Pieniä kysymyksiä, pieniä vastauksia

[Timo Salminen]

Kysymys kuulutuksesta:

Olen monta kertaa kulkenut Lahti-Riihimäki väliä, mutta 2.7.2012 (löysin tälle keskustelufoorumilla vasta nyt) kuulin erikoisen kuulutuksen saapuessani Riihimäelle (saattaa olla kovalla: http://tinypic.com/player.php?v=oumj9e&s=5#.UoydYcR7Jr4 ) (tykkään äänittää niitä ). Suurinpiirtein kuulutuksen keskellä on sekaisin jotakin ruotsin- ja suomenkielistä, onko tuon kuuluminen jokin virhe, kun en ole sitä toista kertaa kuullut...

Siellä on venäjän kieltä: "Тампере, Вааса, Юваскюыла, Оулу и Рованеми." Sen jälkeen kuuluu jotain epäselvää.

Kuuluttaja tuntuu ilmoittavan tuon luettelon jälkeen, että juna lähtee raiteelta 4 (otpravljaetsja ot 4. puti), mikä onkin loogista, kun Ri:lle ollaan tulossa.

Prepositio korjattu.

[Juhani Pirttilahti]

Minä en tiiä, että miksi junia "turvateipataan"? Miksi turvateippejä on erivärisiä ja miksi niitä laitetaan johonkin junien kylkeen? Kiitos etukäteen vastauksesta.

Vaunujen kyljissä on heijastinteippiä helpottamaan junan havaitsemista tasoristeyksissä ja satamissa.

Veturien ja moottorivaunujen keulaan laitetut turvateipit on tuoreempi ilmiö ja se taitaa johtua suoraan tasoristeysonnettomuuksien määrästä. Nämä on kuulemma saatu tehtäväksi "Trafin käskystä" ja pyrkimys on parantaa junan keulan näkyvyyttä.

[Valtteri Paakkari]

Pitkään olen miettinyt seuraavaa: miksi Keravan kaupunkiradalla on vasemmanpuoleinen liikenne?

[Marko Laine]

Häiriötilanteissa, joissa yksi raide on poissa käytöstä, on liikenteen hoitaminen helpompaa, kun kauko- ja lähijunat voivat toiseen suuntaan käyttää samaa raidetta ilman, että tulisi risteävää poikittaisliikennettä raiteiden välillä. Esim. läntisimmällä raiteella tulisivat kaukojunat etelään, keskellä kulkisi lähi- ja kaukoliikenne pohjoisen suuntaan ja taas itäisimmällä raiteella tulisi lähijunat etelän suuntaan.

[Valtteri Paakkari]

Häiriötilanteissa, joissa yksi raide on poissa käytöstä, on liikenteen hoitaminen helpompaa, kun kauko- ja lähijunat voivat toiseen suuntaan käyttää samaa raidetta ilman, että tulisi risteävää poikittaisliikennettä raiteiden välillä. Esim. läntisimmällä raiteella tulisivat kaukojunat etelään, keskellä kulkisi lähi- ja kaukoliikenne pohjoisen suuntaan ja taas itäisimmällä raiteella tulisi lähijunat etelän suuntaan.

Tuo onkin looginen selitys, kiitos!

[Kimmo T. Lumirae]

Jo Lepuskin kaupunkiradalla toteutettiin vasemmanpuolinen liikenne, syystä, että kuljettajan on helpompi nähdä keskilaiturille omalta puoleltaan joko peilistä tai tarvittaessa ikkunasta ja silloin kokeiltiin junien lähtöä väliasemilta ilman konduktöörin opasteita, pelkällä kuljettajan tähystyksellä.

Syy, miksi Tikkurilan kaupunkiradalle ei tätä käytäntöä alusta saakka otettu, oli käsittääkseni "Hups. Miksi kukaan ei sanonut tästä?". Vantaankosken radallahan laiturit ovat enimmäkseen laidoilla eikä keskellä, tunnetuin poikkeuksin toki.

[Topi Lajunen]

Jo Lepuskin kaupunkiradalla toteutettiin vasemmanpuolinen liikenne --

Leppävaaran kaupunkiradalla ajettiin kyllä oikealla alun perin, ja vasemmalle siirryttiin vasta suht hiljattain, kun Vantaankosken radalla siirryttiin vasemmalle - kas kun näiden ratojen liikennöintisuunnat tulee olla identtisiä.

