetuloa-kuulemaan-jyvaskyla-tampere-rataosuuden-suunnittelusta-12.4

[Lauri Rantala]

Valtion 12 vuotinen liikennesuunnitelma lähti eduskuntaan valtioneuvostolta, saa nähdä miten LiV asiaa käsittelee

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/a93bf781-1838-41ed-bce1-873ca44ca358/SELONTEKO_20210415102040.pdf

[Lauri Rantala]

Tornion ja Haaparannan välisen yhteyden kehittämistilauisuus

"Vuorovaikutustilaisuus 11.5.2021

Suunnitelmaan liittyvä vuorovaikutustilaisuus järjestetään tiistaina 11.5.2021 kello 17.30-19.00 Teams-yhteydellä. Osallistuminen ei vaadi Teams-sovellusta vaan onnistuu selaimen kautta.

Liity tilaisuuteen tästä linkistäTämä on ulkoinen linkki

Tilaisuudessa voi tutustua suunnitelmaluonnoksiin ja esittää niistä mielipiteensä. Tilaisuus on avoin kaikille alueen asukkaille, maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille."


https://vayla.fi/tornio-itainen-valtakunnan-raja-ratasuunnitelma

[Lauri Rantala]

Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen

Hankkeessa Laurila—Tornio—Haaparanta -rataosuus sähköistetään Suomen rautateiden sähköjärjestelmällä, tehdään sähköistyksen ja rakenteiden kunnon edellyttämiä muutoksia siltoihin, rakennetaan junaliikenteen edellyttämät turvalaitteet Tornion ja Haaparannan välille sekä tehdään tarvittavat ratapiha- ja laiturimuutokset Torniossa. Lisäksi parannetaan tasoristeysturvallisuutta välillä Laurila—valtakunnanraja.

Hanke kytkee Suomen rataverkon aiempaa tiiviimmin Ruotsin rataverkkoon ja edelleen Norjan Narvikiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä, vahvistaa Suomen ja Ruotsin välisten maaliikenneyhteyksien käytettävyyttä ja toimivuutta osana TEN-T ydinverkkoa sekä avata potentiaalia rajan ylittävään matkustajaliikenteeseen.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 24 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta Ruotsin valtion rahoitusosuus on 4 milj. euroa ja ulkopuolinen rahoitusosuus Suomessa 10 milj. euroa.
--------------------------------------
lainattu vuoden 2021 lisäbudjetista

[Lauri Rantala]

Läntisen Suomen järjestelyratapiha Lempäälään

"Pirkanmaan maakuntakaavassa esitetty Tampereen järjestelyratapihan siirto Lempäälään tulee olemaan merkittävä muutos ratainfrastruktuuriin. Se avaa mahdollisuuden hyödyntää suuremmin Tampereen seudun ja Pirkanmaan logistista sijaintia.

Pirkanmaan liiton tilaamassa selvityksessä on arvioitu, millaisia vaikutuksia järjestelyratapihan siirrolla on tieliikenteeseen, erityisesti raskaan liikenteen määriin, järjestelyratapihaa ympäröivällä alueella. Selvityksen tekijä on WSP Finland Oy.
"

https://www.pirkanmaa.fi/jarjestelyratapiha-lempaalassa-nostaisi-koko-pirkanmaan-logistista-asemaa/

[Erkki Nuutio]

Kiinteistökeinottelijoiden (ja näiden erään juoksupojan) selittelyistä tulee mieleen  J. Alfred Tannerin kupletti Eduskunnassa tammikuulla 1918 : "Nyt te olette taas riidelleet Suomen lipusta ja sekoittaneet siihen kaikki värit, jota meikäläinen ei enää voi selittää muuten, kuin että EDESTÄ SE ON TAKAA JA MUSTA SE ON VALKEA."

Etukäteen käsketty konsulenttiselvitys siis haukkuu Viinikan ratapihan logistista sijaintia :
Välittömästi etelään vievän moottorien ja siitä kilometrin päässä haarautuvan kehätien vierellä. Kehätie vie mitä sujuvimmin kaikkien muiden ilmansuuntien moottori- ja pikateille.

Viinikasta on myös suora ja sujuvin raitti Pirkkalan lentokentälle ja kaikkien raskaiden pyöräajoneuvojen Pirkanmaan alueen pääkorjaamoille sekä onnettomuuksien mahdollisesti sattuessa  Tampereen aluepelastuslaitokseen ja TAYSiin.
Sitäpaitsi itse Tampere lähialueineen on sieltä jakeluautoille lähempänä kuin Lempäälän aarniometsät, joita halutaan varjella (vihreät anarkistisillakin tavoilla).

Aikanaan TAMKIssa jouduin tallaamaan tällaisia konsulentteja, joilta kelmi ja kehno johtoporras tilaa lausuntoja siitä että musta se on valkea ja edestä se on takaa.
Tällaisista lausunnoista konsulentti saa helppoa rahaa vähällä vaivalla ja lisäksi pysyy "hyvänä veljenä" jatkossakin.

Aamulehdessä hölmön ja tosikalliin hankkeen edistäjät pelottelevat lisäksi myrkkyjunilla, vaikka nämä hallitaan Viinikassa erinomaisesti, tarvittaessa Aluepelastuslaitoksen tuella. Viinikan lähialue on lisäksi lähes asumaton.
Sensijaan Lempäälän korvessa ei ole aluepelastuslaitosta. Yhteisillä rahoillamme olisi sekin järjestettävä, jotta Tampereen kiinteistökeinottelijat pääsisivät sorkkimaan Viinikkaa!
 

[Simo Virtanen]

Jos Lokomo lähtee Hatanpäältä uudelle tontilleen Ikean naapuriin niin konepajan alue on 40-luvun taitteessa rakentuva asuinalue. Varmaan TEVO-Lokomo jo John Deere lähtee samalla. Autokauppiaat saavat paremman hinnan rakennusoikeudesta kuin autojen myynnistä.

Ratikkalinjaahan ollaan linjaamassa Lokomon aidanviertä palvelemaan tulevaa asuinaluetta.

[Erkki Nuutio]

Kiitos kun vahvistit sanomani: Tampereen kehittäminen = Kiinteistökeinottelu.
Hatanpään autoliikkeetkin siis tähyävät jo muuttaa tonttinsa rahaksi ja tilalle tulisi ahdas asuntoalue. Mieluummin 14-kerroksia, niin voi pyytää tonteista suolaisemman hinnan.
Saa nähdä löytyykö torneille pitävää pohjaa pohjattoman entisen Karjusuon alueelta.

Ja itse Lokomon alueen teollisuusrakennukset täytyy toki purkaa asuintalojen tieltä. Kuitenkin teollisuutta ja vastaavia toimintoja varten täytyisi tarjota edullista tilaa jota vapautuvat tehdashallit olisivat.
Tampereen asumiskustannuksia on harkitusti lisätty kiinteistökeinottelun keinoilla.
Lisäys neliöhinnoissa on ollut 80 % vain kymmenessä vuodessa!
Merkittävältä osin tämän ja muun kalleuden vuoksi työttömyys on Tampereella ylivoimaisesti suurin Pirkanmaalla ja tietääksen suurin koko Etelä-Suomessa.
 
Siis Tampereen kehittäminen = Kiinteistökeinottelu.



Joten äänestäkää vain kuten ennenkin, niin sama meno kabineteissa jatkuu.   

[Lauri Rantala]

Jos Lokomo lähtee Hatanpäältä uudelle tontilleen Ikean naapuriin niin konepajan alue on 40-luvun taitteessa rakentuva asuinalue. Varmaan TEVO-Lokomo jo John Deere lähtee samalla. Autokauppiaat saavat paremman hinnan rakennusoikeudesta kuin autojen myynnistä.

Ratikkalinjaahan ollaan linjaamassa Lokomon aidanviertä palvelemaan tulevaa asuinaluetta.

Lokomo lähtee 2024 Lahdesjärvelle ja muut Hatanpään kaupat lähtevät myös. Alue muuttuu ratikan myötä asuinalueeksi ja Hatanpäänvaltatie on valittu jo valtuustossa ratikkalinjaksi samoin kuin Nuolialantie.

[Lauri Rantala]

Rauman seisakkeen ratasuunnitelma hyväksytty

https://vayla.fi/-/kuulutus-suunnitelman-hyvaksymispaatoksesta-rauman-seisake-ratasuunnitelma-rauma

[Lauri Rantala]

Mielipide Aamulehdestä VR valtauksista muilta markkinoilta

"VR:n toimet vääristävät liikennöintimarkkinan toimintaa, ja johtavat siihen, että pienemmät liikennöitsijät pikkuhiljaa syrjäytetään"

https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000008033432.html