[Mikko Nyman]

Vantaankosken radallahan laiturit ovat enimmäkseen laidoilla eikä keskellä, tunnetuin poikkeuksin toki.

Haluaisin nostaa esiin tästä Kimmon kommentista selvän asiavirheen: ensinnäkään kyseessä eivät ole tunnetut poikkeukset, vaan tunnettu Pyhä Martinlaakso keskilaitureineen; Louhela ja Vantaankoski ovat Pyhän Martinlaakson pikkuserkkuja. Tätähän sä kysyit?

Ja sitten se kaikkein suurin kardinaalivirhe: kyseessä ei todellakaan ole Vantaankosken rata, vaan Pyhän Martinlaakson rata.

Pythyi heille ja teille, jotka Pyhän Martinlaakson olemassaoloa vähättelevät. Tulkaa joskus käymään, niin tarjoan kahvit keskiolutkuppilassa - vasta sitten voitte nähdä, kuinka suuri merkitys Pyhällä Martinlaaksolla koko Suomen yhteiskuntaan loppuviimein on.

Leikolan Ismon T-paitaslogania lainaten: "Minulle ei tietääkseni vittuilla", notta Kimmollekin tämä tiedoksi, mikäli Martsari-kuittailu vielä kerrankin toistuu.

[Kimmo T. Lumirae]

Tiedä hänen pyhyydestään, Murheenlaaksostahan pitkään puhuttiin ennen kuin nimi alkoi haalistua Vantaankosken ja nyt Kehäradan myötä

[Mikko Nyman]

Kimmo ei nyt osaa selvästikään hahmottaa Murheenlaaksoa geopoliittisesti oikein: on olemassa vähä-Martinlaakso (Kivimäki) ja Pyhä Martinlaakso, mikä sijaitsee Pyhän Martinlaakson aseman ja radan länsipuolella.

Tästä ei ole kahta sanaa, asia selviää yksiselitteisesti esimerkiksi piipahtamalla Pyhässä Martinlaaksossa.

Pyhä Martinlaakso on toiminut ja toimii edelleen suurten suomalaisten sylttytehtaana maailmalle, heistä mainittakoon muun muassa herrat, joiden nimipäivä on vuodesta toiseen 29.9.

[Tuukka Ryyppö]

OFF-TOPIC! Mrrh.

[Ari Palin]

Jo Lepuskin kaupunkiradalla toteutettiin vasemmanpuolinen liikenne, syystä, että kuljettajan on helpompi nähdä keskilaiturille omalta puoleltaan joko peilistä tai tarvittaessa ikkunasta ja silloin kokeiltiin junien lähtöä väliasemilta ilman konduktöörin opasteita, pelkällä kuljettajan tähystyksellä.

Syy, miksi Tikkurilan kaupunkiradalle ei tätä käytäntöä alusta saakka otettu, oli käsittääkseni "Hups. Miksi kukaan ei sanonut tästä?". Vantaankosken radallahan laiturit ovat enimmäkseen laidoilla eikä keskellä, tunnetuin poikkeuksin toki.

Vasemmanpuoleinen liikenne on ollut Tikkurilan kaupunkiradalla käytössä radan avaamisesta 12.8.1996 lähtien, ja itse asiassa jo hieman aiemminkin, heti kun molempia kaupunkiraiteita alettiin käyttää. Leppävaaran ja Vantaankosken radoilla vasemmanpuoleiseen liikenteeseen siirryttiin 27.10.2013.

[Mikko Nyman]

Vasemmanpuoleinen liikenne on ollut Tikkurilan kaupunkiradalla käytössä radan avaamisesta 12.8.1996 lähtien, ja itse asiassa jo hieman aiemminkin, heti kun molempia kaupunkiraiteita alettiin käyttää. Leppävaaran ja Vantaankosken radoilla vasemmanpuoleiseen liikenteeseen siirryttiin 27.10.2013.

Kysymykseni ei liity aivan suoraan Arin asiaan, mutta hivenen kuitenkin: olisiko Tiksin kaupunkiradan rakentamisen aikoina ollut fiksua tehdä Pasilan ja Malmin raiteille 4 myös itäpuolinen laituri? Tällöin vaihto ratikkaan ja busseihin olisi ollut varsin näppärää. Tilaahan molemmilla asemilla itäpuoliselle laiturille on.

[Kimmo T. Lumirae]

Jo Lepuskin kaupunkiradalla toteutettiin vasemmanpuolinen liikenne, syystä, että kuljettajan on helpompi nähdä keskilaiturille omalta puoleltaan joko peilistä tai tarvittaessa ikkunasta ja silloin kokeiltiin junien lähtöä väliasemilta ilman konduktöörin opasteita, pelkällä kuljettajan tähystyksellä.

Syy, miksi Tikkurilan kaupunkiradalle ei tätä käytäntöä alusta saakka otettu, oli käsittääkseni "Hups. Miksi kukaan ei sanonut tästä?". Vantaankosken radallahan laiturit ovat enimmäkseen laidoilla eikä keskellä, tunnetuin poikkeuksin toki.

Vasemmanpuoleinen liikenne on ollut Tikkurilan kaupunkiradalla käytössä radan avaamisesta 12.8.1996 lähtien, ja itse asiassa jo hieman aiemminkin, heti kun molempia kaupunkiraiteita alettiin käyttää. Leppävaaran ja Vantaankosken radoilla vasemmanpuoleiseen liikenteeseen siirryttiin 27.10.2013.

Näin päin tietysti. Muisti tekee joskus tepposia.

[Harri Junttila]

Mietin tämmöistä skenaariota että kippari jäisi asemalla vahingossa pois junasta eli juna lähtisi asemalta ja kippari jäisi laiturille ihmettelemään ja juna kerkeäisi vaikka 1km päähän niin että näköyhteyttä junaan ei enää olisi. Miten tämmöisessä tilanteessa toimittaisiin, varsinkin jos junassa ei olisi toista kipparia joka tähystäisi takana junan peräyttäessä takaisin asemalle ?

[Tuukka Ryyppö]

Mietin tämmöistä skenaariota että kippari jäisi asemalla vahingossa pois junasta eli juna lähtisi asemalta ja kippari jäisi laiturille ihmettelemään ja juna kerkeäisi vaikka 1km päähän niin että näköyhteyttä junaan ei enää olisi. Miten tämmöisessä tilanteessa toimittaisiin, varsinkin jos junassa ei olisi toista kipparia joka tähystäisi takana junan peräyttäessä takaisin asemalle ?

Onhan noin ajoittain tapahtunutkin. Eikö liikenteenohjauksen poikkeusluvalla tuossa tilanteessa voi peräytellä takaisin konnaria vastaan?
Lähiliikenteessä, pendoissa ja Edo-junissa toki kuljettaja lompsii junan toiseen päähän (jos huono tuuri käy, hankea myöten...) ja ajaa junan konnarin luokse.

[Juhani Pirttilahti]

Kolmantena vaihtoehtona laiturille jääneelle konduktöörille tilataan taksi ja juna ajaa perille. Tämäkin on osuva vaihtoehto, sillä junassa ei nykyaikana täydy olla konduktööriä.

[[Tunnus poistettu]]

Kertokaapa minulle mikä nykyisin on konduktöörin asema junassa. Jotkut puhuvat kipparista ja toiset
pahoittavat mielensä. Olen ollut uskossa, että vastaava konduktööri,  tai mikä nimitys onkaan, on vastuussa junasta
jopa enemmän kuin kuljettaja. Laivassa kapteeni on pomo, vaikka ei koskisikaan ruoriin. Mikä mahtaa olla
vastuutilanne kun Panamasta kotoisin oleva kapitääni tuo romulaivansa suomalaiseen saaristoon ja ruorissa
on suomalainen luotsi?

[Topi Lajunen]

Konduktööri vastaa matkustajaturvallisuudesta. Kuljettaja vastaa liikennöinnistä ja sen turvallisuudesta. Varsinaista hierarkiaa ei henkilöiden välillä ole, mutta esimerkiksi onnettomuustilanteessa kuljettaja vastaa onnettomuuspaikan toiminnasta ennen pelastuslaitoksen paikalletuloa. Samoin lievemmät poikkeustilanteet ja niiden hoito ovat kuljettajan vastuulla, poislukien matkustajista johtuvat häiriöt.

Tietyissä poikkeustilanteessa voi siis muodostua "nakitusoikeus" kuljettajalle konduktööriä kohtaan, tai jopa toisin päin, ilman että kyseessä on ns. esimiesasema. Se syntyy sitä kautta, että ohjeistuksen mukaan hoitovastuu on tietyllä henkilöllä, ja muut sitten auttavat pyydettäessä.

Vastaavasti vaihtotyönjohtajana toimiessaan konduktööri vastaa siitä, että hommat tulee hoidettua, ja kuljettaja noudattaa konduktöörin antamia määrämuotoisia vaihtotyöopasteita. Liikennöinnin turvallisuudesta vastaavat molemmat yhdessä. Mutta tässäkään tilanteessa kumpikaan ei ole kummankaan esimies.

Mutta jos väkisin haluttaisiin määritellä kumpi on "junan päällikkö", niin se olisi kuljettaja.

[Tuukka Ryyppö]

Ja sitten mukaqn kuvioon tulee sekin, että lähijunissa ei enää tämän vuoden alusta ole ollut konduktöörejä lainkaan, vaan pelkkiä lähiliikennekonduktöörejä, jotka ovat itse asiassa rahastajia, joilla on lupa antaa lupa lähtöön -opasteita. Tuo sana "konduktööri" tuon sanan osana on siis vähän harhaanjohtava, kun lähiliikennekonduktööri ei ole liikenneturvallisuuspätevä.

Onko kaukoliikenteessä jo konduktöörien, junamyyjien ja rahastajien lisäksi myös kaukoliikennekonduktöörejä, eli liitu-pätemättömiä johtavia, joilla ei siis ole mahdollisuutta esim. saattoihin?

[Topi Lajunen]

lupa lähtöön -opasteita

Valmis lähtöön -opasteita.

Kyllä käsittääkseni lähijunissa osalla konduktööreistä on vielä "aidot" konduktöörin pätevyydet. Ei kaikkia ole ehditty korvaamaan uusilla mukakonduktööreillä.

Vaikka "konduktööri"-sana säilyy tehtävänimissä, on kuitenkin ikiaikaisen perinteinen konduktöörin ammatti vähitellen romutettu. Mikä on hyvin harmillista.

Olisivat samalla haudanneet perinteisen ammatin mukana sen perinteisen nimityksenkin.

[Janne Kuovi]

Miksi Pendolinoa joskus hinataan puolikkaana eli 3-vaunuisena pätkänä? Turussa havaittu tällainen tilanne. Hinaaja on tainnut olla Dv12. Vorgista löytyy kuva myös kokonaisen Pendolinon hinauksesta, joten sekin näyttäisi olevan mahdollista.

Miten Pendolinon kytkentä onnistuu veturiin?

[Riku Outinen]

Miksi Pendolinoa joskus hinataan puolikkaana eli 3-vaunuisena pätkänä? Turussa havaittu tällainen tilanne. Hinaaja on tainnut olla Dv12. Vorgista löytyy kuva myös kokonaisen Pendolinon hinauksesta, joten sekin näyttäisi olevan mahdollista.

Miten Pendolinon kytkentä onnistuu veturiin?

Kaikki pendot ovat käyneet Turusta puolikkaina pätkinä Dv12-hinauksessa Hyvinkään konepajalla vihertymässä. Sen miksi ne ovat käyneet puolikkaina Hyvinkäällä voi joku viisaampi kertoa, ehkä siellä ei ole tilaa?

Apukytkimen avulla onnistuu kytkentä veturiin.

[Tuomas Korhonen]

Apukytkimen avulla onnistuu kytkentä veturiin.

Apukytkin johtaa ajatukset enemmänkin SA3:n ja vetokoukun välissä käytettävään apulenkkiin.

Pendolinon hinauksessa käytetään hinausadapteria, joka on kaksiosainen sovitin Pendon kytkimen ja SA3:n välille. Mekaanisen kytkimen lisäksi hinausadapterissa on jarru- ja pääsäililöletkut joilla saadaan paineilmayhteys veturin ja Pendon välille.

Hinausadapteri kuuluu jokaisen Pendon varustukseen.

[Mikko Nyman]

Hinausadapteri kuuluu jokaisen Pendon varustukseen.

Vertailun vuoksi olisi mielenkiintoista tietää, kuuluuko hinausadapteri myös jokaisen Sm4- ja Sm5-rungon vakiovarustukseen? Vanhemmissa Sm-rungoissa moinen oli ainakin aikoinaan mukana, nykypäivästä en ossoo niiden osalta sannoo mittään.